Hakutulokset
6670 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
20.1.2021 14.39
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä (Viro)
Pyyntö esitettiin asiassa, jossa asianosaisina ovat Viron vero- ja tulliviranomainen ja Heavyinstall OÜ ja joka koskee Suomen veroviranomaisen kyseistä yhtiötä vastaan pyytämiä turvaamistoimia Virossa. EUT katsoo asiassa ennakkoratkaisunaan, että direktiivin 2010/24/EU 16 artiklaa on tulkittava siten, että pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion tuomioistuimia, jotka ratkaisevat turvaamistoimia koskevan pyynnön, sitoo pyynnön esittävän jäsenvaltion viranomaisten tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskeva arviointi kyseisten toimien toteuttamisen edellytysten täyttymisestä erityisesti silloin, kun tämä arviointi sisältyy 16 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuun asiakirjaan. - Uutiset
20.1.2021 10.40
Hovioikeus vapautti isän velvollisuudesta korvata äidin 5.456 euron oikeudenkäyntikulut lapsen tapaamisoikeutta koskevassa asiassa
HO katsoi, että kysymys oli molempien osapuolten näkökulmasta katsottuna osavoittotilanteesta, mikä puolsi vahvasti oikeudenkäyntikulujen jakautumista siltä pohjalta, että asianosaiset vastasivat omista kuluistaan. Näissä olosuhteissa asiassa ei ollut OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettua erityistä syytä velvoittaa isää korvaamaan osaksikaan äidin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa. KO:n päätöslauselmaa muutettiin. (Vailla lainvoimaa 20.1.2021) - Uutiset
20.1.2021 8.20
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin että yrityssaneerauksen aloittamiselle oli useita esteperusteita
Riski siitä, että suunnitelman perusteena oleva liikevaihto ei toteudu, oli merkittävä. Asiassa oli näistä syistä todennäköistä, että maksukyvyttömyyttä ei saneerausohjelman avulla voida poistaa ja että saneeraukselle oli yrityssaneerauslain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen este. Saneeraukselle oli myös yrityssaneerauslain 7 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdan mukaiset esteet. (Vailla lainvoimaa 20.1.2021) - Uutiset
19.1.2021 13.50
Hovioikeus palautti eläinsuojelurikosasian käräjäoikeuteen tuomion puutteellisten perusteluiden vuoksi
Käräjäoikeuden ratkaisun perusteluista ilmenee, että asiassa on esitetty sekä syytteen puolesta että syytettä vastaan puhuvaa näyttöä. Ratkaisussa on eritelty esitettyä näyttöä sekä arvioitu näytön merkitystä ja menettelyn kokonaistörkeyttä. Tuomion perusteluista ei kuitenkaan ilmene, mitkä yksittäiset syytteessä kuvatut laiminlyönnit vastaajan syyksi oli luettu ja miltä osin. Kun käräjäoikeuden tuomion syyksilukeminen jäi tällä tavoin epäselväksi, oli epäselvää myös se, miltä osin ratkaisu oli oikeudenkäynnin kohteena hovioikeudessa. Hovioikeus totesi käräjäoikeuden tuomion perusteluiden olevan edellä esitetyllä tavalla niin puutteelliset, ettei asiaa voitu ottaa hovioikeuden ratkaistavaksi. Asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 19.1.2021) - Uutiset
19.1.2021 13.13
Käräjäoikeuden ratkaisu osakeyhtiölle määrätyn editiovelvollisuuden ja sen tehosteeksi asetetun uhkasakon laillisuudesta – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Asiassa oli ulosottoviranomaisen ilmoittamin tavoin kysymys tuomioistuimen tutkimasta ja määräämästä velvoitteesta, jonka nojalla ulosottomies oli antanut täytäntöönpanoon liittyviä määräyksiä ja joiden voitiin katsoa olevan riittävällä tavalla yksilöityjä. Uhkasakon suuruudeksi asetettua 8.000 euroa voitiin pitää oikeasuhtaisena, kun huomioitiin velvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun ilmoittama hyvä varallisuusasema sekä aineiston ja tiedon toimittamiselle annettu huomattavan pitkä aika. (Vailla lainvoimaa 19.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 14.48
Autoveroilmoituksen laiminlyönti - syyteoikeus veropetoksesta oli vanhentunut
HO totesi, että autovero määrätään verovelvollisen autoveroilmoituksen perusteella. Autoveron määräämättä jääminen vastaajan Suomessa käyttöön ottamasta ajoneuvosta oli aiheutunut välittömästi sen seurauksena, että vastaaja oli tämän velvollisuutensa laiminlyönyt. Näin ollen sekä vastaaja laiminlyönti että siitä aiheutunut seuraus olivat tapahtuneet viimeistään 17.4.2014. Rikoksen vanhentumisaika laskettiin siten RL 8 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan alkavaksi 17.4.2014. Koska haastehakemus oli annettu vastaajalle tiedoksi 6.5.2019 eli yli viisi vuotta tekoajankohdan jälkeen, syyteoikeus oli vanhentunut ja syyte oli näin ollen hylättävä. Syytteen tullessa hylätyksi myös rikosperusteinen vahingonkorvausvaatimus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 14.00
Hovioikeuskin piti eläkeläisen velkaantumista piittaamattomana ja vastuuttomana - velkajärjestelylle ei ollut painavia syitäkään
Esitetyn selvityksen perusteella ei voitu tehdä päätelmää siitä, että olennainen osa veloista olisi ollut välttämättömiä perustarpeiden tyydyttämiseksi. Lisäksi osa veloista oli liittynyt omakotitaloasumisessa tavanomaisiin riskeihin ja huoltotoimenpiteisiin, joita ei voitu pitää yleisellä tasolla yllättävinä ja ennakoimattomina. Velallisen on niin ikään valittava asumismuotonsa taloudellisen tilanteensa mukaisesti. Hakijan ilmoituksen mukaan osa velkaantumisesta oli aiheutunut hänen lapsenlapsensa avustamisesta. Vaikka hakijan menettely oli hänen kertomassaan tilanteessa sinänsä ymmärrettävää, ei kysymys silti ollut hyväksyttävänä pidettävästä velkaantumisesta, kun avustettava oli ollut omillaan asuva täysi-ikäinen henkilö ja kun hakijan oli viimeistään vuonna 2016 täytynyt ymmärtää, ettei hän kykene maksamaan enää uusia velkoja takaisin. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 11.16
Hovioikeus: Käräjätuomarille varoitus tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisesta - hyvitysvaatimus rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella hylättiin
Vastaaja oli tunnustanut antaneensa A:lle haasteen vahingontekoa koskeneessa rikosasiassa siten, että syyteoikeus oli ollut jo vanhentunut. Vastaaja oli niin ikään tunnustanut ryhtyneensä käsittelemään asiaa pääkäsittelyssä ja sen jälkeen tuominneensa A:n vanhentuneesta teosta rangaistukseen. Jättäessään haasteen antamatta viipymättä ja tuomitessaan A:n RL 35 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta vahingonteosta, jonka syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut, vastaaja oli rikkonut olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hänellä olisi ollut kyky ja tilaisuus sitä noudattaa. Huomioon ottaen erityisesti sen, että vastaajalla olisi ollut mahdollisuus käsittelyn useassa eri vaiheessa tarkistaa syyteoikeuden vanhentuminen ja että kysymys ei ollut ollut samanlaisesta teosta ja teko-olosuhteista kuin KKO:n ratkaisussa 2020:78, HO katsoi asiassa vähäisyyden puolesta ja sitä vastaan esitettäviä seikkoja punnittuaan, että vastaajan virkavelvollisuuden rikkomista ei voitu pitää vähäisenä. Oikeudenkäynnin keston osalta HO totesi, että oli selvää, että useita vuosia kestävä rikosasian vireilläolo on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ja muita haitallisia vaikutuksia. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa esitutkinta oli edennyt varsin nopeasti. Syyteharkintaan kaikkiaan oli mennyt noin 1 v 8 kk. Sanottu aika yksittäisessä rikosasiassa, jota ei voitu pitää erityisen vaikeana tai laajana, oli pitkähkö. Kokonaisuudessaan asian käsittely HO:n tuomioon saakka oli kestänyt vajaa 3 v, jota ei kuitenkaan vielä ollut pidettävä kohtuuttoman pitkänä. EIS 6 artiklan 1 kohtaan ja PL 21 §:ään perustuvia asianomistaja oikeuksia ei siten ollut loukattu. A:lla ei ollut oikeutettu saamaan hyvitystä rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 10.30
Hovioikeus: Syyteoikeuden puuttuminen vahingonteosta otettiin huomioon viran puolesta siitä huolimatta, ettei syyksilukemiseen ollut haettu muutosta - kysymys oli ehdottomasta prosessinedellytyksestäOikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on vakiintuneesti katsottu, että vakuutusyhtiöllä, joka on vakuutuksen perusteella korvannut rikoksella aiheutetun vahingon ja jolle on syntynyt takautumis- eli regressioikeus vahingonaiheuttajaa vastaan, ei ole asianomistajan asemaa eikä syyteoikeutta rikoksissa, jotka kohdistuvat vakuutettuun etuuteen tai omaisuuteen (ks. esim. KKO 1934-II-243, KKO 1938-II-455 ja KKO 1940-II-368 sekä Jyrki Virolainen: Rikosprosessin osalliset. Rikosprosessioikeus II, 2004, s. 168 ja Dan Frände: Prosessioikeus, III Asianosaiset ja prosessuaalinen edustus, 1. Asianosaiset, Asianosaiset rikosprosessissa, Asianomistaja, Kirjailija päivittänyt tekstin 27.5.2016). Syyttäjä, kuin myös vastaaja, olivat HO:lle toimittamissaan lausumissa katsoneet, ettei vastaajaa olisi saanut tuomita vahingonteosta kohdassa 4. HO totesi, että syyteoikeudessa oli kysymys ehdottomasta prosessinedellytyksestä. Sen vuoksi syyteoikeuden puuttuminen oli otettu huomioon viran puolesta siitä huolimatta, ettei syyksilukemiseen ollut haettu muutosta. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen kohta 4 oli jätettävä tutkimatta ja vastaaja vapautettava tältä osin rangaistuksesta. KO:n tuomiota oli siten tältä osin muutettava. Kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista ym. koskevassa asiassa. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 8.13
Hovioikeus arvioi konkurssipesään takaisinsaannin edellytyksiä
Jotta oikeustoimi olisi aiheuttanut konkurssivelkojille vahinkoa, sen on täytynyt koskea sellaista omaisuutta, joka olisi kuulunut velallisen konkurssipesään, jos oikeustoimea ei olisi tehty. Luovutetulla omaisuudella täytyisi myös olla jotakin arvoa konkurssivelkojille konkurssipesän realisaatiossa. Tuomiossa mainitulla näytöllä oli selvitetty, että X Oy:n vuokrakohteessa Y Oy:llä teettämät muutos- ja kunnostustyöt olivat sellaisia, että ne jäivät vuokrasopimuksen ehtojen mukaan vuokranantajan hyväksi. Näin ollen X Oy ei voisi maksun peräytyessäkään saada kyseistä omaisuutta haltuunsa taikka realisoida sitä, koska omaisuuden määräysvalta oli siirtynyt Osuuskauppa Keskimaalle. Konkurssipesä oli päin vastoin hyötynyt Y Oy:n menettelystä, koska se oli saanut hyvityksen tämän noutamasta omaisuudesta. Konkurssipesän nettovarallisuus ei ollut pienentynyt kyseisen oikeustoimen johdosta eikä oikeustoimilla suosittu velkojaa toisten velkojien kustannuksella. Koska velkojille ei ollut tällaisessa tapauksessa voinut aiheutua vahinkoa, takaisinsaanti ei ollut mahdollinen. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.30
Hovioikeus: Isyyttään epäilleellä miehellä oli ollut erittäin painava syy siihen, ettei kumoamiskannetta ollut nostettu määräajassa - kannetta ei ollut kuitenkaan nostettu viipymättä sen jälkeen, kun syy kanteen nostamatta jättämiselle oli poistunut
HO katsoi kuten käräjäoikeuskin, että kantajalla, jolla ei ennen alkuvuotta 2018 ollut ollut syytä epäillä isyyttään, oli ollut isyyslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu erittäin painava syy siihen, ettei kannetta ollut nostettu pykälän 1 momentissa mainitussa määräajassa. HO totesi edelleen mm., että saadakseen asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi ja saadakseen sitä kautta yksityiselämän suojaa isyyden kumoamista ajavan kantajan tulee toimia aktiivisesti. Tässä tapauksessa kantajana oli ollut aikuinen, jolla taustastaan huolimatta oli ollut mahdollisuus hankkia apua ja toimia asiassa sen jälkeen kun hän oli alkuvuodesta 2018 saanut vahvistuksen epäilylle isyydestään lapseen. Hän ei kuitenkaan ollut isyyslain 44 §:n 2 momentin mukaisesti viipymättä nostanut kannetta alkuvuoden 2018 jälkeen, vaan vasta 30.10.2019. Tämän vuoksi kanne oli KO:n lausumin tavoin jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 9.09
KKO jätti hakemuksen yksipuolisen tuomion purkamisesta tutkimattaA oli velvoitettu yksipuolisella tuomiolla maksusuoritukseen konkurssipesälle. A vaati ylimääräisessä muutoksenhakemuksessaan yksipuolisen tuomion purkamista. Koska hakija ei ollut näyttänyt saaneensa yksipuolista tuomiota todisteellisesti tiedokseen, sanottu ratkaisu ei ollut lainvoimainen, minkä vuoksi Korkein oikeus jätti hakemuksen yksipuolisen tuomion purkamisesta tutkimatta. - Uutiset
14.1.2021 14.41
Konkurssilakiin väliaikainen muutos: Velallisen maksuaika konkurssiuhkaisen maksukehotuksen tiedoksiannon jälkeen pitenee 30 päivään
Konkurssilaki muuttuu helmikuussa väliaikaisesti, kun maksun laiminlyöntiin perustuva maksukyvyttömyysolettama tulee taas käyttöön. Olettamaan tehdään merkittävä muutos velallisen eduksi, kun määräaika pidennetään 30 päiväksi. Tarkoituksena on auttaa yrityksiä selviytymään koronaviruksen aiheuttaman kriisin yli. Laki on tarkoitus vahvistaa tasavallan presidentin esittelyssä perjantaina 15. tammikuuta. - Uutiset
14.1.2021 14.11
EU:n asetusta Euroopan syyttäjänvirastosta täydennetään kansallisella laillaEuroopan syyttäjänvirastosta (EPPO) säädetään laki, joka täydentää viraston perustamisesta vuonna 2017 annettua EU:n asetusta. Myös muun muassa esitutkintalakiin ja Syyttäjälaitosta koskevaan lakiin tulee muutoksia. Laki Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston toimintaan ja siihen liittyvät lakimuutokset on tarkoitus vahvistaa presidentin esittelyssä perjantaina 15. tammikuuta. Lait tulevat voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana EPPO:n aloittaessa toimintansa. EPPO:n arvioidaan aloittavan toimintansa aikaisintaan maaliskuussa. - Uutiset
14.1.2021 11.00
Hovioikeus: Useiden oppilaiden päättöarvosanoja muuttaneen rehtorin menettelyä ei ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä - syyllistyi virkavelvollisuuden rikkomiseen mutta jätettiin rangaistukseen tuomitsematta
Toisin kuin syytteen hylännyt käräjäoikeus, HO katsoi rehtorin syyllistyneen siihen tekoon, josta syyttäjä oli hänelle vaatinut rangaistusta kuitenkin siten, että hän oli syytteessä kuvatulla menettelyllään muuttanut ainakin 16 oppilaan päättöarvosanaa. Rehtori ei ollut toiminut asiassa pelkästään oman arvionsa varassa, vaan arvosanojen muuttamiseen oli KO:n toteamin tavoin vaikuttanut myös koulun muun henkilökunnan huoli asiaan liittyvien oppilaiden arvostelun asianmukaisuudesta. Rehtorin oli selvitetty olleen saamansa palautteen vuoksi perustellusti siinä käsityksessä, että tiettyjen oppilaiden arvosanat eivät olleet vastanneet oppilaiden opintomenestystä. Hän oli lain vastaisella toiminnallaan kokenut saattavansa oppilaat yhdenvertaiseen asemaan, eikä hänen ollut selvitetty tavoitelleen itselleen tai muille henkilöille perusteetonta etua. Mainitut seikat vähensivvät selvästi rehtorin syyllisyyttä. Rehtori oli saanut menettelystään työnantajaltaan kirjallisen varoituksen. Lisäksi rikoksen tekemisestä (23.5. - 30.5.2016) oli kulunut jo varsin pitkä aika. Mainituilla perusteilla HO jätti rehtorin rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2021) - Uutiset
14.1.2021 9.09
Hovioikeus: Kuka oli oikea vastaaja ja mikä oli maksettavien velkojen määrä – käräjäoikeuden tuomiot kumottiin
A ei edes väittänyt ilmoittaneensa sopimusta solmiessaan toimivansa yhtiönsä lukuun. Tämän vuoksi ja kun ei ollut muutoinkaan pääteltävissä, että sopimuksen toisena osapuolena olisi ollut A:n omistama osakeyhtiö, hovioikeus katsoi, että A oli sopimuksen solmineena henkilönä vastuussa kanteessa mainitun laskusaatavan suorittamisesta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2021) - Uutiset
13.1.2021 16.00
Hovioikeus: Vaikka syyttäjä oli vaatinut vastaajalle sakkorangaistusta, vastaajan etujen asianmukainen valvominen oli edellyttänyt, että hänelle määrätään avustaja
Vastaaja oli esitutkinnassa ja KO:ssa kiistänyt syytteen laittomasta uhkauksesta. KO:ssa oli kuultu todistelutarkoituksessa asianomistajaa ja vastaajaa itseään. Vaikka syyttäjä oli vaatinut vastaajalle sakkorangaistusta, vastaajan etujen asianmukainen valvominen oli edellyttänyt, että hänelle määrätään avustaja, koska vastaaja oli kiistänyt syytteen ja asiassa oli esitetty henkilötodistelua. Oikeusapulain 3 luvun 18 §:n 3 momentin perusteella asianajaja A:lle KO:sta maksettavasta palkkiosta lausuttiin pääasian perusteluissa. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 13.1.2021) - Uutiset
13.1.2021 10.55
Hovioikeus: Edellytyksiä syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiseen kunnianloukkausasiassa ei ollut – aikaa ei voida jatkaa pelkästään esitutkinnan keston ja syyttäjän esitutkinnan rajoittamispäätöksen tekoajankohdan perusteella
Rikoslain 8 luvun 4 §:n 1 kohdassa mainittu peruste syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiselle soveltuu vain, kun tutkintaviranomaisen omat selvitykset, hankittavat asiantuntijalausunnot tai muut vastaavat toimet ovat erityisiä ja aikaa vieviä toimenpiteitä. Käsiteltävänä olevassa asiassa epäillyn rikoksen esitutkinnan ei ole selvitetty vaativan erityisiä, aikaa vieviä tutkintatoimenpiteitä. Koska valtakunnansyyttäjän arvio poliisin ja syyttäjän toiminnan väitetystä virheellisyydestä ei ole tutkintaviranomaisen oma tutkintatoimenpide, rikoslain 8 luvun 4 §:n 1 kohdan edellytykset syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiselle eivät täyttyneet myöskään valtakunnansyyttäjän mahdollisten toimenpiteiden vuoksi. Syyteoikeuden vanhentumisaikaa ei voida jatkaa pelkästään esitutkinnan keston ja syyttäjän esitutkinnan rajoittamispäätöksen tekoajankohdan perusteella. (Vailla lainvoimaa 13.1.2020) - Uutiset
13.1.2021 10.03
Hovioikeus täydensi ratkaisuaanHakijan täydentämispyyntö koski vaatimuksen osaa, joka oli esitetty jo valituksessa mutta josta 19.10.2020 annetussa ratkaisussa ei ollut epähuomiossa annettu lausuntoa siihen kirjattujen vaatimusten perusteella. Hakija oli pyytänyt täydentämistä määräajassa. HO:n antamaa päätöstä oli siten siihen kirjattujen vaatimusten osalta vaaditulla tavalla täydennettävä. (Vailla lainvoimaa 13.1.2021) - Uutiset
12.1.2021 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomisesta
Vastaaja oli KO:ssa tunnustanut vieneensä kiinteistöltä syytteessä mainittuna ajanjaksona syytteessä kuvatuin tavoin soraa kolme puoliperävaunullista eli n. 90 tonnia. Vastaaja oli kiistänyt syyllistyneensä tällä menettelyllä omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomiseen. Vastaajan mukaan hän ei ollut menetellyt oikeudettomasti eikä ainakaan tahallisesti rikkonut omaisuutta koskevaa määräämiskieltoa. Asiassa mainituilla perusteluilla HO katsoi, ettei asiassa ollut näytetty vastaajan tahallisesti rikkoneen kiinteistöä koskenutta määräämiskieltoa ja siten ryhtyneen ulosmitattuun omaisuuteen. Syyte omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomisesta oli hylättävä ja vastaaja vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 12.1.2021)