7.5.2021 8.35

6.5.2021 16.16

Oikeusministeriö pyytää lausuntoja arviomuistiosta, jossa selvitetään riita-asioiden oikeudenkäyntikulujen  määräytymisen perusteita ja esitetään keinoja, joilla niitä voisi alentaa. Työ liittyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteeseen varmistaa oikeusturvan saatavuus riippumatta siitä, mikä on asianosaisen taloudellinen ja yhteiskunnallinen asema. 

6.5.2021 15.26

HO totesi, että ehdollisen suoritustuomion antamista olisi voinut tässä tapauksessa puoltaa se valittajan oikeussuojan tarpeeseen liittyvä seikka, että jokaisella on oikeus saada asiansa viivytyksettä ratkaistuksi ja että valittaja oli esittämänsä selvityksen perusteella saattanut todennäköiseksi sen, ettei valittajan entinen puoliso kykene suorittamaan 14.4.2016 toimitetussa osituksessa vahvistettua tasinkoa. HO kuitenkin katsoi, että ehdollisen suoritustuomion antaminen ei ole mahdollista vasta tulevaisuudessa vahvistettavan ja erääntyvän tasinkosaatavan perusteella. Vasta lainvoimaisen osituksen perusteella voidaan arvioida mahdollisen vahingon määrä. Kun asianosaiset eivät olleet pyytäneet välituomiota, ei KO:lla ollut ollut mahdollisuutta ottaa kantaa muihinkaan vahingonkorvauksen edellytyksiin. Tämän vuoksi HO käräjäoikeuden tavoin katsoi, että kannetta oli tässä vaiheessa pidettävä ennenaikaisena. (Vailla lainvoimaa 6.5.2021)

6.5.2021 10.43

Työryhmä ehdottaa, että yrittäjien pääsyä velkajärjestelyyn helpotettaisiin ja uutta alkua nopeutettaisiin keventämällä velkajärjestelyn edellytyksiä ja sallimalla pääsy velkajärjestelyyn velallisen taloudellisen tilanteen vakiintumattomuudesta huolimatta. Velkajärjestelyn esteperusteita ehdotetaan muutettavaksi siten, että velalliselle aiemmin vahvistettu velkajärjestely ei muodostaisi pysyvää estettä uudelle velkajärjestelylle. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että mahdollistettaisiin velkajärjestelyhakemuksen tekeminen konkurssimenettelyn vaiheesta riippumatta ja velvoitettaisiin konkurssin pesänhoitaja antamaan velalliselle tietoa talous- ja velkaneuvonnan palveluista ja mahdollisuudesta hakea velkajärjestelyä. Muutosten ehdotetaan tulevan voimaan kevään 2022 aikana. Työryhmän mietintö on nyt lausunnolla 18.6.2021 asti.

5.5.2021 10.00

Hakija oli hakemuksessaan ilmoittanut postittaneensa tyytymättömyyden ilmoituksen KO:lle tuomion antamispäivänä 20.9.2019. Sanottu seikka osoitti, että hakija oli tiennyt, minä päivänä tuomio asiassa annetaan. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon asiassa OK 31 luvun 18 §:n 1 momentissa asetettu määräaika, hakijan nyt tekemä hovioikeuteen 5.3.2020 saapunut menetetyn määräajan palauttamista koskeva hakemus jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 5.5.2021)

4.5.2021 14.00

Oikeuskäytännön mukaan kiistämisen perusteelle ei ole tarkoitettu asettaa tiukkoja vaatimuksia, kunhan esitetyt perusteet ovat sellaisia, joilla voi olla vaikutusta asian ratkaisemisen kannalta (KKO 2018:62 kohta 14). KO oli katsonut, että tällaisena syynä ei ollut pidettävä velan maksamista yksipuolisen tuomion antamisen jälkeen tai maksuhäiriömerkinnän poistamista koskevan pyynnön esittämistä. KO ei ollut ottanut kantaa siihen, oliko sitä seikkaa, ettei velkasuhdetta ollut irtisanottu ennen perintätoimiin ryhtymistä, pidettävä tällaisena seikkana. Valittajan kiistäminen perustui osaltaan siihen, ettei velkaa ollut voinut sopimusehtojen mukaisesti periä velkaa irtisanomatta. HO katsoi, että kysymys oli ollut sellaisesta perusteesta, jolla voi olla merkitystä arvioitaessa, oliko valittajalla kanteessa väitetty maksuvelvollisuus. Valittaja oli siten maininnut takaisinsaantihakemuksessaan yksipuolisen tuomion muuttamiselle sellaisia syitä, joita ei voitu pitää OK 5 luvun 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla selvästi asian ratkaisemiseen vaikuttamattomina. Asian käsittelyssä KO:ssa oli tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 4.5.2021)

3.5.2021 15.00

Hakijan valituksen johdosta HO:ssa oli ensiksi kysymys siitä, oliko velkajärjestelyhakemus ollut sillä tavalla selvästi perusteeton, että se oli voitu OK 5 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan hylätä. Mikäli hakemus ei ollut ollut selvästi perusteeton, oli asiassa tutkittava velkajärjestelyn aloittamisen edellytykset. HO katsoi, ettei sitä, että hakija oli hakenut velkajärjestelyä pian asiaa koskevan aiemman hakemuksen hylkäävän ratkaisun lainvoimaiseksi tulon jälkeen, tai että hakemuksessa ei ollut KO:n käsityksen mukaan esitetty olennaisesti uusia asiaan vaikuttavia perusteita, ollut tässä tapauksessa perusteltua pitää sellaisina OK 5 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuina seikkoina, joiden perusteella hakemusta olisi voitu pitää selvästi perusteettomana. Tämän vuoksi KO:n ei olisi tullut hylätä hakemusta sanotulla perusteella. HO otti asian käräjäoikeuteen palauttamisen sijasta välittömästi ratkaistavakseen. Velkajärjestelyn aloittamiselle oli VJL 10 §:n 7 ja 10 kohdissa tarkoitetut esteet. Asiassa ei vielä tässä vaiheessa ollut VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä myöntää velkajärjestely lainvoimaisesti todetusta esteestä huolimatta. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.5.2021)

3.5.2021 11.44

Uhkasakosta sekä teettämis- ja keskeyttämisuhasta säädetään lähtökohtaisesti uhkasakkolaissa (1119/1990). Toisaalta on voimassa lukuisa joukko lakeja, joissa säädetään myös näistä välillisistä hallintopakkokeinoista. Tulkintaongelmia on monia ja monenlaisia, kuten se, onko asianosaisella oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta, minkä suuruiseksi uhkasakko on määrättävä, millä perusteilla asetettu uhkasakko voidaan jättää tuomitsematta tai tuomita asetettua pienempänä sekä minkälaisia näkökohtia muutoksenhaluun liittyen on otettava huomioon. Siitä huolimatta, että välilliset hallintopakkokeinot ovat oikeuskäytännössä ja lainsäädännössä erittäin tuttu ja yleinen instituutio, oikeuskirjallisuudessa ei teemaan ole kovinkaan laajalti syvennytty.Avoin uutinen

30.4.2021 14.37

30.4.2021 10.40