Hakutulokset
9346 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
18.9.2020 13.57
Lukuisista petoksista tuomitun ei voitu olettaa suoriutuvan valvontarangaistuksestaSoveltuvuusselvityksestä ilmenevät seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei vastaajan voitu olettaa suoriutuvan valvontarangaistuksesta. Sen vuoksi häntä ei voitu tuomita ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta valvontarangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 18.9.2020) - Uutiset
18.9.2020 10.25
Hovioikeus hylkäsi takautumisoikeuteen perustuvan saatavan kohtuullistamisen törkeässä liikenneturvallisuuden vaarantamisessa – vastapuolelle ei kärsimyskorvausta
Syyksiluetun teonkuvauksen mukaan A oli ryhtynyt ohittamaan ajoneuvoyhdistelmää vastaan tulevan liikenteen puolta käyttäen tieosuudella, jossa oli ollut keltainen sulkuviiva ja jatkanut ohitusta ylämäessä, jossa näkyvyys oli ollut riittämätön. Kysymys oli ollut törkeästä huolimattomuudesta. Pääsäännön mukaan vahinko on korvattava täysimääräisesti. A:n valituksessa esittämät seikat eivät antaneet aihetta arvioida korvausmäärää toisin. Erillistä kärsimyskorvausta voidaan vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n nojalla tuomita, jos mainitussa lainkohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Tässä tapauksessa A ei ollut teollaan loukannut B:n vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää eikä B:tä ole syrjitty, eikä hänen henkilökohtaista koskemattomuuttaan tai ihmisarvoaan ole vakavasti loukattu. Kärsimyksestä esitetty korvausvaatimus oli näin ollen lakiin perustumattomana hylättävä. (Vailla lainvoimaa 18.9.2020) - Uutiset
18.9.2020 8.36
Hovioikeus: Pahoinpitely oli törkeä ja kärsimyskorvausta tuli suorittaa
Hovioikeus totesi muun muassa, että leikkaushoitoa vaatinut laaja silmänpohjan murtuma, joka oli aiheuttanut tunnottomuutta, herkkyyttä lämpötilan vaihteluille, kaksoiskuvia ja vuotoa, on rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittama vaikea ruumiinvamma. A oli kohdistanut maassa allaan makaavan B:n pään ja ylävartalon alueelle useita voimakkaita lyöntejä, minkä lisäksi hän oli kuristanut B:tä. Väkivalta oli ollut niin vakavaa ja jatkuvaa, että P oli pahoinpitelyn torjumiseksi joutunut puuttumaan asiaan. Kiivas ja raivokas tekotapa oli osoitus teon erityisestä raakuudesta. B oli ehkä kyennyt jossain määrin puolustautumaan pahoinpitelyn alussa, mutta P:n ja S:n kertomuksesta oli pääteltävä, että B oli ollut tajuton tai muuten puolustuskyvytön ainakin siinä vaiheessa, kun A on kuristanut häntä, mikä oli osoitus teon erityisestä julmuudesta. Pahoinpitelyä oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 18.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen väärästä ilmiannostaSyyttäjä oli vaatinut A:lle rangaistusta siitä, että A oli antanut väärän tiedon B:n osallisuudesta törkeään huumausainerikokseen. A oli kiistänyt syytteen ja vedonnut siihen, että hän oli kertonut ainoastaan sen mitä P oli hänelle kertonut. P oli kieltäytynyt todistamasta asiassa eikä syyttäjä nimennyt häntä kuultavaksi hovioikeudessa. A ei halunnut tulla asiassa kuulluksi. Asiassa ei näin esitetty selvitystä A:n ja P:n välisen keskustelun tarkemmasta sisällöstä. Yksistään se, että A:lla oli ollut motiivi tekoon ei ollut riittävä näyttö hänen syyllisyydestään. Näin ollen syyttäjä ei näyttänyt toteen väitettään siitä, että A olisi antanut totuuden vastaisia tietoja tai että hänellä olisi ollut perusteita pitää antamiaan tietoja ilmeisen virheellisinä. Syyte oli sen vuoksi hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 12.32
EIT:lta tuomio Suomelle - viranomaiset eivät noudattaneet erityistä huolellisuusvelvollisuuttaan, kun Kauhajoen kouluampujan asetta ei takavarikoitu ennen hyökkäystä
EIT:n 1. jaosto katsoi viranomaisten epäonnistuneen suojella Kauhajoella vuonna 2008 tapahtuneen kouluampumisen uhrien elämää (EIS 2 art). Paikallinen poliisiasema oli antanut tekijälle aseluvan muutama kuukausi ennen hyökkäystä. Poliisi oli myös haastatellut tekijää päivää ennen hyökkäystä selvittääkseen, aiheuttaako tekijä vaaraa yhteiskunnalle. Poliisi oli päättänyt, ettei näin ollut, eikä tekijän asetta ollut takavarikoitu. Ammunnassa kuoli 10 ihmistä. Valittajina tapauksessa olivat menehtyneiden uhrien, opettajan ja yhdeksän oppilaan, omaiset. - Uutiset
16.9.2020 16.00
Hovioikeus: Pahoinpitelystä sakkorangaistukseen tuomittu lautamies voitiin vapauttaa tehtävästään
Kokonaisuutena arvioiden valituksen perusteella ei ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden johdosta vapauttamista lautamiehen tehtävästä olisi tullut arvioida eri tavalla kuin KO oli tehnyt. Muutakaan perustetta KO:n päätöksen muuttamiselle ei ollut ilmennyt. HO hyväksyi mainitsemillaan lisäperusteilla KO:n päätöksen perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 16.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 15.00
Apulaisvaltakunnansyyttäjä: Syytekynnys, todennäköiset syyt, vieraan valtion lakia koskevan selvityksen hankkiminen, ampuma-aserikos
Apulaisvaltakunnansyyttäjä saattoi syytteen nostamisesta päättäneen aluesyyttäjän ja syytettä pääkäsittelyssä ajaneen aluesyyttäjän tietoon käsityksensä siitä, että ampuma-aserikosasian asianmukainen hoitaminen olisi edellyttänyt selvityksen hankkimista Ranskan kansallisen lain sisällöstä. - Uutiset
16.9.2020 14.30
Hovioikeus: Valittaja oli nimenomaisesti luopunut oikeudestaan avustajaan käräjäoikeudessa lähestymiskieltoasiassa – oikeusturva ei vaarantunut
Tapauksen olosuhteissa käräjäoikeuden ei ollut katsottava menetelleen virheellisesti, kun se oli määrännyt uuden pääkäsittelyn toimitettavaksi 17.6.2020, joka ajankohta ei ollut sopinut avustaja J:lle, sekä 10.6.2020 ilmoittanut A:lle, ettei istuntoa enää peruuteta, ja kehottanut A:ta hankkimaan toinen avustaja istuntoon. Käräjätuomarin lausuman perusteella oli edelleen selvitetty, että A:lle oli pääkäsittelyn alussa selostettu istunnon kulkua ja kerrottu mahdollisuudesta tulla asiassa kuulluksi, mutta tämä oli poistunut oikeudesta pian pääkäsittelyn alkamisen jälkeen. Kerrotut olosuhteet huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että A oli nimenomaisesti luopunut oikeudestaan avustajaan käräjäoikeudessa. Näin ollen A:n oikeusturvan ei ollut katsottava vaarantuneen hänen väittämästään syystä eikä asiaa ollut hänen vetoamallaan perusteella palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 16.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 13.13
Väitti vuokranantajan puristelleen rinnoista - syyte seksuaalisesta ahdistelusta hylättiin
Asiassa oli riidatonta, että vastaaja ja asianomistaja olivat tavanneet ensimmäisen kerran kyseisessä asunnon vuokraustilanteessa, jossa vastaaja oli ollut vuokranantajan ja asianomistaja vuokralaisen asemassa. Vastaaja ja asianomistaja olivat vuokrasopimuksen teon yhteydessä halanneet ja vastaajan käsi oli tässä yhteydessä osunut asianomistajan rintoihin. Syytteen mukaan vastaaja oli puristelemalla asianomistajan rinnoista tehnyt asianomistajalle seksuaalisen teon. Vastaaja oli kiistänyt syytteen. KO oli katsonut, että vastaajan syyllisyydestä oli jäänyt varteenotettava epäily. Siltä osin kuin vastaaja oli myöntänyt kätensä hipaisseen rintoja, kyse oli ollut vastaajan kertomuksen perusteella vahingosta. Sanottua menettelyä ei ollut muun näytön puuttuessa pidettävä RL 20 luvun 5 a §:n mukaisena seksuaalisena tekona. Täten syyte ja siihen perustuvat korvausvaatimukset oli tullut hylätä. Asianomistajalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 11.04
Kojelautakameran kuvaama video ja ote karttasovelluksesta eivät riittäneet osoittamaan ajoneuvon nopeutta - rikesakko liikennerikkomuksesta
Vastaajan videon perusteella oli mahdoton tehdä johtopäätöksiä ajoneuvon nopeudesta. Lisäksi katsottiin, ettei videon ja karttasovelluksen pohjalta laskettua nopeutta voitu pitää luotettavana. Kartalle merkittyjen liikennemerkkien väliseen matkaan kuluvan ajan mittaaminen liikkuvan kuvan perusteella johti epätarkkaan lopputulokseen. Vastaajalle tuomittiin 170 euron rikesakko liikennerikkomuksesta. (Vailla lainvoimaa 16.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 10.45
Apulaisvaltakunnansyyttäjä antoi huomautuksen esitutkinnan rajoittamispäätöksen puutteellisesta perustelemisesta: Esitutkinnan määrääminen epäillyssä virkarikosasiassa - Uutiset
16.9.2020 10.25
EU:n käsikirja hallinnollisesta torjunnasta on saatavilla suomeksi vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemiseen ja torjuntaan
EU-käsikirja on tarkoitettu EU:n jäsenvaltioiden päätöksentekijöiden, virkamiesten, lainvalvontaviranomaisten ja muiden keskeisten sidosryhmien hyödyksi, jotka osallistuvat vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemiseen ja torjuntaan. - Uutiset
16.9.2020 9.16
Työntekijä putosi 2,5 metrin korkuiselta parvelta - päätoteuttaja, päätoteuttajan työnjohtaja ja työntekijän työnantaja tuomittiin työturvallisuusrikoksesta sakkorangaistuksiinPirkanmaan käräjäoikeus on 18.8.2020 antamallaan tuomiolla tuominnut työmaalla aliurakoitsijana toimineen, tapaturmassa loukkaantuneen työntekijän työnantajan 25 päiväsakon suuruiseen rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi päätoteuttajana toimineen pirkanmaalaisen rakennusalan yrityksen työnjohtaja tuomittiin 15 päiväsakkoon ja päätoteuttaja 10 000 euron suuruiseen yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta. - Uutiset
16.9.2020 8.58
Hovioikeus: Enintään 8.000 euron taloudellisen hyödyn tavoittelu oli perusmuotoinen petos – käräjäoikeuden tuomiota muutettiin
S ja P olivat syytteen teonkuvauksessa kerrotuin tavoin tavoitelleet teolla enintään 8.000 euron taloudellista hyötyä. Tätä määrää ei voida pitää korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöön nähden rikoslain 36 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla huomattavana. S:n ja P:n syyksi luettiin siten törkeän petoksen sijasta rikoslain 36 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu petos. (Vailla lainvoimaa 16.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 7.32
Väitös: The crumbling narrative of modern European criminal justice – millaisena moderni eurooppalainen rikosoikeus ymmärretään oikeustieteellisessä keskustelussa
OTK Kristiina Koivukari väittelee 16.9.2020 kello 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The crumbling narrative of modern European criminal justice". Väitöskirja tarkastelee sitä, millaisena moderni eurooppalainen rikosoikeus ymmärretään oikeustieteellisessä keskustelussa: onko yhtenäistä narratiivia löydettävissä, mitä se kertoo rikosoikeudesta ja toisaalta mitä se jättää huomioimatta ja sivuuttaa. - Uutiset
15.9.2020 14.17
2,63 promillea Laukaan keskusta-alueella alkuillasta - hovioikeus kovensi aiemminkin törkeään rattijuopumukseen syyllistyneelle tuomitun rangaistuksen ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi, jonka sijasta voitiin tuomita yhdyskuntapalvelua
Ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista puolsi tässä asiassa se, että vastaajan tekoa oli hänen korkea veren alkoholipitoisuutensa ja rikoksen tekoaika ja -paikka huomioon ottaen pidettävä tavanomaista törkeää rattijuopumusta vakavampana. Liikenneolosuhteista ei ollut esitetty tarkempaa selvitystä. Vastaaja oli kertonut ajomatkan olleen lyhyt ja ajon kestäneen enintään viisi tai kymmenen minuuttia. Edellä mainituista seikoista huolimatta oli selvää, että henkilöauton kuljettaminen kyseessä olevana ajankohtana keskusta-alueella 2,63 promillen humalatilassa oli ollut omiaan saattamaan toisen hengen ja terveyden huomattavaan vaaraan. Vastaajan menettely osoitti korkeaa teon moitittavuutta ja syyllisyyttä. Lisäksi se, että vastaaja oli 24.9.2016 syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen, josta hänet oli 21.12.2016 tuomittu 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja oheissakkoon, puolsi vankeusrangaistuksen tuomitsemista nyt ehdottomana. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
14.9.2020 14.00
Ankaraa sakkorangaistusta pidettiin riittävänä seuraamuksena 81-vuotiaaseen jalankulkijaan suojatiellä törmänneelle autoilijalle
Vastaaja oli menetelyllään aiheuttanut naiselle hetkellisen tajuttomuuden, pienen aivoverenvuodon, molempien silmäkuoppien pohjien murtumisen, oikealle poskipään murtumiset siten, että poskipäät lähes irti kallosta ja murtumaa myös nenäpuolelle, alaleuan keskelle murtuman, molempiin poskionteloihin verta, keuhkoruhjeen vasemmalle ylä- ja alalohkoon, keuhkopussiin veririntaan sopivaa muutosta, ilmarintaontelon, ihonalaista ilmakertymää keuhkovammaan liittyen, vasemman ja oikean solisluun murtuman, vasemman lapaluun siipiosaan murtuman, korpilisäkkeen murtuman, rintalastan pirstaleisen murtuman, selän puolelta vasemmalta II kylkiluun murtuman, oikealta II - VI kylkiluiden murtumat ja hammasproteesin rikkoutumisen siten, että osia jouduttu poistamaan nenänielusta sekä ihonalaisen verenpurkauman päähän. (Vailla lainvoimaa 14.9.2020) - Uutiset
14.9.2020 13.25
Apulaisoikeuskansleri: Esitutkinnan aloittamisen viivästyminenApulaisoikeuskansleri kiinnitti poliisilaitoksen huomiota esitutkinnan ja sitä edeltävien toimenpiteiden viivytyksettömään suorittamiseen. - Uutiset
11.9.2020 15.30
Vuokranantajayhtiön edustajia vastaan nostettu syrjintäkanne voitiin hylätä selvästi perusteettomana ja asia ratkaista varaamatta yhdenvertaisuusvaltuutetulle mahdollisuutta tulla kuulluksi
Vuokranantajayhtiön edustajia vastaan nostettu syrjintäkanne oli voitu haasteen tiedoksi antamisen jälkeen vastaajilta vastausta pyytämättä ja asiaa enempää valmistelematta hylätä selvästi perusteettomana. Asia oli voitu ratkaista varaamatta yhdenvertaisuusvaltuutetulle mahdollisuutta tulla kuulluksi valittajan asiassa nostaman kanteen johdosta eikä tällaisen tilaisuuden varaamista yhdenvertaisuusvaltuutetulle HO:ssakaan voitu pitää tarpeellisena (ks. KHO 15.12.2017/6475, KHO 2019:87 ja 2020:40). (Vailla lainvoimaa 11.9.2020) - Uutiset
11.9.2020 14.33
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi puolisonsa surmanneen syyllistyneen murhaanAsiassa oli vedottu muun muassa siihen, että kysymys oli ollut myös lähisuhde- ja perheväkivallasta. A oli kohdistanut raakuutta ja julmuutta osoittavan tekonsa puolisoonsa heidän yhteisen pienen lapsensa läsnä ollessa ja joutuessa näkemään äitiinsä kohdistettua väkivaltaa. B oli tullut maahan toisesta kulttuurista eikä hän A:n kertomuksen perusteella ole osannut kunnolla suomen kieltä. Hän oli A:n kertomuksen perusteella ollut mitä ilmeisimmin myös taloudellisesti riippuvainen miehestään. A:n tekoa oli sen vuoksi arvioitava myös naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan ja Suomessa 1.8.2015 lukien lakina voimaan saatetun Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ns. Istanbulin sopimus) periaatteet huomioon ottaen. Hovioikeus katsoi, että myös tämä B:n olosuhteisiin sekä teon luonteeseen lähisuhdeväkivaltana liittyvä seikka puhui kokonaisarvostelussa teon törkeyden puolesta. (Vailla lainvoimaa 11.9.2020)