- Uutiset
16.1.2019 15.11
Hovioikeus: Kummiussuhde ei muodostanut esteellisyyttä käsitellä seksuaalirikosta koskeva asiaa
Syyttäjä oli katsonut, että määräaikainen hovioikeudenneuvos A on esteellinen käsittelemään asiaa, koska asian käräjäoikeudessa ratkaisseen ma. käräjätuomarin avopuoliso on A:n lapsen kummi. HO hylkäsi esteellisyysväitteen. - Uutiset
16.1.2019 11.02
Hovioikeus hylkäsi salakatselua koskevan syytteen vanhentuneena - kunnianloukkauksesta tuomittavan sakkorangaistuksen oli oltava tuntuva koska kuva oli ollut tyyliltään erittäin halventava ja teko oli kohdistunut alaikäiseen
HO totesi, että tiedoston muokkaaminen itsessään ei ole salakatselun tunnusmerkistön täyttävä teko. Tunnusmerkistön täyttävän kuvaamisen tekoaika oli jäänyt epäselväksi. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja oli oikeudettomasti teknisellä laitteella katsellut tai kuvannut asianomistajaa 18.9.2015 jälkeen. Syyteoikeus oli siten vanhentunut ja syyte salakatselusta oli sen vuoksi hylättävä. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen kunnianloukkauksen osalta. Koska syyte kohdassa 1 oli hylätty, rangaistusta oli lievennettävä. Kunnianloukkauksesta voidaan tuomita vain sakkoa. Ottaen huomioon, että syytteessä tarkoitettu kuva oli ollut tyyliltään erittäin halventava ja teko oli kohdistunut alaikäiseen, sakkorangaistuksen oli oltava tuntuva (72 ps). Korvausvelvollisuutta ei ollut arvioitava toisin kuin KO oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 16.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 16.00
Hovioikeus arvioi todennäköisyystahallisuutta ja muutti törkeän pahoinpitelyn tapon yritykseksi – käräjäoikeus ei olisi saanut tutkia lievää pahoinpitelyä
Erityisesti lääkärinlausunnosta ilmenevät vammat, lyöntien lukumäärä, voimakkuus ja iskutapa huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että A:n oli täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että hänen tekonsa voisi aiheuttaa B:n kuoleman. A:n menettely oli siten ollut tahallista ja hänen oli katsottava syyllistyneen käräjäoikeuden hänen syykseen lukeman törkeän pahoinpitelyn sijasta tapon yritykseen. Toisen syytekohdan osalta hovioikeus totesi, että koska A ei ollut ilmoittanut häneen kohdistunutta menettelyä syytteeseen pantavaksi eikä kyseessä ollut sellainen rikoslain 21 luvun 16 §:ssä tarkoitettu tilanne, jossa syyttäjä saisi nostaa syytteen lievästä pahoinpitelystä ilman, että asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi, käräjäoikeuden ei olisi hylättyään syytteen pahoinpitelystä tullut ottaa syytettä lievän pahoinpitelyn osalta tutkittavaksi. Tämän vuoksi syyte oli sanotulta osin jätettävä tutkimatta ja B vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 14.00
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen: Koko rikosprosessiketjun resurssit on turvattava
Syyttäjän rooli rikosasioiden käsittelyketjussa on hyvin keskeinen. Samoin syyttäjien riittävä resursointi.
- Yksikään juttu ei mene käräjille, jos ei ole syyttäjää, joka sen sinne vie. Yksikään tutkinnan rajoittamisesitys ei etene, jos ei ole syyttäjää, joka vie sen eteenpäin. Poliittisten päätösten tekijöiden tulee tiedostaa se, että koko rikosprosessiketjun toimijoilla pitää olla edellytykset hoitaa juttuja, valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen painotti syyttäjien merkitystä rikosasioiden käsittelyketjussa puhuessaan toimittajille 15. tammikuuta järjestetyssä Rikos ja rangaistus -tilaisuudessa Vantaan vankilassa. - Uutiset
15.1.2019 13.11
Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden tavoin syytteen törkeästä kavalluksesta
Hovioikeus totesi, että kavalluksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää anastustarkoitusta ja kavallus on rangaistava vain tahallisena. A:lla oli sinänsä ollut velvollisuus yhtiön edustajana säilyttää menoja koskevat tositteet ja liittää ne kirjanpitoon. Tositteiden puuttuminen ei kuitenkaan sellaisenaan osoittanut sitä, että A olisi anastanut syytteessä kysymyksessä olevat pankkitililtä nostamansa ja siirtämänsä varat. Anastuksen täyttymistä ja anastustarkoitusta arvioitaessa ratkaisevaa oli se, että oli pidettävä uskottavana, että A oli käyttänyt kysymyksessä olevat varat yhtiön liiketoimintaan. Näin ollen kavallusrikoksen edellyttämä tahallisuus ja siten A:n syyllisyys tuli vähintään hyvin epävarmaksi. Vaikka A:lla ei olisikaan kaikilta osin ollut esimerkiksi yhtiö- tai vero-oikeudellisten säännösten mukaan perustetta kysymyksessä olevien varojen käyttämiseen syytteessä mainittuihin menoihin, näyttämättä jäi, että A olisi tahallaan anastanut varoja. Näiden syiden vuoksi syytä käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 12.15
Oikeusministeriö käynnistää raiskauslainsäädännön kokonaisuudistuksen
Oikeusministeri Antti Häkkänen asettaa työryhmän raiskauslainsäädännön uudistamiseksi. Tavoitteena on muuttaa rikoslakia siten, että suostumuksen asema raiskauksen tunnusmerkistössä vahvistuisi nykyisestä. Toisena keskeisenä tehtävänä työryhmällä on valmistella muutokset, joilla sukupuoliyhteys nuoren lapsen kanssa säädetään rangaistavaksi raiskausrikoksena. - Uutiset
15.1.2019 11.29
KKO: Postitse huumausainetta tilanneen syyllisyydestä huumausainerikokseen ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä
A:ta syytettiin huumausainerikoksesta sillä perusteella, että hän oli tuonut maahan huumausainetta. A:n nimellä ja kotiosoitteella oli postitse saapunut ulkomailta kirjelähetys, joka oli sisältänyt 250 kappaletta 25C-NBOMe -huumausainetta sisältäviä lappuja. A kiisti tilanneensa lähetystä tai tietävänsä siitä mitään.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, ettei A:n syyllisyydestä huumausainerikokseen jäänyt varteenotettavaa epäilyä. - Uutiset
15.1.2019 10.27
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö: Helsingin käräjäoikeus tuomitsi somen kautta lapsiin yhteydessä olleelle miehelle 4 v ja 10 kk vankeutta
Vastaaja oli hyödyntänyt sosiaalista mediaa, kun hän oli ollut yhteydessä lapsiin. Sosiaalisen median viesteissä oli ollut lapsia seksuaalisille sisällöille altistavaa tai seksuaalisesti latautunutta aineistoa. Tekijä oli myös pyytänyt lapsia tapaamaan itseään ja hän oli onnistunut tapamaan kolmea lasta. Yhden lapsen kanssa oli ollut seksuaalista kanssakäymistä ja muita seksuaalisia tekoja. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019)Avoin uutinen - Uutiset
15.1.2019 10.00
Helsingin hovioikeus myönsi graduntekijälle tutkimusluvan törkeän raiskauksen tuomioihin
HO myönsi hakijalle viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:n 1 momentissa tarkoitetun tutkimusluvan Helsingin hovioikeuden antamaan 40 tuoreimpaan salassa pidettäväksi määrättyyn tuomioon niihin liittyvine käräjäoikeuden ratkaisuineen, jotka koskevat törkeää raiskausta ja jotka on annettu tai julistettu HO:ssa ennen tämän päätöksen antamista. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 9.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkomisesta
Eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain tavoitteisiin nähden, joita ovat erityisesti eläintautien leviämisen estäminen, nyt kysymyksessä oleva A:n ja B:n laiminlyönti ei hovioikeuden arvion mukaan ole ollut tahallista eikä törkeän huolimatonta etenkin, kun otettiin huomioon myös rekisterinpitäjän antama ohje, jonka mukaan ilmoitusta ei olisi ollut tarpeen vielä nyt kysymyksessä olevana tekoaikana tehdä. Näin ollen A:n ja B:n tahallisuutta ja myös tuottamusta vähensi olennaisesti se, että olivat voineet luottaa mainittuun ohjeeseen. A ja B eivät olleet tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta jättäneet ilmoittamatta syytteessä kuvattuja tietoja eläinrekisteriin ja siten he eivät olleet syyllistyneet eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkomiseen. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
14.1.2019 14.23
Hovioikeus ei alentanut kahdesta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittua yhteistä 4 vuoden vankeusrangaistustaHO toimitti asiassa pääkäsittelyn, jossa otettiin vastaan sama todistelu kuin KO:ssa. HO katsoi, että riittävää näyttöä siitä, että seksuaalisia tekoja olisi tapahtunut kohdassa 1 (1.9.2009-3.2.2016) joka toinen tai kolmas viikko ja kohdassa 2 (1.6.2014-4.2.2016) neljä kertaa kuukaudessa ei ollut esitetty. HO katsoi näytetyksi, että seksuaalisia tekoja oli molempiin asianomistajiin kohdistunut syytteen mukaisina tekoaikoina kuitenkin lukuisia ja viimeiset niistä olivat ajoittuneet juuri ennen rikosilmoituksen tekemistä. Tällä muutoksella HO piti voimassa KO:n syyksilukemisen ja piti KO:n tavoin tekoja myös kokonaisuutena arvostellen törkeinä. Teot olivat jatkuneet pitkään ja ne olivat sisältäneet muun muassa sukupuoliyhteyden ja sen yrityksen. Lisäksi asianomistajien nuori ikä, vastaajan ja asianomistajien välinen luottamuksellinen suhde sekä osaan tekoja liittynyt epäasiallinen taivuttelu huomioon ottaen HO katsoi, että vastaajan teot olivat rikoslajissaan keskimääräistä moitittavampia. Vaikka HO luki vastaajan syyksi vähäisemmän määrän yksittäisiä osatekoja, se ei edellä mainituilla perusteilla alentanut tuomittua yhteistä 4 vuoden pituista vankeusrangaistusta ja määräsi vastaajan pidettäväksi edelleen vangittuna. (Vailla lainvoimaa 14.1.2019) - Uutiset
14.1.2019 11.30
Hovioikeuden tuomio luottokiskonnasta autokaupassa - lainamäärä 2.001 €, vuosikorko vähintään 293 %
Kyse oli ollut vakuudellisista luotoista, joissa hakijoiden säännöllinen työssäolo oli käytännössä ollut lainan saamisen ehtona. Todellinen vuosikorko oli ollut lainoissa vähintään 293 %. Huomattavan monessa vastaajan yrityksen 1.6.2013 jälkeen annetussa luotossa lainamäärä oli ollut 2.001 euroa. Tästä oli tullut KO:n käsityksen mukaan kuva siitä, että luottosopimuksen ehtojen muotoilulla oli ollut nimenomaan tarkoitus kiertää kuluttajansuojalain määräystä. Vaikka kuluttajansuojalain säännös ei siis näihin luottoihin soveltunut, voitiin KO:n mukaan ajatella, että mitä lähempänä laissa säädettyä korkokattosäännöksen tarkoittamaa tapausta ollaan, sitä todennäköisemmin kohtuullisena pidettävänä koron pitäisi olla jollain järkevällä etäisyydellä säädetystä korkokatosta. Tässä tapauksessa ei ollut edes kyse vakuudettomista pikavipeistä, joiden luottoriskin voidaan arvioida olevan suurempi kuin vakuudellisten luottojen. KO oli pitänyt vastaajan toimintaa kaikilta osin tahallisena ja tuominnut vastaajan kiskonnasta kaikissa syytekohdissa. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 14.1.2019, Esittelijän mietintö) - Uutiset
14.1.2019 9.24
Gradu: Tiedustelu oikeusvaltiossa – mitä Suomeen ehdotettu uusi tiedustelulainsäädäntö tuo mukanaan
Sami Pekolan tutkielmassa jäsennetään mitä erityisesti tiedustelun valvonnan kannalta merkityksellistä Suomeen ehdotettu uusi tiedustelulainsäädäntö toisi mukanaan. Ehdotettujen tiedusteluvaltuuksien, tiedustelun valvonnan nykytilan ja valvonnan uudistamisehdotusten lisäksi työssä käydään läpi myös tiedusteluun liittyvää kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin sekä EU-oikeuteen liittyvää käytäntöä, joiden voidaan katsoa raamittavan kansallisen lainsäädännön laadintaa. Lisäksi työ sisältää eräiden Suomen kannalta keskeisten vertailumaiden tiedustelulainsäädännön ja valvontamekanismien erittelyä, mikä auttaa Suomen lainsäädännöllisen tilanteen hahmottamisessa.Avoin uutinen - Uutiset
14.1.2019 8.01
Hovioikeuden ratkaisu ylimääräisen tiedon hyödyntämisestä syytteen tueksi esitettävänä näyttönä – vastaaja vapautettiin ampuma-aserikoksesta tuomitusta rangaistuksesta
Kysymys siitä, miten pakkokeinolain 10 luvun 56 §:n 1 ja 2 momentin säännökset rajoittavat ylimääräisen tiedon hyödyntämistä näytön hankkimisessa ja käyttämisessä tuomioistuimessa. Ylimääräistä tietoa sisältävää telekuuntelutallennetta ei olisi saanut esitutkinnassa käyttää ampuma-aserikoksen selvittämisessä kohdassa 2. A:ta vastaan näyttönä käytetty B:n esitutkintakertomus oli koskenut samoja tapahtumia kuin telekuuntelutallenne ja esitutkintapöytäkirjasta ilmenee, että B oli itse kertonut tapahtumista vasta kun hänelle oli selvitetty se, mitä tallenteelta ilmenee. Näin ollen A:n oikeusturva oli ylimääräisen tiedon käyttämisestä johtuen vaarantunut. B:n esitutkintakertomukseen ei saanut tältä osin vedota oikeudenkäyntiaineistona. A vapautettiin ampuma-aserikoksesta tuomitusta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2019) - Uutiset
11.1.2019 16.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu painostusvankeudesta menettämisseuraamusasiassaUnionin tuomioistuin totesi muun muassa, että vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin 6.10.2006 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2006/783/YOS 12 artiklan 1 ja 4 kohtaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä täytäntöönpanovaltion lainsäädännön soveltamiselle, kun kyseisessä lainsäädännössä sallitaan tarvittaessa painostusvankeuteen määrääminen toisessa valtiossa annetun menetetyksi tuomitsemista koskevan ratkaisun täytäntöön panemiseksi. - Uutiset
11.1.2019 14.40
Pansion sotasatamaa ja merivoimien aluksia ilmakuvauslennolla kuvannut syyllistyi aluerikkomukseen mutta jätettiin rangaistukseen tuomitsematta
HO hylkäsi valittajan pyynnön pääkäsittelyn toimittamisesta. Syyksilukemisen osalta HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut. KO:n ratkaisun lopputulosta ei ollut tarvetta muuttaa myöskään sen osalta, että valittaja oli jätettävä rangaistukseen tuomitsematta. Valittajan vaatimus valtion velvoittamisesta korvaamaan muistikortin hävittämisestä aiheutuneen vahingon hylättiin. (Vailla lainvoimaa 11.1.2019) - Uutiset
11.1.2019 14.05
Ei riittävää näyttöä seurustelusuhteen aikana tapahtuneista raiskauksista eikä pahoinpitelyistä - syytteet ja niihin perustuvat korvausvaatimukset hylättiin
Asiassa mainittuja seikkoja kokonaisuudessa arvioiden KO oli katsonut, että asianomistajan kertomusta ei muusta asiassa esitetystä näytöstä ilmenevät seikat huomioon ottaen ollut pidettävä riittävänä näyttönä sille, että vastaajan voitaisiin syyksilukemisen edellyttämällä riittävällä varmuudella katsoa kohdassa 1 (Raiskaus 1.8.2016 - 15.3.2017) kuvatuin tavoin väkivaltaa käyttämällä / asianomistajan avutonta tilaa hyväksi käyttämällä pakottaneen asianomistajan sukupuoliyhteyteen tai kohdassa 2 (Pahoinpitely 1.8.2016 - 15.3.2017) haukkuneen tai alistaneen tätä syytteessä tarkemmin kuvatuin tavoin. Näin ollen syytteet ja niihin perustuvat korvausvaatimukset oli hylättävä. Asianomistaja peruutti valituksensa HO:ssa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. - Uutiset
11.1.2019 13.00
Henkilövahingosta aiheutuvan tilapäisen haitan korvattavuuden edellytyksenä on pääsääntöisesti, että henkilövahinko ja siitä aiheutuva haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa - laittomasta uhkauksesta tuomittu vapautettiin korvausvelvollisuudesta
Asiassa ei ollut esitetty lääkärinlausuntoa tai esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisen tai psykologin lausuntoa siitä, että A:lle olisi rikoksesta aiheutunut psyykkisen terveydentilan häiriö. HO katsoi, että asianomistajan ja hänen huoltajansa oikeudessa antamat kertomukset eivät riittävästi osoittaneet, että A:lle olisi aiheutunut rikoksesta henkilövahingosta johtuvaa tilapäisenä haittana korvattavaa vahinkoa. Korvausvaatimus tilapäisestä haitasta oli sen vuoksi hylättävä. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 11.1.2019) - Uutiset
11.1.2019 12.31
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa tutkintavangin kohteluun poliisivankilassa
Kantelija arvosteli kohteluaan Porin poliisivankilassa erityisesti seuraavasti.
Häneltä kiellettiin päivittäiset ulkoilut eikä hän saanut venäjän- tai englanninkielistä lukemista. Kertomansa mukaan hän ei saanut tarvitsemiaan lääkkeitä eikä hammastahnaakaan ennen kuin vasta kymmenen päivää poliisivankilaan tulonsa jälkeen. Vielä kantelija arvosteli sitä, ettei hän saanut olla puhelimitse tai kirjeitse yhteydessä sukulaisiinsa, asianajajaansa Latviassa eikä Suomen ja Latvian laillisuusvalvontaviranomaisiin. - Uutiset
10.1.2019 16.00
Oikeusasiamies otti kantaa virtsanäytteiden ottamisen valvontaan vankiloissa
Oikeusasiamies on saattanut Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön tietoon asiassa esittämänsä käsityksen, että virtsanäytteen antamisen valvomista koskevaa ohjeistusta tulee täsmentää, että näytteen antamista ei tule valvoa enempää kuin on välttämätöntä ja että valvonta tulee suorittaa mahdollisimman hienotunteisesti.
Hakutulokset
7763 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika