- Uutiset
22.3.2019 14.15
Sähköasentaja irtisanottiin huolimattomuuden perusteella - hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvaamista toisin kuin käräjäoikeus
HO piti asiaa arvioitaessa ratkaisevana sitä, että kantaja oli voittanut kanteen siltä osin, että irtisanominen oli katsottu lainvastaiseksi. Korkeimman oikeuden ratkaisuista 2002:71 ja 72 poiketen mitään vaatimusta ei ollut kokonaan hylätty. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon myös asian laadun, HO katsoi, ettei kulujen kuittaamista voitu pitää kohtuullisena lopputuloksena työntekijän asemassa olevan kantajan kannalta. Ottaen kuitenkin huomioon, että valtaosa oikeudenkäyntikuluista oli kohdennettavissa kysymykseen kantajan huolimattomuudesta, mikä kysymys oli vaikuttanut myös korvauksen määrään, yhtiön oli korvattava vain puolet kantajan oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Kantaja oli voittanut osaksi oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan muutoksenhaun, joten yhtiö oli velvollinen korvaamaan puolet kantajan oikeudenkäyntikuluista myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 22.3.2019) - Uutiset
22.3.2019 13.30
Hovioikeus arvioi sijaistiedoksiannon ja konkurssiin asettamisen edellytyksiäHovioikeus katsoi tiedoksiantotodistuksen liitteenä olevan haastemiehen selvityksen perusteella, että oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 §:n mukaiset edellytykset sijaistiedoksiannon käyttämiselle olivat täyttyneet. Yhtiön edustajia oli tavoiteltu sekä yhtiön osoitteesta että selvitysmiehen osoitteista. Jäljennös hakemuksesta ja lausumapyynnöstä oli toimitettu poliisille ja lisäksi postitse tiedoksi ainoalle kaupparekisteristä ilmenevälle yhtiön edustajalle. Sijaistiedoksiannon osalta oli siten menetelty lain edellyttämällä tavalla.
Koska velallinen ei vastustanut konkurssihakemusta ja sitä oli pidettävä konkurssilain 2 luvun 3 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella maksukyvyttömänä, yhtiö oli voitu asettaa konkurssiin. (Vailla lainvoimaa 22.3.2019) - Uutiset
22.3.2019 10.00
Markkinaoikeus: Turvaamistoimelle patenttiasiassa ei ollut edellytyksiä
Markkinaoikeus katsoi, että vastapuolen kiistämisen johdosta väitetty eurooppapatentin numero FI/EP 1 308 455 loukkaaminen oli tullut sillä tavoin epävarmaksi, etteivät hakijat saattaneet oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi sitä, että niillä olisi vastapuolta kohtaan kyseisen patenttiin perustuva oikeus, joka voitaisiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla. Edellytyksiä hakemuksessa vaaditun turvaamistoimen myöntämiselle ei näin ollen ollut olemassa. Hakemus oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 22.3.2019) - Uutiset
21.3.2019 8.00
Hovioikeus: 250 euron oikeudenkäyntimaksun periminen 9 kuukauden vankeuteen tuomitulta oli ilmeisen kohtuutonta
A:lta oli peritty hovioikeuden 13.3.2019 ratkaisemassa asiassa R 18/1551 tuomioistuinmaksulain 2 §:n (1455/2015) mukainen 250 euron oikeudenkäyntimaksu. A ilmoitti vaatimuksensa perusteeksi pitkähkön vankeusrangaistuksen suorittamisen. Edellä mainitulla perusteella maksun periminen olisi ilmeisen kohtuutonta. - Uutiset
20.3.2019 16.00
Hovioikeus: Myös kuolinpesää on pidettävä VJL 31 a §:n 1 momentissa tarkoitettuna yksityisvelkojana
Kuolinpesä ei ole itsenäinen oikeushenkilö vaan kysymys on oikeudellisesta käsitteestä, jolla viitataan tiettyihin henkilöihin eli käytännössä perillisiin. Koska oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat perillisille kuolinpesän osakkaina ja yksityishenkilöinä, heitä ja siten myös kuolinpesää on pidettävä VJL 31 a §:n 1 momentissa tarkoitettuna yksityisvelkojana. Maksuohjelman jatkamisen kohtuullisuutta ei tullut arvioida toisin kuin KO oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 20.3.2019) - Uutiset
20.3.2019 14.51
KKO: Suomi ei voi luovuttaa Liettuan kansalaista Turkkiin
Korkein oikeus katsoi, että A:lla oli luotettavasti todennettu ja todellinen vaara epäinhimillisestä kohtelusta, jos hänet luovutetaan Turkkiin. Oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa Korkein oikeus katsoi, ettei luovutuspyyntöön voitu suostua. - Uutiset
20.3.2019 11.44
Hovioikeus arvioi tuomarin esteellisyyttä – tiukkakaan prosessinjohto ei sinänsä aiheuta esteellisyyttä
Hallituksen esityksen mukaan (HE 78/2000 vp s. 42 ja 47) aktiivinen tai tiukkakaan prosessinjohto ei sinänsä aiheuta esteellisyyttä. Päinvastoin oikeudenkäymiskaaren säännökset edellyttävät tuomarilta juuri tällaista menettelyä perusteellisen oikeudenkäynnin aikaansaamiseksi. Tuomari voi olla objektiivisesti arvioiden puolueeton, vaikka asianosainen pitää häntä esteellisenä. Esteellisyyttä on harkittava kussakin tapauksessa erikseen ja tuolloin on otettava huomioon, minkälainen suhde tuomarilla on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin. Tuomari on esteellinen vain, jos jokin selvästi yksilöitävissä oleva olosuhde voi vaarantaa hänen puolueettomuutensa käsitellä tiettyä asiaa. Korkein oikeus on tämän osalta ratkaisussaan (KKO 2010:78, kohta 16) todennut, että erityistä huomiota on kiinnitettävä periaatteeseen, jonka mukaan ulkopuoliselle henkilölle ei saa objektiivisesti arvioiden syntyä perusteltua epäilyä tuomarin puolueettomuudesta. Asiassa ei ilmennyt perusteita muuttaa käräjäoikeuden ratkaisun lopputulosta. Käräjätuomaria ei ollut siten pidettävä esteellisenä eikä perusteita asian palauttamiselle käräjäoikeuteen ollut. (Vailla lainvoimaa 20.3.2019) - Uutiset
20.3.2019 8.00
Hovioikeuskin hylkäsi syytteen törkeästä petoksesta - Norjan maksamat lapsilisät
Suomalaisen tuomioistuimen toimivallan osalta HO katsoi, ettei estettä antaa haaste vastaajalle tiedoksi ollut ja että KO oli voinut ottaa syytteen tutkittavaksi. Perustetta sille, että esitutkinta-aineisto olisi ollut määrättävä hyödyntämiskieltoon, ei myöskään ollut. Pääasian osalta asiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja RL 36 luvun 1 §:n 1 momentissa rangaistavaksi säädetyn petoksen tunnusmerkistön edellyttämällä tavalla tahallaan hankkiakseen itselleen tai toiselle perusteetonta etua erehdyttänyt tai erehdystä hyväksi käyttäen saanut Norjan työ- ja hyvinvointihallinto NAV:n maksamaan hänelle lapsilisiä ja menettelyllään aiheuttanut NAV:lle taloudellista vahinkoa. Mikäli tähän vastataan myönteisesti, kysymys oli teon törkeysarvostelusta ja rikoshyödyn menettämisestä valtiolle. HO hylkäsi syytteen ja siihen perustuvat muut syyttäjän vaatimukset. (Vailla lainvoimaa 20.3.2019) - Uutiset
19.3.2019 16.00
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja ulosmittauksen
Hovioikeus katsoi, että yhtiön esittämän selvityksen ja ulosottomiehen lausuman perusteella asiassa oli saatettu todennäköiseksi, että yhtiö ei ollut tarkoittanut maksaa kyseistä rahasuoritusta velallisen tilille eikä yhtiön tekemälle maksulle ollut perustetta. Ulosottomiehen lausumasta ilmenee, ettei velallisen tilillä ole ollut ulosmittauksen aikana pankin tililtä perimiä omia maksuja lukuun ottamatta muuta rahaliikennettä. Yhtiön tilille maksamat rahavarat eivät siten olleet sekoittuneet velallisen muihin varoihin ja olivat siten myös erotettavissa. Yhtiön voitiin katsoa esittäneen riittävästi näyttöä ulosmitattujen rahavarojen kuulumisesta sille. Ulosmittaus tuli näin ollen kumota. (Vailla lainvoimaa 19.3.2019) - Uutiset
19.3.2019 13.15
Apulaisoikeuskansleri: Valitusasian käsittely hallinto-oikeudessa viivästyiApulaisoikeuskansleri saattoi hallinto-oikeuden tietoon käsityksensä valituksen käsittelyn viivästymisestä sekä asian käsittelyvaihetta koskeviin tiedusteluihin vastaamisesta. - Uutiset
19.3.2019 11.38
Törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja raiskauksesta 2 vuoden ehdollinen vankeusrangaistus ja 90 tuntia yhdyskuntapalvelua
Rikoslain 6 luvun 9 §:n mukaan määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen rangaistuksen osalta. Aihetta rangaistuksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 19.3.2019)Avoin uutinen - Uutiset
19.3.2019 11.00
Teko ei ollut vanhentunut eikä itsekriminointisuoja suojannut velallista - tuomittiin velallisen petoksesta
Asiassa oli kysymys siitä, oliko itsekriminointisuoja suojannut A:ta 22.10.2015 siten, että hänellä oli ollut oikeus olla ilmoittamatta omaisuuttaan ulosottoselvityksessä. A:han ei ollut 22.10.2015 kohdistunut rikosepäilyä. Asiassa oli siten arvioitava, oliko OK 17 luvun 25 §:n mukainen itsekriminointisuoja ulottunut myös A:n aikaisempaan vastaavaan menettelyyn häneen kohdistuvassa ulosottoselvityksessä, johon liittyen A:han ei myöskään ollut kohdistunut rikosepäilyä. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, ettei teko ollut vanhentunut eikä itsekriminointisuoja suojannut velallista. Oikeudenmukainen rangaistus suhteessa vastaajan syyksi luetun rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen oli 60 päiväsakon sakkorangaistus. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan verohallinnolle vahingonkorvauksena 7.090,25 euroa laillisine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 19.3.2019) - Uutiset
19.3.2019 9.00
Esitutkintakuulustelua ei pidetty asianmukaisena - valittaja vapautettiin tuomitusta rangaistuksesta
Valittaja oli esitutkinnassa tunnustanut syytteessä kuvatun teon. Hänet oli kuitenkin kuulusteltu ilman hänen edunvalvojansa läsnäoloa ja ilman lainopillista avustajaa. Lisäksi valittajalle oli esitutkinnassa esitetty johdattelevia kysymyksiä siten, että kuulustelija oli jo lähtökohtaisesti kysymyksissään pitänyt selvänä, että uhkaaminen oli tapahtunut. Ottaen huomioon esitutkinnan olosuhteet ja valituksessa esitetyt seikat ei vastaajan esitutkinnassa antamaa tunnustusta ollut pidettävä yksinään riittävänä näyttönä asiassa. Vastaajan ei siten ollut katsottava tahallisesti uhanneen hoitajaa rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että tällä oli ollut perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olleen vakavassa vaarassa. (Vailla lainvoimaa 19.3.2019) - Uutiset
19.3.2019 8.00
Käräjäoikeuden ratkaisu ei perustunut lakiin siltä osin kuin valittaja oli velvoitettu korvaamaan takaisin valtiolle asianomistajien edunvalvojan sijaiselle maksettu palkkioKorvausvelvollisuus oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 19.3.2019) - Uutiset
15.3.2019 15.30
Hovioikeuskaan ei myöntänyt kevytmielisesti velkaantuneelle 57-vuotiaalle eläkeläiselle uutta velkajärjestelyä
Asiassa oli riidatonta, että velkajärjestelyn myöntämiselle oli olemassa VJL 10 §:n 7 ja 10 kohtien mukaiset esteet. Hakijalla oli ollut velkajärjestely ajalla 1.1.2000-28.2.2005. VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä myöntää velkajärjestely esteestä huolimatta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 15.3.2019) - Uutiset
15.3.2019 14.15
Arviomuistio: Videotallenteiden käyttäminen hovioikeuksissa toisi useita hyötyjä – arvio lausunnoilla 17. toukokuuta saakka
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio mahdollisuudesta siirtyä menettelyyn, jossa henkilötodistelu otetaan hovioikeudessa vastaan käräjäoikeudessa tehdyltä kuva- ja äänitallenteelta. Arviomuistion mukaan tämä voisi tuoda merkittäviä hyötyjä oikeusturvan, hovioikeusmenettelyn tarkoituksenmukaisuuden sekä todistajien ja asianomistajien näkökulmasta. - Uutiset
15.3.2019 13.30
Hovioikeus: Pärnu Maakohus -tuomioistuimen tuomio voitiin julistaa täytäntöönpanokelpoiseksi SuomessaAsiassa ei ilmennyt sellaisia Bryssel I -asetuksessa tarkoitettuja seikkoja, joiden perusteella täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskeva käräjäoikeuden päätös olisi ollut kumottava. (Vailla lainvoimaa 15.3.2019) - Uutiset
15.3.2019 11.47
Koiran lopettamismääryksestä valittaneelle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa
Amerikanpitbullterrieri oli karannut valittajan autosta ja purrut tiellä rattaissa ollutta 3-vuotiasta lasta käteen. KO oli määrännyt koiran lopetettavaksi. Lopettamismääräyksen täytäntöönpanoa oli lykätty kunnes asia on saanut lainvoiman. HO ei myöntänyt valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.3.2019)Avoin uutinen - Uutiset
15.3.2019 10.30
KHO: Estettä sijoittaa äitinsä luona asunutta lasta huostaanotettuna isänsä luokse ei ollut
Lastensuojelulain 49 §:n 3 momentista ei johtunut estettä sijoittaa äitinsä luona asunutta lasta huostaanotettuna isänsä luokse tilanteessa, jossa KO oli HAO:n päätöksen jälkeen antamallaan väliaikaismääräyksellä määrännyt isän lapsen yhteishuoltajaksi, mutta ei ollut määrännyt lapsen asumisesta. - Uutiset
15.3.2019 9.28
Unionin tuomioistuimelta vastaus Helsingin käräjäoikeuden ennakkoratkaisupyyntöön keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnästä annetun direktiivin tulkinnasta
Keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä annetun direktiivin 2010/24/EU 13 artiklan 1 kohtaa ja 14 artiklan 2 kohtaa on tulkittava yhtäältä siten, että näitä säännöksiä sovelletaan menettelyyn, jossa on kyse avunantoa pyytäneen jäsenvaltion pyynnöstä perittyjen saatavien maksun peräyttämisestä pyynnön vastaanottaneeseen jäsenvaltioon sijoittautuneen yhtiön konkurssipesään, silloin kun tällainen menettely perustuu direktiivin 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun täytäntöönpanotoimien riitauttamiseen, ja toisaalta siten, että näissä säännöksissä tarkoitettu pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio on katsottava vastaajaksi tällaisessa menettelyssä, eikä merkitystä tässä yhteydessä ole sillä, pidetäänkö näiden saatavien määrä erillään tämän jäsenvaltion varoista vai sekoittuuko se näihin varoihin.
Hakutulokset
5343 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika