- Uutiset
27.3.2024 10.11
KHO:n muu päätös: Poliisihallituksen käännöspalvelujen hankinta ja seuraamusmaksuMarkkinaoikeus oli muun muassa määrännyt Poliisihallituksen maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 20.000 euroa. Korkein hallinto-oikeus tutki asian seuraamusmaksun määräämistä koskevalta osalta. Poliisihallituksen valitus hylättiin. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
1.3.2024 11.01
Hallinto-oikeus: Helsingin poliisilaitos syrji kiinniotettua nuorta tämän kieleen liittyvän syyn perusteellaHelsingin poliisilaitos oli asioinut asianomistajan kanssa vain osittain ruotsiksi, eikä tämä menettely ollut perustunut lakiin. Näin ollen poliisilaitoksen menettelylle ei ollut yhdenvertaisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua oikeuttamisperustetta. Poliisilaitos ei ollut siten kyennyt osoittamaan, ettei syrjinnän kieltoa ollut rikottu. Tämän vuoksi HAO katsoi, että poliisilaitoksen menettely oli ollut yhdenvertaisuuslain 10 §:ssä tarkoitettua asianomistajan välitöntä syrjintää yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä tarkoitetun kieleen liittyvän syyn perusteella. HAO katsoi, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätös ei ollut lainvastainen. Lautakunta oli voinut kieltää poliisilaitosta jatkamasta tai uusimasta asianomistajaan kohdistuvaa syrjivää menettelyään sekä asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakon. Helsingin poliisilaitoksen valitus hylättiin. (Ei lainvoim. 1.3.2024) - Uutiset
8.2.2024 8.30
Apulaisoikeuskansleri: Työvoimapoliittisen lausunnon tiedoksianto sekakielisenäApulaisoikeuskansleri kiinnitti Kelan huomiota työvoimapoliittista lausuntoa koskevan asetuksen sekä hyvän hallinnon periaatteisiin etuudenhakijan kielellisten oikeuksien toteuttamiseksi työvoimapoliittisten lausuntojen tiedoksiannossa. - Uutiset
30.1.2024 10.36
Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin valmistelu jatkuuHallitus tulee käynnistämään kuurojen ja viittomakielisten valtiollisen totuus- ja sovintoprosessin yhdessä kuurojen ja viittomakielisen yhteisön kanssa. Oikeusministeriö on vastannut prosessin jatkovalmistelusta vuoden 2023 lopusta alkaen. Valmistelu jatkuu tiiviissä yhteistyössä yhteisön kanssa valtioneuvoston kanslian työryhmän esitysten pohjalta. - Uutiset
25.1.2024 8.33
Tuomioistuinten ruotsinkielistä palvelua kehitetäänOikeusministeriö on asettanut hankkeen, joka tukee tuomioistuinten ruotsinkielisen palvelun kehittämistä. Tuomioistuimet voivat hyödyntää hankkeen tuotoksia kehittäessään ruotsinkielistä palveluaan, mikä tukee kielellisten oikeuksien toteutumista. - Uutiset
3.1.2024 11.30
Hovioikeus: Vaatimus tuomion käännättämisestä olisi tullut tutkia - käännättämättä jättäminen ei loukannut valittajan kielellisiä oikeuksiaAsianomistaja oli tiedustellut KO:lta mahdollisuutta saada tuomio ruotsinkielisenä, koska täytäntöönpano tulee aiheelliseksi Ruotsissa. Asianomistaja oli lisäksi perustellut vaatimustaan sillä, että kielilain 2 luvun 10 §:n mukaan jokaisella on oikeus käyttää valtion viranomaisessa suomea tai ruotsia ja sillä, että kielilain 4 luvun 20 §:n mukaan asianosaisella on oikeus saada käännös tuomiosta, jos tuomio on laadittu muulla kuin asianosaisen kielellä. KO oli jättänyt vaaatimuksen tutkimatta. HO kumosi KO:n päätöksen. Valittajan pyyntö asiakirjan käännättämisestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 3.1.2023) - Uutiset
16.11.2023 16.00
EIT: Lisääntynyt latvian kielen opetus kouluissa ei syrji venäjänkielisiäAsia koski vuonna 2018 tehtyä lakimuutosta, jolla lisättiin latvian kielellä opetettavien aineiden määrää julkisissa kouluissa, mikä oli johtanut venäjän kielen opetusajan lyhenemiseen. Vuonna 2019 perustuslakituomioistuin totesi muutokset perustuslain mukaisiksi. - Uutiset
15.11.2023 10.00
Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät sopimukseen: Yhteentoimiva Eurooppa -säädös parantaa kansalaisille ja yrityksille tarjottavia julkisia verkkopalvelujaKomissio on tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät sopimukseen Yhteentoimiva Eurooppa -säädöksestä. Asetuksella vahvistetaan rajat ylittävää yhteentoimivuutta ja yhteistyötä julkisella sektorilla kautta EU:n. Komissio ehdotti kyseistä säädöstä, jolla autetaan saavuttamaan EU:n vuodelle 2030 asettamat digitalisaatiotavoitteet. Säädöksen mukaan keskeiset julkiset verkkopalvelut on saatettava kaikkien EU-kansalaisten saataville ilman syrjintää. Tänään saavutettu yhteisymmärrys tasoittaa tietä digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiselle. - Uutiset
11.8.2023 12.47
Apulaisoikeusasiamies: Koulun pihalla olevan kyltin kieliApulaisoikeusasiamiehen johtopäätös oli, että kansalliskielten syrjäyttäminen kokonaan kouluissa käytetyn turvatolpan nimeämisessä oli lainsäädännön ja aiemman laillisuusvalvontakäytännön perusteella ristiriidassa kansalliskieliämme ja niiden käyttöä eri yhteyksissä koskevan lainsäädännön kanssa. - Uutiset
1.8.2023 8.00
OM: Kielibarometri 2020 kertoo kuntien ja valtion palvelujen toimivuudesta kaksikielisissä kunnissaJulkisuudessa on keskusteltu oikeusministeriön vuonna 2020 teettämästä kielibarometristä. Kielibarometrilla selvitetään, miten suomenkieliset ja ruotsinkieliset vähemmistöt kaksikielisissä kunnissa kokevat julkisten palveluiden toteutuvan paikallisella vähemmistökielellä. - Uutiset
6.7.2023 10.10
Uudessa Nato-sanastossa organisaationimet suomeksi ja ruotsiksiValtioneuvoston kanslian projektissa valmisteltu Nato-sanasto antaa suosituksia suomen- ja ruotsinkielisiksi vastineiksi englanninkielisille nimikkeille ja termeille. Sanaston nyt julkaistu ensimmäinen luku sisältää yhteensä noin 80 Naton poliittisen ja sotilaallisen organisaatiorakenteen nimikettä. - Uutiset
6.7.2023 8.30
Kuluttajariitalautakunta: Pysäköintisopimuksen ehtojen sitovuus, kun kuljettaja ei ymmärrä niissä käytettyä kieltäLautakunta ei suosittanut hyvitystä. - Uutiset
17.5.2023 15.15
Oikeuskanslerin käsitys ja ehdotus oikeussääntöjen kehittämiseksi: Virheellisyydet eri ministeriöissä valmistelluissa ruotsinkielisissä lakiehdotuksissaOikeuskanslerin tietoon oli tullut, että eduskunnalle toimitettavissa hallituksen esitysten lakiehdotuksissa, niiden perusteluissa ja joissakin tapauksissa myös voimaan tulleissa laeissa on eroavaisuuksia suomen- ja ruotsinkielisten lakitekstien välillä. Oikeuskansleri kiinnitti valtioneuvoston ja sen ministeriöiden vakavaa huomiota erityisesti perustuslain 51 §:stä johtuvaan velvollisuuteen huolehtia siitä, että eduskunnalle annettavat suomen- ja ruotsinkieliset lakiehdotukset vastaavat toisiaan ja että edellytykset tähän on turvattu ministeriöiden lainvalmistelussa. - Uutiset
9.5.2023 8.08
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Aalto-yliopiston huomiota yliopistolain noudattamiseen: Kielelliset linjauksetApulaisoikeuskansleri kiinnitti Aalto-yliopiston huomiota yliopistolain noudattamiseen. Ratkaisun mukaan englannin kielen käyttö yliopiston opetuksessa ei saa olla niin laajaa, että suomen kielen asema opetus- ja tutkintokielenä syrjäytyy. Yliopistolaki antaa yliopistolle harkintavaltaa päättää, missä määrin lakisääteisiä opetus- ja tutkintokieliä ja muita kieliä käytetään opetuksessa. Lainmukaisen harkintavallan rajat kuitenkin ylitetään, jos englannin käyttö syrjäyttää suomen aseman opetus- ja tutkintokielenä. - Uutiset
3.5.2023 17.00
EIT: Sananvapautta rikottiinTapaus koski hallinnollista seuraamusta, joka määrättiin Bulgarian turkkilaisvähemmistöön kuuluvien äänestäjien perinteisesti tukeman poliittisen puolueen johtajalle, joka oli ehdokkaana vuoden 2013 parlamenttivaaleissa, koska hän puhui turkkia vaalikampanjoinnissa. Bulgarian viranomaiset katsoivat, että hän oli rikkonut Bulgarian vaalilakia. - Uutiset
21.4.2023 11.40
Käräjäoikeuden olisi tullut velvoittaa äiti käännättämään hakemus sekä lisäksi käräjäoikeuden olisi tullut toimittaa lausumapyyntö isän ymmärtämällä kielellä - hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja palautti asianOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että jos asiaan osallinen asuu Suomessa, mutta on ilmeistä, ettei hän osaa riittävästi suomea ymmärtääkseen hakemuksen sisältöä, tuomioistuin voi harkinnanvaraisesti valtion kustannuksella käännättää hakemuksen asiaan osallisen äidinkielelle tai muulle hänen ymmärtämälleen kielelle. Asiaan osallisen kielitaidosta voidaan kysyä hakijalta. Myös väestötietojärjestelmäotteesta saatava tieto siitä, miten pitkään henkilö on oleskellut Suomessa, antaa tukea sille, pitääkö hakemus käännättää. Monikulttuuristen huoltoriitojen lisääntyessä kielilain 20 §:n 2 momentin mahdollisuutta voidaan käyttää joustavasti asianosaisten oikeusturvan takaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että asia saadaan perusteellisesti selvitettyä oikeudenkäynnissä. (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimissa, 2020, s. 228). Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2009:15 (kohdat 5-7) katsonut, että asiassa ei ollut esitetty selvitystä vastaajan kyvystä selviytyä oikeudenkäynnistä suomen kielellä ja siten sen estämättä, että vastaaja oli saanut Suomen kansalaisuuden ja hän oli asunut Suomessa kymmeniä vuosia, asian laadun sekä vastaajan oman perustellun arvion perusteella hänen käyttämänsä tulkkausapu oli ollut asiassa tarpeen. (Vailla lainvoimaa 21.4.2023) - Uutiset
10.3.2023 14.06
Oikeusasiamies: Koronatodistuksessa käytettävät kieletOA saattoi asiassa (kohdassa 4) esittämäsä käsitykset STM:n tietoon ja pyysi sitä ilmoittamaan 31.3.2023 mennessä mahdollisista toimenpiteistään asiassa. - Uutiset
6.2.2023 10.30
Oikeusasiamies: Työpaikkailmoituksen kieliKantelija pyysi tutkimaan Suomen ympäristökeskuksen menettelyä kielilain vastaisina pitämiään valtiolle.fi-palvelussa julkaistuja työpaikkailmoituksia koskevassa asiassa. OA piti riittävänä korostaa asiassa kohdassa 3.2 mainittuja lähtökohtia ja kiinnittää Suomen ympäristökeskuksen huomiota niihin. - Uutiset
21.12.2022 12.15
Oikeusasiamies: Opiskelijan vapauttaminen kielitaitovaatimuksistaOikeusasiamies saattoi sääntelystä esittämänsä käsitykset opetus- ja kulttuuriministeriön tietoon ja esitti sen harkittavaksi toimenpiteitä sääntelyn uudistamistarpeiden arvioimiseksi. Oikeusasiamies pyysi ministeriötä ilmoittamaan 28.2.2023 mennessä, mihin toimenpiteisiin päätös on antanut aihetta. - Uutiset
10.11.2022 9.33
Oikeusasiamies: Helsingin kaupungin tapa nimetä järjestämänsä tapahtumakokonaisuus yksinomaan englannin kielellä ei ollut sopusoinnussa perustuslain lähtökohdan kanssa, että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi