Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- työsopim* irtisano*
- Uutiset
27.11.2023 10.30
Hovioikeus: Työsopimusta ei näytetty irtisanotun yhtiön edustajalle lähetetyllä ilmoituksella ja samana päivänä tehdyllä Facebook-päivityksellä - käräjäoikeuden tuomio kumottiinTyösuhteen päättäminen on oikeusvaikutuksiltaan merkittävä oikeustoimi. Tämän vuoksi on edellytettävä, että se toteutetaan niin, ettei osapuolten tarkoituksesta päättää työsopimus jää epäselvyyttä. Tämä korostuu myös TSL 9 luvun 4 §:n 1 momentin määräyksessä, jonka mukaan irtisanominen on tehtävä ensisijaisesti henkilökohtaisesti ja vain jollei tämä ole mahdollista, kirjeitse tai sähköisesti. Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on katsottu, että epäselvässä tilanteessa toisen osapuolen, erityisesti työnantajan velvollisuus on varmistaa, onko toisen tarkoituksena ollut päättää työsuhde. Asiassa mainitun perusteella yhtiö ei ollut näyttänyt, että kantaja olisi irtisanonut työsuhteensa yhtiön katsomalla tavalla 16.8.2020. Tämän vuoksi oli katsottava, että yhtiö oli päättänyt kantajan työsuhteen maksamalla tälle 16.9.2020 irtisanomisajan palkan yhdeltä kuukaudelta sekä lomakorvauksen työsuhteen päättyessä. (Vailla lainvoimaa 27.11.2023) - Uutiset
31.10.2023 11.30
Työaikoja ja niiden merkitsemistä laiminlyöneen ammattiliiton työntekijän työsopimus oli voitu irtisanoaAsiassa lausutuilla perusteilla kantajan oli näytetty laiminlyöneen noudattaa työaikoja ja olleen luvatta poissa useaan otteeseen töistä. Lisäksi kantajan oli näytetty tehneen työnantajan ohjeiden vastaisesti työaikaleimauksia ja välillä laiminlyöneen leimausten ja kalenterikirjausten tekemisen kokonaan. Kantajan oli näytetty olleen kulloinkin voimassa olleesta ohjeistuksesta ja työnantajan määräyksistä tietoinen. Asiassa oli näytetty, että 4.11.2020 annetusta kirjallisesta varoituksesta huolimatta kantajan ohjeiden ja määräysten vastainen menettely sekä laiminlyönnit jatkuivat. Lisäksi kantajan oli näytetty laiminlyöneen työtehtäviään asiassa selostetusti palkkaturvahakemuksen, jäsenhakemusten ja luottamusmieskaavakkeiden osalta. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 31.10.2023) - Uutiset
13.10.2023 11.56
Hovioikeus: Työsopimus oli voitu irtisanoa - valittajan korvausvastuuta hovioikeuskuluista kohtuullistettiinHO totesi, että kantaja oli irtisanottu TSL 7 luvun 2 §:n tarkoittamalla henkilökohtaisella eikä TSL 7 luvun 3 §:n tarkoittamalla taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Kantajalle oli tarjottu hänen aiempaa työtehtäväänsä palveluohjaajana irtisanomisen vaihtoehtona. HO katsoi, että kantajalle tarjottu toimenkuvan muuttaminen ei ollut edellyttänyt yhteistoimintalain mukaista yhteistoimintamenettelyä, koska toisen työtehtävän tarjoaminen irtisanomisen vaihtoehtona ei ollut johtunut työnantajan taloudellisesta tai tuotannollisesta perusteesta taikka muustakaan yhteistoimintalain 16 §:ssä tarkoitetusta perusteesta. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset kantajan kanteen hylkäämisen osalta. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. Asiassa sanottuja oikeudenkäyntiin johtanutta seikkaa, asianosaisten asemaa ja asian merkitystä osapuolille kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, että kantajan velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti voitiin pitää kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuuttomana. Kantaja oli velvoitettava korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluista HO:n kohtuulliseksi harkitsemat 10.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.10.2023) - Uutiset
16.6.2023 11.40
Fyysinen väkivalta toista työntekijää kohtaan: Hovioikeuskin katsoi, ettei työnantajalla ollut asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa työsopimusta ilman varoitustaTyönanantajan mukaan kantaja oli rikkonut yleisiä työturvallisuusvelvoitteitaan ja yhtiössä voimassa ollutta työturvallisuusohjetta. Hän oli lyönyt kynsiviilalla työkaveriaan ja aiheuttanut tälle vertavuotavan haavan. Työnanantajan mukaan kantaja ja hänen työkaverinsa olivat olleet vaarassa pudota liikkuvien trukkien väliin ja jäädä puristuksiin. (Vailla lainvoimaa 16.6.2023) - Uutiset
28.4.2023 11.15
Hovioikeus: Työnantajalla oli oikeus irtisanoa työsopimus työntekijän sairauden perusteellaKantajalle aiheutui onnettomuuden seurauksena lievä aivovamma 19.11.2017. Kantaja jäi ensimmäisen kerran sairauslomalle 20.11.2017. Sairasloma jatkui 31.12.2018 saakka. Vastaajayhtiö irtisanoi kantajan työsopimuksen 14.12.2018 annetulla ilmoituksella. Päättämisilmoitukseen oli kirjattu irtisanomisperusteeksi työntekoedellytysten olennainen ja pitkäaikainen vähentyminen. Yhteydenpitoa kantajan ja vastaajayhtiön taholta ei ollut ollut puolin tai toisin irtisanomisen jälkeen. Asiassa esitetyin lisäyksin HO hyväksyi KO:n tuomion siltä osin kuin se oli katsonut, että yhtiöllä oli ollut kantajan irtisanomiselle asiallinen ja painava peruste. Kantaja velvoitettiin suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 14.030 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 28.4.2023) - Uutiset
22.3.2023 11.45
Yhtiöllä ei ole ollut oikeutta irtisanoa työntekijää taloudellisilla perusteilla tilanteessa, jossa työntekijä ei ollut suostunut allekirjoittamaan uuteen palkkausjärjestelmään perustuvaa työsopimustaAsiassa oli ensinnäkin riitaista se, oliko yhtiöllä ollut oikeus työntekijöiden palkkaehtojen yksipuoliseen muuttamiseen kollektiivisesti ja oliko yhtiöllä ollut perustetta muuttaa yksipuolisesti työntekijän palkkausperustetta. KO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, täyttyivätkö oikeuskäytännön mukaiset edellytykset palkan alentamiselle. Toiseksi riitaista oli se, oliko yhtiöllä ollut peruste irtisanoa työntekijä. Lisäksi riitaista oli se, oliko työntekijä aiheuttanut työttömyytensä itse. Mikäli KO päätyi siihen, että yhtiö velvoitetaan korvaamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta, ratkaistavana oli myös korvauksen määrä sekä korvauksen yhteensovitus työttömyyskorvauksen kanssa. (Vailla lainvoimaa 22.3.2023) - Uutiset
31.1.2023 10.30
Työtuomioistuin: Työnantajalla ei ollut asiallista ja painavaa syytä irtisanoa toisen työnantajan palveluksessa sairauslomansa aikana työskennelleen vartijan työsopimusta (ään.)Irtisanomiseen johtaneen menettelyn ei selvitetty ilmentäneen samantyyppistä välinpitämättömyyttä työtehtävien suorittamista kohtaan kuin varoitusten perusteena olevien rikkomusten. Asiassa ei esitetty selvitystä siitä, että sairausloman aikaisella työskentelyllä toisen työnantajan palveluksessa olisi ollut haitallisia seurauksia työntekijän työkyvyn palautumisen kannalta. Asiassa esitetyn näytön perusteella työntekijä ei ollut myöskään pyrkinyt tahallaan erehdyttämään työnantajaansa tai toiminut muutoin epärehellisesti siten, että työnantajalle olisi voitu katsoa muodostuneen irtisanomiseen oikeuttava luottamuspula. Näillä ja muilla tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei työnantajalla ollut asiallista ja painavaa syytä irtisanoa työntekijän työsopimusta. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan työntekijälle 8 kk:n palkan työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. (Ään.) - Uutiset
11.11.2022 11.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että yhtiöllä oli ollut peruste irtisanoa myyntiedustajan työsopimusHuolimatta siitä, että myyntiedustaja ja puhelinmyyjä työskentelivät molemmat myyntitehtävissä, heidän tehtäväkenttänsä olivat toisistaan poikkeavat. Myyntiedustajan työ oli nimenomaan työn suoritustavan vuoksi itsenäisempää ja vaativampaa kuin puhelinmyyjän työ. Kantajan myyntiedustajan ja todistajan kuullun puhelinmyyjän työtehtävissä ei ollut kysymys samasta tai samankaltaisesta työstä. Yhtiö oli tarjonnut kantajalle puhelinmyyjän työtä kantajan työsopimuksen irtisanomisen yhteydessä. Asiassa lausutuilla perusteilla yhtiöllä oli ollut TSL7 luvun 3 §:n mukainen peruste irtisanoa kantajan työsopimus. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 11.11.2022) - Uutiset
9.9.2022 11.35
Työnantajan direktio-oikeuden perusteella määräämistä tehtävistä kieltäytyneen ja epäasianmukaisesti käyttäytyneen työntekijän työsopimus voitiin irtisanoaAsiassa oli kysymys siitä, oliko työnantajalla ollut TSL 7 luvun 2 §:n mukainen henkilöön liittyvä asiallinen ja painava peruste irtisanoa kantaja. Arvioitavaksi tuli kantajalle annetun kirjallisten varoituksen aiheellisuus sekä sen vaikutus asiaan. Mikäli työnantajan irtisanominen todettiin perusteettomaksi, tällöin ratkaistavaksi tuli myös kysymys vastaajan kantajalle suoritettavan korvauksen määrästä. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäyntikulujen määrästä. Kantajan kanne työsuhteen perusteettomasta päättämisestä hylättiin. Kantaja velvoitettiin korvaamaan työnantajan 30 150 euron oikeudenkäyntikulut KO:ssa korkoineen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 9.9.2022) - Uutiset
27.5.2022 16.00
Hovioikeus: Kuntayhtymällä oli ollut oikeus irtisanoa epäasiallisesti käyttäytyneen ja työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan laiminlyöneen sairaanhoitajan työsopimusAsiaa kokonaisuutena arvioiden HO totesi, että kantaja oli epäasiallisella käytöksellä, kirjaamisen puutteilla ja epäselvyyksillä sekä työtehtävien ja määräysten laiminlyönnillä rikkonut ja laiminlyönyt työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan TSL 7 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vakavasti ja että kuntayhtymällä siten oli ollut peruste työsuhteen irtisanomiseen. Kuntayhtymä oli omilla toimenpiteillään pyrkinyt riittävästi puuttumaan kantajan menettelyyn ennen irtisanomista ja oli asianmukaisesti varoittanut siitä. Kuntayhtymän ei voitu muutoinkaan katsoa menetelleen lojaliteettivelvoitteensa vastaisesti suhteessa kantajaan. Ottaen huomioon erityisesti kantajan epäasiallisen käytöksen toistuvuus pitkällä ajanjaksolla ja sen kohdistuminen sekä potilaiden omaisiin että osastolla työskentelevään opiskelijaan kuntayhtymältä ei ollut enää kohtuudella voitu edellyttää sopimussuhteen jatkamista, eikä työnantajalla sen vuoksi ollut ollut velvollisuutta selvittää mahdollisuuksia sijoittaa kantaja muuhun työhön. (Vailla lainvoimaa 27.5.2022) - Uutiset
12.4.2022 13.00
Hovioikeus: Yliopistolla oli ollut työntekijän käyttäytymisen perusteella oikeus irtisanoa työsopimus - ei kuitenkaan perustetta lomauttaa työntekijää tuotannollisella tai taloudellisella perusteellaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko kantajan irtisanomiselle ollut peruste. Yliopisto oli irtisanonut kantajan työsopimuksen epäasiallisen käyttäytymisen takia. Asiassa oli arvioitava ensisijaisesti, oliko irtisanomiselle ollut mainittu peruste. Yliopisto oli oikeudenkäynnissä vedonnut siihen, että sillä oli ollut myös tuotannollinen ja taloudellinen peruste irtisanoa kantaja sekä peruste irtisanoa kantaja myös hänen työntekoedellytystensä olennaisen muuttumisen perusteella. Asiassa oli arvioitava toissijaisesti, oliko yliopistolla ollut mainittuja irtisanomisperusteita. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko yliopisto valikoinut kantajan irtisanottavaksi syrjivin perustein. Vielä kysymys oli siitä, oliko kantaja asetettu eriarvoiseen asemaan ennen irtisanomista ja oliko yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä koskeva vaatimus hylättävä vanhentuneena 10.1.2016 edeltäneiden tapahtumien osalta. Edelleen kysymys oli irtisanomisajan palkkaa koskevan vaatimuksen osalta siitä, oliko kantajan lomauttamiselle ollut peruste. Mikäli kantajan vaatimukset hyväksyttii edes osaksi, kysymys oli myös tuomittavien korvausten määristä. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta asiassa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2022) - Uutiset
29.4.2021 16.00
Hovioikeus: Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijä olisi irtisanonut työsopimuksensa suullisella ilmoituksellaAsiassa lausutuilla perusteilla HO päätyi samaan johtopäätökseen kuin KO. Asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että kantaja olisi 28.3.2017 irtisanonut työsopimuksensa. Kantajan työsuhde oli jatkunut hänen 10.8.2017 tekemäänsä työsuhteen päättämisilmoitukseen asti. (Vailla lainvoimaa 29.4.2021) - Uutiset
26.4.2021 15.30
Hovioikeus: Yhtiöllä ei ollut oikeutta irtisanoa isännöitsijän työsopimustaHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset kantajan palkan osalta. HO totesi, että kantaja oli sinänsä menetellyt sopimattomasti puhuessaan kahvitauolla negatiiviseen sävyyn yhtiön menettelystä hänen palkkansa alentamisessa. Toisaalta HO katsoi, että turhautumisen osoittaminen tällaisessa tilanteessa oli jossain määrin ymmärrettävää. Asiassa mainituin perustein HO katsoi jääneen näyttämättä, että kantaja olisi puhunut yhtiöstä negatiivisen sävyyn asiakkaille ja työntekijöille sillä tavoin, että yhtiöllä olisi ollut peruste antaa hänelle varoitus. Yhtiö oli antanut kantajalle varoituksen 20.3.2019 ja irtisanonut hänet 26.4.2019. Varoituksen ja irtisanomisen välillä oli siis kulunut aikaa vain hieman yli kuukausi, mitä voitiin pitää lyhyenä aikana. Ottaen huomioon asiassa mainitut seikat HO katsoi, ettei yhtiö ollut varannut kantajalle tosiasiallista mahdollisuutta korjata menettelyään. Yhtiöllä ei siten ollut ollut perustetta irtisanoa kantajaa sen takia, ettei hän ollut korjannut menettelyään varoituksesta huolimatta. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, ettei yhtiöllä ollut perustetta joka tapauksessa irtisanoa kantajaa. (Vailla lainvoimaa 26.4.2021) - Uutiset
17.3.2021 11.42
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työsopimuksen ehtojen muuttaminen rinnastuu työsopimuksen irtisanomiseen YTL:n yhteydessä – KKO:2021:17Korkeimman oikeuden tuomio koskettaa mielenkiintoista kysymystä työsopimuksen ehtojen yksipuolisen muuttamisen edellytyksistä ja menettelytavoista. Uusi tuomio koskee kyseisen ehtomuutoksen ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain välistä suhdetta. Tapauksessa työnantaja oli neuvotellut työaikoja koskevasta ehtomuutokset yhteistoimintalain 6 luvun mukaisesti mutta korkeimman oikeuden mukaan asiasta olisi pitänyt neuvotella lain 8 luvun mukaisesti, koska kyse oli irtisanomisperusteella tapahtuneesta ehtomuutoksesta. Tuomion mukaan irtisanomisperusteinen ehtomuutos rinnastuu irtisanomiseen. Oma käsitykseni on se, että kaikki oikeusasteet yhdistivät tuomioissaan yhteistoimintalain rikkomisen arviointiin virheellisesti sen, millä edellytyksin kyseinen toimenpide voidaan yhteistoimintalain mukaisten edustuksellisten neuvottelujen jälkeen toteuttaa yksilötasolla. - Uutiset
10.3.2021 11.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi yliopiston korvauksiin työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja suorittamaan irtisanotulle yliopisto-opettajalle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8 000 euroaA oli työskennellyt yliopiston kielikeskuksessa ranskan kielen opettajana. Yliopisto oli 26.4.2016 irtisanonut A:n työsuhteen päättymään 26.10.2016 taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko tarjolla oleva työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, oliko yliopisto valikoinut A:n irtisanottavaksi syrjivin perustein sekä siitä, oliko yliopisto rikkonut takaisinottovelvollisuutta. Edelleen HO:ssa oli kysymys mahdollisen työsopimuslain mukaisen korvauksen ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen määrästä sekä oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi, että yliopistolla oli asiassa todetuin tavoin lähtökohtaisesti ollut taloudelliset perusteet irtisanoa henkilöstöä. A:n oli kuitenkin näytetty valikoituneen irtisanottavaksi syrjivin perustein esittämiensä mielipiteiden takia. KO:n tuomio kumottiin lukuun ottamatta avustajalle maksettua palkkiota. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta 13 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, josta aineettoman vahingon osuus oli 1 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Korvauksen määrää arvioidessaan HO otti korottavina seikkoina huomioon A:n pitkään, 18 vuotta, kestäneen työsuhteen ja työsuhteen irtisanomisen jälkeisen työttömyyden. A ei myöskään ollut antanut aihetta työsopimuksen päättämiseen eikä hän ollut toiminut moitittavasti. Korvausta määrättäessä oli toisaalta otettava huomioon, että yliopistolla oli sinänsä ollut työn vähentymisestä johtuvat perusteet irtisanomisille. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan kantajalle myös yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 21.8.2017 lukien. (Vailla lainvoimaa 10.3.2021) - Uutiset
5.2.2021 8.52
Hovioikeus: Yhtiö oli rikkonut työntarjoamisvelvoitettaan eikä työsopimuksen irtisanomiselle siten ollut asiallista ja painavaa syytäNäin ollen yhtiö oli velvoitettava suorittamaan kantajalle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Asiassa lausutut seikat sekä yhtiön työsopimuslain vastainen menettelytapa huomioon ottaen yhtiö oli velvollinen suorittamaan kantajalle TSL 12 luvun 2 §:n mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 7 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. KO:n tuomio kumottiin ja kantaja vapautettiin velvollisuudesta korvata yhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2021) - Uutiset
13.10.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työsopimuksen irtisanominen ja muu työ – KKO 2020:74Ratkaisussa korkein oikeus katsoi, että taloussihteerin syyksi luettu menettely muodosti niin vakavan työsuhteeseen liittyvän rikkomuksen, että työnantajalta ei voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Työnantajalla ei siten ollut velvollisuutta selvittää mahdollisuuksia sijoittaa taloussihteeri muuhun työhön. Tässä kirjoituksessa keskitytään vain siihen, miten jälkimmäisen virkkeen ”siten” sana tulee tai voidaan ymmärtää. Tältä osin korkeimman oikeuden ratkaisu näyttää selventävän henkilökohtaisen irtisanomisperusteen yhteydessä perustetta koskevan yleislausekkeen eli työsopimuslain 7 luvun 1 §:n ja 2 §:n 1 momentin (asiallinen ja painava syy) suhdetta 2 §:n 4 ja 5 momenttien erityissäännöksiin. Ne eivät oikeasti ole mitään erityissäännöksiä. Keskeistä on vain se, miten asiallinen ja painava irtisanomisperuste harkitaan eli ylittyykö irtisanomiskynnys. - Uutiset
15.9.2020 8.30
Siivoojan työsopimuksen irtisanomiselle ei ollut perustetta - syrjintään perustuva hyvitysvaatimus hylättiinYhtiöllä ei katsottu olleen taloudellista tai tuotannollista perustetta irtisanoa kantajaa mainitussa tilanteessa, jossa työnantajalla tarjolla olevan työn ei ollut edes väitetty vähentyneen. Työntekijän irtisanomiselle ei voitu myöskään katsoa olleen asiallista ja painavaa syytä tilanteessa, jossa irtisanomisen johdosta puuttumaan jäävä työpanos korvattiin ns. sopimusyrittäjillä. Mainituin perustein KO oli katsonut, ettei vastaajalla ollut ollut TSL 7 luvun 1 ja 3 §:ssä tarkoitettua perustetta kantajan irtisanomiselle. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan kantajalle korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 6 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Asiassa oli tullut näytetyksi, ettei yhtiö ollut kantajan irtisanoessaan kohdellut häntä eri tavoin kuin muita työntekijöitään. Kantajan vaatimus yhdenvertaisuuslain kieltämään syrjintään perustuvasta hyvitysvaatimuksesta oli siten hylättävä. Kohtuulliseksi korvaukseksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista arvioitiin 90 prosenttia. Yhtiölle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. Kantajan vastavalitus raukesi. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
3.7.2020 14.00
Hovioikeuden ratkaisu työsopimuksen irtisanomisesta tuotannollisella ja taloudellisella perusteellaAsiassa oli ISS Palvelut Oy:n valituksen johdosta kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukainen tuotannollinen ja taloudellinen peruste irtisanoa A:n työsopimus. Hovioikeus katsoi, että ISS Palvelut Oy:n Kemin alueen laskutustyö ei ollut vähentynyt organisaatiouudistuksen seurauksena A:n irtisanomisaikana. Vaikka osa A:n tehtävistä olikin siirretty R:n tehtäväksi Ouluun, Kemin laskutustehtäviä oli jäänyt niin paljon jäljelle, että niitä hoitamaan oli palkattu F ensin vuokratyöntekijäksi ja sittemmin yhtiön työntekijäksi ja hän oli työskennellyt yhtiölle lopulta noin puolentoista vuoden ajan. A:n työtehtävät eivät siten irtisanomishetkellä tai välittömästi sen jälkeen olleet vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi työsopimuslain 7 luvun 3 §:n edellyttämällä tavalla. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että ISS Palvelut Oy:llä ei ollut perustetta irtisanoa A:ta. Hovioikeus katsoi, että kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavasta korvauksesta viiden kuukauden palkkaa vastaava osuus oli korvausta aineellisesta vahingosta ja kolmen kuukauden palkkaa vastaava osuus korvausta aineettomasta vahingosta. Käräjäoikeuden tuomiota oli kuitenkin muutettava niin, että työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä määrättävästä kokonaiskorvauksesta 22.184 euroa A:lle suoritettava kokonaismäärä alennettiin 18.929 euroksi ja Työllisyysrahastolle määrättiin maksettavaksi 3.255 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.7.2020) - Uutiset
30.6.2020 11.00
Hovioikeus: Työsopimus voitiin irtisanoa varoitusmenettelyä käyttämättäAsiaa kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että A:n menettely käsillä olevassa asiassa oli muodostanut sellaisen työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 5 momentissa tarkoitetun vakavan rikkomuksen, jonka johdosta työnantaja HUS:ltä ei voitu kohtuudella edellyttää A:n sopimussuhteen jatkamista, ja HUS oli voinut irtisanoa A:n työsopimuksen varoitusmenettelyä käyttämättä. (Vailla lainvoimaa 30.6.2020)