Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- työsopi* purka*
- Uutiset
24.10.2023 11.50
Hovioikeus: Työnantajalla oli ollut perusteltu syy käsitellä työsopimusta purkautuneenaAsiassa oli arvioitava sitä, oliko työnantajalle syntynyt työnantajan lojaliteettivelvollisuudesta johdettava päättely- ja selonottovelvollisuus ennen kuin se oli voinut arvioida työsopimuksen purkautuneen, ja jos oli, oliko työnantaja täyttänyt kyseisen velvollisuuden. HO katsoi, että työnantaja oli täyttänyt kohtuullisen selonottovelvollisuutensa yrittämällä soittaa kantajalle sen jälkeen, kun tämän viimeisin lääkärintodistuksella todennettu sairauspoissaolojakso oli päättynyt. Työsopimuksen purkautuneena pitämistä ei tässä asiassa ollut pidettävä kohtuuttomana, kun otettiin huomioon kantajan oma ilmoittamatta jättäminen. Työnantajalla oli ollut perusteltu syy käsitellä työsopimusta purkautuneena. (Vailla laivoimaa 24.10.2023) - Uutiset
11.9.2023 11.55
Hovioikeus: Oliko asianajaja menetellyt työsopimuksen purkamista koskevassa asiassa virheellisesti ja huolimattomasti ja oliko asianajajan kuolinpesä asianajajan toiminimen haltijana siten vahingonkorvausvastuussaHovioikeudessa oli arvioitava, oliko asianajaja H menetellyt K:n työsopimuksen purkamista koskevassa asiassa virheellisesti ja huolimattomasti jättäessään vaatimatta toissijaisesti 56.000 euron suoritusta maksamatta jääneenä kauppahintasaatavana sen varalta, ettei K:n työsopimuksen perusteettomaan päättämiseen perustuva vahingonkorvausvaatimus menestyisi. Jos H:n toimeksiannon hoitamisessa katsottiin olleen virhe hänen jätettyään toissijaisen vahingonkorvausperusteen esittämättä, hovioikeuden oli arvioitava, oliko K:lle aiheutunut vahinkoa, jota hänelle ei olisi aiheutunut, jos H olisi esittänyt kysymyksessä olevan toissijaisen perusteen korvausvaatimukselle. (Vailla lainvoimaa 11.9.2023) - Uutiset
1.8.2023 11.15
Maskin ja visiirin käytöstä työpaikalla toistuvasti kieltäytyneen yhdistyksen työntekijän työsopimus voitiin purkaa koeikanaKantajan oma menettely kokonaisuudessaan osoitti, ettei hän ollut noudattanut työnantajan ohjeita ja määräyksiä ja oli siten ollut sopeutumaton työhön työnantajan väittämin tavoin. Näin olen hänen työsuhteensa purkamisen koeaikana ei voitu katsoa aiheutuneen syrjivästä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisesta syystä. Kantajan oli asiassa todetuin tavoin korvattava yhdistyksen oikeudenkäyntikuluina yht. 12.980,88 euroa. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 1.8.2023) - Uutiset
22.6.2023 15.30
Hovioikeus: Työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava syy pitää kantajan työsopimusta purkautuneenaHO katsoi, että jättäytymällä täysin passiiviseksi kantaja oli ollut poissa työstä ilman pätevää syytä elokuun 2020 ajan. Yhtiö oli tarjonnut kantajalle mahdollisuuden valita useiden työkohteiden väliltä ja ollut alkukesällä valmis järjestelemään kantajan lomia, mikä osoiti HO:n mielestä työnantajan pyrkimystä mahdollistaa työsuhteen jatkuminen. Kantajalla ei yhtiön toimitusjohtajan ja pääluottamusmiehen yhteydenottojen perusteella ollut voinut olla epäselvyyttä siitä, ettei häntä ollut lomautettu. HO katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei varoituksen antamatta jättämisellä ollut merkitystä asiassa. (Vailla lainvoimaa 22.6.2023) - Uutiset
20.6.2023 11.26
Hovioikeus: Työsopimusta ei voitu purkaa TSL 1 luvun 4 §:n 4 momentin mukaisen koeajan perusteella - syrjittiin terveydentilan vuoksiTyösuhteen päättämisen syy oli ollut tapaturmasta johtunut sairaus. HO hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset palkkasaatavien osalta. Työsuhde oli kestänyt erittäin lyhyen aikaa ja kantajan työllistymismahdollisuudet olivat olleet hyvät. Nämä seikat, loukkauksen laatu ja TSL 12 luvun 2 §:n nojalla maksettava korvaus (8.677,79 euroa) huomioon ottaen HO harkitsi hyvityksen määräksi käräjäoikeuden tuomitseman 5.000 euron asemasta 2.000 euroa. Näin muutettuna HO hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen osalta. (Vailla lainvoimaa 20.6.2023) - Uutiset
20.2.2023 11.30
Sairauslomalta palanneen työntekijän työsopimuksen koeajalla purkaneelle toimitusjohtajalle sakot työsyrjinnästä ja korvausvelvollisuus työsyrjinnän aiheuttamasta kärsimyksestäTyönantajan edustaja oli ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettanut A:n epäedulliseen asemaan tämän palvelussuhteen aikana terveydentilan perusteella päättämällä A:n työsuhteen välittömästi A:n sairasloman päätyttyä. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle toimitusjohtajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2023) - Uutiset
12.1.2023 11.00
Hovioikeus: Ammattikorkeakoululla oli oikeus purkaa varoitusta antamatta määräaikaisen projektipäällikön työsopimus kilpailevan toiminnan kiellon rikkomisen perusteella - käräjäoikeuden tuomio kumottiinAMK oli purkanut kantajan työsopimuksen 11.2.2019 ilmoittaen purkuperusteena kilpailevan toiminnan kiellon rikkomisen, työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vastaisen toiminnan sekä työsuojelulliset syyt. KO oli katsonut, että AMK:n olisi tullut varoittaa kantajaa ennen hänen työsopimuksensa purkamista. KO oli velvoittanut AMK:n suorittamaan kantajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 4 kk:n palkan. HO katsoi samoin kuin KO, että kantaja oli menettelyllään rikkonut sen luottamuksen, jonka edellytetään työsuhteessa vallitsevan työnantajan ja työntekijän välillä. HO katsoi, ettei AMK olut purkanut kantajan työsopimusta ennakollisesti, koska kantajan menettelyn johdosta oli syntynyt asiassa todetuin tavoin todellinen vahingon vaara. Varoituksen osalta HO totesi, että kun purkukynnyksen katsottiin ylittyneen jo yksinomaan kantajan menettelyn moitittavuuden perusteella, AMK:lla ei ollut velvollisuutta antaa erillistä varoitusta ennen työsopimuksen purkamista. Työnantajan lojaliteettivelvoitteen osalta HO arvioi, ettei se ulotu tilanteisiin, joissa työnantajalla on erittäin painava syy purkaa työsopimus. Kantaja oli velvollinen korvaamaan AMK:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa 14.100 euroa ja HO:ssa 9.100 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 12.1.2023) - Uutiset
1.12.2022 11.50
Työtuomioistuin: Hoitokodissa lähihoitajana työskennelleen luottamusmiehen työsopimus voitiin purkaaEsitetyn näytön perusteella ei voitu katsoa, että työsopimus olisi purettu epäasiallisin syin. Asiaa kokonaisuutena arvioiden työtuomioistuin katsoi, että työnantajalta ei ollut kohtuudella voitu edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Kanne hylättiin tältä osin. - Uutiset
16.3.2022 11.54
Hovioikeus: Työnantajalla ei ollut perusteita katsoa määräaikaisen siivoojan työsopimusta purkautuneeksi - työsuhteen päättämisen syyksi oli katsottava työntekijän raskausHO:ssa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut perusteet pitää kantajan työsopimusta purkautuneena tämän jäätyä 2.10.2017 alkaen pois töistä ja toisaalta siitä, oliko työnantaja tosiasiassa purkanut kantajan työsopimuksen tämän raskauden tai sairauden perusteella. Riitaista oli se, oliko kantaja ilmoittanut työnantajalle poissaolostaan ja oliko tämä tapahtunut työpaikan menettelytapojen mukaisesti sekä, oliko kantaja lisäksi toimittanut poissaoloaan koskevat lääkärintodistukset työnantajalle. Ratkaistavana oli lopulta kysymys siitä, oliko yhtiö velvollinen suorittamaan kantajalle tämän vaatimia työsuhteeseen perustuvia saatavia sekä korvausta perusteettomasta työsuhteen päättämisestä. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko yhtiö syrjinyt kantajaa ja mahdollisen tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen määrästä. Edelleen kysymys oli asianosaisten oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta KO:ssa ja HO:ssa. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 16.3.2022) - Uutiset
2.3.2022 11.30
Hovioikeus: Työnantaja ei ollut kohdellut työsopimuksensa purkanutta työntekijää epäasiallisestiKO oli katsonut, ettei kantajalla ollut ollut perustetta purkaa työsuhdettaan eikä hänellä ollut oikeutta korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tai yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. Asiassa mainitsemillaan perusteilla HO hyväksyi KO:n perustelut työnantajan menettelystä palkkariita-asian hoitamisen osalta ja johtopäätöksenään katsoi, ettei kyse ollut ollut nyt arvioitavana olevien säännösten kannalta moitittavasta menettelystä. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi myös KO:n perustelut ja johtopäätökset häirintäilmoitusten käsittelyä koskevilta osin. Muilta osin HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset. Koska perustetta kantajan vaatimille korvauksille ei ollut, asiassa ei olut tarpeen arvioida niiden määriä tai sitä, oliko kantajan menettänyt oikeutensa korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä sen vuoksi, ettei hän ollut vedonnut työnantajan menettelyn oikea-aikaisesti. Näin ollen aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. Kantaja velvoitettiin suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 10.690,49 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 2.3.2022) - Uutiset
28.2.2022 11.00
Hovioikeus: Työturvallisuusvelvoitteiden rikkomisesta varoitetun varastomiehen työsopimus oli voitu purkaaMainitsemillaan ja muuten KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO hyväksyi KO:n oikeudellisen arvioinnin ja johtopäätöksen siitä, että yhtiöllä oli ollut TSL 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukainen erittäin painava syy purkaa kantajan työsopimus ja että kantajan irtisanomisajan palkkaa ja työsopimuksen perusteetonta päättämistä koskevat korvausvaatimukset olivat perusteettomia. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen tältä osin ei ollut. (Vailla lainvoimaa 28.2.2022) - Uutiset
24.1.2022 15.00
Työsopimuksen purkautuneena pitäminen: Käräjäoikeus jätti lausumatta työnantajan vetoamasta perusteesta - tuomio työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä kumottiinHO katsoi, että niillä kantajan poissaolojaksoilla, joita KO ei ollut ratkaisussaan käsitellyt, voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, oliko työnantajalla ollut oikeus käsitellä kantajan työsopimusta purkautuneena. Näiden poissaolojen merkitys asian lopputuloksen kannalta olisi tullut nyt arvioitavaksi ensimmäistä kertaa vasta HO:ssa, mikä menettely olisi rikkonut instanssijärjestystä ja olisi vaarantanut osapuolten oikeuden asianmukaiseen muutoksenhakuun. Näin ollen HO katsoi, että vastaajana olleen Ky:n yhtiömiehen vetoamien perusteiden sivuuttaminen käräjäoikeusvaiheessa oli muodostanut sellaisen menettelyvirheen, jonka vuoksi asia oli palautettava uudelleen käsiteltäväksi käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 24.1.2022) - Uutiset
20.12.2021 11.50
Työtovereitaan uhkailleen työntekijän työsopimus oli voitu purkaa - työntekijä oli oikeutettu 1.500 euron hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä hovioikeudessaKantajalle oli vain muutamaa kuukautta aikaisemmin annettu varoitus sen kaltaisesta uhkaavasta käytöksestä, mistä työsuhdetta päätettäessäkin oli ollut kysymys. Tämä varoitus oli sen vuoksi myös syytä ottaa huomioon työsuhteen päättämisen asianmukaisuutta ja valitun päättämistavan oikeasuhtaisuutta arvioitaessa. KO oli päätynyt siihen, että lopulta työsuhteen päättämiseen johtanut X:lle lausuttu uhkaus oli ollut tapauksen olosuhteissa kokonaisuutena arvosteltuna sen laatuinen, että työnantajalla oli ollut erittäin painava syy purkaa kantajan työsopimus. Päättämisen peruste huomioon ottaen merkitystä ei ollut sillä, olisiko työnantajalla ollut tarjolla muuta sellaista työtä josta kantaja olisi suoriutunut, kun työsuhteen jatkamista ei ylipäätään ollut voitu siltä kohtuudella vaatia. Kanne oli siten hylättävä eikä kantajan työsuhteen päättämisen johdosta vaatimien korvausten määristä näin ollen ollut tarvetta lausua. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. Vastauksen saapumisen jälkeen asian käsittelyssä oli HO:ssa ollut passiivinen jakso ja voitiin katsoa, että oikeudenkäynti oli HO:ssa viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä vuodella. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021) - Uutiset
18.11.2021 11.20
Hovioikeus: Yhtiöllä oli ollut erittäin painava syy purkaa epärehellisesti toimineen esimiesasemassa olleen työntekijän työsopimus - käräjäoikeuden tuomio kumottiinPurkamisilmoituksen mukaan syynä työsopimuksen purkamiseen oli ollut kantajan työsuhteessa osoittama epärehellisyys sekä siitä aiheutunut luottamuspula. Luottamuspula oli ilmoituksen mukaan johtunut esimerkiksi siitä, että yhtiöllä oli ollut painavia perusteita epäillä, että kantaja oli pitkään jatkuneena aikana petollisella toiminnallaan hankkinut itselleen taloudellista hyötyä ja aiheuttanut vahinkoa yhtiölle myyden yhtiön omaisuutta ja ottaen myynnistä saadut varat itselleen. Lisäksi ilmoituksessa oli mainittu, että yhtiö oli katsonut kantajan menettelyn rikkoneen työsuhteen ehtoja niin vakavasti, ettei yhtiöltä ollut voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. (Vailla lainvoimaa 18.11.2021) - Uutiset
27.10.2021 16.00
Hovioikeus: Päihtymys työmaalla oikeutti purkamaan rakennusmiehen työsopimuksen - työntekijä voitti asian maksamattomien palkkasaatavien osaltaHO katsoi kuten KO kahden työnjohtajan kertomuksilla tulleen näytetyksi, että työntekijä oli ollut päihtyneenä työmaalla. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiossa lausutuilla muilla perusteilla HO katsoi, että yhtiöllä oli ollut TSL 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettu erittäin painava peruste purkaa työntekijän työsuhde. Työsuhde oli voitu purkaa ilman varoitusmenettelyä. Myöskään kuulemisvelvoitteen laiminlyönti ei ollut muodostanut estettä työntekijän työsuhteen purkamiselle. Työntekijä voitti asian HO:ssa maksamattomien palkkasaatavien osalta ja hävisi asian siltä osin kuin hän oli vaatinut korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 27.10.2021) - Uutiset
4.10.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Työsopimuksen purkautuneena pitäminen ja lojaliteettivelvoite – KKO:2021:66Työsopimuslain 8 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. Työsopimuslain 8 luvun 3 §:n säännöstä on perusteltu muun ohella sillä, että työsopimuksen toinen osapuoli saattaa olla tavoittamattomissa ilman, että hän on ilmoittanut pätevää syytä poissaololleen, jolloin työsopimuksen purkaminen siihen liittyvien menettelytapasäännösten noudattamisineen ei välttämättä olisi mahdollista (HE 157/2000 vp s. 111). Työsopimuksen purkautuneena käsittelemistä koskeva säännös sisältää kuitenkin ns. sanamuotoharhan. Sitä koskeva oikeuskäytäntö jakaantuu sanamuodon mukaiseen sekä työnantajan lojaliteettivelvoitetta korostavaan. Jälkimmäistä luonnehtivat työnantajan päättelyvelvollisuus ja siitä seuraava selonottovelvollisuus. Korkein oikeus vahvisti uudella tuomiollaan näiden aseman ns. nollatuntisopimuksen yhteydessä. Nämä velvollisuudet ovat siinä määrin juridisesti vahvoja, että työnantajan on syytä ottaa ne huomioon aina, kun on kyse työnantajan oikeudesta käsitellä työsopimusta purkautuneena. - Uutiset
24.9.2021 7.00
KKO: Työnantajalla ei ollut oikeutta käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena - hovioikeuden tuomio kumottiinTyöntekijän työsopimuksen mukainen työaika oli ollut 0–40 tuntia viikossa ja hän oli tehnyt työtä vaihtuvissa työkohteissa. Työntekijän vuosiloman jälkeen työnteon oli ollut määrä jatkua. Loman päättyessä työntekijä ei ollut selvittänyt eikä työnantaja ollut ilmoittanut työntekijälle uutta työkohdetta. Työntekijä ei ollut saapunut työhön lomansa jälkeen, ja työnantaja oli pitänyt työsopimusta työntekijän seitsemän päivän poissaolon jälkeen purkautuneena. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että työnantajalla ei ollut ollut oikeutta käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena TSL 8 luvun 3 §:n nojalla. Asia jätettiin KO:n tuomion lopputuloksen varaan lukuun ottamatta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittavan korvauksen määrää. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan työntekijälle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä KO:n tuomitseman määrän asemesta kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä. - Uutiset
21.4.2021 16.00
Anastusepäily johti työsopimuksen purkamiseen koeajan päätyttyä - työnantajalla ei ollut oikeutta pidättää anastetuksi epäiltyä varojen määrää loppupalkastaOikeuskirjallisuuden (Seppo Koskinen - Kimmo Nieminen - Mika Valkonen: "Työsuhteen päättäminen" 2019, s. 187) mukaan työnantajalla ei ole oikeutta käyttää väittämäänsä vastasaatavaa kuittaukseen, ellei sen saatava ole kuvaushetkellä työsuhteen päättyessä selvä ja riidaton. Jos vahingonkorvausvaatimus edellyttää sen tulkinnanvaraisuuden takia erimielisyyden ratkaisemista oikeudenkäynnissä, väitetty saatava ei ole riidaton eikä kuittauskelpoinen. - Uutiset
9.4.2021 11.00
Kaupungilla oli perusteltu syy lastentarhanopettajan työsopimuksen purkamiseen koeaikana - purkamista ei ollut tehty epäasiallisilla perusteillaAsiassa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko kantajan 16.8.2016 ja 20.12.2016 solmittuihin työsopimuksiin voitu kantajaa sitovasti ottaa koeaikaa koskeva ehto. Tämä arviointi oli tehtävä kummankin työsopimuksen osalta erikseen. Mikäli koeaikaa koskeva ehto tai ne molemmat katsottiin päteväksi, oli ratkaistava, oliko työsuhteen purkaminen tapahtunut koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella. Mikäli taas ehtoa tai jompaa kumpaa niistä ei katsottu kantajaa sitovaksi, tuli ratkaistavaksi, oliko työnantajalla ollut oikeus purkaa kantajan työsuhde TSL 8 luvun 1 §:n mukaisesti. Mikäli katsottiin, että työsuhde oli päätetty lainvastaisesti, kysymys oli vielä TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen määrästä ja oikeudesta odotusajan palkkaan. (Vailla lainvoimaa 9.4.2021) - Uutiset
23.12.2020 11.30
Työtuomioistuin: Työnantajalla oli ollut oikeus käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukienTyöntekijä oli ollut poissa työstä kahden viikon ajan. Hänellä oli ollut työkyvyttömyyden osoittavat sairauslomatodistukset koko poissaolon ajalle. Ensimmäisten neljän päivän aikana sairausloman syy oli ollut vatsakipu ja tämän jälkeen vapaa-ajan tapaturmasta johtuva selkäkipu. Työntekijä oli sairauslomalle jäätyään ilmoittanut työnantajalle vatsakivusta aiheutuvasta poissaolosta ja toimittanut työantajalle sairauslomatodistukset ensimmäiseltä neljältä sairauslomapäivältä. Tämän jälkeen työntekijä ei ollut ollut yhteydessä työnantajaan eikä toimittanut muita sairauslomatodistuksia ennen työhön paluutaan.