Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- työ* lojaliteettivelvo*
- Uutiset
15.4.2024 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työnantajan lojaliteettivelvoite irtisanomisuhkatilanteessa – KKO:2024:24Lojaliteettiperiaatteen merkitystä työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kokonaisuutena sekä työntekijän että työnantajan olosuhteet. Työntekijän osalta arviointiin voi vaikuttaa esimerkiksi hänen erityisolosuhteensa, työsuhteen pitkä kesto, työntekijän ikä sekä työssä osoitettu pätevöityminen. Työnantajan näkökulmasta arviointiin vaikuttavat muun ohella yrityksen koko sekä taloudelliset ja toiminnalliset mahdollisuudet ja niistä seuraavat rajoitteet. Työnantajaa velvoittavasta lojaliteettiperiaatteesta johtuu, että työnantajan tulee osana kokonaisharkintaa ottaa työtä tarjotessaan huomioon myös työntekijän perustellut edut. - Uutiset
23.3.2022 11.50
Vierashuoneessa OTT, työoikeuden dosentti, VT, LL.M. Helena Lamponen: Osapuolten lojaliteettivelvoite yhteistoiminnassaUudistettu yhteistoimintalaki (1333/2021) on tullut voimaan 1.1.2022. Lojaliteettivelvoite on työoikeudellinen yleisperiaate, joka koskee molempia työsopimuksen ja työsuhteen osapuolia, työnantajaa ja työntekijää. Velvoitetta on käytetty erityisesti kiperissä työoikeudellisissa soveltamis- ja tulkintatilanteissa. Periaatteen soveltamisala on kuitenkin tätä laajempi. Viime vuosina velvoitteen soveltamisala on laajentunut oikeuskäytännössä. Lojaliteettivelvoitetta on käsitelty oikeustieteellisessä tutkimuksessa ja oikeuskirjallisuudessa. Yhteistoimintalain sääntely laajentaa lojaliteettivelvoitteen soveltamisalaa entisestään. - Uutiset
4.10.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Työsopimuksen purkautuneena pitäminen ja lojaliteettivelvoite – KKO:2021:66Työsopimuslain 8 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. Työsopimuslain 8 luvun 3 §:n säännöstä on perusteltu muun ohella sillä, että työsopimuksen toinen osapuoli saattaa olla tavoittamattomissa ilman, että hän on ilmoittanut pätevää syytä poissaololleen, jolloin työsopimuksen purkaminen siihen liittyvien menettelytapasäännösten noudattamisineen ei välttämättä olisi mahdollista (HE 157/2000 vp s. 111). Työsopimuksen purkautuneena käsittelemistä koskeva säännös sisältää kuitenkin ns. sanamuotoharhan. Sitä koskeva oikeuskäytäntö jakaantuu sanamuodon mukaiseen sekä työnantajan lojaliteettivelvoitetta korostavaan. Jälkimmäistä luonnehtivat työnantajan päättelyvelvollisuus ja siitä seuraava selonottovelvollisuus. Korkein oikeus vahvisti uudella tuomiollaan näiden aseman ns. nollatuntisopimuksen yhteydessä. Nämä velvollisuudet ovat siinä määrin juridisesti vahvoja, että työnantajan on syytä ottaa ne huomioon aina, kun on kyse työnantajan oikeudesta käsitellä työsopimusta purkautuneena. - Uutiset
7.12.2018 15.30
Hovioikeus arvioi taloudellista ja tuotannollista irtisanomisperustetta, yksipuolista palkan alentamista, työnantajan direktio-oikeutta ja työntekijän lojaliteettivelvoitettaHO katsoi, että yhtiöllä oli ollut taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste. Sopimuksen olennaista ehtoa oli ollut kuitenkin mahdollista muuttaa yksipuolisesti ainoastaan tiukkojen edellytysten vallitessa ja irtisanomisaikaa noudattaen. Työntekijöillä oli ollut työehtosopimuksen mukainen oikeus lomarahaan, eikä tätä määräystä ollut voinut yksipuolisesti ohittaa. Palkanalennusten toteuttaminen olisi myös yhtiön kertomassa heikossa taloudellisessa tilanteessa edellyttänyt irtisanomisajan noudattamista. Näillä ja muutoin KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla HO katsoi, että aihetta muuttaa KO:n tuomiota ei ollut. (Vailla lainvoimaa 7.12.2018) - Uutiset
26.10.2018 11.00
Hovioikeuden tuomio työsopimuksen purkamisesta kilpailevan toiminnan ja lojaliteettivelvollisuuden rikkomisen perusteellaA:n työsuhde oli purettu vetoamalla kilpailevan toiminnan harjoittamiseen ja lojaliteettivelvollisuuden rikkomiseen. Kysymys sen arvioinnista, oliko A:n harjoittama toiminta laissa tarkoitettua kiellettyä kilpailevaa toimintaa ja oliko A:n menettely työsuhteessa ollut lojaliteettivelvoitteen vastaista. Kysymys myös siitä, oliko työsuhteen purkamiselle erittäin painavia syitä ja oliko purkaminen tapahtunut laissa säädetyssä määräajassa. HO katsoi, että A:n C Oy:ssä harjoittama toiminta oli ollut kilpailevaa toimintaa hänen työnantajaansa B:hen nähden. HO katsoi, että A:n C Oy:ssä harjoittama toiminta oli ilmeisesti vahingoittanut B:tä. A:n työsuhteen päättämistä seurannut B:n kehitystyön viivästyminen ei ollut kuitenkaan aiheutunut kilpailevasta toiminnasta vaan A:n työsuhteen purkamisesta. HO totesi, että A ei ollut toiminnassaan välttänyt kaikkea, mikä olisi ollut ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. HO katsoi, että varoitusten antaminen B:ssä vuonna 2009 ei ollut muodostunut sellaiseksi käytännöksi, jonka perusteella myös A:lle olisi tullut antaa varoitus ennen työsuhteen purkamista. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja johtopäätöksen purkamisoikeuden raukeamisen osalta. Työsuhteen purkaminen oli tapahtunut TSL 8 luvun 2 §:ssä säädetyssä määräajassa. (Vailla lainvoimaa 26.10.2018) - Uutiset
20.8.2014 16.00
Lojaliteettivelvollisuuden rikkomiseen ja kiellettyyn kilpailevaan toimintaan perustunut hammaslaboratorion vahingonkorvauskanne irtisanomaansa työntekijää kohtaan hylättiinHammaslaboratorion, jonka kanne oli perustunut siihen, että 31. toukokuuta 2012 irtisanotun hammasteknikon menettely olisi kesä-heinäkuussa ollut työntekijän lojaliteettivelvollisuuden vastaista ja että hän olisi tuolloin ryhtynyt lisäksi hyvän tavan vastaisesti valmistelemaan yhtiön kanssa kilpailevaa toimintaa, kanne hylättiin, kun työsopimuksen katsottiin päättyneen irtisanomispäivänä 31. toukokuuta 2012. (Vailla lainvoimaa 20.8.2014) - Uutiset
11.4.2013 8.32
Päivi Tiilikka: Sananvapaus ja lojaliteettivelvollisuus työsuhteessaViestintäoikeuden ma. professori Päivi Tiilikan Lakimies-lehdessä julkaistun artikkelin tarkastelun kohteena on se, milloin työntekijä on käyttänyt sananvapautta työnantajan kannalta sopimattomalla tavalla. Artikkelissa tarkastellaan oikeutetun ja oikeudettoman sanankäytön rajanvetoa työsuhteessa. Virkamiesten oikeusaseman tarkastelu on rajattu kirjoituksen ulkopuolelle. - Uutiset
15.8.2012 9.15
TTT-lehti: Työsopimuslaki ja lojaliteettivelvoite pätevät myös vapaa-aikanaSosiaalisessa mediassa on helppo laukoa mielipiteitä työpaikasta, mutta kirjoittelua kannattaa miettiä tarkkaan. Työsopimuslaki ja lojaliteettivelvoite pätevät myös vapaa-aikana, esimerkiksi Facebookissa ja netin keskustelupalstoilla. Näin todetaan uusimmassa 14. elokuuta ilmestyneessä Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 4/2012. - Uutiset
13.9.2016 11.34
Voiko työpaikan epäkohdasta ilmoittavan irtisanoa, voiko asian saattaa julkisuuteen ja miten työntekijän lojaliteettivelvoite on otettava huomioon - OTT Jaana Paanetoja vastaa EdilexilleTyönantajan toiminnan epäkohdista ilmoittaneen työntekijän asema on ollut viime päivinä esille julkisuudessa. Aihetta käsiteltiin muun muassa A-studiossa tiistaina 6.9.2016. Oikeustieteen tohtori, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja vastaa seuraavassa siihen, miten työntekijän toimintaa on arvioitava työlainsäädännön ja erityisesti työsuhdeturvan näkökulmasta. - Uutiset
23.10.2023 11.30
Hovioikeus: Työntekijää ei ollut irtisanottu hänen terveydentilansa eikä työtapaturman vuoksi - valikoituminen irtisanottavaksi ei ollut myöskään tapahtunut epäasiallisella tai syrjivällä perusteella tai työnantajan lojaliteettivelvoitteen vastaisestiHO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n johtopäätöksen siitä, että kantajan polven leikkaustarve oli selvinnyt vasta myöhemmin irtisanomisajan jälkeen. Näin ollen vastaajayhtiö ei ollut irtisanottavien valintaa tehdessään ollut tietoinen siitä, että kantajan sattunut työtapaturma olisi voinut johtaa pidempään työkyvyttömyyteen tai työkyvyn menetykseen. HO hyväksyi KO:n näytön arvioinnin ja johtopäätökset siitä, ettei kantajaa ollut irtisanottu hänen terveydentilansa eikä työtapaturman vuoksi. Yhtiö oli ilmoittanut kantajan valikoituneen irtisanottavaksi, koska kantajan työsuhteen kesto oli ollut hitsaajista lyhin. Asiassa ei ollut tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta päätellä, ettei yhtiön ilmoittama valintaperuste eli kantajan lyhin työsuhteen kesto olisi ollut todellinen. Kantajan valikoituminen irtisanottavaksi ei siten ollut tapahtunut epäasiallisella tai syrjivällä perusteella tai työnantajan lojaliteettivelvoitteen vastaisesti. Näin ollen kantajan valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2023) - Uutiset
13.6.2014 12.47
Hovioikeus: Kaupungilla oli ollut perusteltu syy tehdä reilun neljän vuoden aikana 45 määräaikaista työsopimusta sairaalassa työskennelleen lähihoitajan kanssa – mahdollisella lojaliteettivelvollisuuden rikkomisella ei ollut asiassa merkitystäTurun HO ei muuttanut Pirkanmaan KO:n tuomiota, jolla Tampereen kaupungilla työskennelleen lähihoitajan vaatimus työsuhteen pitämisestä toistaiseksi voimassa olevana ja korvausvaatimus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli hylätty. Jutun ratkaisemisen kannalta ei ollut merkitystä sillä, oliko työntekijä mahdollisesti rikkonut lojaliteettivelvollisuuttaan kaupunkia kohtaan. (Vailla lainvoimaa 13.6.2014. Ään.) - Uutiset
9.10.2018 10.01
Hovioikeuden tuomio työntekijän lojaliteettivelvollisuuden rikkomisesta ja kilpailevasta toiminnasta - yhtiöllä oli työntekijän salaaman, kilpailevan toiminnan aiheuttaman vakavan luottamuspulan vuoksi erittäin painava syy työsuhteen purkamiseen eikä purkamisoikeus ollut rauennutAsiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut työsopimuslain säännösten nojalla oikeus purkaa tai irtisanoa työntekijän työsopimus, ja jos näin ei ollut, kysymys oli työntekijälle tuomittavista korvauksista. Lisäksi kysymys oli työntekijän oikeudesta lomarahaan ajalta 1.4.–28.12.2014 ja lomaviikolta lokakuussa 2014 sekä erillisiin korvauksiin eräästä projektista ja selvityksestä. Edelleen kysymys oli yhtiön oikeudesta vahingonkorvaukseen sekä oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 9.10.2018) - Uutiset
10.11.2023 11.55
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Rikokseen syyllistyminen vapaa-ajalla työsuhteen päättämisperusteenaLojaliteettiperiaatteen mukaan työnantajan on lähtökohtaisesti aina otettava työsuhteessa huomioon myös työntekijän edut. Tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että työnantajan on pyrittävä ylläpitämään työsuhteen jatkuvuutta, jollei työsuhteeseen liittyvä luottamussuhde ole horjunut niin vakavasti, että työnantajalta tällaista ei voida kohtuudella edellyttää. Jos työntekijän rikoksen tai rikkomuksen arvioidaan horjuttavan työsuhteeseen liittyvää luottamussuhdetta niin vakavalla tavalla, että työnantajalta ei voida edellyttää sopimussuhteen jatkamista, työnantajalla ei ole edes muun työn tarjoamisvelvollisuutta. Tällöin työsuhde voidaan päättää myös työntekijän vapaalla tapahtuneen lojaliteettia vaarantaneen menettelyn johdosta. - Uutiset
12.1.2023 11.00
Hovioikeus: Ammattikorkeakoululla oli oikeus purkaa varoitusta antamatta määräaikaisen projektipäällikön työsopimus kilpailevan toiminnan kiellon rikkomisen perusteella - käräjäoikeuden tuomio kumottiinAMK oli purkanut kantajan työsopimuksen 11.2.2019 ilmoittaen purkuperusteena kilpailevan toiminnan kiellon rikkomisen, työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vastaisen toiminnan sekä työsuojelulliset syyt. KO oli katsonut, että AMK:n olisi tullut varoittaa kantajaa ennen hänen työsopimuksensa purkamista. KO oli velvoittanut AMK:n suorittamaan kantajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 4 kk:n palkan. HO katsoi samoin kuin KO, että kantaja oli menettelyllään rikkonut sen luottamuksen, jonka edellytetään työsuhteessa vallitsevan työnantajan ja työntekijän välillä. HO katsoi, ettei AMK olut purkanut kantajan työsopimusta ennakollisesti, koska kantajan menettelyn johdosta oli syntynyt asiassa todetuin tavoin todellinen vahingon vaara. Varoituksen osalta HO totesi, että kun purkukynnyksen katsottiin ylittyneen jo yksinomaan kantajan menettelyn moitittavuuden perusteella, AMK:lla ei ollut velvollisuutta antaa erillistä varoitusta ennen työsopimuksen purkamista. Työnantajan lojaliteettivelvoitteen osalta HO arvioi, ettei se ulotu tilanteisiin, joissa työnantajalla on erittäin painava syy purkaa työsopimus. Kantaja oli velvollinen korvaamaan AMK:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa 14.100 euroa ja HO:ssa 9.100 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 12.1.2023) - Uutiset
30.12.2022 7.15
Oikeusasiamies: Kaupungin työntekijän sananvapausKantelijan sananvapauteen puuttuminen ei kaikilta osin ollut ollut oikeutettua. OA kiinnitti vastainen varalle Kemijärven kaupungin huomiota niiden osalta asiassa lausumaansa. Koska varoituksen tueksi oli kuitenkin OA:n mielestä esitetty myös oikeudellisesti hyväksyttäviä perusteita, varoitusta ei voitu kokonaisuudessaan pitää perusteettomana sikäli kuin perusteina oli käytetty kantelijan kirjoituksia. Tämän vuoksi kantelu ei johtanut OA:n puolelta jyrkempiin toimenpiteisiin. Sikäli kuin varoitus mahdollisesti oli perustunut muihin perusteisiin, OA ei voinut ottaa asiaan käytettävissään olleen aineiston perusteella enemmälti kantaa. OA saattoi päätöksessä esittämänsä käsitykset Kemijärven kaupungin tietoon lähettämällä sille jäljennöksen päätöksestään. - Uutiset
17.2.2022 13.00
Hovioikeus: Yhdistyksellä oli ollut asiallinen ja painava syy kahden keittiössä työskennelleen irtisanomiseen - yhdistys oli täyttänyt sekä lojaliteetti- että takaisinottovelvoitteensa - toista työntekijää ei syrjitty tämän terveydentilan perusteellaKantajat hävisivät muutoksenhakunsa kokonaisuudessaan, joten he olivat velvollisia korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut HO:sta. (Vailla lainvoimaa 17.2.2022) - Uutiset
24.8.2018 11.06
Työnantalla ei ollut oikeutta irtisanoa työsopimusta henkilöön liittyvällä perusteella - sairauspoissaolot, ajokielto, polttoaineostot, luottamusmiehen valinta, työnantajan moittiminen, varoitusTyösopimuksen irtisanomisen syyksi oli irtisanomistilanteessa 7.4.2015 ilmoitettu lojaliteettivelvoitteen rikkominen. Työnantaja oli oikeudenkäynnissä täsmentänyt, että irtisanomisen syynä oli pitkäaikaiset laiminlyönnit ja sopimaton menettely, jolloin työnantajalla oli ollut kokonaisuutena arvioiden peruste irtisanoa kantajan työsuhde. Työnantaja oli vedonnut kantajan sairauspoissaoloihin, ajokieltoon, työnantajan luottokortin käyttämiseen omiin polttoaineostoihin ilman kuittia, luottamusmiesvaaliin ja työnantajan moittimiseen. KO oli katsonut, ettei työnantaja ollut näyttänyt, että sillä olisi ollut asiaa kokonaisuudessaan arvioiden TSL 7 luvun 1 ja 2 §:issä tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä päättää kantajan työsuhde henkilöön liittyvällä irtisanomisperusteella. HO tutki KO:n ratkaisun siltä osin kuin asia oli saatettu HO:n käsiteltäväksi. Ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 24.8.2018) - Uutiset
5.6.2018 14.16
Hovioikeuden ratkaisu työsuojeluvaltuutetun irtisanomisestaVaikka A:n menettelyä olikin pidettävä moitittavana, hänelle ei ollut annettu asiallista varoitusta ennen irtisanomista eikä aikaa korjata menettelyään. Hovioikeus katsoi, että työnantajalla ei ollut asiallista ja painavaa syytä A:n irtisanomiselle. Todistajan hovioikeudessa kertoma ja se seikka, että puhelinkyselyjen tai suostumusasiakirjojen ajankohdasta ei esitetty tarkkaa selvitystä, hovioikeus katsoi, että asiassa ei riittävällä varmuudella tullut näytettyä, että henkilöstön enemmistön suostumukset irtisanomiselle oli saatu ennen irtisanomista. A oli itse toiminnallaan vaikuttanut työsuhteen irtisanomiseen. Yhtiö oli pyrkinyt toiminnassaan noudattamaan lakimieheltä saamiaan ohjeita varoituksen ja irtisanomisen toimittamisen osalta. A:lla ei ollut työntekovelvoitetta irtisanomisaikana. Yhtiön ja A:n olosuhteet oli katsottava normaaleiksi eivätkä ne antaneet perusteita korottaa tai alentaa tuomittavan korvauksen määrää. Hovioikeus katsoi kohtuulliseksi korvauksen määräksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 12 kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli 35.348,04 euroa (12 kk x 169 x 17,43 €/h). (Vailla lainvoimaa 5.6.2018) - Uutiset
12.12.2022 10.54
Defensor Legis 4/2022 on julkaistu EdilexissäLehden aiheita ovat muun muassa oikeudellinen ikärajasääntely, lakiosan täydennyskanteen määräaika, työnantajan lojaliteettivelvoitteen vaikutus sairausperusteiseen päättämissuojaan, rikosasian vastaajan asianajajan velvollisuus hakea muutosta käräjäoikeuden tuomioon, velallisen epärehellisyys, rahanpesu ja kavallukset tuomioistuimissa, turvallisuusselvitys, sivullisen kolmannelta johtama oikeus keinotekoisena järjestelynä, luotettava arvonmääritysevidenssi, kiinnitysluottopankkitoimintaan ja katettuihin joukkolainoihin liittyvät juridiset kysymykset, virkatoiminnan salassapitovelvollisuus ja etätyö, lapsen mielipide ja kuuleminen tahdonvastaisessa huostaanotossa, Suomen kilpailulain eurooppaoikeudelliset kytkennät 1992–2022, ympäristön- ja ilmastonsuojelun vaikutus arvioitaessa valtiontukien soveltuvuutta unionin sisämarkkinoille ja Päivi Räsäsen vapauttava tuomio. - Uutiset
12.4.2022 13.00
Hovioikeus: Yliopistolla oli ollut työntekijän käyttäytymisen perusteella oikeus irtisanoa työsopimus - ei kuitenkaan perustetta lomauttaa työntekijää tuotannollisella tai taloudellisella perusteellaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko kantajan irtisanomiselle ollut peruste. Yliopisto oli irtisanonut kantajan työsopimuksen epäasiallisen käyttäytymisen takia. Asiassa oli arvioitava ensisijaisesti, oliko irtisanomiselle ollut mainittu peruste. Yliopisto oli oikeudenkäynnissä vedonnut siihen, että sillä oli ollut myös tuotannollinen ja taloudellinen peruste irtisanoa kantaja sekä peruste irtisanoa kantaja myös hänen työntekoedellytystensä olennaisen muuttumisen perusteella. Asiassa oli arvioitava toissijaisesti, oliko yliopistolla ollut mainittuja irtisanomisperusteita. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko yliopisto valikoinut kantajan irtisanottavaksi syrjivin perustein. Vielä kysymys oli siitä, oliko kantaja asetettu eriarvoiseen asemaan ennen irtisanomista ja oliko yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä koskeva vaatimus hylättävä vanhentuneena 10.1.2016 edeltäneiden tapahtumien osalta. Edelleen kysymys oli irtisanomisajan palkkaa koskevan vaatimuksen osalta siitä, oliko kantajan lomauttamiselle ollut peruste. Mikäli kantajan vaatimukset hyväksyttii edes osaksi, kysymys oli myös tuomittavien korvausten määristä. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta asiassa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2022)