Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- oikeudenkäynni* viivästy* hyvity*
325 hakuosumaa
- Uutiset
2.10.2020 11.26
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvitysvaatimus saapui käräjäoikeuteen 30 minuuttia ennen ennakkoon ilmoitettua pääasian ratkaisun antamisajankohtaa - hyvitysvaatimusta ei ollut tehty hyvissä ajoin
HO arvioi asiassa KO:n menettelyä ratkaisun antamisesta ilmoittamisessa ja sitä, oliko oikeudenkäynnin viivästymisen hyvitysvaatimusta tehty ajoissa. HO katsoi, ettei asiassa ollut tapahtunut valittajan väittämää menettelyvirhettä, jonka perusteella asia olisi tullut palauttaa KO:een. Vaatimuksen viivästymisen osalta HO totesi, että sen esittämisajankohtana pääasia oli sinänsä ollut vielä vireillä KO:ssa, ja näin ollen vaatimus oli katsottava tehdyksi ennen pääasian käsittelyn päättymistä. Hyvityslain 7 §:n 1 momenttiin lakivaliokunnan mietinnön perusteella erikseen lisätty edellytys vaatimuksen tekemisestä hyvissä ajoin olisi kuitenkin merkityksetön, jos hyvitysvaatimuksen olisi katsottu tässä tapauksessa asiassa todetusta huolimatta saapuneen ajoissa. Mainitsemillaan perusteilla HO totesi, että kun vaatimusta ei nyt ollut tehty hyvissä ajoin, sitä ei ollut tehty hyvityslain 7 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla. Valittaja oli menettänyt asiassa puhevaltansa, eikä hyvitysvaatimusta voitu tutkia. KO:n päätöslauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 2.10.2020) - Uutiset
28.9.2020 16.00
Hovioikeus määräsi velkajärjestelyn raukeamaan ja suorittamaan yksityisvelkojalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä
Velallinen ei ollut ollut yhteydessä velkojiin tai osoittanut muutenkaan aktiivisuutta maksuohjelmansa noudattamiseen, vaan hän oli jättäytynyt passiiviseksi ja lopettanut maksuohjelman mukaisten maksujensa maksamisen kokonaan. Näin ollen HO katsoi, että velallisen menettely maksuohjelmansa noudattamisen suhteen oli ollut kokonaisuutena arvostellen piittaamatonta. Huomioiden, että velallisen maksusuoritusten laiminlyönnit olivat kestäneet hyvin pitkän ajan, oli maksujen laiminlyönti ollut olennainen. Maksujen laiminlyönnille ei ollut hyväksyttävää syytä. Näin ollen velallisen maksuohjelma oli määrättävä raukeamaan. Lakivaliokunnan mietintö huomioiden HO katsoi, että ei ollut edellytyksiä määrätä velallinen suorittamaan veloille viivästyskorkoa maksuohjelman keston ajalta. Asiassa oli ollut noin 2 vuoden pituinen jakso, jonka aikana ei ollut tehty toimenpiteitä. Kohtuullinen hyvityksen määrä tässä tapauksessa oli 2 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.9.2020) - Uutiset
28.4.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä petoksesta – oikeudenkäynnin viivästymisestä hyvitystä 1.500 euroaKäräjäoikeuden perusteluissa mainitut seikat eivät välittömästi liitä A:ta syytteen perusteena olevaan rahoitusyhtiön erehdyttämiseen siinäkään tapauksessa, että niitä pidettäisiin näytettyinä. Näin ollen hovioikeus katsoi, että asiassa ei esitetty riittävää näyttöä A:n syyllistymisestä tekoon, joten syyte törkeästä petoksesta oli hylättävä ja A vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta sekä syyksilukemisen perusteella hänen maksettavakseen tuomitusta korvausvelvollisuudesta. Oikeudenkäynnin kestoa arvioitaessa huomioon otettava aika marraskuusta 2013 lukien oli yli kuusi vuotta, mikä oli tässä tapauksessa oikeudenkäynnin kokonaiskestona liian pitkä. Viivästyksen kestoa ja asian merkitystä A:lle kokonaisuudessaan arvioidessaan hovioikeus päätyi siihen, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä yhdellä vuodella. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodelta. (Vailla lainvoimaa 28.4.2020) - Uutiset
24.10.2019 13.15
Hovioikeus: Aiheettomasta vapaudenmenetyksestä ei rahallista hyvitystä mutta oikeudenkäynnin viivästymisestä korvausta 1.500 euroa
Oikeuskäytännössä korvausta kärsimyksestä ei ole yleensä tuomittu silloin, kun aiheeton tutkintavankeusaika on täysimääräisesti vähennetty henkilölle tuomitusta ehdottomasta vankeusrangaistuksesta. Muutoin aiheettomasta vapaudenmenetyksestä saisi hyvityksen kahteen kertaan, mitä ei yleensä voida pitää kohtuullisena. Vaikka tutkintavangin oikeudet ovat rajoitetummat kuin vankeusvangin, ei tämä yksin antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Tässä tapauksessa aiheeton vapaudenmenetys oli lisäksi kestänyt alle kuukauden eli vapaudenmenetysajan pituuskaan ei puoltanut sitä, että A:n tulisi saada vielä lisäksi rahallinen korvaus aiheettomasta vapaudenmenetyksestä johtuvasta kärsimyksestään. Kun hovioikeus oli antanut ratkaisunsa asiaa oli käsitelty kahdessa oikeusasteessa yhteensä yli 3,5 vuotta. Hovioikeus katsoi ratkaisussa esille tuotu huomioon ottaen, että A:lla oli oikeus saada hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä yhden vuoden ajalta 1.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 24.10.2019) - Uutiset
19.3.2018 13.00
Hovioikeuskaan ei tuominnut hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä
Asiassa ei sinänsä ollut kysymys lajissaan ja laajuudessaan tavanomaista vaativammasta seksuaalirikosasiasta. Laatunsa vuoksi rikosasia oli kuitenkin tullut käsitellä joutuisasti. Alaikäinen asianomistaja oli nuoresta iästään johtuen ollut heikossa asemassa ja asia oli ollut hänelle merkityksellinen, minkä vuoksi myös oli voitu edellyttää tavanomaista joutuisampaa käsittelyä. Rikosilmoituksen tekemisestä 21.2.2014 esitutkinnan valmistumiseen 6.3.2017 oli kulunut yli kolme vuotta. Esitutkintapöytäkirjan merkintöjen mukaan rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä tapahtuneen asianomistajan kuulustelun jälkeen kuulustelutoimenpiteitä oli jatkettu vasta kesäkuussa 2016. Syyteharkinta ja tuomioistuinkäsittely oli kestänyt yhteensä noin seitsemän kuukautta.
Asia oli viipynyt esitutkinnassa pitkän ajan. Arvioinnissa keskeisenä vaikuttaa kuitenkin oikeudenkäynnin kesto noin yksi vuosi neljä kuukautta, mitä asian laatuun ja laajuuteen nähden ei ole pidettävä pitkänä aikana.
Hovioikeus päätyi kokonaisarvioinnissaan, ettei asianomistajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa ollut loukattu. Hyvitykseen tuomitsemiselle ei näin ollen ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 19.3.2018) - Uutiset
9.9.2016 10.25
Yhdeksän vuotta neljä kuukautta oli liian pitkä aika vanhempainpäivärahaa koskevan asian käsittelemiselle - valtio määrättiin maksamaan hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä
Vakuutusoikeus katsoi, että vanhempainpäivärahaa koskevan asian käsittely oli viivästynyt Kelassa kaksi vuotta ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa kaksi vuotta. Asian kokonaiskäsittelyaika oli yhdeksän vuotta neljä kuukautta. Suomen valtio määrättiin maksamaan A:lle hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 6 000 euroa ja sen korotuksena 1 000 euroa eli yhteensä 7 000 euroa sekä korvaamaan hyvityksen vaatimisesta aiheutuneet tarpeelliseksi ja kohtuulliseksi harkitut kulut. - Uutiset
18.8.2016 11.01
Valittajalla ei ollut oikeutta hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisen vuoksi kun oikeudenkäynnin viivästyminen oli johtunut ennen kaikkea hänen omasta menettelystäänToimimalla velvollisuuksiensa vastaisesti ja pysyttelemällä tavoittamattomissa KO oli katsonut, että vastaaja oli itse aiheuttanut oikeudenkäynnin viivästymisen. Tämän vuoksi viivästyminen ei ollut loukannut hänen oikeuttaan korvaukseen oikeuttavalla tavalla. HO ei muuttanut KO:n päätöstä. (Vailla lainvoimaa 18.8.2016) - Uutiset
9.6.2015 14.01
Hovioikeus ei myöntänyt hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä
Hovioikeus totesi, että tässä tapauksessa asian käsittely käräjäoikeudessa oli edennyt joutuisasti, mutta hovioikeudessa käsittely oli kestänyt pitempään kuin mikä asian laatuun ja laajuuteenkin nähden olisi ollut perusteltua. Kun viivästyminen on kuitenkin säädetty korvattavaksi kultakin vuodelta, jona oikeudenkäynti on viivästynyt, eikä vähäisiä viivästyksiä ole tarkoitettu korvattavaksi, hovioikeus katsoi asian kokonaiskäsittelyyn kulunut aika huomioon ottaen kyseisen viivästyksen olleen niin vähäinen, ettei sen johdosta ollut perustetta maksaa hyvitystä. (Vailla lainvoimaa 9.6.2015) - Uutiset
20.10.2014 14.30
Riitaiseksi tulleen velkomusasian käsittely kesti käräjäoikeudessa 4 vuotta ja 5 kuukautta - kantajalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä 1 500 euroa
Oikeudenkäynnin, jonka kokonaiskäsittelyaika oli ollut noin 4 vuotta 5 kuukautta katsottiin viivästyneen KO:n ja näin ollen valtion vastuulla olevasta syystä KO:ssa ilman hyväksyttävää syytä yhdellä vuodella. Valittajalla oli oikeus saada hyvitystä 1 500 euroa. Tätä käsitystä ei muuttanut se, että valittajalla olisi ollut mahdollisuus 1.1.2010 voimaan tulleiden OK 19 luvun säännösten nojalla vaatia asian kiireelliseksi määräämistä.(Vailla lainvoimaa 20.10.2014) - Uutiset
3.7.2014 12.02
Hovioikeuden kolme ratkaisua oikeudenkäynnin viivästymisestä – ei hyvitystä
Kaikki kolme hovioikeuteen tehtyä valitusta liittyivät samaan kiinteistöpetosasiaan. Kaikissa tapauksissa esitutkinta oli kestänyt yli viisi vuotta. Hovioikeus totesi muun muassa, että viime kädessä sen arviointi, onko oikeudenkäynti viivästynyt hyvityslain 4 §:n tarkoittamalla tavalla, on kokonaisharkintaa. Esitutkinnan viiden vuoden yhdeksän kuukauden kokonaiskestoa ei ole sellaisenaan vielä pidettävä niin pitkänä, että se olisi osoitus viivästyksestä. Korvausvelvollisuuden kannalta ratkaisevaa onkin se, onko esitutkinnan pitkä kesto johtunut viranomaisen vastuulla olevasta syystä. (Vailla lainvoimaa 3.7.2014) - Uutiset
12.10.2011 13.21
KKO: Hovioikeuden olisi tullut tutkia ennen pääasiaa koskevan tuomion antamista tehty oikeudenkäynnin viivästyshyvitysvaatimus - KKO määräsi hyvityksen itseVastaaja oli vaatinut hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä vasta hovioikeuden pääasiassa toimittaman pääkäsittelyn jälkeen. Hovioikeus jätti vaatimuksen tutkimatta, koska sitä ei ollut esitetty ennen pääasian käsittelyn päättymistä. Kun vaatimus oli tehty hovioikeudelle ennen pääasiaa koskevan tuomion antamista, hovioikeuden olisi tullut tutkia hyvitysvaatimus. Asian laatuun nähden korkein oikeus otti asian suoraan käsiteltäväkseen sitä hovioikeuteen palauttamatta ja määräsi hyvitystä. - Uutiset
15.12.2010 12.00
KKO:n ratkaisu kirjanpitorikoksesta sekä oikeudenkäynnin viivästymisen vuoksi määrättävästä hyvityksestäA, joka yksin omisti yhtiön osakekannan ja oli sen hallituksen ainoa jäsen, oli ulosotossa todettu varattomaksi. Yhtiö oli antanut lainoja A:lle sekä eräille hänen lähipiiriyhtiöilleen, joilla ei ollut velkojen maksuun käytettävissä olevia varoja. A:n lainoja oli lyhennetty A:n yhtiöstä saamilla osingoilla. Lainat oli yhtiön kirjanpidossa kirjattu tilinpäätöksiin yhtiön saataviksi A:lta ja lähipiiriyhtiöiltä sen määräisinä kuin lainoja oli nostettu. Kysymys kirjanpitorikoksen ja sen törkeän tekomuodon tunnusmerkistön täyttymisestä sekä lievemmän lain periaatteen soveltamisesta. Kysymys myös A:n ja yhtiön kirjanpidon hoitaneen tilitoimiston toimitusjohtajan osallisuudesta rikokseen sekä oikeudenkäynnin viivästymisen vuoksi määrättävästä hyvityksestä. (Ään.) - Uutiset
29.5.2009 11.34
Oikeudenkäynnin viivästymisestä voi saada rahallista hyvitystä vuoden 2010 alusta - laamanni voi määrätä asian kiireelliseksiOikeudenkäynnin kohtuuton viivästyminen voidaan jatkossa hyvittää asianosaiselle valtion varoista maksettavalla rahakorvauksella. Lain tavoitteena on parantaa asianosaisten oikeussuojaa ja panna täytäntöön Euroopan ihmisoikeussopimuksesta aiheutuvat velvoitteet. - Uutiset
29.1.2009 16.23
Hallitus esittää mahdollisuutta rahalliseen hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestäHallitus esittää järjestelmää, jolla oikeudenkäynnin kohtuuton viivästyminen voitaisiin hyvittää asianosaiselle valtion varoista maksettavalla rahakorvauksella. Ennalta ehkäisevänä keinona asianosainen saisi joudutettua asiaansa vaatimalla sen käsittelyn määräämistä kiireelliseksi. Uudet oikeussuojakeinot koskisivat yleisiä tuomioistuimia. - Uutiset
24.4.2017 14.05
KHO: Uudelle virkapaikalle siirtymisestä kieltäytyneen virkamiehen virkasuhde voitiin purkaa ja virkamies pidättää heti virantoimituksesta - valittajalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä KHO:ssaRajavartiolaitoksen virkamies oli siirretty Espoosta hoitamaan samaa virkaa Imatralle. Valittaja oli ollut poissa työpaikaltaan 1.1.2014 alkaen eikä hän ollut esittänyt laillista syytä poissaololleen. Asiassa ei ollut ilmennyt, että Rajavartiolaitoksen päätös olisi ollut tarkoitussidonnaisuusperiaatteen vastainen. Päätöstä ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä myöskään suhteellisuusperiaatteen vastaisena. Valittaja oli törkeällä tavalla laiminlyönyt virkavelvollisuuksiaan. Päätös valittajan virkasuhteen purkamisesta ei ollut lainvastainen. Kun valittajan virkasuhde oli päätetty purkaa, oli työnantaja ollut valtion virkamieslain 40 §:n mukaan velvollinen heti pidättämään hänet virantoimituksesta. Suullisen käsittelyn toimittaminen KHO:ssa ei ollut tarpeen asian selvittämiseksi. HAO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut perusteita. Valittaja oli kuitenkin oikeutettu hyvityslain mukaiseen korvaukseen oikeudenkäynnin viivästymisestä KHO:ssa. Kohtuullisena korvauksena oikeudenkäynnin viivästymisestä oli pidettävä yhden vuoden viivästymistä vastaavaa 1 500 euron hyvitystä. Valittajalle määrättiin valtion varoista korvattavaksi hyvitysvaatimuksen esittämisestä aiheutuneet kohtuulliseksi katsottavat kulut. (Julkaisematon 24.4.2017) - Uutiset
17.11.2016 10.24
Asianajajan ei näytetty syyllistyneen avunantoon Maija-Liisa Lahtisen tekemäksi väitettyihin törkeään kavallukseen ja toissijaisesti törkeään velallisen epärehellisyyteen - hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä 20 000 euroa
Helsingin KO hylkäsi keskiviikkona (16.11.) asianajajaan kohdistetut syytteet. Maija-Liisa Lahtisen osalta asiaa ei ole saatu käsiteltyä, koska hän on pakoillut oikeudenkäyntiä. KO määräsi Suomen valtion maksamaan asianajajalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä 20 000 euroa ja korvaukseksi tämän oikeudenkäyntikuluista 65 237,50 euroa. Asia on ollut KO:ssa vireillä 9.3.2004 lähtien ja on edelleen vireillä Maija-Liisa Lahtisen osalta. (Vailla lainvoimaa 17.11.2016) - Uutiset
13.1.2017 8.43
Hallinto-oikeus kumosi virkamiehen irtisanomista koskevan päätöksen kun virkamies olisi voitu ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin - hyvitystä myös oikeudenkäynnin viivästymisestä
HAO katsoi, että Opetushallituksessa oli valittajan irtisanomisaikana tullut haettavaksi virkasuhteita, joihin valittaja olisi voitu ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa. Opetushallituksen päätös valittajan virkasuhteen irtisanomisesta oli valtion virkamieslain 27 §:n 4 momentin vastainen. Valittajalla katsottiin olevan myös oikeus hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä yhden vuoden osalta. Lähes 2 vuoden ja 2 kuukauden käsittelyaikaa HAO:ssa pidettiin kohtuuttoman pitkänä. (Ei lainvoimainen 13.1.2017) - Uutiset
16.2.2021 10.30
Erimielinen hovioikeus: Työriidan oikeudenkäynti viivästyi käräjäoikeudessa - asiassa oli peruste korottaa hyvitystä
Asiassa oli kysymys siitä, oliko valittajan työsopimuksen päättämistä ja palkkaetuja koskenut oikeudenkäynti viivästynyt siten, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että oikeudenkäynti oli viivästynyt siten, että se oli loukannut valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt KO:ssa valtion vastuulla olevasta syystä yhdellä vuodella. Valittaja oli oikeutettu hyvityslain 6 §:n 2 momentin nojalla vaatimaansa 1.500 euron hyvitykseen yhdeltä vuodelta. Tämän lisäksi toimeentuloon välittömästi liittyvän pääasian erityinen merkitys valittajalle huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli mainitussa lainkohdassa tarkoitettu peruste korottaa hyvitystä hänen vaatimallaan 1.500 eurolla. Näin ollen valtio oli velvoitettava maksamaan valittajalle hyvityksenä 3.000 euroa. Päätös oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
15.2.2021 10.32
Hovioikeus arvioi 5-vuotiaan lapsen kertomuksen luotettavuutta KKO:n palauttamassa vapaudenriistoa ja pahoinpitelyä koskevassa asiassa - oikeudenkäynnin viivästyminen hyvitettiin jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsematta
Koska lapsi oli HO:n pääkäsittelyn aikaan ollut 10-vuotias, häntä ei ollut kuultu henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Lapsen esitutkintakertomukset oli otettu HO:ssa todisteena vastaan videotallenteelta. HO katsoi, että esitutkintakertomuksia oli voitu hyödyntää asiassa. Lapsen kertomuksen osalta HO totesi, että sitä voitiin pitää sisältönsä perusteella vakuuttavana ja syntytapansa sekä yksityiskohtaisuutensa johdosta luotettavana. Lapsen äidin vaihtoehtoisia tapahtumainkuvauksia ei voitu tähän nähden pitää luotettavina. Arvioituaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuudessaan, HO päätyi siihen, ettei äidin syyllisyydestä ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja syyksilukemisen lopputuloksen. Yksittäisten tekokertojen ajankohta ja vapaudenriiston todellinen kesto oli jäänyt asiassa epäselväksi. Ottaen kuitenkin huomioon, että teon kohteena oli ollut pieni lapsi ja tekijänä oli ollut lapsen äiti, jonka kanssa lapsi oli asunut samassa taloudessa ja josta lapsi oli ollut riippuvainen, tekoja ei voitu kokonaisuutena arvostellen pitää lievinä. KO:n tuomitsema yhteinen sakkorangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus äidin syyksi luetuista teoista, eikä sitä sinänsä ollut aihetta alentaa. HO kuitenkin asiassa ilmenevillä perusteilla päätyi siihen, että äiti jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä noin vuodella, ja äidillä oli näin ollen oikeus hyvitykseen. HO päätyi siihen, että viivästyminen oli hyvitettävissä jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
14.12.2020 9.16
KKO: Hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa oikeudenkäynnin viivästymishyvitysasiassa ennakkoratkaisuperusteella
Käräjäoikeus oli hylännyt rikosasian asianomistaja A:n esittämän oikeudenkäynnin viivästymistä koskevan hyvitysvaatimuksen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla, koska A ei ollut esittänyt vastaajaa vastaan mitään vaatimuksia. Hovioikeus ei ollut myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa.
Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden olisi tullut myöntää A:lle jatkokäsittelylupa ennakkoratkaisuperusteella.