Siirry esitykseen
HE 189/2010
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain 1 a §:n, taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain ja Valtion taidemuseosta annetun lain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteen edistämisen järjestelystä annettua lakia, taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annettua lakia sekä Valtion taidemuseosta annettua lakia.
Taiteen edistämisen järjestelystä ja Valtion taidemuseosta annettua lakia muutettaisiin niin, että nykyisin taiteen keskustoimikunnan yhteydessä oleva valtion taideteostoimikunta siirrettäisiin Valtion taidemuseon yhteyteen.
Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annettua lakia muutettaisiin niin, että taiteilijaprofessorin virat muutettaisiin sellaisiksi valtion taiteilija-apurahoiksi, joissa apurahakausi olisi enintään kymmenen vuotta ja joiden saajilla olisi oikeus käyttää apurahakauden ajan taiteilijaprofessorin nimikettä.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Suomen nykyinen taiteen edistämisjärjestelmä tuli voimaan vuoden 1968 alusta. Taiteen edistämisjärjestelmä koostuu taiteen keskustoimikunnasta sekä valtion taidetoimikunnista ja alueellisista taidetoimikunnista. Lisäksi taiteen keskustoimikunnalla on hallintotoimisto. Luottamuselimenä toimivan taiteen keskustoimikunnan muodostavat valtion taidetoimikuntien puheenjohtajat ja valtioneuvoston määräämät kuusi muuta jäsentä, joista vähintään kahden tulee edustaa alueellisia taidetoimikuntia. Taidetoimikuntalaitoksesta säädetään taiteen edistämisen järjestelystä annetussa laissa (328/1967), jäljempänä taiteen edistämislaki, sekä tarkemmin taiteen edistämisen järjestelystä annetussa asetuksessa (1105/1991), jäljempänä taiteen edistämisasetus.
Taidetoimikuntalaitoksen ydintehtävä on taiteilijoiden työskentelyedellytysten turvaaminen ja muu taiteen tukeminen jakamalla apurahoja, palkintoja ja avustuksia. Päätöksenteko perustuu taiteen kentän asiantuntemukseen ja vertaisarviointiin, ja tukimuotojen pääpaino on ammattitaiteilijoiden taiteellisen työn tukemisessa. Ominaista taidetoimikuntalaitoksen työskentelylle on, että päätökset syntyvät toimielinten kollektiivisina kokouspäätöksinä.
Nykyisin valtion taidetoimikuntalaitoksella tarkoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön alaista taiteen keskustoimikunnan ja yhdeksän valtion taidetoimikunnan ja niiden hallintotoimiston, 13 alueellisen taidetoimikunnan, taiteen keskustoimikunnan seitsemän jaoston sekä keskustoimikunnan yhteydessä toimivien kahden erillisen lautakunnan ja valtion taideteostoimikunnan muodostamaa kokonaisuutta.
Taidetoimikuntalaitoksen piirissä on virkamiehinä, työsuhteessa olevina työntekijöinä ja luottamushenkilöinä yli 400 henkilöä, joista noin 300 on jäseninä päätösvaltaa käyttävissä luottamuselimissä. Hallintohenkilöstöä on 54 henkilötyövuotta, joista 23 on taiteen keskustoimikunnan toimitiloissa Helsingissä ja 31 alueilla alueellisten taidetoimikuntien aluetoimistoissa. Lisäksi taiteen keskustoimikunnalla on 11 taiteilijaprofessorin virkaa. Virat ovat apurahan luonteisia, mutta niiden palkkausmenot suoritetaan viraston toimintamenoista. Alueellisen taiteen edistämistehtävissä on enintään 49 määräaikaista työsuhteista henkilöä, joiden palkkaamiseen käytettävät määrärahat osoitetaan vuosittain veikkausvoittovaroista.
Taiteen edistämislain 1 a §:n mukaan taiteen keskustoimikunnan yhteydessä on muun muassa valtion taideteostoimikunta, josta säädetään valtion taideteostoimikunnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (620/2001). Asetuksen mukaan taideteosten hankkimiseksi ja sijoittamiseksi valtion kiinteistöihin sekä valtion ja yliopistojen käytössä oleviin rakennuksiin on taiteen keskustoimikunnan yhteydessä valtion taideteostoimikunta.
Taideteostoimikunnan asettaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Toimikunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yhdeksän muuta jäsentä.
Taideteostoimikunnan tehtävänä on taideteosten hankinta ja valtion taidekokoelman hoito. Hankintaan sisältyy muun muassa yksittäisten teosten ostot, kilpailut ja tilaustyöt. Taidekokoelmien hoitoon kuuluu muun muassa rekisteröinti, varastointi, kuljetus, kehystys, esittely asiakkaille, talletus, ripustus, kunnostus, lainaus näyttelyyn, opastus/ohjaus/tiedotus ja valvonta. Valtion taideteostoimikunnan erityisenä haasteena valtion taidekokoelman hoidossa on teosten sijoittuminen noin 500 kohteeseen eri puolille Suomea ja noin 80 paikkakunnalle ulkomailla. Teosten kuntoa ja sijoitusta koskeva valvonta on paljolti jäänyt lainaajalle (talletuksen vastaanottajalle), sillä toimikunnan henkilöstövoimavarat eivät riitä hoitamaan ja valvomaan hajasijoitettua kokoelmaa. Valtion taidekokoelma poikkeaa museokokoelmista, sillä se on sijoitettu muun muassa ministeriöihin, ulkomailla oleviin Suomen edustustoihin, oikeuslaitokseen, työvoimatoimistoihin sekä muihin valtion virastoihin ja valtion käyttämiin rakennuksiin samoin kuin yliopistoihin. Teosten hoito ja valvonnan taso vaihtelee niissä suuresti. Valtion taidekokoelman teokset ovat opetus- ja kulttuuriministeriön taseessa. Teoksia on yhteensä noin 13 000, joista noin 3 000 teosta on varastossa.
Valtion taideteostoimikunta hankkii valtion omistukseen taideteoksia järjestämällä kilpailuja, tilaamalla ja suoraan ostamalla. Vuonna 2010 toimikunnan käytössä hankintoihin ja taidekokoelman hoitoon on osoitettu miljoonan euron määräraha taiteelle osoitetuista veikkausvoittovaroista. Toimikunnalla on kaksi kokopäivätoimista virkamiestä. Kokoelman hoitoon liittyvät tehtävät hankitaan ostopalveluna. Taideteostoimikunta on aiemmin toiminut Valtion taidemuseon yhteydessä, mutta siirretty vuonna 1996 opetus- ja kulttuuriministeriöön ja sieltä vuoden 2001 alusta taiteen keskustoimikunnan yhteyteen. Valtion taidekokoelman hoito poikkeaa muusta taiteen keskustoimikunnan taiteenedistämistyöstä. Valtion taideteostoimikunnan toiminta ei ole varsinaista taidehallintoa ja taidekokoelman hoitokin sopii huonosti taiteen keskustoimikunnan yhteyteen.
Valtion taidemuseosta annetun lain (566/2000) 1 §:n mukaan kuvataiteen museotoimintaa ja maan taidemuseoalan kehittämistä varten on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Valtion taidemuseo, johon kuuluu Ateneumin taidemuseo, Sinebrychoffin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Kuvataiteen keskusarkisto.
Valtion taidemuseosta annetun valtioneuvoston asetuksen (618/2004) 1 §:ssä säädetään, että Valtion taidemuseo vastaa kuvataiteen kokoelmien ja tietovarantojen kartuttamisesta, dokumentoinnista, hoidosta ja konservoinnista.
Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetussa laissa (734/1969), jäljempänä taiteilija-apurahalaki, säädetään taiteilijaprofessorin viroista. Lain 1 §:n mukaan luovan taiteen edistämiseksi on vähintään kahdeksan taiteilijaprofessorin virkaa. Taiteilijaprofessorin viran palkkausperusteesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö taiteen keskustoimikunnan esityksestä, ja virkaan kuuluvista tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Taiteilija-apurahalain 3 §:n 1 momentin mukaan valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, josta jaetaan taiteenharjoittajien työskentelyn ja opintojen tukemiseksi eri taiteen aloilla 545 apurahavuotta vastaava määrä valtion taiteilija-apurahoina. Apurahakausi voi olla vähintään kuusi kuukautta ja enintään viisi vuotta. Lain 3 §:n 2 mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö päättää valtion taiteilija-apurahan suuruudesta. Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että taiteilija-apuraha voidaan erityisestä syystä myöntää muullekin henkilölle kuin 1 momentissa tarkoitetulle taiteenharjoittajalle. Päätökseen, joka koskee apurahan tai avustuksen myöntämistä, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun asetuksen (845/1969) mukaan taiteen keskustoimikunta päättää muun muassa taiteilijaprofessorin nimittämisestä ja virkavapaudesta sekä eri taiteen aloilla vuosittain jaettavissa olevien apurahavuosien määrästä.
Taiteen edistämistoimiin kuuluva taiteilijaprofessorijärjestelmä on perustettu vuonna 1969. Taiteilijaprofessori voidaan nimittää joko toistaiseksi tai enintään viiden vuoden määräajaksi. Käytännössä taitelijaprofessuuri on määräaikainen viisivuotinen virka, jonka tehtäväala on luovan taiteellisen työn harjoittaminen. Taiteen keskustoimikunta tekee nimityksen valtion taidetoimikuntien esittämistä henkilöistä. Taiteilijaprofessorin virat, joita on nykyisin 11, sisältyvät taiteen keskustoimikunnan virkoihin. Taiteen keskustoimikunta on taiteilijaprofessorien työnantaja, mutta professorit työskentelevät kukin tahollaan, eikä virkaan sisälly työnantajan erikseen määräämiä velvollisuuksia. Jos taiteilijaprofessoriksi nimitetyllä on entuudestaan valtion virka, hän vapautuu sen hoitamisesta siksi ajaksi, jonka hän on taiteilijaprofessorina.
Vuoden 2009 alusta kaikkiin taiteen apurahoihin, joiden kesto on vähintään neljä kuukautta, sisällytettiin sosiaaliturva maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta annetulla lailla (990/2008) ja taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta annetulla lailla (991/2008). Koska taiteilijaprofessorin viroissa työn sisältö on sama kuin taiteilijoilla, jotka työskentelevät valtion taiteilija-apurahan turvin eli oman taiteellisen työn tekeminen, ei ole enää tarvetta virkaan perustuvaan taiteilijatukeen. Tämän vuoksi on syytä yhdenmukaistaa valtion taiteilijatukijärjestelmää.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteen edistämislakia ja Valtion taidemuseosta annettua lakia niin, että valtion taideteostoimikunta siirretään taiteen keskustoimikunnasta Valtion taidemuseoon. Valtion taidemuseon tehtäviin kuuluu vastata taidekokoelmien ja tietovarantojen kartuttamisesta, dokumentoinnista, hoidosta ja konservoinnista. Uusi sijainti Valtion taidemuseon tehtävät huomioon ottaen toisi synergiaetuja valtion taideteostoimikunnan toiminnalle ja ensisijaisesti sen kokoelmien hoidolle. Taideteostoimikunta sopisi toiminnaltaan paremmin Valtion taidemuseon yhteyteen, jossa se voisi hyödyntää toimintaansa tukevaa museon infrastruktuuria. Taideteostoimikunnasta säädetään tarkemmin valtion taideteostoimikunnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa.
Valtion virkamieslain (750/1994) 5 §:n 3 momentin mukaan muu kuin valtion talousarviossa eriteltävä virka siirretään saman ministeriön hallinnonalaan kuuluvaan toiseen virastoon ministeriön päätöksellä. Taideteostoimikunnan kahden viran siirto toteutettaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä sen jälkeen kun laki on hyväksytty ja vahvistettu.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteilija-apurahalakia niin, että nykyiset taiteilijaprofessorin virat muutettaisiin valtion taiteilija-apurahoiksi. Näiden taitelija-apurahojen apurahakausi olisi enintään kymmenen vuotta ja apurahan saajat voisivat käyttää apurahakauden ajan taiteilijaprofessorin nimikettä. Kyseinen apuraha voitaisiin myöntää erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille ja se olisi samansuuruinen ja verovapaa kuten muutkin valtion taiteilija-apurahat. Tällaista apurahaa kutsuttaisiin erittäin ansioituneen taiteilijan apurahaksi. Muutokset tapahtuisivat vuoden 2012 alusta sitä mukaa kuin nykyisten viranhaltijoiden viisivuotiset virkasuhteet päättyisivät, viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2014. Täytettyinä oleviin taiteilijaprofessorin virkoihin sovellettaisiin siirtymäsäännöksen mukaan siihen saakka edelleen nykyisiä säännöksiä. Kun taiteilijaprofessorin viroista luovutaan, niin lain nimike ehdotetaan muutettavaksi tämän johdosta niin, että siinä ei enää mainittaisi taiteilijaprofessorin virkoja vaan ainoastaan valtion taiteilija-apurahat.
Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.
Taideteostoimikunnan kaksi virkaa siirrettäisiin määrärahoineen taiteen keskustoimikunnan toimintamenomomentilta 29.80.01 Valtion taidemuseon toimintamenomomentille 29.80.02. Kahden viran siirto ja niitä koskevat määrärahasiirrot sisältyvät valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen. Pienehköjä taloudellisia vaikutuksia on sillä, että Valtion taidemuseo vastaisi jatkossa valtion taideteostoimikunnan hallinnosta aiheutuvista menoista, kuten maksuista Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle, toimikunnan jäsenten kokouspalkkioista ja matkakustannuksista sekä siirrettyjen virkamiesten matkakuluista.
Valtion vuoden 2011 talousarvioesityksessä taidekokoelman hankintoihin ja hoitoon toimikunnalle on osoitettu 1,1 miljoonaa euroa.
Esitys lisäisi taiteilijoille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen määrää. Taidetoimikuntien myöntämien apurahojen kokonaismäärä kasvaisi siltä osin, kun taiteilijaprofessorin virat muutettaisiin valtion taiteilija-apurahoiksi. Esityksellä ei olisi vaikutusta palkintojen eikä avustusten määrään.
Taiteilijaprofessorin virkojen lakkauttamisesta vapautuvat varat käytettäisiin sellaisten valtion taiteilija-apurahojen myöntämiseen, joissa apurahakausi on enintään kymmenen vuotta. Taiteilijaprofessorin palkka on nykyisin 3181,58 euroa kuukaudessa. Lisäksi valtio maksaa palkasta aiheutuvat sivukulut. Valtion taiteilija-apuraha on nykyisin 1 567,12 euroa kuukaudessa ja se sisältää sosiaaliturvan maksuosuuden. Taiteilijaprofessorin palkka on verollinen ja taiteilija-apuraha verovapaa. Taiteilijaprofessorin virkojen palkkausmenoilla voidaan perustaa arviolta 22 uutta valtion taiteilija-apurahaa. Apurahojen määrän mitoituksessa on otettu huomioon taiteen keskustoimikunnalle vuosiksi 2012—2015 asetetut valtion tuottavuusohjelman vaatimukset.
Taiteilijaprofessorijärjestelmän muutoksesta johtuvat siirrot momentilta 29.80.01 momentille 29.80.51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille on tarkoitus ottaa huomioon vuosien 2012—2014 valtion talousarvioissa määrärahasiirtoina.
Valtion taideteostoimikunnan siirtäminen Valtion taidemuseon yhteyteen merkitsisi kahden henkilötyövuoden vähennystä taiteen keskustoimikunnassa nykytilaan verrattuna. Vastaavasti taiteilijaprofessorin virkojen lakkauttaminen merkitsisi 11 henkilötyövuoden vähennystä taiteen keskustoimikunnasta. Uudistus selkeyttäisi taiteen keskustoimikunnan tehtäviä, kun luonteeltaan muualle paremmin sopivat tehtävät siirrettäisiin sieltä pois. Uusi sijainti tehostaisi toimintaa ja edistäisi voimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä.
Valtion taideteostoimikunnan asema päättävänä elimenä on tarkoitus säilyttää. Valtion taidemuseon rooli on lähinnä järjestää ulkoiset toimintaedellytykset ja tarjota hallintopalveluja. Oman tehtäväalansa asioista taideteostoimikunta päättäisi itsenäisesti.
Jatkossa Valtion taidemuseo huolehtisi valtion taideteostoimikunnan hallinnosta. Valtion taidemuseosta annettua asetusta ja taiteen edistämisasetusta muutettaisiin sen johdosta, että valtion taideteostoimikunta sijoitettaisiin Valtion taidemuseon yhteyteen.
Uudistuksella lakkautettaisiin taiteilijaprofessorin virat, joita on 11. Virat muutettaisiin valtion taiteilija-apurahoiksi, joiden apurahakausi olisi enintään kymmenen vuotta, ja taiteilijaprofessorin nimike säilyisi apurahan saajilla apurahakauden ajan. Taiteilijaprofessorin virkoihin käytettävissä olevat varat käytettäisiin valtion taiteilija-apurahojen, joiden apurahakausi olisi enintään kymmenen vuotta, rahoittamiseen ja säästyvillä varoilla voitaisiin perustaa 22 uutta pitkäaikaista apurahaa. Näin ollen uudistus ei vaikuttaisi taiteilijoiden asemaan apurahojen, palkintojen ja avustusten saajina. Apurahojen kokonaismäärä ja apurahoihin käytettävät määrärahat kasvaisivat vähäisesti uudistuksen johdosta.
Uudistuksella ei ole vaikutusta naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Uudistuksella ei myöskään ole vaikutuksia kansalaisryhmien asemaan.
Esitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä. Esityksen valmistelussa on käytetty hyödyksi ministeriössä valmisteltua hallituksen esitysluonnosta Taiteen edistämiskeskuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Luonnos sisälsi muun ohella ehdotuksen taideteostoimikunnan siirrosta ja taiteilijaprofessorin virkojen muuttamisesta valtion taiteilija-apurahoiksi. Luonnoksesta järjestettiin elokuussa 2010 laaja lausuntokierros sekä kuulemistilaisuus taiteen alan järjestöille ja laitoksille. Kuulemisesta ja kirjallisista lausunnoista on laadittu opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteenveto. Annetuissa lausunnoissa pääsääntöisesti puollettiin luonnokseen sisältyvää taideteostoimikunnan siirtoa Valtion taidemuseon yhteyteen sekä taiteilijaprofessorien virkojen muuttamista osaksi taiteilija-apurahajärjestelmää.
Käsiteltävänä olevasta hallituksen esitysluonnoksesta on lisäksi erikseen pyydetty lausunnot taiteen keskustoimikunnalta ja Valtion taidemuseolta. Valtion taidemuseon lausunnossa kiinnitettiin erityisesti huomiota taidemuseon toimintamäärärahojen riittämättömyyteen.
Valtion taideteostoimikunnan virkojen siirrosta taiteen keskustoimikunnasta Valtion taidemuseoon on käyty yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) tarkoitetut neuvottelut.
Tarkoituksena on muuttaa taiteen edistämisasetusta ja Valtion taidemuseosta annettua asetusta vastaamaan lakeihin ehdotettuja muutoksia.
Valtion taideteostoimikunnasta annettua asetusta on tarkoitus muuttaa sen kokoonpanon osalta niin, että sitä voitaisiin soveltaa jo asetettaessa valtion taideteostoimikuntaa vuoksiksi 2011—2013.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain (734/1969) 1 a §, sellaisena kuin se on laissa 1236/2007, seuraavasti:
1 a §Taiteen keskustoimikunnan yhteydessä on:
1) apurahojen ja avustusten jakamista varten lautakunta, josta säädetään eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetussa laissa (236/1961);
2) apurahojen jakamista varten lautakunta, josta säädetään eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetussa laissa (115/1997).
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 201 .
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 1 §, sellaisena kuin se on laissa 196/2005, sekä
muutetaan lain nimike ja lain 3 §, sellaisena kuin se on laissa 991/2008, seuraavasti:
Laki
valtion taiteilija-apurahoista
3 §Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, josta jaetaan taiteenharjoittajien työskentelyn ja opintojen tukemiseksi eri taiteen aloilla 545 apurahavuotta vastaava määrä valtion taiteilija-apurahoina. Apurahakausi voi olla vähintään kuusi kuukautta ja enintään viisi vuotta.
Lisäksi valtion talousarvioon otetaan määräraha, josta jaetaan erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille 22 apurahavuotta vastaava määrä valtion taiteilija-apurahoina (erittäin ansioituneen taiteilijan apuraha). Apurahakausi on enintään kymmenen vuotta ja apurahan saajalla on oikeus apurahakauden ajan käyttää taiteilijaprofessorin nimikettä.
Taiteilija-apurahoja myönnettäessä on huolehdittava siitä, että myös kielelliset ja alueelliset näkökohdat otetaan huomioon.
Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää valtion taiteilija-apurahan suuruudesta.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että taiteilija-apuraha voidaan erityisestä syystä myöntää muullekin henkilölle kuin 1 momentissa tarkoitetulle taiteenharjoittajalle.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 201 . Lain 3 §:n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
Taiteilijaprofessorin virat muutetaan tämän lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuiksi taiteilija-apurahoiksi sitä mukaa kuin määräaikaiset virkasuhteet päättyvät, kuitenkin viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2014. Tämän lain voimaan tullessa määräajaksi täytettyinä oleviin taiteilijaprofessorin virkoihin sovelletaan edelleen kumotun 1 §:n säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
3.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään Valtion taidemuseosta annettuun lakiin (566/2000) uusi 1 a § seuraavasti:
1 a §Valtion taidemuseon yhteydessä on valtion taideteostoimikunta, josta säädetään erikseen.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 201 .
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2010
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Kulttuuri- ja urheiluministeri
Stefan Wallin