Esityksessä ehdotetaan Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä annettua lakia (1136/1996), muutettavaksi siten, että lain 4 §:ssä oleva maininta hallinnointipalkkion maksamisesta korontasaussopimuksen nimellisarvon perusteella poistetaan. Tarkoituksena on, että hallinnointipalkkiota maksettaisiin jatkossa ainoastaan silloin, kun korontasaustoiminnan hallinnollinen tulos on alijäämäinen.

Esitys liittyy valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

---

Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausjärjestelmä perustuu julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annettuun lakiin (1137/1996), jäljempänä korontasauslaki. Korontasauslain 4 §:n mukaan valtio maksaa korontasausyhtiölle hallinnointipalkkiona työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti enintään 0,10 prosentin vuotuista korkoa kunkin korontasaussopimuksen nimellisarvosta.

Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä annetun lain (1136/1996), jäljempänä Vientiluotto -laki, 4 §:ssä on korontasauslain kanssa yhteneväinen maininta hallinnointipalkkion maksamisesta korontasaussopimuksen nimellisarvon perusteella. Mainittua Vientiluotto -lain kohtaa esitetään muutettavaksi samanaikaisesti korontasauslakiin esitetyn muutoksen johdosta. Samassa yhteydessä esitetään muutettavaksi työ- ja elinkeinoministeriön asetusta julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta (1044/2005) siten, että siihen lisätään hallinnointipalkkion määräytymisperustetta tarkemmin kuvaava uusi 6 a §, jolloin hallinnointipalkkiosta ja sen maksamisperusteesta säädetään edellä mainituissa säädöksissä yhdenmukaisesti.

Suomen Vientiluotto Oy:n hallinnoiman korontasaustoiminnan Vientiluotolle aiheuttamat kustannukset katetaan asiakkailta perittävillä maksuilla, valtion maksamalla hallinnointipalkkiolla ja korontasausyhtiön oman pääoman sijoitustuotoilla. Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) mukaan yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille, joten yhtiön ei tarvitse yltää positiiviseen tulokseen. Yhtiön kulut ovat pääosin kiinteitä ja kertyvät toimintavolyymeista riippumatta. Palkkioista merkittävin on korontasaustarjouksista perittävä varauspalkkio, jonka määrä vaihtelee voimakkaasti korontasausvarauskannan koon mukaan. Valtion maksaman hallinnointipalkkion tasoa laskettiin vuoden 2006 alusta ja uudelleen vuoden 2008 huhtikuun alusta, jonka jälkeen hallinnointipalkkion taso ei ole ollut merkittävä.

4 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälästä poistetaan maininta hallinnointipalkkion maksamisesta korontasaussopimuksen nimellisarvon perusteella ja muutetaan maininta ”yhtiön perimillä maksuilla” luetteloon ensimmäiseksi, koska se on yhtiön tärkein tulolähde.

Esityksessä ehdotetaan luopumista korontasaussopimusten nimellisarvoon perustuvasta hallinnointipalkkion laskentatavasta ja siirtymistä malliin, jossa valtio korvaisi korontasausyhtiön hallinnollisen tuloksen alijäämän.

Tehdyn muutoksen johdosta palkkiosta ja sen maksamisesta voidaan määrätä julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetussa laissa ja sekä työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa ilman että se vaikuttaa lakiin Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä.

Lakiin ehdotetaan tehtäväksi tarvittavat tekniset korjaukset 1.1.2008 voimaan tulleen ministeriöuudistuksen johdosta ja lain eräiden tehtävien siirtämisestä työ- ja elinkeinoministeriöön (971/2007) mukaisesti.

Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia.

Esityksellä ei ole vaikutuksia viranomaisten toimintaan.

Esityksellä ei ole vaikutuksia yritysten toimintaan.

Esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä yhteistyössä Suomen Vientiluotto Oy:n kanssa.

Esityksestä on pyydetty lausunnot valtiovarainministeriöltä, ulkoasianministeriöltä, Valtiokonttorilta, Finnvera Oyj:ltä, Suomen Vientiluotto Oy:ltä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta, Teknologiateollisuus ry:ltä sekä Suomen Yrittäjät ry:ltä.

Lausunnonantajat ovat pitäneet esitystä yleisesti perusteltuna.

Samanaikaisesti lakiehdotuksen kanssa on vireillä julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) 4 §:n muuttaminen hallinnointipalkkion osalta siten, että valtio korvaisi Vientiluotolle korontasaustoiminnan hallinnollisen tuloksen alijäämän.

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2011.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1136/1996) 1 §:n 3 momentti, 2 §:n 3 momentti, 4 §:n 2 momentti ja 6 §:n 2 momentti,

sellaisena kuin niistä ovat, 1 §:n 3 momentti ja 2 §:n 3 momentti laissa 947/2005 seu-raavasti:

1 §
Toimiala ja tehtävät

---

Työ- ja elinkeinoministeriö voi antaa yhtiölle myös muita viennin ja alusrahoituksen erityisrahoitustehtäviä.

---

2 §
Hallinto

---

Yhtiön tulee antaa työ- ja elinkeinoministeriölle sen pyytämiä tietoja, jotka ovat tarpeen käsiteltäessä julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausta ja korkotuen myöntämistä koskevissa laeissa tarkoitettuja korontasaus- ja korkotukihakemuksia sekä muita yhtiön toimialaan kuuluvia selvityksiä ja tietoja. Samoin yhtiön tulee antaa Valtiokonttorille korkotuen tai -hyvityksen maksatukseen tarpeellisia tietoja ja selvityksiä.

---

4 §
Taloudelliset toimintaperiaatteet

---

Yhtiön toiminnasta aiheutuvat kustannukset katetaan yhtiön perimillä maksuilla, yhtiön oman pääoman tuotolla ja valtion maksamalla hallinnointipalkkiolla.

---

6 §
Salassapitovelvollisuus

---

Yhtiön toimielimen jäsen ja varajäsen sekä yhtiön palveluksessa oleva henkilö on oikeutettu edellä 1 momentissa sanotun estämättä antamaan työ- ja elinkeinoministeriölle ja Valtiokonttorille tietoja, joita hän on saanut yhtiön asiakkaan tai muun henkilön taloudellisesta asemasta tai yksityisestä olosuhteesta, jos tietojen antaminen on julkisen rahoituksen yhteensovittamisen, korkotuen tai -hyvityksen maksatuksen tai muun vastaavan syyn kannalta tarpeellista.

---

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

Helsingissä päivänä kuuta 2010

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Elinkeinoministeri
Mauri Pekkarinen