Siirry esitykseen
HE 169/2010
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annettua lakia muutettavaksi siten, että vienti- ja alusluottoja koskevien korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisaikaa jatketaan viidellä vuodella vuoden 2011 alusta vuoden 2015 loppuun. Korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisvaltuutta esitetään alennettavaksi 5 miljardiin euroon. Lisäksi valtion maksaman hallinnointipalkkion määräytymisperustetta esitetään muutettavaksi.
Esitys liittyy valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausjärjestelmä perustuu julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annettuun lakiin (1137/1996), jäljempänä korontasauslaki. Korontasausjärjestelmää koskee myös kansainvälinen sääntely ja sopimuspohja, kuten Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) vientiluottosopimus ja sen piirissä sovitut sektorisopimukset, ympäristösuositukset sekä lahjonnan vastaisen toiminnan julkilausuma. Lisäksi Euroopan unionin piirissä tapahtuva sääntely ja harmonisointikehitys on otettava huomioon korontasausjärjestelmän soveltamisessa.
Korontasausjärjestelmässä korontasausyhtiö Suomen Vientiluotto Oy (jäljempänä Vientiluotto) hallinnoi Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä annetun lain mukaan julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasaustoimintaa. Järjestelmän puitteissa koti- ja ulkomaiset luotto- ja rahoituslaitokset myöntävät kiinteäkorkoisia OECD-ehtoisia vienti- ja alusluottoja. Viennin rahoituksesta syntyvä korkoriski siirretään valtion vastattavaksi Vientiluoton luotto- ja rahoituslaitosten kanssa tekemillä korontasaussopimuksilla. Korontasaussopimusten avulla kiinteäkorkoiseen OECD:n määrittelemään korkoon sidotut lainat muunnetaan lyhytaikaiseen markkinakorkoon sidotuiksi lainoiksi, jotka luotto- ja rahoituslaitokset rahoittavat. Valtio vastaa korontasaussopimusten nojalla maksettavasta korkotuesta ja saa korkohyvitykset, jotka muodostuvat OECD -ehtoisen kiinteän koron ja vaihtuvan viitekoron, lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamalla marginaalilla, välisestä erotuksesta. Lisäksi valtio maksaa hallinnointipalkkiota Vientiluotolle.
Voimassa olevan lain mukaan työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus määräämillään ehdoilla antaa sitoumuksia korontasausyhtiölle siitä, että se voi tehdä luotto- ja rahoituslaitosten kanssa julkisesti tuettuja korontasaussopimuksia. Valtuuden enimmäismäärä vuosina 1997 - 2010 tehtäville korontasaussopimuksille on enintään 6000 miljoonaa euroa. Myöntämisvaltuuden käyttöasteen laskennassa huomioidaan korontasaussopimusten erääntymätön pääoma täysimääräisenä ja voimassaolevien korontasaustarjousten pääomasta 30 prosenttia. Toukokuun 2010 lopussa Vientiluoton hallinnoima korontasaussopimuskanta oli noin 1 653 miljoonaa euroa ja tarjouskanta mukaan lukien myöntämisvaltuutta oli käytetty 3 611 miljoonaa euroa. Kannat ovat laskeneet aiemmasta vientiteollisuuden vaikeuksien takia.
Vuoden 2008 loppupuoliskolla ilmennyt kansainvälinen finanssikriisi aiheutti pankeille varainhankintaongelmia, joiden ratkaisemiseksi julkisessa vienninrahoituksessa otettiin väliaikaisesti käyttöön jälleenrahoitus. Jälleenrahoitusjärjestely on määräaikaisena voimassa vuoden 2010 loppuun.
Jälleenrahoituksen käyttöönoton ja korontasaussitoumusten odotetun voimakkaan kasvun johdosta lain 1 §:n sisältämää valtuutta korotettiin lailla 1138/2008 aiemmasta 5 miljardista eurosta 6 miljardiin euroon. Lisäksi lakiin otettiin uusi 1 a § liittyen jälleenrahoitusmalliin sisältyvään mahdollisuuteen käyttää myös kiinteää CIRR -korkoa. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2009 alkaen.
Pääministeri Mari Kiviniemen hallituksen ohjelma annettiin tiedonantona eduskunnalle 22 päivänä kesäkuuta 2010. Hallitusohjelman mukaan viennin edistämiseksi, investointien vauhdittamiseksi ja pk-yritysten rahoituksen turvaamiseksi lisätään erityisrahoituksen riskinottokykyä, selvitetään vientitakuulain muuttaminen ja tarkistetaan suhdannerahoituksen käyttötarkoitusta. Teknologiateollisuus ry on kirjeillään 25.3.2010 ja 17.6.2010 esittänyt väliaikaisen jälleenrahoitusjärjestelyn muuttamista pysyväksi.
Jälleenrahoituksen käyttö on jäänyt odotettua vähäisemmäksi. Maailmanlaajuisella talouden taantumalla on ollut merkittävä negatiivinen vaikutus suomalaiseen vientiin, mikä on vähentänyt korontasauksen ja jälleenrahoituksen kysyntää. Lisäksi alhainen korkotaso on vähentänyt korontasaussopimusten toteutumista.
Suomen Vientiluotto Oy:n hallinnoiman korontasaustoiminnan Vientiluotolle aiheuttamat kustannukset katetaan asiakkailta perittävillä maksuilla, valtion maksamalla hallinnointipalkkiolla ja korontasausyhtiön oman pääoman sijoitustuotoilla. Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) 4 §:n 1 momentin mukaan yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille, joten yhtiön ei tarvitse yltää positiiviseen tulokseen. Yhtiön kulut ovat pääosin kiinteitä ja kertyvät toimintavolyymeista riippumatta. Palkkioista merkittävin on korontasaustarjouksista perittävä varauspalkkio, jonka määrä vaihtelee voimakkaasti korontasausvarauskannan koon mukaan. Valtion maksaman hallinnointipalkkion tasoa laskettiin vuoden 2006 alusta ja uudelleen vuoden 2008 huhtikuun alusta. Vuonna 2009 Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettiin hallinnointipalkkiota 18.000 €.
Voimassa olevan korontasauslain nojalla korontasausyhtiö voi antaa korontasaustarjouksia ja tehdä vienti- ja alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia vuoden 2010 loppuun.
OECD-ehtoisten vienti- ja alusluottojen saatavuus on turvattava jatkamalla korontasaustoimintaa. Jotta suomalaiset yritykset pystyvät myös tulevaisuudessa menestyksekkäästi kilpailemaan kansainvälisistä vientihankkeista, niillä tulee olla käytössään kansainvälisesti kilpailukykyinen julkisesti tuettu vienninrahoitusjärjestelmä. Vastaava järjestelmä on käytössä kaikissa tärkeimmissä kilpailijamaissa.
Esityksessä ehdotetaan korontasauslain 1 §:n 1 momenttia muutettavaksi siten, että vienti- ja alusluottoja koskevien korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisvaltuuden voimassaoloaikaa jatketaan vuodesta 2010 viidellä vuodella vuoden 2015 loppuun päättyväksi määräajaksi. Suomesta tapahtuvan viennin turvaamiseksi on pidettävä tärkeänä, että viennin rahoitusehdot tunnetaan riittävän pitkäksi ajaksi eteenpäin. Lisäksi mainitun lainkohdan sisältämää korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisvaltuutta esitetään alennettavaksi finanssikriisin johdosta korotetusta 6 miljardista eurosta takaisin 5 miljardiin euroon.
Lisäksi voimassaolevan lain 4 §:ään ehdotetaan tehtäväksi muutos korontasausyhtiölle maksettavan hallinnointipalkkion laskentaperusteeseen. Tällä hetkellä valtio maksaa korontasausyhtiölle hallinnointipalkkiona enintään 0,10 prosentin vuotuista korkoa kunkin korontasaussopimuksen nimellisarvosta.
Esityksessä ehdotetaan luopumista korontasaussopimusten nimellisarvoon perustuvasta hallinnointipalkkion laskentatavasta ja siirtymistä malliin, jossa valtio korvaisi korontasausyhtiön hallinnoinnin tuloksen vuotuisen alijäämän. Mikäli hallinnoinnin vuotuinen tulos olisi ylijäämäinen, hallinnointipalkkiota ei maksettaisi.
Korontasaustoiminnan hallinnoinnin vuotuinen tulos perustuu tilinpäätökseen ja ilmenee seuraavasta laskukaavasta:
+ Asiakkaiden maksamat palkkiot
+ Korontasaustoimintaan allokoidun oman pääoman sijoitustuotot
- Korontasaustoiminnan kulut
= Korontasaustoiminnan hallinnollinen tulos
Hallinnoinnin vuotuiseen tulokseen perustuvaa valtion hallinnointipalkkiota sovellettaisiin 1.1.2011 alkaen myös sitä ennen tehtyihin korontasaussopimuksiin.
Lakiin ehdotetaan tehtäväksi tarvittavat tekniset korjaukset 1.1.2008 voimaan tulleen ministeriöuudistuksen johdosta ja lain eräiden tehtävien siirtämisestä työ- ja elinkeinoministeriöön (971/2007) mukaisesti.
Voimassa olevan lain mukaan vienti- ja alusluottoja koskevien korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisvaltuus on 6000 miljoonaa euroa vuosina 1997—2010. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi korontasauslakia siten, että korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisvaltuuden voimassaoloaikaa jatketaan viidellä vuodella vuoden 2015 loppuun ja myöntämisvaltuuden määrä palautetaan 5 000 miljoonaan euroon.
Suomen Vientiluotto Oy hallinnoi julkisesti tuettua vienti- ja alusluottojen korontasausjärjestelmää. Valtio maksaa valtion talousarvion momentin 32.30.48 (Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille) arviomäärärahasta luotto- ja rahoituslaitoksille korontasaussopimusten nojalla maksettavan korkotuen samoin kuin Valtiokonttorin korkoriskien suojaustoimenpiteistä aiheutuneet kustannukset sekä Vientiluotolle maksettavan hallinnointipalkkion. Rahoituslaitosten maksamat korkohyvitykset ja suojaustoimenpiteistä aiheutuvat tuotot tuloutuvat valtiolle.
Korontasaussopimusten ja tarjousten myöntämisvaltuutta oli käytetty toukokuun 2010 lopussa noin 3,6 miljardia euroa. Vientiluotto tukee antamillaan tarjouksilla viejien kaupallisia tarjouksia. Merkittävä osa tarjouksista raukeaa viejien menettäessä kauppoja tai kaupan toteutuessa tarjottua pienempänä. Kaupan rahoitusvaiheessa nouseva korkokehitys lisää korontasauksen käyttöä, kun taas vakaa tai laskeva korkokehitys vähentää korontasauksen tarvetta. Korontasausjärjestelmän käyttäjien kannalta korontasausta kannattaa käyttää tapauksissa, joissa OECD-ehtoinen rahoitus on markkinaehtoista edullisempaa. Korontasaustarjouksista keskimäärin vain 5–10 prosenttia on johtanut korontasaussopimukseen.
Korontasaussopimusten perusteella maksettava korkotuki ja/tai saatava korkohyvitys on riippuvainen markkinakorkojen tasosta verrattuna korontasaussopimusten mukaisiin CIRR-korkoihin. Markkinakorkojen vaihtelu korontasaussopimusten voimassaoloaikana aiheuttaa sen, että pitkällä aikajänteellä valtio sekä maksaa korkotukea että saa korkohyvitystä. Koska markkinoita ei voi luotettavasti ennustaa, suojaamattomista korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvia menoja ja tuloja ei voida etukäteen luotettavasti arvioida. Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut Valtiokonttorille ohjeet tehdä suojaustoimenpiteitä. Valtiokonttorin suorittamat suojaamistoimenpiteet ovat parantaneet korontasausjärjestelmän nettokustannusten budjetoitavuutta.
Vuonna 2011 korontasaussopimuksista arvioidaan kuluvan vuoden maaliskuun alun tilanteen mukaan aiheutuvan valtiolle korkotukimenoja 13,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 noin 13,7 miljoonaa euroa sekä hyvityksiä vastaavasti 23,5 ja 26,7 miljoonaa euroa. Nykyisen noin 1,65 miljardin euron korontasaussopimuskannan osalta markkinakorkojen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä vähentäisi nettotuloja vuoden 2011 osalta noin 1,4 miljoonalla eurolla ja yhden prosenttiyksikön koron lasku lisäisi nettotuloja vastaavasti 1,4 miljoonalla eurolla.
Vientiluoton osakepääoma on noin 21 miljoonaa euroa ja oma pääoma on noin 24 miljoonaa euroa.
Valtio on maksanut Vientiluotolle hallinnointipalkkiota vuonna 2009 noin 18 000 euroa. Hallinnointipalkkiota on maksettu enimmillään 886 000 euroa vuonna 2007. Tällä hetkellä korontasaustoiminnan hallinnollinen tulos on ylijäämäinen, eikä tarvetta hallinnointipalkkion maksamiseen ole.
Uuteen hallinnointipalkkiojärjestelmään siirtymistä puolletaan Suomen Vientiluotto Oy:n hallinnointipalkkiojärjestelmästä tehdyssä arvioinnissa (KPMG Oy Ab, loppuraportti 21.12.2007). Arvioinnin mukaan palkkiomallin tulisi perustua todellisiin kuluihin eikä prosentuaaliseen osuuteen sopimuskannasta. Arvioinnissa tarkoituksenmukaisimmaksi katsottiin sellainen hallinnointipalkkiojärjestelmä, jossa valtio maksaisi hallinnointipalkkiota vain siinä tapauksessa, etteivät kulut tule katetuiksi muiden tulolajien avulla.
Vientiluoton oma pääoma on viime vuosien positiivisten tulosten myötä kertynyt suurehkoksi. Vuoden 2007 arvioinnissa todettiin, että korontasaustoiminnan luonteen ja riskit huomioon ottaen omalle pääomalle ei tarvittaisi tuottoa, ja että yhtiön ”oma pääoma voisi jopa pienentyä suhteessa nykyiseen tasoon olettaen että yhtiön toiminnasta aiheutuvia kustannuksia saa kattaa myös edellisinä vuosina pääosin valtion maksamasta hallinnointipalkkiosta kertyneellä oman pääoman tuotolla.”
Uuteen hallinnointipalkkiojärjestelmään siirryttäisiin 1.1.2011. Hallinnointipalkkion maksaminen tapahtuisi jatkossa siten, että palkkio maksettaisiin kokonaisuudessaan jälkikäteen, Suomen Vientiluotto Oy:n vuotuisen tilipäätöksen perusteella. Ennen vuotta 2011 tehtyihin korontasaussopimuksiin sovellettaisiin 1.1.2011 alkaen tämän esityksen mukaista, korontasaustoiminnan hallinnoinnin alijäämään perustuvaa lainsäädäntöä hallinnointipalkkion maksamisesta.
Esityksellä ei ole vaikutuksia viranomaisten toimintaan.
Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasaustoiminnan jatkaminen on tärkeää suomalaisille yrityksille globaalissa kilpailussa. Suomalaisilla yrityksillä tulee edelleen olla käytössään kansainvälisesti kilpailukykyinen julkisesti tuettu viennin- ja alusrahoitusjärjestelmä, jotta viejien ja kotimaisten telakoiden edellytykset saada tarjouskilpailuissa kauppoja olisivat rahoituksellisesti yhtäläiset verrattuna kilpailijamaiden julkisesti tuettujen vienninrahoitusjärjestelmien tukemiin yrityksiin. Vientiyritykset käyttävät merkittävässä määrin kotimaisia alihankkijoita, joista monet ovat pk-sektorin yrityksiä. Näin yritysvaikutukset ulottuvat laajasti suomalaisiin yrityksiin ja sitä kautta Suomen kansantalouteen.
Esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä yhteistyössä Suomen Vientiluotto Oy:n kanssa.
Esityksestä on pyydetty lausunnot valtiovarainministeriöltä, ulkoasianministeriöltä, Valtiokonttorilta, Finnvera Oyj:ltä sekä Suomen Vientiluotto Oy:ltä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta, Teknologiateollisuus ry:ltä sekä Suomen Yrittäjät ry:ltä.
Lausunnonantajat ovat pitäneet esitystä yleisesti perusteltuna ja tärkeänä. Lausunnoissa esitetyt näkemykset on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon esityksessä.
Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan mukaan jäsenvaltioiden välistä kauppaa vääristävät valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Korontasauslaki on aikanaan ilmoitettu olemassa olevana tukiohjelmana. Koska esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa voimassaolevan lain keskeistä aineellista sisältöä, muutosta ei ole tarpeen notifioida Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen nojalla komissiolle. Sen sijaan muutos lähetettäisiin tiedoksi komissiolle.
Samanaikaisesti lakiehdotuksen kanssa on vireillä julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) 4 §:n muuttaminen hallinnointipalkkion osalta siten, että valtio korvaisi Vientiluotolle korontasaustoiminnan hallinnollisen tuloksen alijäämän, jolloin pykälä vastaisi tämän lain 4 §:ään esitettyä muutosta.
1 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottoja koskevien korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisvaltuuden voimassaoloaikaa jatkettaisiin viidellä vuodella vuodesta 2010 vuoden 2015 loppuun päättyväksi määräajaksi. Voimassaoloaikaa jatkamalla ylläpidettäisiin OECD-ehtoisten luottojen korontasausjärjestelmä ja turvattaisiin myös tulevaisuudessa suomalaisille vientiyrityksille kansainvälisesti kilpailukykyinen valtion vienninrahoitusjärjestelmä kireässä globaalissa kilpailussa.
Korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisvaltuutta esitetään alennettavaksi 5 miljardiin euroon sen ennakoitua käyttötarvetta vastaavasti.
4 §. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi siten, että määräys hallinnointipalkkion maksamisesta korontasaussopimuksen nimellisarvon perusteella poistetaan, ja lisätään määräys hallinnointipalkkion maksamisesta hallinnosta aiheutuneiden kulujen ja saatujen tulojen pohjalta työ- ja elinkeinoministeriön palkkion maksamisesta antaman asetuksen mukaisesti. Hallinnointipalkkio kattaisi sen osan korontasaustoiminnan toteutuneista kustannuksista, joita yhtiön oman pääoman sijoitustuotot ja asiakaspalkkiot eivät kattaisi. Hallinnointipalkkion maksaminen tapahtuisi siten, että 1.1.2011 alkaen hallinnointipalkkiota maksettaisiin tarvittaessa kerran vuodessa, Suomen Vientiluotto Oy:n vuositilipäätöksen perusteella jälkikäteen. Hallinnointipalkkiota ei makseta, jos korontasaustoiminnan muut tuotot kattavat korontasaustoiminnan kulut.
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Lain 4 §:ää sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin korontasaussopimuksiin.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1137/1996) 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 5 kohta, 4 §, 5 §, 6 b §:n 4 kohta, 6 c §:n 1 momentti ja 7 §:n 1 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti laissa 1138/2008, 2 §:n 5 kohta laissa 1099/1999, 4 § laissa 549/2000, 5 § laissa 1119/1997, 6 b § laissa 946/2005, 6 c § laissa 946/2005 ja 7 §:n 1 momentti laissa 549/2000, sekä
lisätään 7 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 549/2000, uusi 5 kohta seuraavasti:
1 §Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus määräämillään ehdoilla antaa julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiölle, jäljempänä korontasausyhtiö, sitoumuksia siitä, että korontasausyhtiö voi tehdä luotto- ja rahoituslaitosten kanssa julkisesti tuettuja vienti- ja alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia vuosina 1997―2015 enintään 5 000 miljoonan euron pääoma-arvosta.
2 §
Tässä laissa tarkoitetaan:
5) korontasaussopimuksella korontasausyhtiön ja luotto- tai rahoituslaitoksen kesken tehtävää tässä laissa tarkoitetun luoton korkoa koskevaa sopimusta, jonka mukaisesti luotto- tai rahoituslaitos maksaa valtiolle kysymyksessä olevan julkisesti tuetun korontasausluoton OECD-vientiluottoehtojen mukaista korkoa ja valtio maksaa luotto- tai rahoituslaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää OECD-ehtoisen luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden viitekorkoa, lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti enintään 0,50 prosenttiyksiköllä;
4 §
Valtio maksaa korontasausyhtiölle hallinnointipalkkiota, joka määräytyy korontasaustoiminnan hallinnosta aiheutuneiden kulujen ja saatujen tulojen erotuksena. Hallinnointipalkkiota maksetaan, kun yhtiön vuositilinpäätökseen perustuva korontasaustoiminnan hallinnollinen tulos on alijäämäinen.
5 §Työ- ja elinkeinoministeriön ja korontasausyhtiön on valvottava korontasausluottojen käyttöä, kustannuksia ja vaikuttavuutta sekä korontasausluottopäätösten muiden ehtojen täyttymistä.
Työ- ja elinkeinoministeriöllä tai sen edustajalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada luotto- ja rahoituslaitokselta ja korontasausluoton saajalta tarkastettavakseen kaikki valvonnan kannalta tarpeelliseksi katsomansa asiakirjat ja muut tallenteet sekä oikeus päästä tarkastusta varten luotto- ja rahoituslaitoksen ja korontasausluoton saajan toimitiloihin. Valvottavan on lisäksi ilman aiheetonta viivytystä toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle tai sen määräämälle tarkastajalle ministeriön tai tarkastajan pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset.
6 b §Korontasaussopimukseen perustuvan korkotuen maksaminen päättyy, jos:
4) korontasausluotto siirretään uudelle luotonsaajalle tai korontasausluotolla rahoitettu vienti- tai aluskaupan kohde siirretään uudelle omistajalle ilman työ- ja elinkeinoministeriön suostumusta.
6 c §
Työ- ja elinkeinoministeriön on edellä 6 b §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päätöksellään todettava, mistä ajankohdasta lukien korkotuen maksaminen lakkaa, ja määrättävä korkotuen takaisin maksamisesta ja perimisestä sekä koron maksamisesta.
7 §
Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset korontasaustoiminnassa noudatettavista periaatteista, jotka koskevat:
5) Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion määräytymisperusteita
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Lain 4 §:ää sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin korontasaussopimuksiin.
Helsingissä päivänä kuuta 2010
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Elinkeinoministeri
Mauri Pekkarinen