Siirry esitykseen
HE 168/2010
Hallituksen esitys Eduskunnalle Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden sihteeristöstä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden sihteeristöstä tehdyn sopimuksen. Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaat perustaisivat yhdessä Pohjoismaiden Investointipankin kanssa sihteeristön. Sihteeristö tukisi kumppanuutta hoitamalla siihen liittyviä hallinnollisia ja teknisiä tehtäviä. Sihteeristö perustettaisiin Pohjoismaiden Investointipankin yhteyteen Helsinkiin. Sopimuksella Suomi yhtenä sopimuspuolena sitoutuu vastaamaan sihteeristön kustannuksista vuosittaisella maksuosuudellaan. Suomi allekirjoitti sopimuksen allekirjoittamista koskevan aiejulistuksen kesäkuussa 2010, jolla se sitoutuu sopimuksen allekirjoittamiseen. Tarkoitus on, että sopimus allekirjoitetaan syksyllä 2010.
Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimus tulee voimaan kaikkien sopimuspuolten allekirjoitettua sopimuksen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Pohjoinen ulottuvuus on Euroopan unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin välistä yhteistyötä, jossa kaikki osapuolet ovat tasavertaisia. Pohjoisen ulottuvuuden tavoitteena on käytännön yhteistyön avulla tukea vakautta, hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueella. Pohjoinen ulottuvuus oli ensimmäisen kerran unioninlaajuisesti esillä Luxemburgin Eurooppa-neuvostossa lokakuussa 1997, jossa Suomi oli asiaa koskevan aloitteen tekijä.
Pohjoinen ulottuvuus kattaa useita yhteistyöalueita. Liikenteen- ja logistiikka-alan kumppanuuden perustamisesta sovittiin Pietarin ulkoministerikokouksessa 28 päivänä lokakuuta 2008. Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden tarkoituksena on parantaa tärkeimpiä liikenneyhteyksiä ja logistiikkaa Pohjoisen ulottuvuuden alueella ja aktivoida taloudellista kasvua keskittymällä sekä alueellisesti että kansallisesti priorisoituihin hankkeisiin. Tärkeimpiä kumppanuusmaiden välisiä liikenneyhteyksiä kehittämällä voidaan lisäksi tukea kansainvälistä kauppaa. Kumppanuuden tavoitteena on vauhdittaa pohjoisiin liikenneväyliin liittyviä hankkeita ja koordinoida yhteistyötä alueen kehityksen kannalta tärkeissä liikennepoliittisissa kysymyksissä. Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden sisältö jakautuu infrastruktuurihankkeisiin ja horisontaalisiin kysymyksiin, jotka sisältävät muun muassa rajanylitykseen ja liikenteen turvallisuuteen liittyviä asiakokonaisuuksia.
Euroopan unionin komissio, ministerit Norjasta, Venäjältä, Tanskasta, Virosta, Suomesta, Saksasta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Ruotsista ja Valko-Venäjältä ovat tehneet Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden yhteistyömuotoja koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan. Yhteisymmärryspöytäkirjassa sovitaan muun muassa Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden tavoitteista, toimintasuunnitelmasta ja rakenteesta. Strategisten päätösten tekeminen tapahtuu korkean tason tapaamisissa. Ohjausryhmä vastaa puolestaan hankkeiden ja toimenpiteiden toteutuksesta. Yhteisymmärryspöytäkirjassa on sovittu kumppanuuden hallinnollisena ja teknisenä tukena toimivan sihteeristön perustamisesta.
Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden tavoitteiden saavuttamiseksi sopimuksella perustetaan sihteeristö hallinnollisten ja teknisten tehtävien hoitamista varten.
Esityksen tavoitteena on saada eduskunnan hyväksyminen sihteeristön perustamisesta ja toiminnasta tehdylle sopimukselle. Sopimuksella Suomi sitoutuu sihteeristön kustannusten rahoittamiseen vuodesta 2012 alkaen. Sopijapuolten maksuosuuksista sovitaan myöhemmin. Esitys sisältää ehdotuksen blankettilaiksi, jolla saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.
Vuoden 2012 ja tulevien maksuosuuksien määristä sovitaan erikseen. Ennakkoarvion mukainen Suomen vuosittainen maksuosuus on enimmillään 100 000 euroa. Tarvittava rahoitus osoitetaan liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan liikenneverkkoluvun määrärahoista. Esitys ei sisällä sellaisia velvoitteita, jotka sitoisivat eduskunnan budjettivaltaa perustuslain 94 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Kumppanuussopimus on voimassa aluksi kolme vuotta allekirjoittamisesta ja tämän jälkeen automaattisesti vuosi kerrallaan sovitun ajanjakson verran. Kumppanuuden ohjausryhmä hyväksyy vuosittain sihteeristöstä aiheutuvat kustannukset kokonaisuudessaan seuraavalle kalenterivuodelle.
Sopijapuolet vastaavat kaikista sihteeristön perustamisesta ja toiminnasta aiheutuvista kustannuksista.
Sopimuksella ei ole välittömiä ympäristövaikutuksia.
Sopimuksella ei ole vaikutuksia viranomaisten tehtäviin ja menettelytapoihin.
Esityksen tavoitellut vaikutukset ovat saavutettavissa esitykseen sisältyvän sopimuksen ja sen voimaansaattamislain nojalla. Sopimuksella perustettavan sihteeristön toiminta tukee Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden tavoitteiden saavuttamista.
Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaiden ministerien kokouksessa Napolissa 21 päivänä lokakuuta 2009 allekirjoitettiin liikenne- ja logistiikkakumppanuuden yhteistyömuotoja koskeva yhteisymmärryspöytäkirja. Yhteisymmärryspöytäkirjassa on sovittu muun muassa kumppanuuden tavoitteista, toimintasuunnitelmasta ja yhteistyön järjestämisen muodoista. Yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittiin, että kumppanuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi perustetaan sihteeristö antamaan hallinnollista ja teknistä tukea korkean tason tapaamisille sekä ohjausryhmälle. Sihteeristöä koskevaa sopimusta on valmisteltu ohjausryhmän kokouksissa. Päätös sihteeristön perustamisesta tehtiin korkean tason tapaamisessa Saragozassa 8 päivänä kesäkuuta 2010. Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaat, Suomea, Puolaa, Valko-Venäjää ja Venäjää lukuun ottamatta, allekirjoittivat 8 päivänä kesäkuuta 2010 sopimuksen Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden sihteeristöstä. Sopimus tulee sen 8 artiklan mukaisesti voimaan kun sopimuspuolet ovat sen allekirjoittaneet. Sopimus sisältää määräyksiä, jotka edellyttävät eduskunnan hyväksyntää. Tästä johtuen Suomi allekirjoitti tässä yhteydessä sopimuksen allekirjoittamista koskevan aiejulistuksen. Tehdyllä aiejulistuksella katsotaan olevan perustuslain 8 luvun mukaisessa valtiosopimusten kansallisessa hyväksymismenettelyssä samat oikeusvaikutukset kuin allekirjoituksella. Tasavallan presidentti myönsi aiejulistusta varten allekirjoitusvaltuudet.
Hallituksen esitys on laadittu virkatyönä liikenne- ja viestintäministeriössä. Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ja Pohjoismaiden Investointipankilta. Hallituksen esityksessä on otettu huomioon lausunnoissa esiteltyjä näkökohtia.
Sihteeristösopimuksen allekirjoittajaosapuolina olisivat ministeriöt Norjasta, Venäjältä, Ruotsista, Suomesta, Tanskasta, Saksasta, Virosta, Liettuasta, Puolasta, ja Valko-Venäjältä sekä Pohjoismaiden Investointipankki. Johdannossa viitataan ministerien allekirjoittamaan yhteisymmärryspöytäkirjaan Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden perustamisesta, Pohjoismaiden Investointipankkiin kansainvälisen oikeuden mukaisena kansainvälisenä organisaationa ja Pohjoismaiden Investointipankin tarjoukseen toimia sihteeristön isäntäpaikkana.
1 artikla. Määritelmät. Artiklan mukaan määritelmät kumppanuus, ohjausryhmä, korkean tason tapaaminen, pohjoinen ulottuvuus, toimintasuunnitelma ja sihteeristö tarkoittavat samaa, miten ne ovat yhteisymmärryspöytäkirjassa määritelty.
2 artikla. Tavoitteet ja perustaminen. Artiklassa määrätään, että sihteeristö on Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuden toimielin ja se on perustettu tukemaan kumppanuutta hoitamalla siihen liittyviä hallinnollisia ja teknisiä tehtäviä. Sihteeristö perustetaan allekirjoittamalla sopimus korkean tason tapaamisessa. Sihteeristö sijaitsee Pohjoismaiden Investointipankin yhteydessä Helsingissä. Sihteeristöä ei katsota erilliseksi oikeudelliseksi yksiköksi, mutta se toimii erityisyksikkönä pankin yhteydessä. Hoitaessaan tehtäviään sihteeristön toimintaa ohjaa ainoastaan Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuden ohjausryhmä. Pohjoismaiden Investointipankki on sihteeristön työnantaja perustuen ohjausryhmän määräämään työnkuvaan. Sihteeristön henkilöstö nauttii samoista etuoikeuksista ja immuniteetista ja niihin sovelletaan samoja sääntöjä ja velvoitteita kuin vastaavaan pankin henkilökuntaan. Sihteeristö suorittaa ainoastaan tehtäviä, joita ohjausryhmä on sille määrännyt. Pääasiallinen työkieli sihteeristössä on englanti. Sihteeristön henkilökunta voi työskennellä myös venäjäksi kun toiminnan ja hyvän johtamisen kannalta näin on tarpeen. Sekä Tanskan, Viron, Suomen, Islannin, Latvian, Liettuan, Norjan ja Ruotsin välillä Pohjoismaiden Investointipankkia koskeva perussopimus (SopS 174-175/2004) (jäljempänä perussopimus) että sitä täydentävä Suomen hallituksen ja Pohjoismaiden Investointipankin välinen isäntämaasopimus (SopS 83/1999) (jäljempänä isäntämaasopimus) sisältävät määräyksiä sekä pankin oikeudellisesta asemasta että henkilöstön erioikeuksista ja vapauksista. Sopimukset ovat saatettu voimaan laeilla.
3 artikla. Toiminta. Artiklassa luetellaan sihteeristön tehtävät. 2 artiklan 1 kohdan tavoitteiden saavuttamiseksi sihteeristön tehtävät ovat: 1) korkean tason tapaamisten ja ohjausryhmän kokousten asialistalle esitettyjen ehdotusten ja informaatioaineiston sekä muiden osanottajien esittämien kokouksissa käsiteltäväksi tulevien asiakirjojen tutkiminen ja arvioiminen; 2) organisatorisen ja teknisen tuen antaminen ohjausryhmän kokouksissa, korkean tason tapaamisissa ja työryhmissä, esimerkiksi kokousten päivämäärien, alustavien asialistojen ja asiakirjaluonnosten ilmoittaminen; 3) ohjausryhmän kokouksista ja korkean tason tapaamisista pöytäkirjaluonnosten laatiminen; 4) asiakirjojen toimittaminen ohjausryhmän jäsenille tapaamisten tuloksena; 5) kumppanuusmaiden osallistujilta ja muilta asianosaisilta informaation ja muun tarvittavan materiaalin pyytäminen ohjausryhmän työskentelyn tueksi; 6) ohjausryhmän toimivaltaan kuuluvista asioista tietokannan luominen ja tiedon tarjoaminen yhteisymmärryspöytäkirjan osapuolille; 7) korkean tason tapaamisten, ohjausryhmän ja työryhmien avustaminen valmistelemalla ja kierrättämällä kumppanuuden toimivaltaan kuuluvien hanke-ehdotusten ja analyyttisten aineistojen alustavaa arviointia koskevia tietoja sekä tietoja hankevalmistelusta ja arvioinnista, jotka koskevat parhaita käytäntöjä pullonkauloista, horisontaalisista toimista, rahoitusjärjestelyistä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimuksista (public-private partnership) ohjausryhmän käsiteltäväksi; 8) kumppanuuden tavoitteiden saavuttamista koskevien seurantakriteerien ehdottaminen ja toimintasuunnitelman implementointi ohjausryhmän käsiteltäväksi; 9) sen arviointi, miten sopimuspuolet ovat toteuttaneet ohjausryhmän ja korkean tason tapaamisen tekemät päätökset ja tiedon antaminen ohjausryhmälle; 10) kumppanuuden kehittymistä koskevan vuosittaisen raportin antaminen ohjausryhmän hyväksyttäväksi; 11) Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden osanottajien välisen koordinaation ja tietojen vaihdon edistäminen; 12) Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden verkkosivujen perustaminen ja säännöllinen päivittäminen sekä muun materiaalin jakaminen; 13) Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkaprojektia ja toimia koskevan analyyttisen ja referenssimateriaalin kehittäminen sekä informaation tuottaminen; 14) koordinaation ja tietojen vaihdon edistäminen kumppanuuteen liittyen sekä 15) ohjausryhmän antamien muiden toimeksiantojen suorittaminen.
4 artikla. Rahavarojen hallinnointi ja rahoitus. Artiklan 1 kappaleen mukaan sopijapuolet vastaavat kaikista sihteeristön perustamisesta ja toiminnasta aiheutuvista kustannuksista. 2 kappaleessa määrätään, että vuosittaisista rahoitusosuuksista määrätään liitteessä. 3 kappaleen mukaan ohjausryhmä hyväksyy vuosittain sihteeristöstä aiheutuvat kustannukset kokonaisuudessaan seuraavalle kalenterivuodelle konsultoituaan Pohjoismaiden Investointipankkia. 4 kappaleessa määrätään tarkemmin rahoitusosuuksien vastaanottajasta, rahoitusosuuksien maksamisesta sekä Pohjoismaiden Investointipankin informointivelvoitteesta tilanteessa, jossa sopimuspuoli ei ole maksanut osuutta. 5 kappaleessa määrätään velvoitteesta pitää erillään tili Pohjoismaiden Investointipankin omasta pääomasta ja siitä, että sihteeristön varoihin sovelletaan samoja vero- ja tullipoikkeuksia kuin Pohjoismaiden Investointipankkiin sen perussopimuksen mukaisesti tehdään. 7 kappaleeseen sisältyy myös määräykset Pohjoismaiden Investointipankin kirjanpitovelvoitteesta sekä tilintarkastuskertomuksesta. Lisäksi edellytetään, että tarkastettua tilinpäätöstä täydentää edellisen tilikauden aikana käytettyjä varoja ilmentävä asiakirja ja niiden vastaavuutta pankin tilitietojen kanssa osoittava asiakirja. Artiklassa määrätään, että sihteeristön johtaja vastaa sihteeristön tilin hallinnoimisesta. Tiliä hallinnoidaan tämän sopimuksen mukaisesti ja yhtä huolellisesti kuin Pohjoismaiden Investointipankki hallinnoi omia varoja. 8 kappaleessa todetaan, että sihteeristön rahoitusvarat voivat myös sisältää sopijapuolten vapaaehtoisia maksuja sekä lahjoituksia tai muita maksuja kansainvälisiltä tai kansallisilta julkisilta, osittain julkisilta tai yksityisiltä järjestöiltä, joiden maksujen tai lahjoitusten tarkoituksena edesauttaa sihteeristön toimintaa.
5 artikla. Sihteeristön rakenne ja hallinto. Artiklassa määrätään sihteeristön johtajasta, henkilökunnan määrästä, henkilökunnan palkkaamisesta ja tähän liittyvästä tehtävänannosta, mahdollisuudesta lähettää kansallinen asiantuntija työskentelemään sihteeristössä sekä tähän liittyvistä ehdoista. Artiklassa myös määrätään sihteeristön henkilöstön riippumattomuudesta Pohjoismaiden Investointipankin muuhun rakenteeseen nähden. Artikla sisältää muun muassa määräykset koskien sopijapuolten velvollisuutta kunnioittaa sihteeristön henkilöstön asemaa ja integriteettiä. Lisäksi artiklassa määrätään, että johtaja ja muu henkilöstö ei saa pyytää eikä saa ottaa ohjeita miltään sopijapuolelta suorittaessaan tehtäviään. Samoin edellytetään, että johtaja ja henkilöstö toimivat puolueettomasti ja ainoastaan sihteeristön etujen mukaisesti.
6 artikla. Vahingonkorvaus. Artiklan mukaan sopijapuolet sitoutuvat maksamaan Pohjoismaiden Investointipankille korvausta ja puolustamaan näitä sihteeristön toiminnan yhteydessä sellaisia vaateita, vastuita, tappioita tai kuluja vastaan, jotka johtuvat siitä, että sopijapuoli on rikkonut lakia, asetusta, päätöstä tai tuomiota. Pohjoismaiden Investointipankki antaa sopijapuolille vastaavan sitoumuksen. Pohjoismaiden Investointipankki, sopijapuoli tai niiden toimihenkilöt, työntekijät tai edustajat eivät ole sihteeristön toiminnan yhteydessä henkilökohtaisesti vastuussa mistään kolmannelle osapuolelle. Suomessa julkisyhteisön sekä työntekijän ja virkamiehen korvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslain (412/1974) 3 ja 4 luvussa.
7 artikla. Riidanratkaisu. Sopimuksesta johtuva tai niihin liittyvä riita, erimielisyys tai vaade tai sopimuksen rikkominen, päättyminen tai pätemättömyys ratkaistaan asiaan liittyvien sopijapuolien ja Pohjoismaiden Investointipankin välillä käytävillä konsultaatioilla ja neuvotteluilla. Jos sovinnollista ratkaisua ei saada 90 kalenteripäivän aikana konsultaatioiden tai neuvotteluiden alettua, riita ratkaistaan välimiesmenettelyssä UNCITRALin tämän sopimuksen voimaan tullessa voimassa olevien välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti.
8 artikla. Voimaantulo. Sopimus tulee voimaan Pohjoismaiden Investointipankin ja kaikkien sopijapuolten välisellä allekirjoituksella.
9 artikla. Kesto, Päättyminen. Sopimus on voimassa aluksi kolme vuotta allekirjoittamisesta ja tämän jälkeen automaattisesti vuosi kerrallaan sovitun ajanjakson verran, jollei Pohjoismaiden Investointipankki kirjallisesti päätä sopimusta tai mikä tahansa sopijapuoli kahdentoista kuukauden kuluttua ilmoituksesta. Artikla sisältää määräykset sopimuksen päättämisestä ja purkamisesta tilanteessa, jossa sihteeristön toiminnan rahoitusta ei toteuteta 4 artiklan 4 kappaleen mukaisesti ja jos toiminnan laajuuden mukauttamista koskevaa sopimusta ei saavuteta. Artiklan 3 kappaleen mukaan jos yksi tai useampi sopijapuoli päättää sopimuksen, Pohjoismaiden Investointipankki konsultoi sopijapuolia ja ohjausryhmää määrittääkseen, onko sihteeristön toiminnalle riittävä rahoitus. Jos todetaan, että riittävää rahoitusta toiminnalle ei ole, sihteeristö puretaan. Jos Pohjoismaiden Investointipankki päättää sopimuksen, sopijapuolille lähetetään tästä ilmoitus ja sihteeristö puretaan. Jos sihteeristö puretaan, Pohjoismaiden Investointipankki tarjoaa hallinnollisia palveluita vain sihteeristön toiminnan purkamista varten ja sen valtuudet jatkuvat sihteeristön purkamiseen saakka. Artiklaan sisältyy määräys sihteeristön jäljelle jääneiden varojen jakamisesta sopijapuolille maksettujen maksuosuuksien mukaisessa suhteessa.
10 artikla. Muutokset. Sopimusta voidaan muuttaa sopijapuolten ja Pohjoismaiden Investointipankin yksimielisellä päätöksellä sopijapuolen tai Pohjoismaiden Investointipankin ehdotuksesta.
Liite 1. Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden sihteeristön rahoitusta koskeva liite. Liitteessä todetaan Suomen maksavan vuoden 2011 osalta 95 000 euroa vapaaehtoisuuteen perustuen. Kappaleessa määrätään vapaaehtoisuuteen perustuvien maksuosuuksien vähimmäismäärästä sihteeristön perustamiseen liittyen ja sihteeristön henkilöstömäärää koskevasta rajoituksesta. Lisäksi liitteessä sopijapuolet sitoutuvat maksamaan vuosittaisen maksuosuuden vuodesta 2012 alkaen. Liitteeseen sisältyy määräykset rahoitusosuuksien sopimista koskevasta aikataulusta ja siitä, että liite 1 korvataan lopullisen rahoituskehyksen käsittävillä määräyksillä.
1 §. Pykälä sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta ja käsittelyjärjestystä koskevassa jaksossa.
2 §. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.
Sopimus tulee voimaan Pohjoismaiden Investointipankin ja kaikkien kumppanuusmaiden allekirjoitettua sen. Esitykseen sisältyvä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Muusta syystä eduskunnan hyväksymistä edellyttäviä määräyksiä ovat muun muassa eduskunnan budjettivaltaa sitovat kansainväliset velvoitteet (esim. PeVL 45/2000 vp). Tällaisina velvoitteina on käytännössä pidetty lähinnä sellaisia määräyksiä, joista valtiolle aiheutuu välittömiä menoja.
Sihteeristön perustamisesta Suomelle aiheutuvat ensimmäisen vuoden kustannukset, 95 000 euroa, esitetään maksettavaksi momentin 24.20.66 lähialueyhteistyömäärärahoista. Vuoden 2012 ja tulevien maksuosuuksien määristä sovitaan erikseen, joten esityksen vaikutukset Suomen valtion tulevien vuosien tulo- ja menoarvioihin täsmentyvät myöhemmin. Sopimus ei sisällä sellaisia velvoitteita, jotka sitoisivat eduskunnan budjettivaltaa perustuslain 94 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan kansainvälisen sopimuksen määräys luetaan lainsäädännön alaan kuuluvaksi, 1) jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, 2) jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita, 3) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla tai 4) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä 5) taikka siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kansainvälisen velvoitteen määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla säädetyn säännöksen kanssa (PeVL 11 ja 12/2000 vp).
Sopimuksen 6 artiklan mukaan Pohjoismaiden Investointipankki, sopijapuoli tai niiden toimihenkilöt, työntekijät tai edustajat eivät ole sihteeristön toiminnan yhteydessä henkilökohtaisesti vastuussa mistään kolmannelle osapuolelle. Suomessa julkisyhteisön vastuusta säädetään vahingonkorvauslain (412/1974) 3 luvussa. Sopimuksen määräykset rajoittavat Suomen vahingonkorvausvastuuta. Ne rajoittavat myös Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olevien kolmansien osapuolten, sihteeristöä tai muita tai niiden toimihenkilöitä, työntekijöitä tai edustajia kohtaan. Sopimuksen 6 artiklan 3 kohdan määräys kuuluu näin ollen lainsäädännön alaan ja edellyttää eduskunnan suostumusta.
Sopimuksen mukaan sopimuksesta johtuva tai niihin liittyvä riita, erimielisyys tai vaade tai sopimuksen rikkominen, päättyminen tai pätemättömyys ratkaistaan välimiesmenettelyssä UNCITRALin välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti. Sitova riidanratkaisumekanismi kuuluu lainsäädännön alaan, jos sopimus sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä (PeVL 31/2001 vp). Kyseessä on kansainväliseen yhteistoimintaan kuuluva tavanomainen järjestely.
Oikeudellisesta toimintakyvystä ja erioikeuksista ja vapauksista on säädettävä lailla (PeVL 38/2000 vp). Koska logistiikkakumppanuuden sihteeristölle ei anneta itsenäistä oikeushenkilöllisyyttä, vaan se toimii sopimuksen 2 artiklan 3 kappaleen mukaan ”erityisenä yksikkönä pankin sisällä”, on katsottava, että sopimuspuolten tahtona on ollut antaa Pohjoismaiden Investointipankille oikeus toimia liikenne- ja logistiikkakumppanuuden lukuun sille perussopimuksessa määritellyn oikeushenkilöllisyyden ja oikeustoimikelpoisuuden puitteissa. Liikenne- ja logistiikkakumppanuudessa määrätään edelleen, että ”sihteeristön työntekijöitä yksilöinä koskevat samat erioikeudet ja vapaudet sekä säännöt ja velvoitteet kuin pankin muuta vastaavaa henkilöstöä”. Pohjoismaiden Investointipankille sen perustamissopimuksessa tai isäntämaasopimuksessa myönnettyjä erioikeuksia ja vapauksia voidaan mahdollisesti soveltaa edellä mainittujen sopimusten nojalla myös liikenne- ja logistiikkakumppanuuden sihteeristöön. Jos Pohjoismaiden Investointipankin perustamissopimuksen ja isäntämaasopimuksen määräysten ei katsota kaikilta osin soveltuvan sihteeristöön liittyviin tehtäviin, on ainakin 2 artiklan 4 kohdan katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan. Perussopimuksen mukaan Pohjoismaiden Investointipankki on kansainvälinen rahoituslaitos ja sillä on kansainvälisen oikeushenkilön asema ja täysi oikeustoimikelpoisuus, ja erityisesti oikeus tehdä sopimuksia, hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä käyttää puhevaltaa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Pohjoismaiden Investointipankin oikeustoimikelpoisuus on näin ollen määritelty edellä mainituissa Pohjoismaiden Investointipankin perustamista koskevissa asiakirjoissa, mikä merkitsee, että Pohjoismaiden Investointipankki voi omissa nimissään tehdä sopimuksen Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaiden kanssa.
Edellä sanotuilla perusteilla sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Edellä esitetyn perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että
Eduskunta hyväksyisi Zaragozassa 8 päivänä kesäkuuta 2010 Pohjoismaiden Investointipankin ja Norjan kuningaskunnan liikenne- ja viestintäministeriön, Venäjän federaation liikenneministeriön, Tanskan kuningaskunnan liikenneministeriön, Viron tasavallan talous- ja viestintäministeriön, Suomen tasavallan hallituksen puolesta toimivan Suomen tasavallan liikenne- ja viestintäministeriön, Saksan liittotasavallan liikenne-, rakennus- ja kaupunkikehitysministeriön, Latvian tasavallan liikenneministeriön, Liettuan tasavallan liikenne- ja viestintäministeriön, Puolan tasavallan infrastruktuuriministeriön, Ruotsin kuningaskunnan hallituksen sekä Valko-Venäjän tasavallan liikenne- ja viestintäministeriön välillä tehdyn sopimuksen Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden sihteeristöstä.
Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
Laki Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden sihteeristöstä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden sihteeristöstä Pohjoismaiden Investointipankin ja Norjan kuningaskunnan liikenne- ja viestintäministeriön, Venäjän federaation liikenneministeriön, Tanskan kuningaskunnan liikenneministeriön, Viron tasavallan talous- ja viestintäministeriön, Suomen tasavallan hallituksen puolesta toimivan Suomen tasavallan liikenne- ja viestintäministeriön, Saksan liittotasavallan liikenne-, rakennus- ja kaupunkikehitysministeriön, Latvian tasavallan liikenneministeriön, Liettuan tasavallan liikenne- ja viestintäministeriön, Puolan tasavallan infrastruktuuriministeriön, Ruotsin kuningaskunnan hallituksen sekä Valko-Venäjän tasavallan liikenne- ja viestintäministeriön välillä Zaragozassa 8 päivänä kesäkuuta 2010 tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2§Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.
Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2010
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Liikenneministeri
Anu Vehviläinen