Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annettua lakia avustusten enimmäissuuruuksien osalta.

Energia-avustuksen enimmäissuuruutta ehdotetaan korotettavaksi. Avustuksen enimmäissuuruus olisi silloin, kun avustetaan uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa, 20 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Muutoin avustuksen enimmäissuuruus olisi 15 prosenttia tai erityisestä syystä 20 prosenttia mainituista kustannuksista.

Esitys liittyy valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2011 alusta.

---

Asuinrakennusten korjaustoimenpiteisiin on myönnetty energia-avustuksia yhtäjaksoisesti vuodesta 2003. Avustettavat toimet ovat vaihdelleet, välillä ovat tukitoimet kohdistuneet enemmän kerros- ja rivitalojen korjaus- ja muutostöihin, välillä enemmän pientalojen korjaustoimintaan.

Avustusmenettelyyn sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001). Avustuksia koskee lisäksi laki asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (1184/2005), jäljempänä korjausavustuslaki. Korjausavustuslain nojalla on annettu valtioneuvoston asetus asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (128/2006), jäljempänä korjausavustusasetus.

Kuluvana vuonna ei ole myönnetty energia-avustuksia kerros- ja rivitaloille, koska myönnettävänä ovat olleet suhdanneluonteiset energia-avustukset. Energiakatselmusten laatimista on kuitenkin tuettu. Vuonna 2011 on tarkoitus palata myöntämään avustuksia myös investointikustannuksille. Vuosittain näitä avustuksia on myönnetty yhteensä noin 15 miljoonaa euroa.

Energia-avustuksia pientalokohteille on myönnetty määräaikaisesti kolmena vuotena eli vuosina 2006 — 2008. Vuonna 2006 tarkoitukseen käytettiin noin 5,9 miljoonaa euroa ja vuosina 2007 ja 2008 noin 4 miljoonaa euroa kumpanakin vuotena. Avustukset myönnettiin ympäristöystävällisten lämmitystapamuutosten toteuttamiseen. Pientalolla on lainsäädännössä tarkoitettu sellaista asuinrakennusta, jossa on enintään kaksi asuinhuoneistoa. Määräajan voimassa olleella asetuksen muutoksella (221/2006) annettiin tarkemmat säännökset pientalojen energia-avustuksista. Asetuksen mukaisesti voitiin avustaa pääasialliseen lämmitykseen tarkoitetun lämmitysjärjestelmän uusimista laiteinvestointien osalta silloin, kun asunto liitetään kauko- tai aluelämmitykseen, rakennetaan pelletti- tai muu puulämmitysjärjestelmä, rakennetaan maalämpöpumppujärjestelmä tai uusitaan öljylämmitys järjestelmällä, jossa on aurinkokerääjä. Avustusta voitiin myöntää myös kaukolämmön liittymismaksuun ja aurinkokerääjän hankintakustannuksiin, jos aurinkokerääjä liitettiin muuhun lämmitysjärjestelmään. Uusiutuvaa energiaa käyttäväksi katsottiin muut luetelluista lämmitystavoista paitsi kauko- tai aluelämmitykseen liittyminen liittymismaksuineen. Näille hankkeille voitiin myöntää avustusta enintään 15 prosenttia hyväksyttävistä laitekustannuksista. Muut hankkeet voivat saada avustusta enintään 10 prosenttia mainituista kustannuksista.

Voimassa olevien säännösten mukaan voidaan korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla avustuksilla tukea asuntojen energiatalouden parantamista ja energiankäytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämistä mukaan lukien uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto. Lain 6 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää harkinnan mukaan hyväksyttävistä kustannuksista avustusta enintään 10 prosenttia tai erityisestä syystä enintään 15 prosenttia, uusiutuvan energian käyttöönottoa tukeviin toimiin kuitenkin enintään 15 prosenttia tai erityisestä syystä enintään 20 prosenttia. Energiakatselmusten tekemiseen myönnetään avustusta enintään 40 prosenttia tai erityisestä syystä enintään 50 prosenttia.

Erityiseksi syyksi katsotaan tässä tapauksessa 6 §:n 2 momentin mukaan sitoutuminen pitkäjänteiseen energiansäästötoimintaan ja seurantaan. Korjausavustusasetuksen 20 §:n mukaan tämä osoitetaan liittymällä valtakunnalliseen alaa koskevaan energiansäästösopimukseen. Energiansäästösopimukseen ovat liittyneet erityisesti valtakunnalliset vuokratalojen omistajayhteisöt.

Vuoden 2009 alusta voimaan tulleella korjausavustuslain muutoksella (1059/2008) supistettiin energia-avustusten myöntämistä pientaloille, koska energiakorjauksia siirryttiin tukemaan pääasiallisesti kotitalousvähennyksellä. Lain 5 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tukea saavat vain pienituloiset ruokakunnat, jotka eivät tulojensa vähäisyyden vuoksi voineet hyötyä korotetusta kotitalousvähennyksestä. Samassa yhteydessä avustusten enimmäissuuruutta korotettiin 25 prosenttiin hyväksyttävistä kustannuksista.

Pienituloiseksi määriteltiin korjausavustusasetuksen muutoksella (11/2009) sellainen yhden henkilön ruokakunta, jonka bruttotulot eivät ylitä 1 230 euroa kuukaudessa. Vastaavasti tulot kahden hengen ruokakuntien osalta eivät saa ylittää 2 055 euroa, kolmen hengen ruokakunnan osalta 2 745 euroa ja neljän hengen ruokakunnan osalta 3 495 euroa. Tukea myönnetään vain materiaalikustannusten osuuteen.

Osana uusiutuvan energian velvoitepakettia talouspoliittinen ministerivaltiokunta puolsi 6 päivänä toukokuuta 2010 tekemällään päätöksellä sitä, että lämpöpumppuja koskeva uusiutuvan energian käyttötavoite vuonna 2020 nostetaan 5:stä 8 terawattituntiin vuodessa. Lisäksi pellettien tuotantoa on tarkoitus nostaa 2 terawattituntiin vuodessa. Tavoitteisiin pääsemiseksi tuetaan lämpöpumppujen ja muiden uusiutuvaa energiaa, kuten pellettiä, tehokkaasti hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa sähkö- ja öljylämmitteisissä asuintaloissa. Tuki ohjataan olemassa oleville asuinrakennuksille, uudiskohteita ei tueta.

Jotta tavoitteisiin päästään, mainittujen lämmitystapojen käyttöönottoa on pitkäjänteisesti tuettava tehokkaasti.

5 §. Korjausavustuslain 5 §:n 4 ja 5 momentteihin on tarpeen tehdä muutos sen vuoksi, että yksittäisille kotitalouksille on tarpeen myöntää nämä uusiutuvan energian käyttöönottoa koskevat avustukset ilman pienituloisuuden vaatimusta. Tuki tulee suunnata koko asuinpientalokantaan, jotta päästäisiin asetettuihin tavoitteisiin

6 §. Korjausavustuslain 6 §:n 1 momenttiin tehdyllä muutoksella korotetaan energia-avustusten enimmäissuuruutta 20 prosenttiin sellaisissa tapauksissa, joissa avustuksella tuetaan uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa olemassa olevissa asuinrakennuksissa. Muutoksella vauhditetaan erityisesti maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumppujen käyttöönottoa sähkö- ja öljylämmitteisissä asuintaloissa sekä pellettilämmitykseen siirtymistä saneerauskohteissa.

Uusiutuvaan energiaan siirtymisen tehostamisen lisäksi on tärkeää tehostaa myös toimia, joilla saadaan aikaan energiansäästöä asuinrakennuksissa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että 6 §:n 1 momentin mukaisten muitten energia-avustusten enimmäissuuruutta nostetaan 15 prosenttiin, erityisten syitten tilanteessa 20 prosenttiin. Näitä enimmäisprosentteja käytettäisiin, kun tuetaan esimerkiksi asuinrakennuksen vaipan tiiveyden parantamista eristystä lisäämällä tai uusimalla ikkunat.

7 §. Yksittäisille ruokakunnille myönnettävä avustus enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävän rakennuksen saneerauskustannuksiin myönnettäisiin lämmitystapaa muutettaessa vain muiden kustannusten kuin työkustannusten osuuteen. Tällöin on käytettävissä energia-avustuksen saamisesta huolimatta kotitalousvähennysmahdollisuus työkustannusten osuudesta siten kuin tuloverolain (1535/1992) 127 a §:ssä asiasta säädetään.

Uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoon myönnettäviin avustuksiin ehdotetaan varattavaksi vuonna 2011 yhteensä 30 miljoonaa euroa momentille 35.20.55. Avustuksen enimmäissuuruuden ollessa 25 prosenttia voitaisiin tukea noin 15 000 lämmitystapamuutosta.

Muihin kerros- ja rivitalojen energia-avustuksiin on tarkoitus ensisijaisesti käyttää 12 miljoonaa euroa. Avustusten enimmäissuuruuteen esitetty korotus otettaisiin huomioon myöntämisperusteissa siten, että määrärahan korotus ei muutoksen vuoksi ole tarpeen.

Lisäksi varattaisiin 2 miljoonaa euroa pientalojen energiakorjausten tulosidonnaiseen avustamiseen.

Tavoitteena on, että lämpöpumppujen uusiutuvan energian tuotanto on vuonna 2020 vuositasolla kahdeksan terawattituntia. Tukijärjestelmän kehittämisellä edesautetaan tavoitteen saavuttamista. Lisäksi tuki mahdollistaisi puupohjaisten polttoaineiden käytön lisäämistä rakennusten lämmityksessä noin terawattitunnilla vuodessa.

Muiden energia-avustusten korottamisella tehostettaisiin avustusten energiansäästövaikutuksia. Vaikutukset syntyisivät siitä, että korotetun avustuksen myöntämisperusteita voitaisiin tiukentaa.

Kunta myöntää energia-avustukset eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen osoitettua kunnalle tarkoitukseen määrärahaosuuden.

Päätösten lukumäärä tulee lisääntymään arviolta noin 15 000 avustuspäätöksellä vuodessa sekä avustusten maksamiseen tarvittavilla päätöksillä. Lisäksi avustusmenettely tulee lisäämään muuta avustuksiin liittyvää työtä, kuten tiedotusta ja neuvontaa, edellä mainituissa viranomaisissa.

Uusiutuvan energialähteen käyttöön ottamisen lämmönlähteenä asuinrakennuksessa arvioidaan aiheuttavan suuruudeltaan keskimäärin noin 10 000 euron tuettavat kustannukset. Enimmäisavustuksen keskimääräisen suuruuden arvioidaan olevan noin 2 500 euroa.

Esitys on valmisteltu ympäristöministeriössä yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Valtiovarainministeriö on antanut esitysluonnoksesta lausunnon, jonka mukaan lämmitystapamuutosten edetessä terveen kannattavuuden perusteella voimallisesti sekä ottaen huomioon vakavan valtiontaloudellisen rakenteellisen vajeen, avustusten enimmäisavustusosuudet tulisi säilyttää nykyisin voimassa olevilta osiltaan ennallaan ja uusiutuvan energian avustusten osalta säätää 10 prosentiksi ja erityisestä syystä 15 prosentiksi. Kiireellisen valmisteluaikataulun vuoksi esitys ei ole ollut laajemmalla lausuntokierroksella.

Esitys liittyy valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettuihin toimenpiteisiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

              

                Lakiehdotus
              
            

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) 5 §, 6 §:n 1 momentti ja 7 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 5 § ja 6 §:n 1 momentti laissa 1059/2008, seuraavasti:

5 §
Sosiaalinen ja taloudellinen tarveharkinta myöntämisen edellytyksenä

Edellä 4 §:ssä mainittujen yleisten edellytysten lisäksi myönnettäessä avustuksia 2 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaan tulee avustuksensaajaruokakunnan olla sosiaalisesti sekä tulojensa ja varallisuutensa vähäisyyden vuoksi kokonaisuutena arvioiden sellaisessa asemassa, että avustuksen myöntäminen on tarpeen korjaus- tai muiden avustettavien töiden toteuttamiseksi.

Myönnettäessä avustusta 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan ruokakunnan tulee olla joutunut suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Tilannetta arvioidaan ruokakunnan varallisuuden, tulojen ja menojen sekä muiden ruokakunnan olosuhteisiin vaikuttavien seikkojen perusteella.

Myönnettäessä avustusta 2 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan ruokakunnalle enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävän rakennuksen korjauskustannuksiin, ruokakunnan tulee olla pienituloinen, ellei avustusta myönnetä uusiutuvan energian käyttöönottoa tukeviin toimiin.

Ruokakunnan sosiaaliselle asemalle, tuloille, varallisuudelle, taloudellisille vaikeuksille ja muille olosuhteille asetettavista edellytyksistä sekä siitä, mitkä toimet voidaan katsoa uusiutuvan energian käyttöönottoa tukeviksi toimiksi, voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

6 §
Avustuksen enimmäismäärä

Avustusta voidaan myöntää hankekohtaisen harkinnan perusteella hyväksyttävistä kustannuksista:

1) enintään 40 prosenttia tai erityisestä syystä enintään 70 prosenttia, jos avustus myönnetään 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiseen käyttötarkoitukseen;

2) enintään 35 prosenttia, jos avustus myönnetään 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiseen käyttötarkoitukseen;

3) enintään 70 prosenttia, jos avustus myönnetään 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiseen käyttötarkoitukseen;

4) enintään 50 prosenttia, jos avustus myönnetään 2 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaiseen käyttötarkoitukseen;

5) enintään 50 prosenttia, jos avustus myönnetään 2 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaiseen käyttötarkoitukseen;

6) enintään 15 prosenttia tai erityisestä syystä enintään 20 prosenttia, jos avustus myönnetään 2 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaiseen käyttötarkoitukseen; uusiutuvan energian käyttöönottoa tukeviin toimiin kuitenkin enintään 20 prosenttia sekä energiakatselmuksiin enintään 40 prosenttia tai erityisestä syystä enintään 50 prosenttia;

7) enintään 25 prosenttia, jos avustus myönnetään tämän momentin 6 kohdan mukaiseen käyttötarkoitukseen pienituloiselle avustuksensaajaruokakunnalle toimenpiteiden kohdistuessa enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävään rakennukseen.

---

7 §
Hyväksyttävät kustannukset

Hyväksyttävät kustannukset ovat enintään rakennus- tai muun avustettavan toimenpiteen toteutuneet kustannukset. Hyväksyttäviin kustannuksiin ei kuulu työn osuus kustannuksista, kun avustuksensaajaruokakunnalle myönnetään 6 §:n 1 momentin 6 tai 7 kohdassa tarkoitettu avustus enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävän rakennuksen lämmitystavan muuttamiseksi.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettuihin toimenpiteisiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 2010

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Asuntoministeri
Jan Vapaavuori