Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 121/2010
Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan (nro 36) muuttamisesta Brysselissä 23 päivänä kesäkuuta 2010 tehdyn pöytäkirjan sekä lain sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Lissabonin sopimuksen tultua voimaan kesäkuussa 2009 pidettyjen Euroopan parlamentin vaalien jälkeen on syytä määrätä vaalikauden 2009-2014 loppuun asti sovellettavista Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevista siirtymätoimenpiteistä Eurooppa-neuvoston saavuttaman poliittisen yhteisymmärryksen mukaisesti. Näiden siirtymätoimenpiteiden tarkoituksena on antaa niille jäsenvaltioille, joilla olisi ollut enemmän edustajia Euroopan parlamentissa, jos Lissabonin sopimus olisi ollut voimassa kesäkuussa 2009 pidettyjen vaalien ajankohtana, vastaava määrä lisäpaikkoja ja mahdollisuus täyttää ne perussopimuksen voimassa olevista määräyksistä poikkeavasti. Ehdotus ei vaikuta Suomen ehdokkaiden paikkamäärään tai valintamenettelyyn.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Pöytäkirja tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2010, jos kaikki ratifioimiskirjat on talletettu siihen mennessä, tai muussa tapauksessa viimeisen ratifioimiskirjan tallettamista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Pöytäkirjan voimaansaattamislaki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti pöytäkirjan voimaantulon kanssa.


YLEISPERUSTELUT

1 Nykytila ja ehdotetut muutokset

Lissabonin sopimuksen voimaantulon viivästymisen vuoksi Euroopan parlamentin paikat määräytyivät kesäkuun 2009 vaaleissa tuolloin voimassa olleiden perussopimusten mukaisesti. Määräyksiä siirtymisestä Lissabonin sopimuksen mukaiseen kokoonpanoon ei ole annettu. Eurooppa-neuvoston kokouksessaan 11 ja 12 päivänä joulukuuta 2008 antaman julkilausuman ja Eurooppa-neuvoston kokouksessaan 18 ja 19 päivänä kesäkuuta 2009 saavuttaman poliittisen yhteisymmärryksen mukaisesti eräille jäsenvaltioille Lissabonin sopimuksen neuvottelujen yhteydessä päätetyt lisäpaikat tulisi kuitenkin ottaa käyttöön jo kuluvan vaalikauden aikana.

SEU 14 artiklassa määrätään Euroopan parlamentin kokoonpanosta ja edustajien valitsemisesta. Edustajien määrä on puhemiehen lisäksi enintään 750. Kansalaisten edustus on alenevasti suhteellinen siten, että vähimmäismäärä on kuusi jäsentä jäsenvaltiota kohden. Jäsenvaltio voi saada enintään 96 paikkaa. Eurooppa-neuvosto päättää yksimielisesti Euroopan parlamentin aloitteesta ja sen hyväksynnän saatuaan Euroopan parlamentin kokoonpanosta. Euroopan parlamentin jäsenet valitaan SEU 14 artiklan 3 kohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti yleisillä, välittömillä, vapailla ja salaisilla vaaleilla viiden vuoden pituiseksi toimikaudeksi.

Lissabonin sopimuksessa ei ole määräyksiä jäsenvaltiokohtaisista paikkamääristä. Niistä päätetään edellä mainitussa SEU 14 artiklan nojalla tehtävässä erillisessä päätöksessä. Lissabonin sopimukseen liitetyn siirtymämääräyksiä koskevan pöytäkirjan nro 36 mukaan Eurooppa-neuvoston olisi pitänyt tehdä SEU 14 artiklan mukainen päätös Euroopan parlamentin kokoonpanosta hyvissä ajoin ennen vuonna 2009 pidettyjä Euroopan parlamentin vaaleja. Vaalit käytiin kuitenkin ennen kuin Lissabonin sopimus ja siihen liitetty siirtymämääräyksiä koskeva pöytäkirja tuli voimaan.

Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä annetussa julistuksessa nro 5 annettiin poliittinen hyväksyntä Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevalle tarkistetulle päätösluonnokselle, joka koskee vaalikautta 2009-2014 ja joka perustuu Euroopan parlamentin tekemään ehdotukseen.

Ehdotetuilla muutoksilla poikettaisiin perussopimusten määräyksistä. Kesäkuun 2009 vaaleissa yksi jäsenvaltio, Saksa, sai tuolloin voimassa olleiden määräysten mukaisesti 99 paikkaa, kun Lissabonin sopimuksen mukaan enimmäismäärä on 96 paikkaa. Jäsenvaltiokohtaisen enimmäismäärän ylittymiseen yhden jäsenvaltion osalta ei ratifioitavana olevalla pöytäkirjalla puututtaisi ja sillä nostettaisiin tilapäisesti parlamentin jäsenten lukumäärä 754 paikkaan. Pöytäkirjassa annettaisiin myös yksityiskohtaiset säännöt tilapäisesti perustettavien lisäpaikkojen täyttämisestä. Sillä muutettaisiin perussopimuksiin niiden erottamattomana osana kuuluvaa siirtymämääräyksiä koskevaa pöytäkirjaa nro 36. Pöytäkirjan 2 artikla korvattaisiin uudella määräyksellä kahdentoista jäsenvaltion lisäpaikoista ja niiden täyttämistavoista. Lisäksi todettaisiin Eurooppa-neuvoston tekevän hyvissä ajoin ennen vuoden 2014 vaaleja päätöksen parlamentin paikkaluvuista SEU 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Nyt ratifioitavana olevalla pöytäkirjalla toteutetaan edellä mainittua julistusta nro 5.

Tekstiehdotus sisältää myös perustelukappaleet ja sopimuksentekoa koskevat teknisluontoiset määräykset.

2 Esityksen vaikutukset

Ehdotus ei vaikuta Suomesta valittujen Euroopan parlamentin jäsenten (13) lukumäärään. Se koskee vain kuluvaa vaalikautta, joten sillä ei ole vaikutusta myöskään vuoden 2014 vaaleissa valittavien suomalaisten edustajien määrään tai valintamenettelyyn. Vaalikautta 2014-2019 varten Eurooppa-neuvosto tekee uuden erillisen päätöksen parlamenttiin valittavien edustajien lukumäärästä ja paikkojen jakautumisesta kaikkien jäsenvaltioiden kesken. Tällöin se ei ole sidottu tietyille jäsenvaltioille nyt annettaviin lisäpaikkoihin. Päätettäessä vaalikauden 2014-2019 paikkajaosta aiemman paikkajaon voidaan arvioida toimivan päätöksenteon lähtökohtana siten, että unionin mahdollinen laajentuminen tulisi myös huomioon otettavaksi.

3 Asian valmistelu

Eurooppa-neuvoston kokouksissaan 11 ja 12 päivänä joulukuuta 2008 sekä 18 ja 19 päivänä kesäkuuta 2009 antamien päätelmien jälkeen Espanjan hallitus teki 4 päivänä joulukuuta 2009 SEU 48 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti ehdotuksen perussopimusten muuttamiseksi Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevilta osin.

Euroopan parlamentti muutti syksyllä 2009 työjärjestyksensä 11 artiklaa niin, että määräystä tarkkailijoista sovelletaan liittymissopimusten lisäksi myös nyt tekeillä olevaan järjestelyyn. Muutos mahdollistaa lisäpaikkojen osalta nimitettävien parlamentin jäsenten osallistumisen parlamentin työskentelyyn tarkkailijoina jo ennen pöytäkirjan voimaantuloa.

Neuvosto toimitti mainitun Espanjan hallituksen ehdotuksen 7 päivänä joulukuuta 2009 SEU 48 artiklan 2 kohdan kolmannen virkkeen mukaisesti Eurooppa-neuvostolle. Se on annettu myös tiedoksi kansallisille parlamenteille.

Eurooppa-neuvosto päätti kokouksessaan 11 ja 12 joulukuuta 2009 kuulla SEU 48 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti Euroopan parlamenttia ja komissiota ehdotettujen muutosten johdosta. Lisäksi se päätti SEU 48 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti pyytää Euroopan parlamentin hyväksynnän aikomukselleen olla kutsumatta valmistelukuntaa koolle, koska ehdotettujen muutosten laajuus ei Eurooppa-neuvoston näkemyksen mukaan sitä edellytä.

Komissio antoi 28 päivänä huhtikuuta 2010 puoltavan lausunnon ehdotetuista muutoksista. Euroopan parlamentti antoi 6 päivänä toukokuuta 2010 puoltavan lausunnon ehdotetuista muutoksista. Se antoi lisäksi hyväksyntänsä päätökselle olla kutsumatta koolle valmistelukuntaa, koska ehdotettujen muutosten laajuus ei sitä edellytä. Eurooppa-neuvosto päätti 18 päivänä kesäkuuta 2010 SEU 48 artiklan 3 kohdan mukaisesti Espanjan hallituksen ehdottamien muutosten käsittelemisestä jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssissa, määritteli konferenssille toimeksiannon ja päätti olla kutsumatta valtuuskuntaa koolle. Hallitusten edustajien konferenssi pidettiin 23 päivänä kesäkuuta 2010, jolloin pöytäkirja myös allekirjoitettiin.

Valtioneuvosto antoi 8 päivänä joulukuuta 2009 eduskunnalle erillisen selvityksen Euroopan parlamentin paikkamäärän muuttamisesta (E 163/2009 vp) sen jälkeen, kun Espanjan hallitus oli tehnyt virallisen ehdotuksen perussopimuksen muuttamiseksi. Euroopan parlamentin annettua hyväksyntänsä sille, että valmistelukuntaa ei kutsuta koolle, valtioneuvosto on toimittanut jatkokirjeen eduskunnalle. Hallituksen esitys on valmisteltu ulkoasiainministeriössä yhteistyössä valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristön ja oikeusministeriön kanssa. Esitystä on käsitelty myös institutionaalisten kysymysten jaoston (EU 40) kirjallisessa menettelyssä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Pöytäkirjan sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön

1 artikla. Artiklan mukaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan 2 artikla korvataan uudella 2 artiklalla.

Uuden 2 artiklan 1 kohdalla poiketaan SEY 189 artiklan toisesta kohdasta ja 190 artiklan 2 kohdasta sekä Euratomin perustamissopimuksen 107 artiklan toisesta kohdasta ja 108 artiklan 2 kohdasta, jotka olivat voimassa Euroopan parlamentin kesäkuussa 2009 pidettyjen vaalien ajankohtana. Lisäksi sillä poiketaan SEU 14 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa määrätystä paikkojen lukumäärästä. Uuden 2 artiklan 1 kohdan mukaan nykyiseen 736 paikkaan lisätään 18 paikkaa siten, että Euroopan parlamentin jäsenten kokonaismäärä on tilapäisesti 754 vaalikauden 2009-2014 loppuun asti. Kyseiset 18 paikkaa jaetaan siten, että Espanja saa 4 lisäpaikkaa, Ranska, Itävalta ja Ruotsi saavat jokainen 2 lisäpaikkaa ja Bulgaria, Italia, Latvia, Malta, Alankomaat, Puola, Slovenia ja Yhdistynyt kuningaskunta saavat jokainen yhden lisäpaikan.

Tarve nostaa paikkojen lukumäärä tilapäisesti 754 paikkaan johtuu siitä, että vuoden 2009 vaaleissa Saksasta valittiin Nizzan sopimuksen (SEY 190 artiklan 2 kohta) mukaisesti 99 parlamentin jäsentä, vaikka Lissabonin sopimuksen mukaan jäsenvaltio voisi saada enintään 96 paikkaa. Edustajien määrän vähentäminen yhden jäsenvaltion osalta kesken vaalikauden ei ole aiheellista. Vuonna 2014 Euroopan parlamenttiin on määrä valita SEU 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti enintään 751 edustajaa.

Uuden 2 artiklan 2 kohdan mukaan, ja SEU 14 artiklan 3 kohdassa määrätystä valintamenettelystä poiketen, kukin asianomainen jäsenvaltio nimeää henkilöt, jotka täyttävät sille kuuluvat lisäpaikat. Edellytyksenä on, että kyseiset henkilöt on valittu yleisillä ja välittömillä vaaleilla. Paikat voidaan täyttää asianomaisessa jäsenvaltiossa tätä tarkoitusta varten Euroopan parlamentin vaaleihin sovellettavien säännösten mukaisesti järjestetyissä uusissa vaaleissa, vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaalien tulosten perusteella tai siten, että asianomaisen jäsenvaltion parlamentti nimeää keskuudestaan tarvittavan määrän edustajia. Vuoden 2014 vaaleissa noudatetaan taas perussopimusten mukaista valintamenettelyä.

Uuden 2 artiklan 3 kohdan mukaan Eurooppa-neuvosto tekee SEU 14 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen päätöksen Euroopan parlamentin kokoonpanosta hyvissä ajoin ennen vuonna 2014 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja. Kohta vastaa voimassaolevan 2 artiklan ensimmäistä kohtaa, kuitenkin niin, että se koskee vuonna 2009 pidettyjen vaalien sijaan vuonna 2014 pidettäviä vaaleja.

2-3 artikla. Artiklat sisältävät loppumääräykset. Sopimuspuolet ratifioivat pöytäkirjan valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Ratifioimiskirjat talletetaan Italian tasavallan hallituksen huostaan. Pöytäkirja tulee voimaan mahdollisuuksien mukaan 1 päivänä joulukuuta 2010, jos kaikki ratifioimiskirjat on talletettu siihen mennessä, tai muussa tapauksessa viimeisen ratifioimiskirjan tallettamista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

2 Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Lain 1 § sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne pöytäkirjan määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa.

2 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin pöytäkirja tulee voimaan.

3 Voimaantulo

Sopimuspuolet ratifioivat pöytäkirjan valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Pöytäkirja tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2010, jos kaikki ratifioimiskirjat on talletettu siihen mennessä, tai muussa tapauksessa viimeisen ratifioimiskirjan tallettamista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Pöytäkirjan voimaansaattamislaki on tarkoitettu tulemaan voimaan samana ajankohtana kuin pöytäkirja tulee voimaan.

4 Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan määräys on luettava lainsäädännön alaan kuuluvaksi, jos se koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita, jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla tai jos määräyksessä tarkoitetusta asiasta on jo voimassa lain säännöksiä taikka siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Perustuslakivaliokunnan mukaan kansainvälisen velvoitteen määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (kts. esimerkiksi PeVL 11/2000 vp ja PeVL 12/2000 vp).

Muutospöytäkirjan ratifioiminen edellyttää perustuslain 94 §:n mukaan eduskunnan hyväksymistä, koska Euroopan parlamentin kokonaispaikkamäärää on pidettävä sellaisena merkittävänä valtiosääntöisenä seikkana, jonka on katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan.

Pöytäkirja ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa ja 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Hallituksen näkemyksen mukaan pöytäkirja voitaisiin näin ollen hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamiseksi tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että

Eduskunta hyväksyisi Brysselissä 23 päivänä kesäkuuta 2010 Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan

Lakiehdotus

Laki Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan muuttamisesta Brysselissä 23 päivänä kesäkuuta 2010 tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.


Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 2010

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ulkoasiainministerin sijainen Pääministeri
Mari Kiviniemi

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.