Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi kaksi Alankomaiden kanssa Aruban osalta tehtyä tuloverotusta koskevaa sopimusta. Sopimukset koskevat verotietojen vaihtamista ja Suomen ja Aruban välisten taloussuhteiden edistämistä.

Verotietojen vaihtamista koskeva sopimus rakentuu eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle tietojenvaihtoa koskevalle mallisopimukselle. Sopimuksissa on määräyksiä verotietojen vaihtamisesta ja Arubasta saadun tulon vapauttamisesta verosta Suomessa.

Sopimukset liittyvät OECD:n hankkeeseen, jolla on tarkoitus taistella haitallista verokilpailua vastaan.

Sopimukset tulevat voimaan sen toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa sen jälkeen kun sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen niiden kansallisten toimien suorittamisesta, joita niiden lainsäädäntö sopimusten voimaantulemiseksi edellyttää.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimusten kanssa.

---

Suomen ja Aruban välillä ei ole voimassa kaksinkertaisen tuloverotuksen välttämistä tai verotietojen vaihtamista koskevia sopimuksia.

Suomi on muiden EU:n jäsenvaltioiden tavoin tehnyt Alankomaiden kanssa Aruban osalta Euroopan unionin neuvoston säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta 3 päivänä kesäkuuta 2003 antaman direktiivin (direktiivi 2003/48/EY, säästödirektiivi) perusteella säästötulojen verottamista koskevan sopimuksen (SopS 55/2005). Sen perusteella Aruba tilittää Suomelle 75 prosenttia näistä koroista kannetuista lähdeveroista. Sopimus ei sisällä yleistä velvollisuutta antaa tietoja Arubasta Suomeen maksettujen tulojen saajista.

Taloudellisen yhteistyön- ja kehityksen järjestö OECD käynnisti 1990-luvulla hankkeen haitallisen verokilpailun hillitsemiseksi. Sen tuloksena laadittiin tietojen vaihtamista veroasioissa koskeva mallisopimus ja listattiin n. 50 aluetta, joilla katsottiin olevan haitallista, salassapitoon perustuvaa ulkomaisia sijoituksia koskevaa verolainsäädäntöä. Useat OECD-maat käyvät tällä hetkellä neuvotteluja näiden alueiden kanssa verotietojen vaihtamista koskevien sopimusten tekemiseksi. Neuvottelut ovat keskittyneet 33 alueeseen, jotka ovat antaneet OECD:lle sitoumuksen lainsäädäntönsä läpinäkyvyyden ja tietojen vaihdon parantamisesta veroasioissa. Tietojenvaihtosopimusten tavoitteena on mahdollistaa jäsenmaiden veroviranomaisten tietojensaanti jäsenmaissa verovelvollisen henkilöiden sijoituksista ja tuloista näillä alueilla.

Pohjoismaat päättivät kesäkuussa 2006 aloittaa neuvottelut tietojenvaihtosopimuksesta seuraavien alueiden kanssa: Alankomaiden Antillit, Aruba, Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey ja Mansaari. Suomen Mansaaren kanssa tekemät sopimukset (SopS 74/2008) ovat jo voimassa ja sovellettavina. Guernseyn kanssa tehdyt sopimukset (SopS 21/2009) ovat tulleet voimaan 5 päivänä huhtikuuta 2009, ja Jerseyn kanssa tehdyt sopimukset on jo käsitelty Eduskunnassa (HE 203/2008). Bermudan, Caymansaarien ja Brittiläisten Neitsytsaarien kanssa tehdyt sopimukset on annettu Eduskunnan käsiteltäväksi 11 päivänä syyskuuta 2009 (HE 126–128/2009).

Lisäksi eräiden muiden lähinnä Karibian alueen ja Tyynenmeren saarivaltioiden kanssa käydään eräiden OECD:n jäsenvaltioiden johdolla neuvotteluja, joiden tuloksilla voi olla merkitystä myös Pohjoismaille.

Pohjoismaiden neuvottelut on kytketty Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjaukseen. Pohjoismaiden valtiovarainhallintojen edustajista koostuva ohjausryhmä koordinoi neuvotteluja, ja päivittäistä työtä johtaa projektinjohtaja. Neuvotteluvaltuuskunta koostuu projektinvetäjästä ja korkeintaan kahdesta eri Pohjoismaasta olevasta jäsenestä. Lopulliset sopimukset tehdään valtiosääntöoikeudellisista syistä kahdenvälisesti.

OECD-maat hyväksyivät yhteisessä julkilausumassaan sen, että alueille tarjotaan etuja vastineeksi tietojenvaihtosopimuksesta. Pohjoismaiden tarjoamat edut ovat liittyneet rajoitettujen kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevien sopimusten tekemiseen.

Sopimuksia koskevat neuvottelut käytiin Arubassa huhtikuussa 2007. Sen jälkeen sopimusluonnokset on viimeistelty sähköpostitse. Englanninkieliset sopimukset allekirjoitettiin Pariisissa 10 päivänä syyskuuta 2009.

Sopimusten tarkoituksesta johtuu, että sopimusten sopimuspuoli ja muut sopimuksissa tarkoitettujen verojen saajat eivät käytä verottamisoikeuttaan taloussuhteiden edistämisestä tehdyssä sopimuksessa määrätyissä tapauksissa. Sopimuksen määräysten soveltaminen merkitsee Suomessa sitä, että valtio ja kunnat sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnat luopuvat vähäisestä osasta verotulojaan.

Sopimuksista aiheutuvat välittömät taloudelliset vaikutukset voidaan arvioida vähäisiksi.

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä.

Sopimus perustuu OECD:n laatiman malliverosopimuksen 26 artiklaan ja verotietojen vaihtamista koskevaan mallisopimukseen.

1 artikla. Artikla velvoittaa sopimuspuolet antamaan toisilleen virka-apua tietoja vaihtamalla. Velvollisuus koskee tietoja, jotka ovat ennalta arvioiden olennaisia sopimuksen piiriin kuuluvia veroja koskevien kansallisten lakien hallinnoinnissa tai toimeenpanossa. Näihin kuuluvat muun muassa tiedot, jotka ovat olennaisia verojen määrittämisessä, määräämisessä ja kantamisessa, verosaamisten perimisessä ja täytäntöönpanossa tai veroasioiden tutkinnassa tai syytteeseenpanossa.

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 1 artiklaa.

2 artikla. Tietopyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ei ole velvollinen antamaan tietoja, jotka eivät ole sen viranomaisilla tai sen alueellisen toimivallan piiriin kuuluvien henkilöiden hallussa tai heidän kontrollinsa alaisia.

Artikla vastaa verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 2 artiklaa.

3 artikla. Tässä artiklassa määritellään ja luetellaan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat verot. Ne ovat Suomen osalta samat kuin Suomen verosopimuksissa luetellut tuloverot lisättynä ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverolla. Sopimusta voidaan soveltaa myös niihin samanlaisiin tai pääasiallisesti samanlaisiin veroihin, jotka määrätään sopimuksen allekirjoittamisajankohdan jälkeen tällä hetkellä suoritettavien verojen ohella tai asemesta.

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen vastaavaa artiklaa.

4 artikla. Artiklassa määritellään eräät sopimuksessa käytetyt sanonnat. Lisäksi artikla sisältää sopimuksessa määrittelemättömien sanontojen tulkitsemista koskevan määräyksen (2 kappale).

Nämä määräykset vastaavat pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen määräyksiä.

5 artikla. Artikla koskee pyynnöstä tapahtuvaa tietojenvaihtoa. Tietojenvaihto ei edellytä, että tutkittavana oleva menettely olisi rikos tietopyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jos se olisi tapahtunut sen alueella (1 kappale). Pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen on käytettävä kaikkia relevantteja tiedonhankintakeinoja, jos sen hallussa olevat tiedot eivät riitä pyynnön täyttämiseen (2 kappale), vaikka tämä sopimuspuoli ei ehkä tarvitsekaan kyseisiä tietoja omiin verotuksellisiin tarkoituksiinsa. Tiedot on annettava siinä muodossa kuin niitä on pyydetty (3 kappale), jos pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädäntö sen mahdollistaa. Kummankin sopimuspuolen on varmistettava, että sillä on valta hankkia ja antaa tietoja, jotka ovat rahoituslaitosten tai edustuksen perusteella toimivien henkilöiden hallussa tai jotka koskevat erilaisten oikeudellisten yksiköiden omistusta (4 kappale). Suomessa verotusmenettelylain (1995/1558) 3 luvun säännökset antavat tällaisen toimivallan. Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden tai julkisten kollektiivisten sijoitusrahastojen tai -järjestelmien omistukseen liittyvät tiedot on annettava ja hankittava vain, jos ne voidaan hankkia ilman suhteettoman suuria vaikeuksia.

Tietopyynnön pitää sisältää 5 kappaleessa luetellut asiat. Niihin kuuluu muun muassa selvitys siitä, että jos pyydetyt tiedot kuuluisivat tietoja pyytävän sopimuspuolen toimivallan piiriin, se pystyisi hankkimaan tiedot lakiensa mukaan tai tavanomaisen hallintomenettelynsä puitteissa ja että se on käyttänyt kaikki alueellaan käytettävissä olevat keinot tietojen hankkimiseksi, pois lukien ne, jotka aiheuttaisivat suhteettoman suuria vaikeuksia.

Tietopyyntöön on vastattava 60 tai 90 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta (6 kappale).

Määräykset vastaavat pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen määräyksiä.

6 artikla. Sopimuspuolet voivat lähettää toisilleen tietoja myös ilman etukäteen tehtyä pyyntöä eli spontaanisti.

Määräykselle ei ole vastinetta verotietojen vaihtamista koskevassa mallisopimuksessa, mutta kylläkin malliverosopimuksen 26 artiklan kommentaarissa.

7 artikla. Artikla mahdollistaa sen, että toinen sopimuspuoli voi tehdä verotarkastuksia toisen sopimuspuolen alueella tämän sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön sallimassa laajuudessa. Tarkastus voi tarkoittaa luonnollisten henkilöiden haastattelua, asiakirjojen tutkimista kyseisten henkilöiden suostumuksin tai pyytävän sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen edustajien läsnäoloa verotarkastuksessa.

Määräykset vastaavat pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen määräyksiä.

8 artikla. Artiklassa luetellaan perusteet, joilla pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi kieltäytyä antamasta virka-apua. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ei ole velvollinen antamaan sellaisia tietoja, joita tietoja pyytävä sopimuspuoli ei pystyisi omien lakiensa mukaan hankkimaan niitä omien verolakiensa hallinnointia tai toimeenpanoa varten. Sama koskee tietopyyntöä, jota ei ole tehty sopimuksen mukaisesti (1 kappale). Velvollisuutta tietojen antamiseen ei myöskään ole, jos tietoja koskee oikeudellisen neuvonantajan ja hänen asiakkaansa välisen yhteydenpidon luottamuksellisuuden periaate (legal privilege) tai liikesalaisuus taikka teollinen, kaupallinen tai ammatillinen salaisuus tai elinkeinotoiminnassa käytettyä menettelytapaa koskeva salaisuus (2 ja 3 kappale). Tietoja, jotka kuvataan sopimuksen 5 artiklan 4 kappaleessa, ei käsitellä tällaisena salaisuutena tai menettelytapana pelkästään sillä perusteella, että ne täyttävät 4 kappaleessa olevat kriteerit (2 kappale). Tietoja ei tarvitse luovuttaa, jos niiden paljastaminen olisi vastoin yleistä etua (4 kappale). Tietopyynnön aiheuttaneen verosaamisen kiistäminen ei oikeuta kieltäytymään tietopyynnöstä (5 kappale). Tietopyyntö voidaan hylätä, jos tietoja pyydetään verolainsäädännön sellaisen säännöksen tai säännökseen liittyvän velvoituksen hallinnoimiseksi tai toimeenpanemiseksi, joka syrjii pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansalaista verrattuna tietoja pyytävän sopimuspuolen kansalaiseen samoissa olosuhteissa (6 kappale).

Määräykset vastaavat pääosin malliverosopimuksen ja verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen määräyksiä.

9 artikla. Artikla sisältää salassapitomääräykset. Ne vastaavat pääosin malliverosopimuksen määräyksiä.

10 artikla. Jolleivät toimivaltaiset viranomaiset muuta sovi, virka-avun antamisessa syntyneistä tavanomaisista kuluista vastaa pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ja epätavanomaisista kuluista tietoja pyytävä sopimuspuoli. Artikla velvoittaa sopimuspuolet neuvottelemaan ennalta kulukysymyksistä, erityisesti silloin, jos kulujen jossakin tapauksessa odotetaan olevan huomattavat.

Määräykset vastaavat pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen määräyksiä.

11 artikla. Artikla koskee sopimuksen toimeenpanolainsäädäntöä. Suomessa verotusmenettelylain 3 luvun säännökset antavat riittävän laajan toimivallan tähän tarkoitukseen.

12 artikla. Artikla koskee keskinäistä sopimusmenettelyä, jota käytetään ratkaistaessa sopimuspuolten välisiä tulkinta- tai soveltamiskysymyksiä.

13 artikla. Voimaantulomääräykset sisältyvät tähän artiklaan.

14 artikla. Päättymismääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi. Salassapitoa koskevat 9 artiklan määräykset jäävät erillisen määräyksen mukaan yhä sovellettaviksi sopimuksen päätyttyä.

Aruban kanssa käydyissä yhteispohjoismaisissa neuvotteluissa sovittiin myös, että Aruballe myönnetään taloudellisia etuja. Sopimuksella ei ole esikuvaa OECD:n laatimissa mallisopimuksissa.

1 artikla. Artiklassa määritellään eräät sopimuksessa esiintyvät sanonnat. Lisäksi artiklassa on määräys sopimuksessa määrittelemättömien sanontojen tulkintaa varten.

Artikla vastaa OECD:n malliverosopimuksen määräyksiä.

2 artikla. Artiklassa määritellään niiden yhtiöiden kotipaikka, joihin sopimusta sovelletaan.

Artikla vastaa OECD:n malliverosopimuksen määräyksiä.

3–5 artikla. Artikloissa on määräykset Aruballe myönnettävistä eduista. Jos Suomessa asuvalla yhtiöllä on kiinteä toimipaikka Arubassa, Suomi 3 artiklan mukaisesti vapauttaa verosta kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi luettavan tulon. Vastaavasti jos Suomessa asuva yhtiö välittömästi omistaa osakkeet, jotka vastaavat 100 prosenttia äänivallasta Arubassa asuvassa yhtiössä, Suomi 4 artiklan mukaan vapauttaa verosta tämän arubalaisen yhtiön suomalaiselle yhtiölle jakaman osingon. Edellytyksenä on kummassakin tapauksessa, että tulo kertyy jostakin 5 artiklassa luetellusta Arubassa harjoitetusta toiminnasta. Ne ovat teollisuus- ja valmistustoiminta mukaan lukien kokoonpanotoiminta, matkailu mukaan lukien hotellit, paikka, jossa harjoitetaan rakennus-, kokoonpano- tai asennustoimintaa (rakennus-, kokoonpano- ja asennustoiminta), vesi- ja maanviljely, terveydenhoitopalvelut, laivojen ja ilma-alusten korjaus, huolto ja sertifiointi sekä öljy- ja kaasutoiminta ja energiatuotanto. Muu kuin säännönmukaisen liiketoiminnan rajoissa tapahtuva rahoitustoiminta on suljettu sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Neuvottelujen yhteydessä sovittiin myös, että Pohjoismaat eivät sovella väliyhteisölakejaan edellä mainittuun Arubasta saatuun tuloon, koska niiden soveltaminen todennäköisesti mitätöisi Aruballe myönnetyt veroedut.

6 artikla. Jos Suomessa asuva yhtiö katsoo, että sopimuspuolen tai molempien sopimuspuolten toimenpiteet johtavat sen osalta sopimuksen määräysten vastaiseen verotukseen, se voi sopimuspuolten sisäisessä lainsäädännössä olevista oikeusturvakeinoista riippumatta saattaa asiansa Suomen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi (1 kappale). Sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten on pyrittävä ratkaisemaan asia keskinäisessä sopimusmenettelyssä (2—4 kappale).

Artikla vastaa pääosin malliverosopimuksen 25 artiklaa.

7 artikla. Artiklan mukaan sopimusta sovelletaan kymmenen vuotta siitä päivästä, jona sopimuksen soveltaminen alkaa. Aikaa voidaan pidentää toimivaltaisten viranomaisten keskinäisellä sopimuksella.

8 artikla. Voimaantulomääräykset sisältyvät tähän artiklaan.

9 artikla. Sopimuksen päättymistä koskevat määräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimusta lakataan soveltamasta ilman irtisanomista, jos verotietojen vaihtamisesta tehtyä sopimusta lakataan soveltamasta.

Perustuslain 95 §:n 1 momentti edellyttää, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla.

Esitys sisältää ehdotuksen laiksi eräiden Alankomaiden kanssa Aruban osalta tuloverotuksesta tehtyjen sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

1 §. Lakiehdotuksen 1 §:llä saatetaan voimaan sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

2 §. Lakiehdotuksen 2 § on tarpeen sen vuoksi, ettei Aruballe myönnettyjä veroetuja mitätöidä ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annettua lakia (1217/1994) soveltamalla.

3 §. Tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

4 §. Voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti sopimusten kanssa.

Sopimuspuolten on ilmoitettava toisilleen niiden kansallisten toimien suorittamisesta, joita niiden lainsäädäntö sopimusten voimaantulemiseksi edellyttää. Sopimukset tulevat voimaan näistä ilmoituksista myöhemmän vastaanottamista seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Verotietojen vaihtamisesta tehtyä sopimusta sovelletaan siitä päivästä alkaen. Sopimusta sovelletaan kaikilta verokausilta, jotka voitaisiin vielä tutkia tietopyynnön ajankohtana tietoja pyytävän sopimuspuolen lakien mukaan. Taloussuhteiden edistämisestä tehtyä sopimusta sovelletaan tuloon, joka ansaitaan sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavana verovuonna. Sopimusta sovelletaan kymmenen vuoden ajan siitä päivästä, jona sopimus tulee sovellettavaksi. Aikaa voidaan pidentää sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten keskinäisellä sopimuksella.

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.

Taloussuhteiden edistämisestä tehdyn sopimuksen 3–5 artikla, joissa määrätään kansallisesta verosta vapauttamisesta, sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Tämän vuoksi tämä sopimus vaatii näiltä osin eduskunnan hyväksymisen.

Verotietojen vaihtamisesta tehdyn sopimuksen 5—12 artikla ja taloussuhteiden edistämisestä tehdyn sopimuksen 6 artikla sisältävät erityisiä määräyksiä, jotka joko suoraan tai välillisesti liittyvät verotukseen ja jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Myös näiltä osin sopimusten määräykset edellyttävät eduskunnan hyväksymistä.

Sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan siten hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Pariisissa 10 päivänä syyskuuta 2009 Suomen tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan välillä Aruban osalta verotietojen vaihtamisesta tehdyn sopimuksen ja Pariisissa 10 päivänä syyskuuta 2009 Suomen tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan välillä Aruban osalta taloussuhteiden edistämisestä tehdyn sopimuksen.

Koska sopimukset sisältävät määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Pariisissa 10 päivänä syyskuuta 2009 Suomen tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan välillä Aruban osalta verotietojen vaihtamisesta tehdyn sopimuksen ja Suomen tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan välillä Aruban osalta taloussuhteiden edistämisestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annettua lakia (1217/1994) ei sovelleta Arubasta saatuun tuloon siltä osin kuin kyseessä on Suomen tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan välillä Aruban osalta taloussuhteiden edistämisestä tehdyn sopimuksen 5 artiklassa mainittu ja Arubassa harjoitettu toiminta.

3 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

4 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.

---

Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2009

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Valtiovarainministeri
Jyrki Katainen