Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi eräät Brittiläisten Neitsytsaarien kanssa toukokuussa 2009 tehdyt tuloverotusta koskevat sopimukset. Sopimukset koskevat veroja koskevien tietojen vaihtamista, luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämistä, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämistä ja keskinäistä sopimusmenettelyä etuyhteydessä olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä.

Sopimukset rakentuvat eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimille malliverosopimukselle ja tietojenvaihtoa koskevalle mallisopimukselle. Sopimuksissa on määräyksiä verotietojen vaihtamisesta sekä määräyksiä, joilla toiselle sopimuspuolelle eräissä tapauksissa myönnetään oikeus verottaa eri tuloja tai varallisuutta, kun taas toisen on vastaavasti luovuttava käyttämästä verolainsäädäntöönsä perustuvaa verottamisoikeuttaan tai muulla tavoin myönnettävä huojennus verosta, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältetään.

Sopimukset liittyvät OECD:n hankkeeseen, jolla on tarkoitus taistella haitallista verokilpailua vastaan.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimusten kanssa.

---

Suomen ja Brittiläisten Neitsytsaarien välillä ei ole voimassa kaksinkertaisen tuloverotuksen välttämistä tai verotustietojen vaihtamista koskevia sopimuksia.

Suomi on muiden EU:n jäsenvaltioiden tavoin tehnyt Brittiläisten Neitsytsaarien kanssa Euroopan unionin neuvoston säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta 3 päivänä kesäkuuta 2003 antaman direktiivin (direktiivi 2003/48/EY, säästödirektiivi) perusteella säästötulojen verottamista koskevan sopimuksen (SopS 59/2005). Sen perusteella Brittiläiset Neitsytsaaret tilittää Suomelle 75 prosenttia näistä koroista kannetuista lähdeveroista. Sopimus ei sisällä yleistä velvollisuutta antaa tietoja Brittiläisiltä Neitsytsaarilta Suomeen maksettujen tulojen saajista.

Taloudellisen yhteistyön- ja kehityksen järjestö OECD käynnisti 1990-luvulla hankkeen haitallisen verokilpailun hillitsemiseksi. Sen tuloksena laadittiin tietojen vaihtamista veroasioissa koskeva mallisopimus ja listattiin n. 50 aluetta, joilla katsottiin olevan haitallista, salassapitoon perustuvaa ulkomaisia sijoituksia koskevaa verolainsäädäntöä. Useat OECD-maat käyvät tällä hetkellä neuvotteluja näiden alueiden kanssa verotietojen vaihtamista koskevien sopimusten tekemiseksi. Neuvottelut ovat keskittyneet 33 alueeseen, jotka ovat antaneet OECD:lle sitoumuksen lainsäädäntönsä läpinäkyvyyden ja tietojen vaihdon parantamisesta veroasioissa. Tietojenvaihtosopimusten tavoitteena on mahdollistaa jäsenmaiden veroviranomaisten tietojensaanti jäsenmaissa verovelvollisen henkilöiden sijoituksista ja tuloista näillä alueilla.

Pohjoismaat päättivät kesäkuussa 2006 aloittaa neuvottelut tietojenvaihtosopimuksesta seuraavien alueiden kanssa: Alankomaiden Antillit, Aruba, Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey ja Mansaari. Suomen Mansaaren kanssa tekemät sopimukset (SopS 74/2008) ovat jo voimassa ja sovellettavina. Guernseyn kanssa tehdyt sopimukset (SopS 21/2009) ovat tulleet voimaan 5 päivänä huhtikuuta 2009, ja Jerseyn kanssa tehdyt sopimukset on jo käsitelty Eduskunnassa (HE 203/2008). Bermudan kanssa tehdyt sopimukset allekirjoitettiin 16 päivänä huhtikuuta 2009 ja sopimukset Caymansaarten kanssa 1 päivänä huhtikuuta ja 17 päivän kesäkuuta 2009.

Lisäksi eräiden lähinnä Karibian alueen ja Tyynenmeren saarivaltioiden kanssa käydään eräiden OECD:n jäsenvaltioiden johdolla neuvotteluja, joiden tuloksilla voi olla merkitystä myös Pohjoismaille.

Pohjoismaiden neuvottelut on kytketty Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjaukseen. Pohjoismaiden valtiovarainhallintojen edustajista koostuva ohjausryhmä koordinoi neuvotteluja, ja päivittäistä työtä johtaa projektinjohtaja. Neuvotteluvaltuuskunta koostuu projektinvetäjästä ja korkeintaan kahdesta eri Pohjoismaasta olevasta jäsenestä. Lopulliset sopimukset tehdään valtiosääntöoikeudellisista syistä kahdenvälisesti.

OECD-maat hyväksyivät yhteisessä julkilausumassaan sen, että alueille tarjotaan etuja vastineeksi tietojenvaihtosopimuksesta. Pohjoismaiden tarjoamat edut ovat liittyneet rajoitettujen kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevien sopimusten tekemiseen.

Sopimuksia koskevat neuvottelut käytiin Brittiläisillä Neitsytsaarilla helmikuussa 2009. Sopimusluonnokset on sen jälkeen viimeistelty sähköpostitse. Englanninkieliset sopimukset allekirjoitettiin Kööpenhaminassa 18 päivänä toukokuuta 2009.

Sopimusten tarkoituksesta johtuu, että sopimuspuoli ja muut sopimuksissa tarkoitettujen verojen saajat eivät käytä verottamisoikeuttaan sopimuksissa määrätyissä tapauksissa tai että ne sopimuksissa edellytetyllä tavalla muutoin huojentavat veroa. Sopimusmääräysten soveltaminen merkitsee Suomessa sitä, että valtio ja kunnat sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnat luopuvat vähäisestä osasta verotulojaan, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältetään.

Sopimuksista aiheutuvat välittömät taloudelliset vaikutukset voidaan arvioida vähäisiksi.

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä.

Sopimus perustuu OECD:n laatiman malliverosopimuksen 26 artiklaan ja tietojenvaihtoa koskevaan mallisopimukseen.

1 artikla. Artikla velvoittaa sopimuspuolet antamaan toisilleen virka-apua tietoja vaihtamalla. Velvollisuus koskee tietoja, jotka ovat ennalta katsoen olennaisia 2 artiklassa tarkoitettuja sopimuksen piiriin kuuluvia veroja ja veroasioita koskevien kansallisten lakien hallinnoinnissa ja toimeenpanossa. Näihin kuuluvat muun muassa tiedot, jotka ovat ennalta katsoen olennaisia verojen määrittämisessä, määräämisessä, todentamisessa ja kantamisessa, verosaamisten perimisessä ja täytäntöönpanossa tai veroasioiden tutkinnassa tai syytteeseenpanossa.

Artikla vastaa pääosin tietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 1 artiklaa.

2 artikla. Artiklan mukaan tietoja on annettava siitä riippumatta, onko henkilö, josta tietoja pyydetään, tai tietojen haltija sopimuspuolessa asuva tai sopimuspuolen kansalainen. Edellytyksenä on, että tiedot ovat pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella tai sen toimivallan piiriin kuuluvan henkilön hallussa tai hänen kontrollinsa alaisia.

Artikla vastaa pääosin tietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 2 artiklaa.

3 artikla. Tässä artiklassa määritellään ja luetellaan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat verot, jotka Suomen osalta ovat samat kuin Suomen verosopimuksissa luetellut tuloverot täydennettynä arvonlisäverolla ja ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverolla. Sopimusta voidaan soveltaa myös niihin samanlaisiin tai pääasiallisesti samanlaisiin veroihin, jotka määrätään sopimuksen allekirjoittamisajankohdan jälkeen tällä hetkellä suoritettavien verojen ohella tai asemesta.

Artikla vastaa pääosin tietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 3 artiklaa.

4 artikla. Artiklassa määritellään eräät sopimuksessa useimmin esiintyvät sanonnat. Lisäksi artiklassa on sopimuksessa määrittelemättömien sanontojen tulkintaa koskeva määräys (3 kappale).

Artikla vastaa pääosin tietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 4 artiklaa.

5 artikla. Artikla koskee pyynnöstä tapahtuvaa tietojenvaihtoa. Tietojenvaihto ei edellytä, että tutkittavana oleva menettely olisi rikos pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jos se olisi tapahtunut sen alueella (1 kappale). Pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen on käytettävä kaikki relevantteja tiedonhankintakeinoja, jos sen hallussa olevat tiedot eivät riitä pyynnön täyttämiseen (2 kappale), vaikka tämä sopimuspuoli ei ehkä tarvitse tietoja omiin verotuksellisiin tarkoituksiinsa. Tiedot on annettava siinä muodossa kuin niitä on pyydetty, jos tämä on mahdollista pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan (3 kappale). Sopimuspuolten on varmistettava, että niillä on valta hankkia ja antaa tietoja, jotka ovat rahoituslaitosten tai edustuksen perusteella toimivien henkilöiden hallussa tai jotka koskevat erilaisten oikeudellisten yksiköiden omistusta (4 kappale). Suomessa verotusmenettelylain (1995/1558) 3 luvun säännökset antavat tällaisen toimivallan.

Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden tai julkisten kollektiivisten sijoitusjärjestelmien ja -rahastojen omistustiedot on hankittava ja annettava vain, jos ne voidaan hankkia ilman suhteettoman suuria vaikeuksia. Tietoja, jotka liittyvät käsiteltävänä olevaan verokauteen nähden yli kuusi vuotta aikaisempaan ajanjaksoon, ei myöskään tarvitse antaa. Sama koskee tietoja, jotka ovat muun henkilön kuin verovelvollisen hallussa tai kontrollin alaisena ja jotka eivät liity välittömästi verovelvolliseen (5 kappale).

Tietopyynnön pitää sisältää 6 kappaleessa luetellut asiat. Niihin kuuluu muun muassa selvitys siitä, että jos pyydetyt tiedot kuuluisivat tietoja pyytävän sopimuspuolen toimivallan piiriin, se pystyisi hankkimaan tiedot lakiensa mukaan tai tavanomaisen hallintomenettelynsä puitteissa ja että se on käyttänyt kaikki alueellaan käytettävissä olevat keinot tietojen hankkimiseksi, pois lukien ne, jotka aiheuttaisivat suhteettoman suuria vaikeuksia.

Tietopyyntöön on vastattava 60 tai 90 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta (7 kappale).

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 5 artiklaa.

6 artikla. Artiklan mukaan toinen sopimuspuoli voi tehdä verotarkastuksia toisen sopimuspuolen alueella tämän sopimuspuolen kansallisten lakien sallimassa laajuudessa. Tarkastus voi tarkoittaa luonnollisten henkilöiden haastattelua, asiakirjojen tutkimista kyseisten henkilöiden suostumuksin tai pyytävän sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen edustajien läsnäoloa verotarkastuksessa.

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 6 artiklaa.

7 artikla. Tässä artiklassa luetellaan perusteet, joilla pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi kieltäytyä antamasta virka-apua. Velvollisuutta tietojen antamiseen ei ole, jos pyyntöä ei ole tehty sopimuksen mukaisesti, jos tietoja pyytävä sopimuspuoli ei ole alueellaan käyttänyt kaikkia käytettävissään olevia keinoja tietojen hankkimiseksi, paitsi jos tästä aiheutuisi suhteettoman suuria vaikeuksia, tai jos tietojen paljastaminen olisi vastoin pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen yleistä etua tai tietoja pyytävä toimivaltainen viranomainen ei voisi omalla alueellaan saada kyseisiä tietoja lainsäädäntönsä tai tavanomaisen hallintomenettelynsä perusteella (1 ja 4 kappale). Velvollisuutta ei myöskään ole jos tietoja koskee oikeudellisen neuvonantajan ja hänen asiakkaansa välisen yhteydenpidon luottamuksellisuuden periaate (legal privilege) tai liikesalaisuus taikka teollinen, kaupallinen tai ammatillinen salaisuus tai elinkeinotoiminnassa käytettyä menettelytapaa koskeva salaisuus (2 ja 3 kappale). Tietoja, jotka kuvataan sopimuksen 5 artiklan 4 kappaleessa, ei käsitellä tällaisena salaisuutena tai menettelytapana pelkästään sillä perusteella, että ne täyttävät 4 kappaleessa olevat kriteerit (2 kappale). Se, että verovelvollinen kiistää verosaamisen, ei oikeuta torjumaan tietopyyntöä (4 kappale). Tietopyyntö voidaan hylätä, jos tietoja pyydetään verolainsäädännön sellaisen säännöksen tai siihen liittyvän velvoituksen hallinnoimiseksi tai toimeenpanemiseksi, joka syrjii pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansalaista verrattuna tietoja pyytävän sopimuspuolen kansalaiseen samoissa olosuhteissa. Määräystä sovelletaan myös kotipaikan perusteella (5 kappale).

Artikla vastaa pääosin malliverosopimuksen ja tietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen määräyksiä.

8 artikla. Artikla sisältää salassapitomääräykset. Ne vastaavat pääosin malliverosopimuksen ja tietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen määräyksiä.

9 artikla. Artikla koskee pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lakien tai hallintokäytännön henkilöille takaamia oikeuksia ja suojatoimia. Sopimus ei vaikuta niihin, mutta niitä ei saa soveltaa tavalla, joka asiattomasti estää tai viivyttää tehokasta tiedonvaihtoa.

Artikla vastaa tietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 1 artiklan määräyksiä.

10 artikla. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli vastaa tavanomaisista tietojenvaihdon kuluista ja tietoja pyytävä sopimuspuoli epätavanomaisista kuluista, joita molempia on artiklassa täsmennetty. Sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten on neuvoteltava kuluista tietyissä yksittäistapauksissa.

Artikla vastaa tietojenvaihdon kustannusten jakamisessa noudatettuja yleisiä kansainvälisiä periaatteita.

11 artikla. Artikla sisältää kiellon vahingoittavia tai rajoittavia toimenpiteitä vastaan. Sopimuspuolten tarkoituksena on olla soveltamatta ja ottamatta käyttöön niitä niin kauan kuin sopimus on voimassa ja sovellettavana. Jos sopimuspuolella kuitenkin on syy uskoa, että toinen sopimuspuoli on ottanut käyttöön haitallisiin verokäytäntöihin perustuvia jommassakummassa sopimuspuolessa asuvien tai jommankumman sopimuspuolen kansalaisten kannalta vahingoittavia tai rajoittavia toimenpiteitä, kummankin sopimuspuolen pitää välittömästi aloittaa menettely asian ratkaisemiseksi (1 kappale). Tällainen toimenpide tarkoittaa toimenpidettä, jota toinen sopimuspuoli soveltaa toisessa sopimuspuolessa asuviin tai toisen sopimuspuolen kansalaisiin sen vuoksi, että toinen sopimuspuoli ei myötävaikuta tehokkaaseen tietojenvaihtoon tai koska sen lakien, säännöksien tai hallinnollisten käytäntöjen soveltamisesta puuttuu avoimuutta, tai sillä perusteella, että mitään veroja ei kanneta tai kannetaan vain nimellisiä veroja ja lisäksi yksi edellä olevista kriteereistä (2 kappale). Nämä toimenpiteet käsittävät esimerkiksi vähennyksen, hyvityksen tai vapautuksen epäämisen, veron, taksan tai maksun määräämisen ja erityiset ilmoittamisvaatimukset. Ne käsittävät kaikki toimenpiteet, jotka välittömästi tai välillisesti liittyvät verotusasioihin, ei kuitenkaan yleisesti sovellettavia toimenpiteitä, joita jompikumpi sopimuspuoli soveltaa muun muassa OECD:n jäseniä vastaan yleisesti (3 kappale).

Tälle artiklalle ei ole vastinetta OECD:n mallisopimuksissa, mutta sen taustana on OECD:n vuonna 1998 julkaisema raportti Harmful Tax Competition, An Emerging Global Issue (Haitallinen verokilpailu: esille nouseva globaali kysymys, Helsinki 2007).

12 artikla. Artikla velvoittaa sopimuspuolet on säätämään lainsäädäntöä, joka on tarpeen sopimuksen ehtojen noudattamiseksi ja soveltamiseksi. Suomessa verotusmenettelylain 3 luvun säännökset antavat riittävän laajan toimivallan tähän tarkoitukseen.

Artikla vastaa tietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 10 artiklan määräyksiä.

13 artikla. Tietopyynnöt ja vastaukset niihin on laadittava englanniksi.

Artikla vastaa tietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 11 artiklan määräyksiä.

14 artikla. Artikla koskee keskinäistä sopimusmenettelyä, jota käytetään ratkaistaessa sopimuspuolten välisiä tulkinta- tai soveltamiskysymyksiä.

Artikla vastaa tietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 13 artiklaa.

15 artikla. Voimaantulomääräykset sisältyvät tähän artiklaan.

16 artikla. Päättymismääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi. Salassapitoa koskevat määräykset jäävät erillisen määräyksen mukaan yhä sovellettaviksi sopimuksen voimassaoloajan päätyttyä.

Sopimus perustuu malliverosopimuksen 15–20 ja 23 artiklaan.

1 artikla. Tässä artiklassa määritellään henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan. Sopimusta sovelletaan yksinomaan luonnollisiin henkilöihin, jotka asuvat yhdessä sopimuspuolessa tai molemmissa sopimuspuolissa.

Artikla poikkeaa malliverosopimuksen vastaavasta artiklasta (1 artikla).

2 artikla. Artiklassa määritellyt sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat verot ovat Suomen osalta ansiotulosta kannettava valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja rajoitetusti verovelvollisen lähdevero. Sopimusta sovelletaan myös kaikkiin samanlaisiin tai pääasiallisesti samanluonteisiin veroihin, joita allekirjoittamisajankohdan jälkeen määrätään nykyisten verojen sijasta tai niiden lisäksi.

3 artikla. Artiklassa määritellään sopimuspuolet, niiden maantieteelliset alueet ja toimivaltaiset viranomaiset sekä sanonnat yritys ja kansainvälinen liikenne. Lisäksi artiklassa on sopimuksessa määrittelemättömien sanontojen tulkintaa koskeva määräys (2 kappale).

Artikla vastaa suurelta osin malliverosopimuksen 3 artiklan määräyksiä.

4 artikla. Artiklassa määritellään sopimuspuolessa asuva henkilö ja annetaan kriteerit sellaisen henkilön aseman määrittämiseksi, joka asuu kummassakin sopimuspuolessa.

Artikla vastaa pääosin malliverosopimuksen 4 artiklan määräyksiä.

5 artikla. Työtuloa koskevan artiklan määräykset vastaavat malliverosopimuksen 15 artiklan määräyksiä sillä erotuksella, että artiklaan on lisätty vuokratyövoimaa koskeva 3 kappale.

6–7 artikla. Johtokunnan jäsenen palkkiota ja taiteilijoita ja urheilijoita koskevat 6 ja 7 artikla vastaavat malliverosopimuksen 16 ja 17 artiklaa.

8 artikla. Sopimuspuolen sosiaalivakuutuslainsäädännön tai sopimuspuolen järjestämän muun julkisen sosiaaliturvan perusteella maksettua eläkettä, esimerkiksi Suomesta kertyvää TEL-eläkettä ja valtioneläkettä, ja muuta etuutta sekä sopimuspuolesta kertyvää elinkorkoa voidaan verottaa siinä sopimuspuolessa, josta se kertyy (1 kappale). Tämä sääntely vastaa sitä käytäntöä, jota Suomi pyrkii noudattamaan neuvotellessaan verosopimuksista.

Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 11 artiklan 2 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.

Määräykset vastaavat malliverosopimuksen 18 artiklan kommentaarin vaihtoehtoisia määräyksiä.

9 artikla. Julkisesta palveluksesta saatua palkkaa ja muuta samanlaista hyvitystä verotetaan 1 kappaleen a kohdassa olevan pääsäännön mukaan vain siinä sopimuspuolessa, josta maksu tapahtuu. Artiklan 1 kappaleen b kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tällaista tuloa verotetaan kuitenkin vain siinä sopimuspuolessa, jossa tulon saaja asuu. Artiklan 2 kappaleessa mainituin edellytyksin verotetaan julkisesta palveluksesta saatua palkkatuloa niiden määräysten mukaan, jotka koskevat yksityisestä palveluksesta saatua tuloa, johtokunnan palkkiota ja taiteilijoiden ja urheilijoiden saamaa tuloa.

Määräykset vastaavat malliverosopimuksen 19 artiklan 1 ja 3 kappaleen määräyksiä.

10 artikla. Artiklassa on määräyksiä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden saamien tulojen verovapaudesta eräissä tapauksissa.

Artikla vastaa malliverosopimuksen 20 artiklaa.

11 artikla. Veronhyvitysmenetelmä on tämän artiklan mukaan Suomen päämenetelmä kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Artiklan 2 kappaleen a kohdan määräys rakentuu periaatteelle, että Suomessa asuvaa tulon saajaa verotetaan Suomessa myös sellaisesta tulosta, josta sopimuksen mukaan voidaan verottaa (tulon lähteenä olevilla) Brittiläisillä Neitsytsaarilla. Verosta, joka maksetaan asuinvaltiossa Suomessa, vähennetään vero, joka sopimuksen mukaisesti on maksettu samasta tulosta Brittiläisillä Neitsytsaarilla. Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on lisäksi voimassa, mitä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetussa laissa (1552/1995) säädetään.

Brittiläisillä Neitsytsaarilla kaksinkertainen verotus vältetään Brittiläisten Neitsytsaarien lainsäädännön mukaan.

12 artikla. Jos luonnollinen henkilö katsoo, että sopimuspuolen tai molempien sopimuspuolten toimenpiteet johtavat hänen osaltaan sopimuksen määräysten vastaiseen verotukseen, hän voi, sisäisen lainsäädännön oikeusturvakeinoista riippumatta, saattaa asiansa sen sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jossa hän asuu (1 kappale). Viranomaisten on pyrittävä ratkaisemaan asia keskinäisessä sopimusmenettelyssä (2 kappale). Menettelyä käytetään myös ratkaistaessa muita sopimuspuolten välisiä tulkinta- tai soveltamiskysymyksiä (3 kappale).

Artikla vastaa malliverosopimuksen 25 artiklaa.

13 artikla. Voimaantulomääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimusta sovelletaan vain niin kauan kuin veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehtyä sopimusta sovelletaan.

14 artikla. Päättymismääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi. Sopimus päättyy ilman irtisanomista, jos veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehty sopimus päättyy.

Tämä sopimus perustuu pääasiallisesti malliverosopimuksen 8 ja 25 artiklaan.

1 artikla. Artiklassa määritellään eräät sopimuksessa esiintyvät sanonnat, muun muassa tulo, joka saadaan laivojen tai ilma-alusten käyttämisestä kansainvälisessä liikenteessä. Lisäksi artiklassa on sopimuksessa määrittelemättömien sanontojen tulkintaa koskeva määräys.

2 artikla. Määräykset, joilla sopimuspuolelle annetaan oikeus verottaa tiettyä tuloa, sisältyvät tähän artiklaan. Tulosta, jonka sopimuspuolen yritys saa laivan tai ilma-aluksen käyttämisestä kansainväliseen liikenteeseen, verotetaan vain tässä sopimuspuolessa. Tätä sääntöä sovelletaan myös tällaisen omaisuuden tai sen käyttämiseen liittyvän irtaimen omaisuuden luovutuksen tuottamaan myyntivoittoon.

3 artikla. Jos henkilö katsoo, että sopimuspuolten tai molempien sopimuspuolten toimet johtavat hänen osaltaan sopimuksen määräysten vastaiseen verotukseen, henkilö voi, sopimuspuolten sisäisen lainsäädännön oikeusturvakeinoista riippumatta, saattaa asiansa sen sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jossa henkilön kotipaikka on (1 kappale). Viranomaisten on pyrittävä ratkaisemaan asia keskinäisessä sopimusmenettelyssä (2 kappale). Menettelyä käytetään myös ratkaistaessa muita sopimuspuolten välisiä tulkinta- tai soveltamiskysymyksiä (3 kappale).

4 artikla. Voimaantulomääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimusta sovelletaan vain niin kauan kuin veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehtyä sopimusta sovelletaan.

5 artikla. Päättymismääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi. Sopimus päättyy ilman irtisanomista, jos veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehty sopimus päättyy.

Sopimus perustuu pääasiallisesti malliverosopimuksen 9 ja 25 artiklaan.

1 artikla. Artiklan mukaan sopimusta sovelletaan tulosta ja voitosta kannettaviin veroihin.

2 artikla. Artiklassa määritellään eräät sopimuksessa esiintyvät sanonnat. Lisäksi artiklassa on sopimuksessa määrittelemättömien sanontojen tulkintaa koskeva määräys.

3 artikla. Artikla sisältää etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisessa sovellettavat periaatteet.

4 artikla. Jos yritys katsoo, että sopimuksen piiriin kuuluvassa tapauksessa ei ole noudatettu 3 artiklan mukaisia periaatteita, se voi, sisäisen lainsäädännön oikeusturvakeinoista riippumatta, saattaa asiansa sen sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jossa sen kotipaikka on (1 kappale). Viranomaisten on pyrittävä ratkaisemaan asia keskinäisessä sopimusmenettelyssä (2 kappale). Menettelyä käytetään myös ratkaistaessa muita sopimuspuolten välisiä tulkinta- tai soveltamiskysymyksiä (3 kappale).

5 artikla. Voimaantulomääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimusta sovelletaan vain niin kauan kuin veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehtyä sopimusta sovelletaan.

6 artikla. Sopimuksen päättymistä koskevat määräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi. Sopimus päättyy ilman irtisanomista, jos veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehty sopimus päättyy.

Perustuslain 95 §:n 1 momentti edellyttää, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla.

Esitys sisältää ehdotuksen laiksi eräiden Brittiläisten Neitsytsaarien kanssa tehtyjen tuloverotusta koskevien sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

1 §. Lakiehdotuksen 1 §:llä saatetaan voimaan sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

2 §. Tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §. Voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti sopimusten kanssa.

Kaikki sopimukset tulevat voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimuspuolten hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. Veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehtyä sopimusta sovelletaan sopimuspuolissa verorikosasioissa sopimuksen voimaantulosta alkaen ja muissa asioissa niiltä verokausilta, jotka alkavat voimaantuloajankohtana tai sen jälkeen. Luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyä sopimusta sovelletaan veroihin, jotka määrätään sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraavan vuoden (Brittiläisten Neitsytsaarien osalta: kalenterivuoden) tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta. Laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyä sopimusta ja keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehtyä sopimusta sovelletaan sopimusten voimaantulovuotta lähinnä seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta määrättäviin veroihin. Näitä kolmea sopimusta sovelletaan vain silloin, kun veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehtyä sopimusta sovelletaan.

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.

Keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehdyn sopimuksen 3 artikla, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen 2 artikla sekä luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen 5—10 artikla, joissa kaikissa määrätään tulon verottamisoikeuden jaosta tai kansallisen veron alentamisesta taikka siitä vapauttamisesta, sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Tämän vuoksi sopimukset vaativat näiltä osin eduskunnan hyväksymisen.

Veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehdyn sopimuksen 5—14 artikla, keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehdyn sopimuksen 4 artikla, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen 3 artikla ja luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen kaksinkertaisen verotuksen poistamista ja keskinäistä sopimusmenettelyä koskevat 11—12 artikla sisältävät erityisiä määräyksiä, jotka joko suoraan tai välillisesti liittyvät verotukseen ja jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Myös näiltä osin sopimusten määräykset edellyttävät eduskunnan hyväksymistä.

Sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan siten hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Kööpenhaminassa 18 päivänä toukokuuta 2009 Suomen tasavallan hallituksen ja Brittiläisten Neitsytsaarien hallituksen välillä veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehdyn sopimuksen, luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehdyn sopimuksen.

Koska sopimukset sisältävät määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

              

                Lakiehdotus
              
            

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Kööpenhaminassa 18 päivänä toukokuuta 2009 Suomen tasavallan hallituksen ja Brittiläisten Neitsytsaarien hallituksen välillä veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehdyn sopimuksen, luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.

---

Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 2009

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Valtiovarainministeri
Jyrki Katainen