Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi eräät Caymansaarten kanssa huhti- ja kesäkuussa 2009 tehdyt tuloverotusta koskevat sopimukset. Sopimukset koskevat veroasioista annettavia tietoja, luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämistä, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämistä ja keskinäistä sopimusmenettelyä etuyhteydessä olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä.

Sopimukset rakentuvat eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimille malliverosopimukselle ja tietojenvaihtoa koskevalle mallisopimukselle. Sopimuksissa on määräyksiä veroasioita koskevien tietojen vaihtamisesta sekä määräyksiä, joilla toiselle sopimuspuolelle eräissä tapauksissa myönnetään oikeus verottaa eri tuloja tai varallisuutta, kun taas toisen on vastaavasti luovuttava käyttämästä verolainsäädäntöönsä perustuvaa verottamisoikeuttaan tai muulla tavoin myönnettävä huojennus verosta, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältetään.

Sopimukset liittyvät OECD:n hankkeeseen, jolla on tarkoitus taistella haitallista verokilpailua vastaan.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimusten kanssa.

---

Suomen ja Caymansaarten välillä ei ole voimassa kaksinkertaisen tuloverotuksen välttämistä tai verotustietojen vaihtamista koskevia sopimuksia.

Suomi on muiden EU:n jäsenvaltioiden tavoin tehnyt Caymansaarten kanssa Euroopan unionin neuvoston säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta 3 päivänä kesäkuuta 2003 antaman direktiivin (direktiivi 2003/48/EY, säästödirektiivi) perusteella säästötulojen verottamista koskevan sopimuksen (SopS 79/2005). Sen perusteella Caymansaaret tilittää Suomelle 75 prosenttia näistä koroista kannetuista lähdeveroista. Sopimus ei sisällä yleistä velvollisuutta antaa tietoja Caymansaarilta Suomeen maksettujen tulojen saajista.

Taloudellisen yhteistyön- ja kehityksen järjestö OECD käynnisti 1990-luvulla hankkeen haitallisen verokilpailun hillitsemiseksi. Sen tuloksena laadittiin tietojen vaihtamista veroasioissa koskeva mallisopimus ja listattiin n. 50 aluetta, joilla katsottiin olevan haitallista, salassapitoon perustuvaa ulkomaisia sijoituksia koskevaa verolainsäädäntöä. Useat OECD-maat käyvät tällä hetkellä neuvotteluja näiden alueiden kanssa verotietojen vaihtamista koskevien sopimusten tekemiseksi. Neuvottelut ovat keskittyneet 33 alueeseen, jotka ovat antaneet OECD:lle sitoumuksen lainsäädäntönsä läpinäkyvyyden ja tietojen vaihdon parantamisesta veroasioissa. Tietojenvaihtosopimusten tavoitteena on mahdollistaa jäsenmaiden veroviranomaisten tietojensaanti jäsenmaissa verovelvollisen henkilöiden sijoituksista ja tuloista näillä alueilla.

Pohjoismaat päättivät kesäkuussa 2006 aloittaa neuvottelut tietojenvaihtosopimuksesta seuraavien alueiden kanssa: Alankomaiden Antillit, Aruba, Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey ja Mansaari. Suomen Mansaaren kanssa tekemät sopimukset (SopS 74/2008) ovat jo voimassa ja sovellettavina. Guernseyn kanssa tehdyt sopimukset (SopS 21/2009) ovat tulleet voimaan 5 päivänä huhtikuuta 2009, ja Jerseyn kanssa tehdyt sopimukset on jo käsitelty Eduskunnassa (HE 203/2008). Bermudan kanssa tehdyt sopimukset allekirjoitettiin 16 päivänä huhtikuuta 2009 ja Brittiläisten Neitsytsaarien kanssa tehdyt sopimukset 18 päivänä toukokuuta 2009.

Lisäksi eräiden lähinnä Karibian alueen ja Tyynenmeren saarivaltioiden kanssa käydään eräiden OECD:n jäsenvaltioiden johdolla neuvotteluja, joiden tuloksilla voi olla merkitystä myös Pohjoismaille.

Pohjoismaiden neuvottelut on kytketty Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjaukseen. Pohjoismaiden valtiovarainhallintojen edustajista koostuva ohjausryhmä koordinoi neuvotteluja, ja päivittäistä työtä johtaa projektinjohtaja. Neuvotteluvaltuuskunta koostuu projektinvetäjästä ja korkeintaan kahdesta eri Pohjoismaasta olevasta jäsenestä. Lopulliset sopimukset tehdään valtiosääntöoikeudellisista syistä kahdenvälisesti.

OECD-maat hyväksyivät yhteisessä julkilausumassaan sen, että alueille tarjotaan etuja vastineeksi tietojenvaihtosopimuksesta. Pohjoismaiden tarjoamat edut ovat liittyneet rajoitettujen kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevien sopimusten tekemiseen.

Caymansaarten kanssa tehtyjä sopimuksia koskevat neuvottelut käytiin Caymansaarilla huhtikuussa 2008 ja Kööpenhaminassa maaliskuussa 2009. Sopimusluonnokset on tämän jälkeen viimeistelty sähköpostitse. Englanninkielinen sopimus veroasioita koskevista tiedoista allekirjoitettiin Tukholmassa 1 päivänä huhtikuuta 2009 ja muut kolme myös englanninkielistä sopimusta Pariissa 17 päivänä kesäkuuta 2009.

Sopimusten tarkoituksesta johtuu, että sopimusten sopimuspuoli ja muut sopimuksissa tarkoitettujen verojen saajat eivät käytä verottamisoikeuttaan sopimuksissa määrätyissä tapauksissa tai että ne sopimuksissa edellytetyllä tavalla muutoin huojentavat veroa. Sopimusmääräysten soveltaminen merkitsee Suomessa sitä, että valtio ja kunnat sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnat luopuvat vähäisestä osasta verotulojaan, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältetään.

Sopimuksista aiheutuvat välittömät taloudelliset vaikutukset voidaan arvioida vähäisiksi.

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä.

Sopimus perustuu OECD:n laatiman malliverosopimuksen 26 artiklaan ja tietojenvaihtoa koskevaan mallisopimukseen.

1 artikla. Artikla velvoittaa sopimuspuolet antamaan toisilleen virka-apua tietoja vaihtamalla. Velvollisuus koskee tietoja, jotka ovat ennalta katsoen olennaisia sopimuksen piiriin kuuluvia veroja koskevien kansallisten lakien hallinnoinnissa ja toimeenpanossa. Näihin kuuluvat muun muassa tiedot, jotka ovat ennalta katsoen olennaisia verojen määrittämisessä, määräämisessä ja kantamisessa, verosaamisten perimisessä ja täytäntöönpanossa tai veroasioiden tutkinnassa tai syytteeseenpanossa. Pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lakien tai hallintokäytännön henkilöille takaamia oikeuksia ja suojatoimia sovelletaan edelleen, mutta niitä ei saa soveltaa tavalla, joka asiattomasti estää tai viivyttää tehokasta tiedonvaihtoa.

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 1 artiklaa.

2 artikla. Artiklan mukaan pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ei ole velvollinen antamaan tietoja, jotka eivät ole sen viranomaisilla tai sen alueellisen toimivallan piiriin kuuluvien henkilöiden hallussa tai heidän kontrollinsa alaisia.

Artikla vastaa verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 2 artiklaa.

3 artikla. Tässä artiklassa määritellään ja luetellaan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat Suomen verot. Ne ovat samat kuin Suomen verosopimuksissa luetellut tuloverot lisättynä ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverolla. Artikla ei koske lainkaan Caymansaarten veroja, joten niitä varten ei voida pyytää tietoja.

Sopimusta sovelletaan myös sellaisiin samanlaisiin tai pääasiallisesti samanlaisiin veroihin, jotka määrätään sopimuksen allekirjoittamisajankohdan jälkeen tällä hetkellä suoritettavien verojen ohella tai asemesta.

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 3 artiklaa, mutta eroaa siitä yksipuolisuutensa osalta.

4 artikla. Artiklassa määritellään eräät sopimuksessa useimmiten käytetyt sanonnat. Lisäksi artiklassa on sopimuksessa määrittelemättömien sanontojen tulkintaa koskeva määräys (2 kappale).

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 4 artiklaa.

5 artikla. Artikla koskee pyynnöstä tapahtuvaa tietojenvaihtoa. Tietojenvaihto ei edellytä, että tutkittavana oleva menettely olisi rikos pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jos menettely tapahtuisi sen alueella (1 kappale). Pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen on käytettävä kaikki relevantit tiedonhankintakeinot, jos sen hallussa olevat tiedot eivät riitä pyynnön täyttämiseen (2 kappale), vaikka se ei ehkä tarvitse tietoja omiin verotuksellisiin tarkoituksiinsa. Tiedot on annettava siinä muodossa kuin niitä on pyydetty (3 kappale), jos pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädäntö sen mahdollistaa. Sopimuspuolten on varmistettava, että niillä on valta hankkia ja antaa tietoja, jotka ovat rahoituslaitosten tai edustuksen perusteella toimivien henkilöiden hallussa tai jotka koskevat erilaisten oikeudellisten yksiköiden omistusta (4 kappale). Suomessa verotusmenettelylain (1995/1558) 3 luvun säännökset antavat tällaisen toimivallan.

Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden tai julkisten kollektiivisten sijoitus- rahastojen tai -järjestelmien omistustiedot on hankittava ja annettava vain, jos ne voidaan hankkia ilman suhteettoman suuria vaikeuksia.

Tietopyynnön pitää sisältää 5 kappaleessa luetellut asiat. Niihin kuuluu muun muassa selvitys siitä, että jos pyydetyt tiedot kuuluisivat tietoja pyytävän sopimuspuolen toimivallan piiriin, se pystyisi hankkimaan tiedot lakiensa mukaan tai tavanomaisen hallintomenettelynsä puitteissa, ja että se on käyttänyt kaikki alueellaan käytettävissä olevat keinot tietojen hankkimiseksi, pois lukien ne, jotka aiheuttaisivat suhteettoman suuria vaikeuksia.

Tietopyyntöön on vastattava 60 tai 90 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta (6 kappale).

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 5 artiklaa.

6 artikla. Artiklan mukaan toinen sopimuspuoli voi tehdä verotarkastuksia toisen sopimuspuolen alueella tämän sopimuspuolen suostumuksella ja sen kansallisten lakien sallimassa laajuudessa. Tarkastus voi tarkoittaa luonnollisten henkilöiden haastattelua, asiakirjojen tutkimista kyseisten henkilöiden suostumuksin tai tietoja pyytävän sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen edustajien läsnäoloa verotarkastuksessa.

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 6 artiklaa.

7 artikla. Tässä artiklassa luetellaan perusteet, joilla pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi kieltäytyä antamasta virka-apua. Sopimuspuolen ei tarvitse hankkia tai antaa tietoja, jos pyyntöä ei ole tehty sopimuksen mukaisesti, jos tietoja pyytävä toimivaltainen viranomainen ei voisi omien lakiensa mukaan saada kyseisiä tietoja omien verolakiensa hallinnointia tai toimeenpanoa varten (1 kappale) tai jos tietojen paljastaminen olisi vastoin pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen yleistä etua (4 kappale). Velvollisuutta ei myöskään ole jos tietoja koskee oikeudellisen neuvonantajan ja hänen asiakkaansa välisen yhteydenpidon luottamuksellisuuden periaate (legal privilege) tai liikesalaisuus taikka teollinen, kaupallinen tai ammatillinen salaisuus tai elinkeinotoiminnassa käytettyä menettelytapaa koskeva salaisuus (2 ja 3 kappale). Tietoja, jotka mainitaan sopimuksen 5 artiklan 4 kappaleessa, ei käsitellä tällaisena salaisuutena tai menettelytapana pelkästään sillä perusteella, että ne täyttävät 4 kappaleessa olevat kriteerit. Verosaamisen kiistäminen ei oikeuta torjumaan tietopyyntöä (5 kappale). Hylkäysperusteena voi olla se, että tietoja pyydetään verolainsäädännön sellaisen säännöksen tai siihen liittyvän velvoituksen hallinnoimiseksi tai toimeenpanemiseksi, joka syrjii pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansalaista verrattuna tietoja pyytävän sopimuspuolen kansalaiseen samoissa olosuhteissa (6 kappale).

Artikla vastaa pääosin malliverosopimuksen ja verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen määräyksiä.

8 artikla. Artikla sisältää salassapitomääräykset. Ne vastaavat pääosin malliverosopimuksen ja verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen määräyksiä.

9 artikla. Sopimuspuolten on sovittava virka-avun antamisessa syntyneiden kulujen jakautumisesta.

Artikla vastaa verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 9 artiklaa.

10 artikla. Artikla koskee keskinäistä sopimusmenettelyä, jota käytetään ratkaistaessa sopimuspuolten välisiä tulkinta- tai soveltamiskysymyksiä (1 kappale).

Artikla vastaa verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 13 artiklaa.

11 artikla. Voimaantulomääräykset sisältyvät tähän artiklaan.

12 artikla. Päättymismääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi. Salassapitoa koskevan 8 artiklan määräykset jäävät erillisen määräyksen mukaan edelleen sovellettaviksi sopimuksen päätyttyä.

Sopimus perustuu malliverosopimuksen 15–20 ja 23 artiklaan.

1 artikla. Artiklassa määritellään henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan. Sopimusta sovelletaan vain luonnollisiin henkilöihin, jotka asuvat yhdessä sopimuspuolessa tai molemmissa sopimuspuolissa.

Artikla poikkeaa malliverosopimuksen vastaavasta artiklasta (1 artikla).

2 artikla. Artiklassa määritellyt sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat verot ovat Suomen osalta ansiotulosta kannettava valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja rajoitetusti verovelvollisen lähdevero. Sopimusta sovelletaan myös kaikkiin samanlaisiin tai pääasiallisesti samanluonteisiin veroihin, joita allekirjoittamisajankohdan jälkeen määrätään nykyisten verojen sijasta tai niiden lisäksi.

Artikla vastaa suurelta osin malliverosopimuksen 2 artiklan määräyksiä.

3 artikla. Artiklassa määritellään sopimuspuolet ja niiden maantieteelliset alueet, toimivaltaiset viranomaiset, yritys ja kansainvälinen liikenne. Lisäksi artiklassa on sopimuksessa määrittelemättömien sanontojen tulkintaa koskeva määräys (2 kappale).

Artikla vastaa suurelta osin malliverosopimuksen 3 artiklan määräyksiä.

4 artikla. Artiklassa määritellään sopimuspuolessa asuva henkilö ja annetaan kriteerit sellaisen henkilön aseman määrittämiseksi, joka asuu kummassakin sopimuspuolessa.

Artikla vastaa pääosin malliverosopimuksen 4 artiklan määräyksiä.

5 artikla. Työtuloa koskevan artiklan määräykset vastaavat malliverosopimuksen 15 artiklan määräyksiä sillä erotuksella, että mukaan on otettu vuokratyövoimaa koskeva 3 kappale.

6—7 artikla. Johtokunnan jäsenen palkkiota ja taiteilijoita ja urheilijoita koskevat 6 ja 7 artikla vastaavat malliverosopimuksen 16 ja 17 artiklaa.

8 artikla. Sopimuspuolen sosiaalivakuutuslainsäädännön tai sopimuspuolen järjestämän muun julkisen sosiaaliturvan perusteella maksettua eläkettä, esimerkiksi Suomesta kertyvää TEL-eläkettä ja valtioneläkettä, ja muuta etuutta sekä sopimuspuolesta kertyvää elinkorkoa voidaan verottaa siinä sopimuspuolessa, josta se kertyy (1 kappale).

Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 11 artiklan 2 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.

Määräykset vastaavat malliverosopimuksen 18 artiklan kommentaarin vaihtoehtoisia määräyksiä.

9 artikla. Julkisesta palveluksesta saatua palkkaa ja muuta samanlaista hyvitystä verotetaan 1 kappaleen a kohdassa olevan pääsäännön mukaan vain siinä sopimuspuolessa, josta maksu tapahtuu. Artiklan 1 kappaleen b kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tällaista tuloa verotetaan kuitenkin vain siinä sopimuspuolessa, jossa tulon saaja asuu. Artiklan 2 kappaleessa mainituin edellytyksin verotetaan julkisesta palveluksesta saatua palkkatuloa niiden määräysten mukaan, jotka koskevat yksityisestä palveluksesta saatua tuloa, johtokunnan palkkiota ja taiteilijoiden ja urheilijoiden saamaa tuloa.

Määräykset vastaavat malliverosopimuksen 19 artiklan 1 ja 3 kappaleen määräyksiä.

10 artikla. Artiklassa on määräyksiä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden saamien tulojen verovapaudesta eräissä tapauksissa.

Artikla vastaa malliverosopimuksen 20 artiklaa.

11 artikla. Veronhyvitysmenetelmä on tämän artiklan mukaan Suomen päämenetelmä kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Artiklan 2 kappaleen a kohdan määräys rakentuu periaatteelle, että Suomessa asuvaa tulon saajaa verotetaan Suomessa myös sellaisesta tulosta, josta sopimuksen mukaan voidaan verottaa (tulon lähteenä olevalla) Caymansaarilla. Verosta, joka maksetaan asuinvaltiossa Suomessa, vähennetään vero, joka sopimuksen mukaisesti on maksettu samasta tulosta Caymansaarilla. Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on lisäksi voimassa, mitä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetussa laissa (1552/1995) säädetään.

Caymansaarilla kaksinkertainen verotus vältetään Caymansaarten lainsäädännön mukaan.

12 artikla. Jos luonnollinen henkilö katsoo, että sopimuspuolen tai molempien sopimuspuolten toimenpiteet johtavat hänen osaltaan sopimuksen määräysten vastaiseen verotukseen, hän voi sisäisessä lainsäädännössä olevista oikeusturvakeinoista riippumatta saattaa asiansa sen sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jossa hän asuu (1 kappale). Viranomaisten on pyrittävä ratkaisemaan asia keskinäisessä sopimusmenettelyssä (2 kappale). Menettelyä käytetään myös ratkaistaessa muita sopimuspuolten välisiä tulkinta- tai soveltamiskysymyksiä (3 kappale).

Artikla vastaa malliverosopimuksen 25 artiklaa.

13 artikla. Voimaantulomääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimusta sovelletaan vain niin kauan kuin veroasioita koskevista tiedoista tehtyä sopimusta sovelletaan.

14 artikla. Päättymismääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi.

Sopimus perustuu pääasiallisesti malliverosopimuksen 8 ja 25 artiklaan.

1 artikla. Artiklassa määritellään eräät sopimuksessa esiintyvät sanonnat, muun muassa tulo, joka saadaan laivojen tai ilma-alusten käyttämisestä kansainvälisessä liikenteessä. Lisäksi artiklassa on sopimuksessa määrittelemättömien sanontojen tulkintaa koskeva määräys.

2 artikla. Määräykset, joilla sopimuspuolelle annetaan oikeus verottaa tiettyä tuloa, sisältyvät tähän artiklaan. Siitä tulosta, jonka sopimuspuolen yritys sopimuksessa tarkoitetusta toiminnasta saa, verotetaan vain tässä yrityksen kotipaikkana olevassa sopimuspuolessa. Tätä sääntöä sovelletaan myös tällaisen omaisuuden tai sen käyttämiseen liittyvän irtaimen omaisuuden luovutuksen tuottamaan myyntivoittoon.

3 artikla. Jos henkilö katsoo, että sopimuspuolten tai molempien sopimuspuolten toimet johtavat hänen osaltaan sopimuksen määräysten vastaiseen verotukseen, henkilö voi sopimuspuolten sisäisessä lainsäädännössä olevista oikeusturvakeinoista riippumatta saattaa asiansa sen sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jossa henkilön kotipaikka on (1 kappale). Viranomaisten on pyrittävä ratkaisemaan asia keskinäisessä sopimusmenettelyssä (2 kappale). Menettelyä käytetään myös ratkaistaessa muita sopimuspuolten välisiä tulkinta- tai soveltamiskysymyksiä (3 kappale).

4 artikla. Voimaantulomääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimusta sovelletaan vain niin kauan kuin veroasioita koskevista tiedoista tehtyä sopimusta sovelletaan.

5 artikla. Päättymismääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi.

Sopimus perustuu pääasiallisesti malliverosopimuksen 9 ja 25 artiklaan.

1 artikla. Artiklan mukaan sopimusta sovelletaan tulosta ja voitosta kannettaviin veroihin.

2 artikla. Artiklassa määritellään eräät sopimuksessa esiintyvät sanonnat. Lisäksi artiklassa on sopimuksessa määrittelemättömien sanontojen tulkintaa koskeva määräys.

3 artikla. Artikla sisältää etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisessa sovellettavat periaatteet.

4 artikla. Jos yritys katsoo, että sopimuksen piiriin kuuluvassa tapauksessa ei ole noudatettu 3 artiklan mukaisia periaatteita, se voi sisäisessä lainsäädännössä olevista oikeusturvakeinoista riippumatta saattaa asiansa sen sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jossa sen kotipaikka on (1 kappale). Viranomaisten on pyrittävä ratkaisemaan asia keskinäisessä sopimusmenettelyssä (2 kappale). Menettelyä käytetään myös ratkaistaessa muita sopimuspuolten välisiä tulkinta- tai soveltamiskysymyksiä (3 kappale).

5 artikla. Voimaantulomääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimusta sovelletaan vain niin kauan kuin veroasioita koskevista tiedoista tehtyä sopimusta sovelletaan.

6 artikla. Sopimuksen päättymistä koskevat määräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi.

Perustuslain 95 §:n 1 momentti edellyttää, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla.

Esitys sisältää ehdotuksen laiksi eräiden Caymansaarten kanssa tehtyjen tuloverotusta koskevien sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

1 §. Lakiehdotuksen 1 §:llä saatetaan voimaan sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

2 §. Tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §. Voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti sopimusten kanssa.

Jokainen sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimuspuolten hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. Veroasioita koskevista tiedoista tehtyä sopimusta sovelletaan molemmissa sopimuspuolissa verorikosasioiden osalta sopimuksen voimaantulopäivästä alkaen, mutta verokausilta, jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 2004 tai sen jälkeen, tai jos verokautta ei ole, kaikkiin veroihin, jotka määrätään 1 päivänä tammikuuta 2004 tai sen jälkeen. Muiden asioiden tapauksessa sopimusta sovelletaan niiden verokausien osalta, jotka alkavat voimaantuloajankohtaa lähinnä seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen, tai jos verokautta ei ole, kaikkiin veroihin, jotka määrätään sopimuksen voimaantuloajankohtaa lähinnä seuraavan tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen. Luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyä sopimusta sovelletaan Caymansaarilla voimaantuloajankohdasta alkaen ja Suomessa lähteellä pidätettävien verojen osalta tuloon, joka saadaan sopimuksen voimaantuloajankohtaa lähinnä seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen, ja muiden tuloverojen osalta veroihin, jotka määrätään voimaantuloajankohtaa lähinnä seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta. Laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyä sopimusta sovelletaan molemmissa sopimuspuolissa veroihin, jotka määrätään sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta. Keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehtyä sopimusta sovelletaan molemmissa sopimuspuolissa lähdeverojen osalta tuloon, joka saadaan sopimuksen voimaantuloajankohtaa lähinnä seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen, ja muiden tuloverojen osalta veroihin, jotka määrätään voimaantuloajankohtaa lähinnä seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta. Kolmea viimeksi mainittua sopimusta sovelletaan vain silloin, kun veroasioita koskevista tiedoista tehtyä sopimusta sovelletaan.

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.

Keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehdyn sopimuksen 3 artikla, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen 2 artikla sekä luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen 5—10 artikla, joissa kaikissa määrätään tulon verottamisoikeuden jaosta tai kansallisen veron alentamisesta taikka siitä vapauttamisesta, sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Tämän vuoksi sopimukset vaativat näiltä osin eduskunnan hyväksymisen.

Veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen 5—10 artikla, keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehdyn sopimuksen 4 artikla, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen 3 artikla ja luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen kaksinkertaisen verotuksen poistamista ja keskinäistä sopimusmenettelyä koskevat 11—12 artikla sisältävät erityisiä määräyksiä, jotka joko suoraan tai välillisesti liittyvät verotukseen ja jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Myös näiltä osin sopimusten määräykset edellyttävät eduskunnan hyväksymistä.

Sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan siten hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Tukholmassa 1 päivänä huhtikuuta 2009 Suomen tasavallan ja Caymansaarten välillä veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen ja Pariisissa 17 päivänä kesäkuuta 2009 Suomen tasavallan ja Caymansaarten välillä luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehdyn sopimuksen.

Koska sopimukset sisältävät määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

              

                Lakiehdotus
              
            

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tukholmassa 1 päivänä huhtikuuta 2009 Suomen tasavallan ja Caymansaarten välillä veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen ja Pariisissa 17 päivänä kesäkuuta 2009 Suomen tasavallan ja Caymansaarten välillä luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.

---

Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 2009

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Valtiovarainministeri
Jyrki Katainen