Esityksessä ehdotetaan, että valtion erityisrahoitusyhtiön Finnvera Oyj:n valtuuksia myöntää valtion vientitakuita lisättäisiin. Esityksen mukaan vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyjen yhteenlaskettu vastuu saa olla enintään 10 miljardia euroa. Esityksellä korotettaisiin nykyisin voimassa olevaa enimmäismäärää 2,1 miljardilla eurolla. Esityksen tarkoituksena on turvata vientiyritysten ja niiden asiakkaiden rahoituksen saatavuus sekä varautua rahoitusmarkkinoiden likviditeettihäiriöstä erityisesti vientiyrityksille ja niiden asiakkaille aiheutuvaan rahoituksen saannin vaikeutumiseen.

Lakiesitys on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2009 alusta lukien.

---

Laissa valtion vientitakuista (422/2001) säädetään valtion vientitakuutoimintaan sovellettavista ehdoista ja periaatteista. Vientitakuutoiminnan tarkoituksena on vahvistaa Suomen taloudellista kehitystä edistämällä vientiä ja yritysten kansainvälistymistä. Vientitakuut myönnetään viennistä tai ulkomaille suoritettavasta investoinnista syntyvän tappion vaaran varalle. Vientitakuiden myöntämisen lähtökohtana on suomalainen intressi.

Valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n mukaan valtion vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyjen kokonaisvastuu saa olla enintään 7,9 miljardia euroa. Vientitakuut myöntää ja niitä hallinnoi valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj. Finnvera Oyj myös vahvistaa vientitakuisiin sovellettavat yleiset sopimusehdot ja tekee vientitakuihin liittyvät sopimukset ja sitoumukset sekä suojautumisjärjestelyt. Vientitakuulain 10 §:ssä tarkoitettua 7,9 miljardin euron enimmäisvastuuta laskettaessa otetaan huomioon voimaan tulleiden vientitakuiden aiheuttama takuuvastuu taatulta pääomalta ilman muita pääoman lisäksi mahdollisesti korvattavaksi tulevia eriä kokonaan ja sitovien takuutarjousten aiheuttamasta taatulle pääomalle tulevasta takuuvastuusta vastaavasti puolet. Suojautumisjärjestelyiden aiheuttama vastuu otetaan huomioon nettomääräisenä siten kuin työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella säädetään.

Vientitakuiden myöntämisen enimmäisvastuuraja ei ole muutettu lain voimassaoloaikana. Laki tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2001 ja enimmäisvastuumäärä on ollut sama jo vuodesta 1997 lähtien.

Syyskuun 2008 lopussa vientitakuiden voimassa oleva takuukanta oli 3,9 miljardia euroa ja tarjousvastuukanta 3,8 miljardia euroa. Vientitakuulain 10 § 2 momentin mukainen kirjanpidollinen vastuu on tällä hetkellä siten yhteensä 5,8 miljardia euroa. Lain mukaisesta enimmäismäärästä on näin ollen käytössä noin 73 prosenttia.

Finnvera Oyj:ltä saatujen tietojen mukaan vientitakuiden kysyntä on vuoden 2008 aikana nelinkertaistunut. Vientitakuiden kysynnän voimakkaan kasvun syynä on vientiyritysten vaikeutunut rahoituksen saatavuus. Yhtiön arvion mukaan vientitakuuvaltuus on vaarassa ylittyä hyvinkin nopeasti. Vuoden 2009 loppuun mennessä lähestytään 10 miljardin euron vastuurajaa. Finanssikriisin seurauksena pankit ovat joutuneet likviditeettiongelmiin ja rahoituksen saatavuus pääomamarkkinoilta on vaikeutunut. Pankit ovat tulleet aikaisempaa valikoivammiksi rahoitettavien yritysten osalta ja erityisesti viennin edellyttämää pitkäaikaista luototusta (5 – 10 vuotta) ei ole haluttu antaa. Viennin rahoituksessa nykyisen vaikean tilanteen arvioidaan kestävän 1 – 2 vuotta.

Useat pankit ovat rahoitusongelmiensa johdosta pyytäneet Finnvera Oyj:ltä ja Suomen Vientiluotto Oy:ltä hankkeidensa jälleenrahoitusta. Tähän asti tietoon tulleiden hankkeiden osalta rahoitustarve on useita satoja miljoonia euroja.

Suomesta puuttuu julkisen rahoituksen instrumentti, jonka avulla Suomen valtion luottokelpoisuus voitaisiin kytkeä viennin rahoituksen varainhankintaan. Vientitakuujärjestelmän ohella Suomessa sovelletaan niin sanottua korontasausjärjestelmää, jossa itse luotto tulee EU-alueella toimiluvan saaneesta pankista ja valtio maksaa tarvittaessa markkinakoron ja niin sanotun CIRR-koron (OECD:n vahvistama kiinteä viitekorko) välisen erotuksen korkotukena. Korontasausjärjestelmää hallinnoi valtion puolesta ja lukuun Suomen Vientiluotto Oy. Korontasausjärjestelmän ongelma nykyisessä suhdannetilanteessa on, että riippuvuus pankkien myöntämästä luotonannosta on pankkien tämänhetkisen likviditeettiongelman vuoksi johtanut järjestelmän toiminnan vaikeutumiseen. Tämä on johtanut puolestaan siihen, että suomalaiset vientiyritykset ovat tässä suhdannetilanteessa huonommassa kilpailuasemassa kuin yritykset sellaisissa maissa, joissa tarjotaan suoraa rahoitusta (muun muassa Ruotsi, Itävalta ja Saksa). Näissä maissa vientiä rahoittavilla julkisilla vienninrahoittajilla on mahdollisuus hankkia pitkäaikaista rahoitusta suoraan markkinoilta, pankkeja edullisemmilla ehdoilla.

Rahoituskriisin aiheuttaman likviditeettiongelman hoitamiseksi Suomessa on tarkoitus ottaa julkisesti tuetussa viennin rahoituksessa käyttöön niin sanottu jälleenrahoitusmalli. Jälleenrahoitusmallissa Suomen Vientiluotto Oy jälleenrahoittaa markkinoilta hankituilla varoilla suomalaisen tai ulkomaisen pankin kautta Suomesta tapahtuvaa vientikaupan edellyttämää pitkäaikaista luotonantoa. Mallissa varaudutaan 1 – 2 miljardin euron vientihankkeiden rahoittamiseen. Vientiluotot myönnetään OECD:n vientiluottosopimuksen ehtojen mukaan, paitsi koron osalta, joka voi olla vaihtuvakorkoinen tai CIRR-ehtoinen.

Jälleenrahoitusmallin piiriin tulevissa vientihankkeissa edellytetään aina valtion vientitakuuta. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että jälleenrahoitusmallissa Suomen Vientiluotto Oy:lle syntyvää pankkiriskiä voidaan pienentää vientitakuukatteen määrällä. Jällenrahoitusmallin soveltamisen kytkentä vientitakuihin on tärkeää myös sen vuoksi, että tällöin voidaan riskien arviointi suorittaa mahdollisimman pätevästi ja myös luoda riskinotolle tiukat myöntämiskriteerit. Jälleenrahoitusmallissa on tavoitteena, että rahoitusta sovelletaan vain sellaisissa tilanteissa, joissa vientihanke estyisi sen vuoksi, että markkinoilta ei ole saatavissa rahoitusta kilpailukykyisin ehdoin.

Finnvera Oyj:n mukaan vientitakuiden kysyntä on lisääntynyt moninkertaisesti. Jälleenrahoitusmalli ja siihen sisältyvä vientitakuupakko tulee edelleen kasvattamaan vientitakuiden kysyntää. Kun jälleenrahoitusmallin piiriin tulevien hankkeiden määräksi on arvioitu vuoden 2010 loppuun mennessä noin 1–2 miljardia euroa, tarvitaan vastaavasti vientitakuuvaltuuden korottamista vähintään vastaavalla summalla. Kun lisäksi otetaan huomioon vientitakuiden kysynnän erittäin voimakas kasvu kuluvan vuoden aikana, esitetään, että vientitakuuvaltuuden enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 7,9 miljardista eurosta 2,1 miljardilla eurolla 10 miljardiin euroon. Tämä korotus turvaisi osaltaan vientiyritysten rahoituksen häiriöttömän jatkumisen ja mahdollistaisi käyttöön otettavan jälleenrahoitusmallin soveltamisen.

Vientitakuutoiminnan peruslähtökohtana on kansainvälisten sopimusvelvoitteiden mukaisesti pitkän aikavälin itsekannattavuus. Valtion talousarvion ulkopuolisesta Valtiontakuurahastosta katetaan vientitakuutoiminnan mahdollinen alijäämä, milloin Finnvera Oyj:n taseeseen sisältyvän tappiokorvausrahaston varat eivät riitä korvaamaan alijäämää. Itsekannattavuusvaatimuksesta on säädetty valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 4 §:ssä.

Vientitakuita koskevaa kokonaisvaltuutta ehdotetaan esityksessä korotettavaksi nykyisestä 7,9 miljardista eurosta 10 miljardiin euroon. Esitettyä 2,1 miljardin euron valtuuden korotusta perustellaan yhtäältä edellä todetulla vientitakuiden kysynnän voimakkaalla kasvulla ja toisaalta rahoituskriisin johdosta käyttöön otettavalla viennin rahoituksen jälleenrahoitusmallilla. Jälleenrahoitusmalliin sisältyvän vientitakuupakon arvioidaan lisäävän vientitakuiden kysyntää noin 1 – 2 miljardilla eurolla. Koska jälleenrahoitusmallissa valtion tukielementit lisääntyvät, on tarkoituksena että jälleenrahoitusmallia sovelletaan vain tilanteissa, joissa vientihanke estyisi markkinoilta puuttuvan kilpailukykyisen rahoituksen vuoksi. Tarkoituksena on myös, että näissä hankkeissa riskinottoperiaatteet ovat normaalia tiukemmat ja hankkeiden osalta edellytetään hyvää luottokelpoisuutta. Takuita myönnettäisiin ainoastaan sellaisille pankeille, joiden luottoluokitus on vähintään investointitason riskiluokassa. Vientitakuita annettaisiin vain sellaisille ostajayrityksille, joiden riskiluokka on Finnvera Oyj:n riskiluokituksen mukaan vähintään B1 tai työ- ja elinkeinoministeriön erillisellä hyväksymisellä B2. Käytännössä nämä ovat hankkeita, joiden rahoitus on ollut viimeaikoina vaikeaa velallisten suhteellisen hyvästä luottokelpoisuudesta ja vientitakuun saamisesta huolimatta.

Finnvera Oyj:lle mahdollisesti aiheutuvien vientitakuutappioiden määrää on mahdoton arvioida etukäteen. Vientitakuulain 10 §:n 2 momentin mukainen kirjanpidollinen vastuu (tilanne 30.9.2008) on 5,5 miljardia euroa. Vastuukantaan sisältyy merkittäviä riskikeskittymiä. Telakoiden ja varustamoliiketoiminnan osuus Finnvera Oyj:n vientitakuuvastuista on noin 51 %. Muut merkittävät riskikohteet liittyvät puunjalostus- ja energiasektoriin (28 %) ja tietoliikennetoimialaan (18 %). Finnvera Oyj:n sisäisen riskipuskurin määrä on noin 130 miljoonaa euroa ja Valtiontakuurahastossa olevien varojen määrä noin 700 miljoonaa euroa.

Finnvera Oyj:n vientitakuilla katetun viennin osuuden määrä verrattuna viennin kokonaismäärään oli vuonna 2007 1,9 prosenttia. Vastaavasti vientitakuilla katetun viennin osuus suhteessa viennistä poliittisen riskin maihin (OECD-alueen ulkopuolelle) oli 4 prosenttia. Nämä luvut ovat pienempiä kuin useimmissa muissa EU-maissa. Finnvera Oyj:llä oli vuonna 2007 197 ulkomaisen riskinoton viejäasiakasta.

Esitys on valmisteltu virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä yhteistyössä Finnvera Oyj:n kanssa. Asian kiireellisyydestä johtuen esityksestä ei ole ehditty pyytää lausuntoja.

Esitys kytkeytyy osittain hallituksen esitykseen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain muuttamisesta, jolla korotetaan korontasaussopimusten ja -tarjousten valtuuden enimmäismäärää sekä säädetään jälleenrahoitusmallin väliaikaisesta käyttöönotosta vientiluototuksessa. Esitykset on syytä käsitellä eduskunnassa yhtenä kokonaisuutena.

Lakiesitys esitetään tulevan voimaan vuoden 2009 alusta lukien. Lakiesityksen tarkoituksena on vientitakuiden myöntämisen kautta vaikuttaa vakauttavasti vientiyritysten rahoituksen saantiin. Sen vuoksi lakiesitys tulisi saada voimaan jo vuoden vaihteessa.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiesitys.

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 23 päivänä toukokuuta 2001 valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) 10 §:n 1 momenttia seuraavasti:

10§
Vastuurajat

Vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyjen yhteenlaskettu vastuu saa olla enintään 10 000 miljoonaa euroa. Edellä 6 §:ssä tarkoitettuja vientitakuiden takuuvastuu saa kuitenkin olla enintään 1 000 miljoonaa euroa ja 5 §:n 2 momentissa tarkoitettujen investointitakuiden takuuvastuu enintään 200 miljoonaa euroa.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200

---

Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2008

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Elinkeinoministeri
Mauri Pekkarinen