Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annettua lakia.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua ehdotetaan korotettavaksi 0,04 prosenttiyksikköä 1,28 prosenttiin. Eläkkeen- ja etuudensaajien maksu nousisi 1,45 prosenttiin.

Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2009 alusta.

---

Sairausvakuutuksen rahoituksesta säädetään sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvussa. Sairausvakuutuksen rahoitusta uudistettiin vuoden 2006 alusta voimaan tulleella sairausvakuutuslain muutoksella (laki 1113/2005). Uudistuksen myötä sairausvakuutusjärjestelmän rahoitus jakaantuu sairaanhoitovakuutuksen ja työtulovakuutuksen rahoitukseen.

Työtulovakuutuksen kuluista noin 95 prosenttia rahoitetaan työnantajan sairausvakuutusmaksuilla ja palkansaajilta sekä yrittäjiltä perittävillä sairausvakuutuksen päivärahamaksuilla. Muut työtulovakuutuksen kulut rahoitetaan valtion osuudella. Sairausvakuutuslain mukaan työnantajan sairausvakuutusmaksun ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun maksuprosentista säädetään vuosittain valtioneuvoston asetuksella.

Sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat vakuutetut ja valtio yhtä suurilla rahoitusosuuksilla. EU-maihin maksettavat sairaanhoidon kustannusten korvaukset rahoittaa kuitenkin kokonaan valtio. Sairaanhoitoetuuksien rahoittamiseksi kaikilta vakuutetuilta peritään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua, joka on eläke- ja muuta etuustuloa saavilla suurempi kuin palkansaajilla.

Kansaneläkkeet rahoitetaan valtion osuudella sekä työnantajien kansaneläkemaksulla. Vakuutetut eivät maksuilla osallistu kansaneläkkeiden rahoitukseen.

Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys laeiksi kansaneläkelain, sairausvakuutuslain ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 73/2008 vp). Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi muun muassa valtion rahoitusosuutta kansaneläkevakuutuksen kuluista, kansaneläkerahaston ja sairausvakuutusrahaston vähimmäismäärän laskemista sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakulujen kohdentamista eri etuusrahastoille koskevia säännöksiä. Esityksessä ei ehdoteta rakenteellisia muutoksia kansaneläkevakuutuksen voimassa oleviin rahoitusosuuksiin. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2009 alusta. Kansaneläkelaitoksen toimintakulujen kohdentamista koskeva muutos on otettu huomioon tässä esityksessä määriteltäessä maksuja vuodelle 2009.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksulla rahoitetaan Kansaneläkelaitoksen maksamia lääke-, matka-, tutkimus- ja hoitokustannusten, lääkärinpalkkioiden, hammaslääkärinpalkkioiden korvauksia sekä kuntoutuspalveluiden kustannuksia.

Sairausvakuutuslain mukaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun maksuprosentista säädetään vuosittain lailla. Sairaanhoitomaksuista säädetään sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annetussa laissa (1262/2006). Vuonna 2008 kaikilta vakuutetuilta perittävä sairaanhoitomaksu on 1,24 prosenttia. Eläke- ja etuustulojen perusteella sairaanhoitomaksua on 1,24 prosentin lisäksi peritty 0,17 prosenttia, jolloin maksu on näiden tulojen osalta yhteensä 1,41 prosenttia.

Sairausvakuutuslain 18 luvun 23 §:n mukaan sairaanhoitomaksun maksuprosenttia tarkistetaan vuosittain siten, että sairaanhoitomaksun tuotoilla ja valtion rahoitusosuudella voidaan kattaa sairaanhoitovakuutuksen kulut. Maksuja tarkistettaessa noudatetaan edellä kerrottuja sairausvakuutuslaissa vahvistettuja valtion ja vakuutettujen välisiä rahoitusosuuksia. Sairausvakuutuksen rahoituksen uudistamista koskevan hallituksen esityksen perusteluissa on lisäksi todettu, että eläke- ja etuustulon perusteella ja muun ansiotulon perusteella suoritettavan sairaanhoitomaksun erotus olisi myös jatkossa maksua tarkistettaessa 0,17 prosenttiyksikköä.

Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuslain 18 luvun 28 §:n perusteella tekemän selvityksen mukaan sairausvakuutusrahaston sairaanhoitovakuutuksen kuluina maksettavien korvaus- ja etuuskulujen sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakulujen määräksi vuonna 2009 arvioidaan yhteensä 2 241 miljoonaa euroa. Kuluina on sairausvakuutuslain 18 luvun 8 §:n perusteella otettu huomioon myös sairausvakuutusrahastosta rahoitettava sairaanhoitovakuutuksen osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista 117 miljoonaa euroa. Toimintakuluista vähennetään sairausvakuutuslain 18 luvun 2 §:n mukaisesti omaisuuden tuottoarvio. Sairaanhoitovakuutuksen kuluissa on otettu huomioon EU-säännösten perusteella maksettavat sairaanhoitokorvaukset noin 25 miljoonaa euroa sekä sairaanhoitovakuutuksen kulujen vuosittaisen muutoksen vaikutus sairausvakuutusrahaston vähimmäismäärän turvaamiseen noin 8 miljoonaa euroa.

Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaa kokonaan ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset sekä sen osan EU-maihin maksettavista korvauksista, joita ei saada katettua EU-maista saatavilla sairaanhoidon korvauksilla, yhteensä arviolta noin 25 miljoonaa euroa. Muut sairaanhoitovakuutuksen etuuskulut yhteensä noin 2 091 miljoonaa euroa sekä sairaanhoitovakuutuksen täytäntöönpanoon kohdistuvat toimintakulut rahoitetaan puoliksi vakuutetuilta perittävillä sairaanhoitomaksuilla ja puoliksi valtion osuudella.

Vakuutusmaksuja ja valtion osuutta vahvistettaessa otetaan lisäksi huomioon sairausvakuutuksen rahoitusomaisuuden arvioitu vajaus tai ylijäämä vuonna 2008. Vajausta syntyy, jos sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuus alittaa kahdeksan prosenttia sairausvakuutuksen kuluista ja ylijäämää, jos rahoitusomaisuus ylittää kymmenen prosenttia mainituista kuluista. Sairaanhoitovakuutuksen osalta vuoden 2008 ylijäämäksi arvioidaan 16 miljoonaa euroa, joka olisi kokonaan valtion osuutta.

Sairaanhoitovakuutuksen kulut vuosina 2007—2009
	2007	2008	2009
Lääkkeet	1 142	1 237	1 308
Lääkärinpalkkiot	66	67	70
Hammaslääkärinpalkkiot	94	120	123
Tutkimus- ja hoito	65	70	75
Matkat	196	215	230
YTHS	22	24	25
Mata-sairaanhoito	3	3	3
Muut etuudet	1	2	2
Kuntoutuspalvelut	238	245	255
EU-säännöksiin perustuvat sairaanhoitokorvaukset	16	17	25
Etuudet yhteensä	1 843	2 000	2 116
Sairaanhoitovakuutuksen toimintakulut	114	123	117
Muut rahoitettavat toimintakulut	51	55	–
Kulujen vähimmäismäärän muutos	8	13	8
Kulut yhteensä	2 016	2 191	2 241

Sairaanhoitovakuutuksen etuuskulujen arvioidaan kasvavan 116 miljoonaa euroa (noin 5,8 prosenttia) vuodesta 2008. Lääkekorvaukset ovat etuuskulujen suurin yksittäinen menoerä. Lääkekorvauskulujen arvioidaan kasvavan vuonna 2009 noin 5,7 prosenttia, kun otetaan huomioon eduskunnassa käsiteltävänä olevan lääkkeiden viitehintajärjestelmän mukanaan tuomat säästöt. Kuluvana vuonna lääkekorvauskulujen kasvuksi on arvioitu noin 8,3 prosenttia. Vuonna 2009 käyttöön otettavaksi ehdotettu lääkkeiden viitehintajärjestelmä tulee siten osaltaan hillitsemään korvausmenojen kasvua.

EU-säännösten perusteella maksettavien sairaanhoitokorvausten arvioidaan kasvavan 43 prosenttia. Kasvu johtuu siitä, että Kansaneläkelaitos alkaa vuoden 2009 alusta maksaa kunnille korvausta ulkomailla asuville EU/ETA-maan kansalaisille Suomessa annetusta sairaanhoidosta aiheutuvista kustannuksista.

Vuoden 2009 alusta sairausvakuutusrahastosta ei ole tarkoitus enää rahoittaa muita kuin sairausvakuutuslain 18 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen etuuksien ja korvausten toimeenpanosta aiheutuvia Kansaneläkelaitoksen toimintakuluja. Sairausvakuutusrahastosta tähän asti maksetut, muiden kuin sairausvakuutusetuuksien täytäntöönpanosta aiheutuvat valtion rahoittamat toimintakulut on tarkoitus rahoittaa edelleen valtion varoista, mutta omalta erilliseltä momentiltaan. Tämä pienentäisi valtion rahoitusosuutta sairaanhoitovakuutuksen kuluista noin 52 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan valtion rahoitusosuus sairaanhoitovakuutuksen kuluista olisi noin 1 106 miljoonaa euroa. Valtion rahoitus kasvaisi noin 45 miljoonaa euroa (4,3 prosenttia) vuodesta 2008.

Vuonna 2009 toteutettavien veroperustemuutosten sairaanhoitomaksun maksutuottoja vähentävä vaikutus arvioidaan yhteensä noin 26 miljoonaksi euroksi. Tuottojen vähenemisestä eläketulon verotuksen keventämisen osuus olisi noin 10 miljoonaa euroa ja muiden veroperustemuutosten osuus yhteensä noin 16 miljoonaa euroa. Kun lisäksi otetaan huomioon, että sairaanhoitovakuutuksen etuuskulujen arvioidaan kasvavan vuonna 2009 noin 5,8 prosenttia ja että vuodelta 2008 kertyvä sairausvakuutusrahaston rahoitusylijäämä kohdistuu sairaanhoitovakuutuksessa kokonaan valtion osuuteen, sairaanhoitomaksuja tulisi vuonna 2009 korottaa 0,04 prosenttiyksikköä. Korotus olisi 0,01 prosenttiyksikköä suurempi kuin valtion talousarvioesityksessä on arvioitu.

Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että sairaanhoitomaksun maksuprosentiksi vuonna 2009 vahvistetaan 1,28 prosenttia. Eläke- ja etuustulojen perusteella perittäisiin lisäksi 0,17 prosenttia, jolloin maksu olisi eläke- ja etuustulojen osalta yhteensä 1,45 prosenttia.

Sairaanhoitomaksuja tarkistetaan vuosittain, joten ehdotetut maksut olisivat voimassa vuoden 2009 loppuun.

Kansaneläkelain 99 §:n mukaan kansaneläkemaksun suuruudesta säädetään erikseen lailla. Maksun suuruudesta säädetään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annetulla lailla.

Yksityisten työnantajien kansaneläkemaksun suuruus on vuoden 2008 alusta maksuluokittain 0,801, 3,001 tai 3,901 prosenttia palkasta. Keskimmäiseen maksuluokkaan kuuluvat liiketoimintaa harjoittavat yksityiset työnantajat, joiden verotusta varten ilmoittamien poistojen määrä ylittää 50 500 euroa ja on samalla vähintään 10 ja enintään 30 prosenttia samana verovuonna maksettujen palkkojen määrästä. Ylimpään maksuluokkaan kuuluvat yksityiset työnantajat, joiden verotusta varten ilmoittamien poistojen määrä ylittää 50 500 euroa ja on yli 30 prosenttia maksetuista palkoista. Muut yksityiset työnantajat kuuluvat alimpaan maksuluokkaan. Kansaneläkemaksua määrättäessä yksityisiin työnantajiin rinnastetaan valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) mukaiset valtion liikelaitokset.

Muilla työnantajilla (kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos, evankelis-luterilainen kirkko tai sen seurakunta, seurakuntayhtymä, ortodoksinen kirkkokunta tai sen seurakunta, valtio, valtion laitos ja Ahvenanmaan maakunta) kansaneläkemaksun suuruus on vuoden 2008 alusta 1,851 prosenttia palkasta.

Kansaneläkemaksun väliaikaisella korotuksella on rahoitettu kahta alueellista määräaikaista kokeilua, joilla yksityiset työnantajat, valtion liikelaitokset sekä kuntien ja seurakuntien työnantajat on laeissa säädetyin edellytyksin vapautettu työnantajan sosiaaliturvamaksusta. Vuonna 2003 aloitettu kokeilu koskee eräitä Lapin läänin kuntia ja eräitä saaristokuntia, vuodesta 2007 myös Pielisen Karjalan seutukunnan kuntia sekä Ilomantsin ja Rautavaaran kuntia. Vuonna 2005 aloitettu kokeilu koskee Kainuun hallintokokeilualueen kuntia.

Maksuvapautuskokeiluja koskevat lait — laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003—2009 (1200/2002) ja laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Kainuun maakunnassa vuosina 2005—2009 (1094/2004) — ovat voimassa vuoden 2009 loppuun. Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on jatkaa kokeilua työnantajien vapauttamisesta sosiaaliturvamaksusta. Kokeilujen jatkuminen on otettu huomioon valtion talousarvion kehyslaskelmissa vuosille 2009—2012.

Edellä kerrottujen maksuvapautuskokeilujen rahoittamiseksi jatketaan työnantajan kansaneläkemaksun väliaikaista korottamista. Voimassa olevia kansaneläkemaksuja on maksuvapautusten vuoksi korotettu 0,011 prosenttiyksikköä. Vuonna 2009 kokeiluista arvioidaan aiheutuvan yhteensä noin 8,9 miljoonan euron suuruinen kansaneläkemaksutuottojen menetys.

Vuoden 2009 alusta toteutettavien kuntaliitosten johdosta osa maksuvapautuskokeilun piirissä olevista kunnista liittyy kokeilun ulkopuolella olevaan kuntaan. Alueellinen maksuvapautus on perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 39/2002 vp) mukaan tarkoitettu määräaikaiseksi kokeiluksi. Vuoden 2009 alusta toteutettavista kuntajärjestelyistä ei ole tarkoituksenmukaista tehdä muutoksia nyt tehtävään ehdotukseen työnantajan kansaneläkemaksun suuruudesta.

Palkkasumman ennakoitua pienempi kasvu pienentää myös maksuvapautuksen kustannusvaikutuksia. Sen vuoksi työnantajan kansaneläkemaksu on ennakkolaskelmista poiketen mahdollista pitää tämän vuoden tasolla. Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annettuun lakiin ei siten ehdoteta kansaneläkemaksun osalta muutoksia.

Alueellisista maksuvapautuskokeiluista aiheutuva työnantajan sairausvakuutusmaksujen maksutuottojen aleneminen, noin 11,8 miljoonaa euroa vuonna 2009, rahoitetaan työnantajan sairausvakuutusmaksulla sekä palkansaajilta ja yrittäjiltä perittävällä sairausvakuutuksen päivärahamaksulla. Näiden sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen kulujen rahoittamiseen kerättävien maksujen maksuprosenteista säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella.

Vakuutettujen sairaanhoitomaksun maksuprosentti nousisi etuuskulujen kasvun ja kunnallisverotuksessa verotettavaan tuloon tehtävien muutosten johdosta 0,04 prosenttiyksikköä. Maksunkorotuksen vaikutus vakuutetun nettotuloihin on vähäinen. Jos henkilön kunnallisverotuksessa verotettavat tulot ovat 2 500 euroa kuukaudessa, nettotulot pienenisivät 12 euroa vuodessa.

Sairaanhoitomaksun korottaminen lisäisi Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahaston saamia maksutuottoja noin 32 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja vuositasolla noin 35 miljoonaa euroa. Valtion osuus sairaanhoitovakuutuksen kuluista kasvaisi vuonna 2009 noin 45 miljoonaa euroa (4,3 prosenttia). Valtion rahoitusosuus olisi yhteensä noin 1 106 miljoonaa euroa.

Työnantajan kansaneläkemaksun maksutuotoksi vuonna 2009 arvioidaan 1 111 miljoonaa euroa. Kansaneläkemaksuilla ja valtion rahoitusosuudella ei pystytä kattamaan kaikkia kansaneläkevakuutuksen kuluja vuonna 2009. Voimassa olevan kansaneläkelain mukaan valtio vastaa takuusuorituksella siitä, että kansaneläkerahaston nettorahoitusomaisuuden vähimmäismäärä saavutetaan. Vuonna 2008 kansaneläkerahastoon tarvittavan valtion takuusuorituksen määräksi arvioidaan noin 516 miljoonaa euroa.

Kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden vähimmäismäärää on eduskunnassa käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä HE 73/2008 vp ehdotettu nostettavaksi vuonna 2009 neljästä prosentista viiteen prosenttiin samalla kun vähimmäismäärän laskentatapaa muutettaisiin. Mainitussa esityksessä ehdotetaan, että valtion perusrahoitusosuus kansaneläkkeistä nousisi nykyisestä 40 prosentista 53 prosenttiin ja että valtion takuusuoritus korvattaisiin valtion lisärahoitusosuudella. Valtion perusrahoitusosuuden suuruudeksi kansaneläkkeistä arvioidaan vuonna 2009 noin 1 386 miljoonaa euroa ja lisärahoitusosuuden suuruudeksi noin 60 miljoonaa euroa. Valtion kokonaisrahoitusosuus kansaneläkerahastosta maksettavista etuuksista (kansaneläkkeet, rintamalisät, eläkkeensaajan asumistuet ja vammaisetuudet) vuonna 2009 olisi noin 2 317 miljoonaa euroa eli noin 25 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2008.

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä on kuultu valtiovarainministeriötä, Kansaneläkelaitosta, Verohallitusta sekä keskeisten työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen edustajia.

Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lääkekustannusten osalta esitys liittyy eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen laiksi sairausvakuutuslain ja lääkelain muuttamisesta (HE 100/2008 vp).

Eduskunnassa on käsiteltävänä edellä kerrottu hallituksen esitys laeiksi kansaneläkelain, sairausvakuutuslain ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 73/2008 vp). Siinä ehdotetut vuoden 2009 alusta voimaan tuleviksi tarkoitetut muutokset on jo otettu huomioon tässä hallituksen esityksessä.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Perustuslain 81 §:n 1 momentin mukaan valtion verosta säädetään lailla. Laissa tulee olla säännökset verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja työnantajan kansaneläkemaksu ovat veronluonteisia maksuja. Niiden määrästä ehdotetaan säädettäväksi lailla. Maksuvelvollisuuden perusteista ja maksuvelvollisen oikeusturvasta säädetään sairausvakuutuslaissa ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa. Lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain (1262/2006) 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1343/2007, seuraavasti:

2 §

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on 1,28 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta ja muusta sairausvakuutuslain 18 luvun 14 ja 16—19 §:ssä tarkoitetusta maksuperusteesta.

---

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Lain 2 §:n 1 momentin mukaista maksuprosenttia sovelletaan vuodelta 2009 perittävään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuun.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2008

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Liisa Hyssälä