Siirry esitykseen
HE 143/2008
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan asunto-osake-yhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain muuttamista.
Asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain mukaan asunto-osakeyhtiötalon rakentamista tai perusparantamista varten myönnetyn korkotukilainan suuruus on enintään 40 prosenttia hankkeen kustannuksista. Esityksessä ehdotetaan, että jos perusparantamisen yhteydessä tehtävillä toimenpiteillä parannettaisiin myös asunto-osakeyhtiötalon energiataloutta, vähennettäisiin energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä tai otettaisiin käyttöön uusiutuvia energialähteitä, korkotukilainan enimmäisosuus olisi 50 prosenttia.
Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi hankkeen rahoitusta koskeva kilpailuttamissäännös.
Valtion asuntorahaston tehtävät ovat vuoden 2008 alusta siirtyneet Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle. Lakeihin tehtäisiin tästä johtuvat toimivaltaisen viranomaisen nimeä koskevat muutokset. Ympäristöministeriön määräystenantovalta näissä asioissa poistettaisiin. Tarvittavat ohjeet antaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2009 alusta.
Asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaan asunto-osakeyhtiölaissa (809/1991) tarkoitetulle yhtiölle voidaan maksaa valtion varoista korkotukea lainalle, jonka yhtiö ottaa luottolaitoksesta, vakuutusyhtiöstä tai kunnalta asunto-osakeyhtiötalon rakentamista tai perusparantamista varten.
Korkotukilainoja voidaan lain 2 §:n mukaan hyväksyä valtion talousarviossa vahvistetun hyväksymisvaltuuden rajoissa. Vuoden 2008 talousarviossa lainoitus on rajattu koskemaan vain perusparannusta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus päättää lainan hyväksymisestä korkotukilainaksi. Keskus myös hyväksyy korkotukikohteen rakennussuunnitelman ja -kustannukset.
Lain 5 §:n mukaan korkotukilainan suuruus on enintään 40 prosenttia kohteen kustannuksista, joihin voidaan lukea myös tontin hankkimisesta ja tontin kunnallisteknisestä kuntoonpanosta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.
Korkotukea maksetaan lain 7 §:n mukaan enintään 15 vuodelta. Korkotuen määrästä, maksuajasta ja korkotukilainan yleisistä ehdoista päättää valtioneuvosto.
Asunto-osakeyhtiötalojen korkotukilainojen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston päätöksen (210/1996) mukaan korkotukea maksetaan 28 prosenttia korkotukilainasta vuosittain peritystä korosta. Korkotuki on määritelty niin, että se on samaa suuruusluokkaa kuin asunnon omistajan asuntolainan korkojen verovähennysoikeudesta saama etuus. Korkojen verovähennysoikeutta vastaavan korkotuen maksaminen näille lainoille alentaa asumiskustannuksia ja vaikuttaa siihen, ettei verovähennysoikeutta vastaavan tuen saamiseksi osakkeenomistajalla ole tarvetta maksaa pois huoneistokohtaista osuuttaan yhtiölainasta.
Suuri osa asunto-osakeyhtiötalokannasta on tullut tai on tulossa perusperusparannusikään. Vaikka perusparannustarve yhtiöissä yleisesti tiedostetaankin, on ongelmaksi muodostunut perusparannuspäätösten läpivieminen yhtiön päättävissä elimissä. Mahdollisuus saada korkotukea helpottaa perusparannuspäätösten tekemistä, varsinkin sellaisissa yhtiöissä, joissa joidenkin osakkaiden, esimerkiksi vanhusten, tulo- ja varallisuustaso on keskimääräistä matalampi.
Perusparannuspäätösten lykkääminen on voinut johtaa jopa siihen, että lähiöissä, joissa on sekä vuokrataloja että asunto-osake-yhtiötaloja, on viimeksi mainittujen kunto selvästi huonompi kuin järjestelmällisen kunnossapidon kohteina olevien vuokratalojen. Tämän vuoksi on syytä tukea asunto-osakeyhtiöitä, jotta asuntokanta tulee perusparannettua tasapuolisesti hallintamuodosta riippumatta.
Asunto-osakeyhtiöiden korkotuki on perusteltua entistä enemmän kohdentaa siten, että sillä voidaan edistää tärkeinä pidettyjä tavoitteita, kuten asumisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.
Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan lain 5 §:ää muutettavaksi siten, että jos perusparantamisen yhteydessä tehtävillä toimenpiteillä parannettaisiin asunto-osakeyhtiötalon energiataloutta, vähennettäisiin energian käytöstä aiheutuvia päästöjä tai otettaisiin käyttöön uusiutuvia energialähteitä, korkotukilainan määrä nousisi nykyisestä 40 prosentista 50 prosenttiin kustannuksista. Energiatehokkuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun asetuksen (128/2006) 18 §:ssä tarkoitetuilla toimenpiteillä, joita ovat energiakatselmuksen tekeminen, rakennuksen ulkovaipan korjaaminen sekä ilmanvaihtojärjestelmiin, lämmitysjärjestelmiin ja uusiutuviin energialäheisiin liittyvät toimenpiteet. Uusiutuvia energialähteitä voisivat olla lähinnä puuperäiset polttoaineet, maalämpö ja aurinkoenergia. Tarkoituksena on, että noudatetaan samaa vaatimustasoa kuin energia-avustuksia myönnettäessä.
Lisäksi korkotukilainaksi hyväksymisen yleisiä edellytyksiä koskevaan 4 §:ään ehdotetaan tehtäväksi kaksi muutosta. Voimassa olevassa pykälässä on uudisrakentamisen ja perusparantamisen kilpailuttamisäännös, mutta ei rahoituksen kilpailuttamisäännöstä. Tätä voidaan pitää puutteena. Tämän vuoksi ehdotetaan, että 4 §:ään otettaisiin uusi ensimmäinen momentti, jonka mukaan korkotukilainaksi voidaan hyväksyä vain asuntolaina, jota koskeva sopimus on kilpailutettu. Säännös olisi vastaava kuin esimerkiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) 4 §:n 2 momentissa.
Edelleen 4 §:n 3 momentin toimivaltasäännös ehdotetaan kumottavaksi. Ympäristöministeriö ei enää antaisi määräyksiä ja ohjeita korkotukilainalla lainoitettavien asuntojen asuttavuuden tarkoituksenmukaisuudesta, asuinympäristön toimivuudesta taikka uudisrakentamis- tai perusparantamiskustannusten kohtuullisuudesta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus toimivaltaisena viranomaisena antaisi ohjeet kyseisistä asioista.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on aloittanut toimintansa vuoden 2008 alusta. Keskukselle ovat siirtyneet myös asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetussa laissa tarkoitetut Valtion asuntorahaston tehtävät. Tämän vuoksi on nyt lakia muutettaessa syytä myös tehdä lain 4 ja 8 — 12 §:iin viraston nimeä koskevat muutokset.
Omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaan valtion varoista voidaan maksaa korkotukea yksityishenkilöiden ottamille omistusasuntolainoille.
Korkotuen kohteena voi lain mukaan olla omakotitalon rakentaminen, hankinta tai perusparantaminen taikka uuden asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden osto tai hankinta vanhasta asuntokannasta. Vuoden 2008 talousarvion mukaan korkotukea voidaan kuitenkin ilmastomuutosten ehkäisemiseksi myöntää vain sellaisten uusien omakotitalojen rakentamiseen, joiden energiankulutus on matala. Muihin edellä mainittuihin kohteisiin korkotukea ei voi saada.
Tämän lain korkotukilainaksi hyväksymisen yleisiä edellytyksiä koskevaan 4 §:n toimivaltasäännöksen ehdotetaan tehtäväksi vastaava muutos kuin edellä asunto-osakeyhtiölain korkotuesta annetun lain 4 §:ään on ehdotettu. Ympäristöministeriö ei siis enää antaisi määräyksiä ja ohjeita korkotukilainalla lainoitettavien asuntojen asuttavuuden tarkoituksenmukaisuudesta, asuinympäristön toimivuudesta taikka uudisrakentamis- tai perusparantamiskustannusten kohtuullisuudesta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus antaisi ohjeet kyseisistä asioista.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle on siirtyneet myös tässä laissa tarkoitetut Valtion asuntorahaston tehtävät. Tämän vuoksi on nyt lakia muutettaessa syytä myös tehdä lain 2 ja 3 §:iin viraston nimeä koskevat muutokset.
Koska asunto-osakeyhtiötalojen korkotuki vastaa suuruudeltaan sitä, että laina olisi yksittäisten asukkaiden ottamaa asuntolainaa, jonka korkoihin kohdistuu korkojen verovähennysoikeus, korkotukilainan lainoitusosuuden nostaminen 40 prosentista 50 prosenttiin ei lisää valtion nettomenoja.
Useimmiten asunto-osakeyhtiö saa lainansa edullisemmin kuin yksittäinen kotitalous. Lisäksi edullisempi laina sinällään vähentää asukkaiden riskejä. Nämä seikat helpottavat tarpeellisia korjauksia koskevaa päätöksentekoa asunto-osakeyhtiöissä ja edistävät hyvää kiinteistönpitoa.
Nyt ehdotettava tukiehtojen parantaminen kannustaa taloyhtiöitä energiaa säästäviin perusparannustoimenpiteisiin ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön, mikä osaltaan hillitsee ilmastomuutosta.
Ehdotuksen toteuttaminen edistäisi myös lähiöiden asuntokannan tasapuolista perusparannusta asuntojen hallintamuodosta riippumatta, mikä lisäisi lähiöiden viihtyisyyttä ja kilpailukykyä.
Monet niistä erityisesti rakennuksen ulkovaippaan kohdistuvista toimenpiteistä, joilla edistetään rakennuksen energiatehokkuutta, edistävät myös valtioneuvoston 31 päivänä toukokuuta 2006 hyväksymän meluntorjunnan periaatepäätöksen tavoitteiden saavuttamista.
Hallitus teki valtioneuvoston periaatepäätöksen valtioneuvoston asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi 14 päivänä helmikuuta 2008. Sen mukaan rakennusten energiatalouden parantamiseksi otetaan asunto-osakeyhtiöiden perusparantamisessa vuonna 2009 käyttöön energiataloudellisten korjausten korkotukilaina, jossa korkotukilainan enimmäisosuus rakennuskustannuksista on 40 prosentin sijasta 50 prosenttia. Perusparantamisen korkotuella myös tasapainotetaan rakentamisen suhdannevaihteluita.
Esitys on valmisteltu ympäristöministeriössä yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Esityksestä on pyydetty lausunto Valtiokonttorilta, Finanssialan Keskusliitto ry:ltä, Suomen Kuntaliitto ry:ltä, Suomen Isännöintiliitto ry:ltä, Suomen Kiinteistöliitto ry:ltä ja Motiva Oy:ltä.
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden 2009 alusta.
Lainmuutokset koskisivat vain niitä lainoja, jotka hyväksytään korkotukilainoiksi lain voimaantulon jälkeen.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta 28 päivänä maaliskuuta 1996 annetun lain (205/1996) 4, 5 ja 8—12 §, sellaisena kuin niistä on 12 § laissa 274/1999, seuraavasti:
4 §Korkotukilainaksi hyväksymisen yleiset edellytykset
Korkotukilainaksi voidaan hyväksyä vain asuntolaina, jota koskeva sopimus on kilpailutettu.
Korkotukilainalla lainoitettavien asuntojen on oltava asuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia ja asuinympäristöltään toimivia sekä uudisrakentamis- tai perusparannuskustannuksiltaan kohtuullisia.
Uudisrakentamisen ja perusparantamisen on perustuttava kilpailumenettelyyn, jollei Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus erityisestä syystä myönnä siitä poikkeusta.
5 §Korkotukilainan suuruus
Asunto-osakeyhtiötaloa varten myönnetyn korkotukilainan suuruus on enintään 40 prosenttia 3 §:ssä tarkoitetun hankkeen kustannuksista, joihin voidaan lukea myös tontin kunnallisteknisestä kuntoonpanosta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Jos perusparantamisen yhteydessä tehtävillä toimenpiteillä parannetaan asunto-osakeyhtiötalon energiataloutta, vähennetään energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä tai otetaan käyttöön uusiutuvia energialähteitä, perusparantamista varten myönnetyn lainan suuruus on kuitenkin enintään 50 prosenttia hankkeen kustannuksista.
8 §Korkotukilainan hyväksyvä viranomainen
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus päättää lainan hyväksymisestä korkotukilainaksi.
9 §Korkotuen lakkaaminen ja jatkuminen
Jos korkotukilaina maksetaan kokonaan takaisin, korkotuen maksaminen tästä lainasta lakkaa lainan takaisinmaksupäivästä lukien. Jos lainansaaja on maksanut korkotukilainan ottamalla samaan tarkoitukseen samalta tai toiselta lainanmyöntäjältä uuden lainan, korkotuen maksaminen jatkuu, jos Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus hyväksyy uuden lainan korkotukilainaksi. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tulee ilmoittaa Valtiokonttorille uuden lainan korkotukilainaksi hyväksymisestä. Rakennuksen luovutuksen jälkeen korkotukea voidaan maksaa vain, jos myös rakennuksen uusi omistaja on asunto-osakeyhtiölain 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu osakeyhtiö ja se on ottanut korkotukilainan vastatakseen.
10 §Korkotuen lakkauttaminen
Jos lainansaaja on käyttänyt korkotukilainaa muuhun kuin tämän lain mukaiseen tarkoitukseen taikka on korkotukilainaksi hyväksymistä hakiessaan antanut olennaisesti virheellisiä tietoja tai salannut lainan hyväksymiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voi lakkauttaa korkotuen maksamisen. Lainansaaja voidaan tällöin velvoittaa suorittamaan valtiolle takaisin lainasta maksettu korkotuki. Takaisin maksettavalle korkotuelle lainansaajan on lisäksi suoritettava korkotuen kulloisenkin erän maksupäivästä lukien vuotuista korkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Jos palautusta tai korkoa ei makseta määräajassa, erääntyneelle määrälle on suoritettava erääntymispäivästä vuotuista viivästyskorkoa edellä mainitun korkokannan mukaan.
11 §Valvonta
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, Valtiokonttorin ja lainanmyöntäjän on valvottava, että lainavarojen käyttö ja korkotuki ovat tämän lain mukaiset. Lainanmyöntäjä ja –saaja ovat velvollisia antamaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle ja Valtiokonttorille tietoja, jotka ovat tarpeen sen toteamiseksi, että korkotukilaina on käytetty hyväksyttyyn tarkoitukseen sekä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti ja lainaehtoja on muutoinkin noudatettu.
12 §Muutoksenhaku
Hakija, joka on tyytymätön Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen päätökseen tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitetussa asiassa, saa hakea päätöksen oikaisua 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on tehtävä päätöksen tehneelle viranomaiselle. Päätökseen, johon saa hakea oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä.
Oikaisuvaatimuksesta annettuun Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen päätökseen, joka koskee keskuksen 8 §:n nojalla tekemää päätöstä, ei saa hakea valittamalla muutosta. Muuhun oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa korkotukilainoiksi hyväksyttyihin lainoihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) 2 §:n 2 momentti, 3 §:n 1 momentin 3 kohta ja 4 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä 3 §:n 1 momentin 3 kohta on laissa 207/1996, seuraavasti:
2 §Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus
Valtioneuvosto voi vahvistaa lainojen hyväksymisvaltuuden alueelliset ja muut käyttöperusteet. Ympäristöministeriö voi hyväksyä niiden rajoissa tarvittavia kuntakohtaisia hyväksymisvaltuuksia Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ehdotuksesta. Kunta valitsee kohteet, joihin hyväksymisvaltuutta voidaan yleisten edellytysten täyttyessä käyttää.
3 §
Korkotukilainat
Korkotukilainaksi voidaan hyväksyä yksityishenkilölle myönnetty omistusasuntolaina, joka on tarkoitettu:
3) asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankintaan rakenteilla olevasta tai vastavalmistuneesta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen lainoituskelpoiseksi hyväksymästä asunto-osakeyhtiötalosta (asunto-osakekorkotukilaina);
4 §Korkotukilainaksi hyväksymisen yleiset edellytykset
Tuettavien asuntojen on oltava asuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia ja asuinympäristöltään toimivia sekä uudisrakentamis-, hankinta- tai perusparannuskustannuksiltaan ja ylläpito- ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisia.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2008
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Asuntoministeri
Jan Vapaavuori