Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Australian kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen, joka on allekirjoitettu syyskuussa 2008 sekä lain sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimus koskee pääasiassa eläkkeitä. Lisäksi sopimuksessa on lähetettyjä työntekijöitä koskevia lainvalintamääräyksiä.

Sopimus tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolloin sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä sopimuksen voimaantulolle asetetut oikeudelliset edellytykset.

Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin sopimus.

---

Suomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimus allekirjoitettiin 10 päivänä syyskuuta 2008. Sopimus koskee pääasiassa eläkkeitä. Lisäksi siinä on lähetettyjä työntekijöitä koskevia määräyksiä. Sopimuksella olisi merkitystä erityisesti Australiassa työskennelleille ja sieltä Suomeen palanneille suomalaisille.

Suomi on pyrkinyt tekemään kahdenvälisiä sosiaaliturvasopimuksia suurten siirtolaismaiden kanssa. Suomella on kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus Amerikan Yhdysvaltojen (SopS 85—86/1992) ja Kanadan (SopS 5—6/1988) kanssa. Suomen ja Ruotsin välillä on eläkkeisiin sovellettu EU-lainsäädäntöä vuodesta 1994 lukien. Tätä ennen eläkkeistä määrättiin pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa.

Australia on solminut sosiaaliturvasopimuksen 18 maan kanssa, joista 12 sopimusta on tehty EU-maiden kanssa. Pohjoismaista Australialla on sopimus Tanskan kanssa ja viimeisimpänä Norjan kanssa 2007 voimaan tullut sopimus.

Australiassa on vähimmäisturvan takaava asumisperusteinen eläkejärjestelmä Age Pension, joka on tarveharkintainen. Tarveharkinnassa otetaan huomioon kaikki tulot ja myös varallisuus. Tämä tarveharkinta suoritetaan siten, että lasketaan erikseen toisaalta tulot ja toisaalta varallisuus huomioon ottava eläkeoikeus. Eläke määräytyy hakijan kannalta ankaramman tarveharkinnan mukaan.

Australian lainsäädännön mukaan eläke maksetaan maassa asuville täysimääräisenä, kun asumisaika ylittää 10 vuotta. Tasoltaan Australian asumisperusteinen eläke on korkeampi kuin Suomen kansaneläke. Suomen kansaneläke suhteutetaan aina Suomessa asuttuun aikaan.

Australiassa on lakisääteinen työeläkejärjestelmä Superannuation, joka on ollut pakollinen vuodesta 1992. Tätä ennen asumiseen perustuva, verorahoitteinen Age Pension -järjestelmä oli Australian pääasiallinen eläkejärjestelmä ja työskentelyyn perustuvat eläkkeet olivat vapaaehtoisesti tiettyjen toimialojen työnantajien järjestämiä. Siten vain osalla henkilöistä, jotka ovat 1990-luvun alkupuolella tai sitä ennen palanneet Suomeen, on oikeus Superannuation -eläkkeeseen. Nykyisin noin puolet Australian väestöstä kuuluu Superannuation -järjestelmään joko pakollisesti työntekijöinä tai muutoin vapaaehtoisesti.

Australian vuoden 2006 väestölaskennan mukaan Suomessa syntyneitä Australiassa asuvia henkilöitä on 7 948. Työeläkkeitä maksetaan Australiaan tällä hetkellä noin 900 henkilölle. Kansaneläkettä maksetaan kansaneläkelain perusteella 28 henkilölle. Nämä henkilöt ovat muuttaneet Australiaan eläkkeensaajina ja eläkkeen maksamista on jatkettu erityisistä syistä Kansaneläkelaitoksen päätöksellä. Uuden kansaneläkelain (569/2007) perusteella kansaneläkettä ei uusien tapausten osalta enää ole mahdollista maksaa Australiaan vuotta pidemmäksi ajaksi muutosta lukien. Muuttotilastojen perusteella voidaan arvioida, että Australiassa asuvista noin 4 000 henkilöä olisi potentiaalisia kansaneläkkeen saajia.

Suomessa asuu Tilastokeskuksen mukaan 799 Australiassa syntynyttä henkilöä. Australiasta Suomeen maksetaan tällä hetkellä 74 asumisperusteisen Age Pension -järjestelmän eläkettä (kokonaismäärä 837 239 Australian dollaria eli noin 552 000 euroa vuodessa). Näiden eläkkeiden saajat ovat muuttaneet Suomeen eläkeläisinä, mikä on ainoa mahdollinen tapa saada eläke Australian ulkopuolelle. Työikäisenä Australiasta Suomeen palanneilla ei ole oikeutta Australian eläkkeeseen, koska he eivät eläkeiän saavuttaessaan enää asu Australiassa.

Suomen sopimuspolitiikassa on tavoitteena ollut tehdä sosiaaliturvasopimukset suurten siirtolaismaiden kanssa. Ainoana jäljellä on ollut sopimus Australian kanssa. Sopimuksen voimaantulolla olisi merkitystä erityisesti Australiassa työskennelleille ja sieltä Suomeen palanneille suomalaisille ja heidän toimeentulolleen Suomessa, koska he saisivat australialaisen eläkkeensä. Sopimuksen avulla saataisiin järjestettyä ja korjattua näiden henkilöiden eläketurvassa oleva aukko.

Suomesta on vuoden 1940 jälkeen lähtenyt Australiaan siirtolaiseksi noin 20 000 henkeä, joista noin 40 prosenttia on palannut takaisin. Jos henkilö palaa Australiasta Suomeen ennen eläkkeelle jäämistään, Australian asumiseen perustuvaa eläkettä ei nykytilanteessa myönnetä Suomeen Australian lainsäädännön perusteella, vaan siihen tarvitaan sosiaaliturvasopimus. Myöskään Suomen kansaneläkettä ei nykytilanteessa myönnetä Australiaan ilman sosiaaliturvasopimusta. Sen sijaan työeläke maksetaan rajoituksitta Australiaan, jos kaikki eläkkeen saamiedellytykset muutoin täyttyvät.

Tällä hetkellä eläkeikäisiä paluumuuttajia arvioidaan tilastojen perusteella olevan noin 1 000 henkilöä. Yksittäistapauksissa Suomeen palanneen siirtolaisaika Australiassa on ollut yli 20 vuotta.

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen ja Australian välisen sosiaaliturvasopimuksen ja antaisi lain sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Sopimuksessa määrätään Australian asumisperusteisen vanhuuseläkkeen (Age pension) ja Suomen kansaneläkkeen vanhuuseläkkeen maksamisesta maasta toiseen. Näitä eläkkeitä ei myönnetä ao. maan ulkopuolella asuvalle henkilölle ilman sopimusta. Suomen työeläke maksetaan Australiassa asuville kansallisen lainsäädännön perusteella ja samoin Superannuation Suomessa asuville sitä koskevien kansallisten säännösten mukaan. Suomen työeläkkeen osalta sopimus kuitenkin varmistaisi työeläkkeen maksamisen Australiaan ja helpottaisi työeläkettä hakevien asemaa, koska hakemusprosessissa viranomaistoiminta olisi hakijan apuna.

Sopimuksessa määrätään vanhuuseläkkeiden yhteensovittamisesta siten, että tarveharkinta toteutetaan (Suomessa kansaneläkkeen eläkevähenteisyys) aina asuinmaassa. Tällöin siis ei tulisi kaksinkertaista tarveharkintaa ja maassa asuvia eläkkeensaajia kohdeltaisiin tasavertaisesti sekä Suomessa että Australiassa.

Sopimuksessa määrätään, että jos henkilö asuu Suomessa, Australian vanhuuseläkettä laskettaessa hänen Suomesta saamaansa kansaneläkettä ei lueta tuloksi. Lisäksi Australian eläkettä laskettaessa Suomen työeläkkeestä luettaisiin tuloksi vain suhteellinen osuus, jos asumisaikaa Australiassa on alle 25 vuotta. Tällöin Australian eläkkeen määrä suhteutetaan ulkomaille maksettaessa aina Australiassa asumisaikaan. Täten työeläkkeenkin tuloharkinta olisi lievennetty näissä tapauksissa sopimuksen perusteella.

Jos henkilö asuu Australiassa, Suomen kansaneläkettä laskettaessa henkilön Australiasta saamaa vanhuuseläkettä ei otettaisi huomioon eläketulona, mutta mahdollinen jatkuva Superannuation -eläke otettaisiin huomioon kansaneläkettä vähentävänä ulkomaisena eläkkeenä kokonaan. Suomesta kansaneläke maksettaisiin Suomessa asumisaikaan suhteutettuna kansaneläkelain mukaisesti. Asumisaika kertyy 16 ja 65 ikävuoden välillä.

Tilanteissa, joissa Australian eläkeoikeuden edellyttämä 10 vuoden asumisaika Australiassa ei täyty, saa henkilö lukea hyväkseen Suomen asumiskaudet, jotta oikeus eläkkeeseen syntyisi. Tällöin kuitenkin sovelletaan Australiassa asuvaan henkilöön tiukennettua tarveharkintaa, kunnes henkilö on ehtinyt asua Australiassa 10 vuotta.

Sopimuksessa on myös määräyksiä lähetetyistä työntekijöistä. Suomesta lähetetty työntekijä pysyisi työeläke- ja kansaneläkelain piirissä viisi vuotta ja maksut maksettaisiin Suomeen. Australiassa kaikkien työntekijöiden on kuuluttava Superannuation -järjestelmään, jossa työnantajan pakollinen maksu on 9 prosenttia palkasta. Sopimuksen mukaan Suomesta lähetetystä työntekijästä tätä maksua ei maksettaisi ja työntekijä olisi vapautettu tästä järjestelmästä. Age Pension sen sijaan on verorahoitteinen eikä siitä peritä maksuja.

Sopimus parantaisi sekä Australiassa edelleen asuvien että sieltä palanneiden eläketurvaa.

Lisäksi sopimuksella olisi vaikutusta Suomesta Australiaan lähetettyinä työntekijöinä lähteneiden henkilöiden eläkevakuuttamiseen. Sopimuksen mukaan Suomesta lähetetty työntekijä pysyisi työeläke- ja kansaneläkelain piirissä viisi vuotta ja maksut maksettaisiin Suomeen. Tällöin työntekijästä ei perittäisi Superannuation -maksuja.

Sopimuksen taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa Suomen kannalta merkittävin kustannuksia aiheuttava henkilöryhmä olisi 1960—70 -luvulla Australiaan muuttaneet suomalaiset, joita on noin 4 000 henkilöä. Kustannukset aiheutuisivat heille maksettavaksi tulevista kansaneläkkeistä. Vastavuoroisen sopimuksen perusteella Australiasta maksettavien eläkkeiden määrä huomioon ottaen nettovaikutukseksi arvioidaan noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannusvaikutus seuraa siirtolaisuutta sekä myöhempää muuttoliikettä maiden välillä. Jos tilanne säilyy nykyisellään, kustannukset Suomelle voivat jonkin verran nousta kun pääosa viimeisen Australiaan suuntautuneen muuttoaallon aikaan muuttaneista tulee eläkeikään. Australiasta saatujen tilastotietojen mukaan vuonna 2006 Australiassa asui yhteensä 7 944 Suomessa syntynyttä henkilöä, joista 3 522 oli miehiä ja 4 422 oli naisia. Näistä 38 prosenttia oli 60-vuotiaita ja tätä vanhempia. Lisäksi 2 179 henkilöä eli 27 prosenttia Australiassa asuvista Suomessa syntyneistä henkilöistä oli 50—59-vuotiaita, eli lähivuosina saavuttamassa eläkeiän. Vuoden 2020 jälkeen kustannukset alkavat alentua.

Sopimuksen mukaan eläkkeitä voitaisiin myöntää ja maksaa voimaantulopäivästä lukien.

Sopimuksen määräykset ovat sukupuolineutraaleja ja ne koskevat samalla tavoin miehiä ja naisia. Mahdolliset erot naisille ja miehille maksettavien eläkkeiden tasossa eivät johtuisi sopimuksesta tai sen vaikutuksesta eläkejärjestelmään vaan miesten keskimääräisesti paremmista palkoista ja pidemmistä työurista. Siirtolaisuustilastojen mukaan Australiaan on muuttanut suurin piirtein saman verran naisia kuin miehiä. Vuoden 2007 tilastotietojen mukaan Australiaan maksettiin eläkkeitä yhteensä 970 henkilölle. Näistä 489 oli miehiä ja 481 oli naisia. Kansaneläkettä maksettiin erityisestä syystä yhteensä kolmelle henkilölle ja nämä olivat kaikki naisia. Sekä työ- että kansaneläkettä maksettiin 10 miehelle ja 14 naiselle. Australiasta Suomeen muuttaneista (1980-2004) miehiä on hieman enemmän kuin naisia, joten sopimuksen perusteella maksettava Australian Age pension -eläke vaikuttaisi useammin miesten kuin naisten eläketurvaan.

Sopimus on ollut vireillä Australian kanssa jo 1980-luvulta. Neuvotteluissa on kuitenkin ollut pitkiä taukoja. Suomen kannalta neuvotteluja on hankaloittanut se, että kansallista eläkelainsäädäntöä uudistettiin voimakkaasti 1990-luvulla, mikä muutti neuvotteluasemaa kesken neuvotteluprosessin. Australia puolestaan ilmoitti vuonna 2001 haluavansa ensisijaisesti saattaa loppuun muita keskeneräisiä sopimuksia, jotka koskivat suurempia henkilöryhmiä. Neuvotteluja jatkettiin uudestaan vuonna 2007 Canberrassa sekä vuonna 2008 Helsingissä. Sopimus allekirjoitettiin 10 päivänä syyskuuta 2008.

Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

1 artikla. Artiklassa määrätään, mitä sopimuksessa tarkoitetaan etuudella, toimivaltaisella viranomaisella, toimivaltaisella laitoksella, lainsäädännöllä ja alueella. Artiklassa määritellään myös käsite ”työelämän aikainen asumiskausi Australiassa” sekä asuminen ja vakuutuskausi Suomen osalta. Tällaiset määritelmät, jotka välillisesti vaikuttavat aineellisen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten tulkintaan ja soveltamiseen, kuuluvat lainsäädännön alaan.

2 artikla. Artiklassa määrätään sopimuksen piiriin kuuluvasta lainsäädännöstä. Australiaa koskien sopimusta sovelletaan lakeihin, jotka muodostavat vanhuuseläkkeitä koskevan sosiaaliturvalainsäädännön sekä sopimuksen soveltamisajankohtana voimassa olevaan lakiin, joka koskee Superannuation -eläkejärjestelmää. Superannuation –järjestelmän osalta sopimus koskee kaksinkertaisen vakuuttamisen välttämistä, mutta ei etuuksia. Suomea koskien sopimusta sovelletaan työeläkejärjestelmän piiriin kuuluviin lakeihin sekä kansaneläkelain (569/2007) vanhuuseläkettä koskeviin säännöksiin sekä lakiin työnantajan sosiaaliturvamaksusta (366/1963) kansaneläkevakuutusmaksua koskevin osin.

Sopimusta ei ilman toisen sopimuspuolen suostumusta sovelleta sellaiseen sopimuksen piiriin kuuluvaan vanhuuseläkkeitä koskevaan lainsäädäntöön, jonka henkilöllistä soveltamisalaa toinen sopimuspuoli on laajentanut sopimuksen voimaantulon jälkeen.

3 artikla. Artiklassa määrätään, että sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka asuvat tai ovat asuneet Australiassa sekä henkilöihin, jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet Suomen lainsäädännön piiriin.

4 artikla. Artiklassa määrätään sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden yhdenvertaisesta kohtelusta.

5 artikla. Artiklassa määrätään etuuksien maastaviennistä. Sopimuksen tarkoittamat etuudet maksetaan henkilöille, jotka asuvat jommankumman sopimuspuolen alueella. Australian osalta sopimuksen tarkoittamien Australian etuuksien lisäosat, lisät ja korotukset maksetaan Australian ulkopuolella olevalle henkilölle vain, jos kyseinen etuus olisi maksettavissa sopimuksesta riippumatta.

6 artikla. Artiklassa määrätään, että artikloja 6—11 sovelletaan sellaisiin työntekijöihin ja/ tai työnantajiin, joihin ilman artiklojen 6—11 säännöksiä sovellettaisiin kummankin sopimuspuolen lainsäädäntöä työskentelyn tai työskentelyyn perustuvan palkanmaksun johdosta.

7 artikla. Artiklassa määrätään, että sopimus ei sulje pois työnantajan mahdollisuutta vakuuttaa työntekijä vapaaehtoisesti Suomen työeläkejärjestelmässä.

8 artikla. Artiklassa määrätään, ettei sopimuksella ole vaikutuksia diplomaattisia ja konsulisuhteita koskevien Wienin yleissopimusten soveltamiseen.

9 artikla. Artiklassa määrätään lähetetyistä työntekijöistä ja kaksinkertaisen vakuuttamisen välttämisestä. Artiklassa määrätään, että sopimusta sovellettaessa pääsääntönä on työskentelyvaltion lainsäädännön soveltaminen. Artiklan 2 ja 3 kappaleessa määrätään lähetettyjä työntekijöitä koskevista lainvalintasäännöistä, joilla poiketaan 1 kappaleen pääsäännöstä. Artiklan 2 kappaleen mukaan toisen sopimuspuolen alueelle lähetetty virkamies jää lähtömaan lainsäädännön piiriin, jos hän työskentelee lähtömaan hallituksen lukuun ja työskentely vastaanottavan maan alueella on tilapäistä. Artiklan 3 kappaleen mukaan toisen sopimuspuolen alueelle lähetetty työntekijä jää lähtömaan lainsäädännön piiriin myös, jos työnantaja lähettää työntekijän toisen sopimuspuolen alueelle työskentelemään työnantajan lukuun tai työnantajaan sidoksissa olevaan yritykseen eikä työntekijän lähettäminen kestä yli viittä vuotta ja työskentely toisen sopimuspuolen alueella on tilapäistä.

10 artikla. Artiklassa määrätään, että toimivaltaiset viranomaiset voivat kirjallisesti sopia artiklojen 6—10 määräyksistä poikkeamisesta tietyn henkilön tai henkilöryhmän osalta.

11 artikla. Artiklassa määrätään 9 artiklan 2 ja 3 kappaleen ja 10 artiklan tarkoittamien lähetettyjen työntekijöiden perheenjäseniin sovellettavista lainvalintamääräyksistä. 9 artiklan 2 ja 3 kappaleen ja 10 artiklan tarkoittamien lähetettyjen virkamiesten ja työntekijöiden perheenjäseniin sovelletaan lähtömaan lainsäädäntöä, elleivät he oman työskentelynsä perusteella kuuluu työskentelymaan lainsäädännön piiriin. Artiklaa 11 sovellettaessa käytetään Suomen lainsäädännön tarkoittamaa perheenjäsenen määritelmää. Tämän artiklan ja 9—10 artiklan määräykset poikkeavat eläkevakuuttamista koskevista säännöksistä.

12 artikla. Artiklassa määrätään siitä, milloin Australian etuutta hakevan henkilön katsotaan täyttävän Australian lainsäädännön edellyttämän asumisedellytyksen tämän asuessa tai oleskellessa Suomessa. Australian lainsäädäntö edellyttää, että eläkettä hakiessaan henkilö sekä asuu että oleskelee Australiassa. Sopimuksen tämän artiklan perusteella Suomessa asuva ja oleskeleva henkilö täyttää Australian lainsäädännön vaatimukset.

13 artikla. Artiklassa määrätään kausien yhteenlaskemisesta Australian etuuksia varten. Artiklan 1 kappaleen perusteella Australian etuutta hakevan henkilön Suomen lainsäädännön mukaisesti täyttämä vakuutuskausi on katsottava Australian etuutta haettaessa Australian asumiskaudeksi, mikäli henkilö ei täytä Australian lainsäädännön edellyttämää asumiskautta. Artiklan 4 kappaleessa määrätään, että lyhin huomioonotettava Australian asumiskausi on 12 kuukautta, josta kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti, mikäli etuutta maksetaan Australian ulkopuolella asuvalle henkilölle.

14 artikla. Artiklassa määrätään Australian eläkkeen laskemisesta. Pääsääntönä on, että jos eläkettä maksetaan Australian alueen ulkopuolelle, eläkkeen määrä määräytyy Australian lainsäädännön mukaan. Artiklan 2 kappaleen mukaan Australian eläkettä laskettaessa Suomen työeläkkeestä luetaan henkilön tuloksi vain suhteellinen osuus. Artiklan 3 kappaleen mukaan myöskään Suomen kansaneläkettä eikä muita Suomen tarveharkintaisia etuuksia oteta huomioon eläkkeen laskennassa Suomessa asuvan henkilön tuloina.

15 artikla. Artiklassa määrätään Suomen kansalaisten ja Australian kansalaisten oikeudesta kansaneläkelain mukaiseen vanhuuseläkkeeseen. Artiklan 2 kappaleen perusteella myös Australiassa asuvat henkilöt voivat saada kansaneläkelain mukaista vanhuuseläkettä. Oikeus eläkkeeseen edellyttää, että henkilö on asunut Suomessa vähintään kolme vuotta 16 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Artiklan 3 kappaleen mukaan vanhuuseläkkeen maksamista jatketaan Australiaan muuttavalle eläkkeensaajalle, jos hän on asunut Suomessa vähintään 3 vuotta 16 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Lisäksi 4 kappaleessa määrätään, että laskettaessa vanhuuseläkkeen määrää henkilölle, joka ei asu Suomessa, Australian vanhuuseläkettä ei oteta huomioon. Artiklan määräykset poikkeavat kansaneläkelain säännöksistä.

16 artikla. Artiklassa määrätään, että oikeutta Suomen työeläkkeeseen ja eläkkeen määrää määrättäessä sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Työeläkelainsäädännöstä poiketen Australiassa täytetyt työskentelykaudet voidaan tarvittaessa ottaa huomioon, kun on kyse oikeudesta osa-aikaeläkkeeseen tai työttömyyseläkkeeseen.

17—25 artikla. Artikloihin 17—25 sisältyvät muut yleiset sopimusmääräykset ja hallinnollista menettelyä koskevat määräykset. Sopimuksen 18 artiklassa määrätään liikamaksujen takaisinperinnästä. Määräys koskee asioita, joista on Suomessa voimassa lain säännöksiä ja määräys kuuluu siten lainsäädännön alaan. Sopimuksen 19 artiklan 6 kappaleessa määrätään, että asiakirjoja, jotka on toimitettu sopimuspuolen viranomaiselle tai toimivaltaiselle laitokselle sopimuksen soveltamiseksi, ei saa torjua sillä perusteella, että ne on kirjoitettu toisen sopimuspuolen virallisella kielellä. Määräys poikkeaa kielilain (423/2003) säännöksistä ja Ahvenanmaan itsehallintolain kielisäännöksistä. Tämä vaikuttaa esityksen käsittelyjärjestykseen. Sopimuksen 21 artiklassa osoitetaan sopimuspuolten toimivaltaisille viranomaisille valtuus tehdä toimeenpanosopimus sopimuksen soveltamiseksi ja laitosten välisen yhteistoiminnan yksityiskohtien järjestämiseksi. Tämä määräys kuuluu lainsäädännön alaan. Erimielisyyksien ratkaisemista koskeva 22 artikla kuuluu myös lainsäädännön alaan kuuluviin määräyksiin. Sopimuksen voimaantuloa ja sopimuksen päättymistä koskevat artiklat sisältyvät 25 artiklaan.

1 §. Lain 1 § sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä on selvitetty yksityiskohtaisten perustelujen kohdassa 1.

2 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Sopimus tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolloin sopimuspuolet ovat diplomaattiteitse kirjallisesti ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä tämän sopimuksen voimaantulolle asetetut oikeudelliset edellytykset. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin sopimus tulee voimaan.

Sopimus sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä edellä selvitetyllä tavalla. Eduskunnan hyväksyminen on tältä osin tarpeellinen perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaisesti.

Sopimuksen 19 artiklassa määrätään viranomaisten käyttämistä kielistä. Määräys poikkeaa Ahvenanmaan itsehallintolain kielisäännöksistä. Ahvenanmaan itsehallintolain 59 §:n 2 momentin mukaan itsehallintolain säännösten kanssa ristiriidassa oleva valtiosopimuksen määräys tulee maakunnassa voimaan vain, jos maakuntapäivät antaa hyväksymisensä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Jos määräys koskee vain sitä kieltä, jota maakunnan viranomaisten tulee käyttää yhteydenpidossa ulkomaalaisiin tai ulkomaisiin viranomaisiin, lakiehdotus käsitellään Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan eduskunnassa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Perustuslain 95 §:n 2 momentin mukaan lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että eduskunta hyväksyisi Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 2008 Suomen tasavallan ja Australian välillä tehdyn sosiaaliturvasopimuksen.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään:

1 §

Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 2008 Suomen tasavallan ja Australian välillä sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.

---

Helsingissä 15 päivänä syyskuuta

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Liisa Hyssälä