Siirry esitykseen
HE 58/2008
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annettua lakia.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ehdotetaan jaettavaksi kahteen osastoon, joita johtaisivat päätoimiset puheenjohtajat. Viisijäsenisessä ratkaisukokoonpanossa käsiteltävien asioiden määrää ehdotetaan supistettavan. Uutena menettelynä otettaisiin käyttöön yhden tuomarin kokoonpano, jossa muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ratkaisisi esittelystä yksinkertaisia asioita. Muutoksenhakulautakunnan notaarit voisivat esitellä yksinkertaisia valitusasioita. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyaikojen lyhentäminen ja siten muutoksenhakijoiden oikeusturvan parantaminen.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2008.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva lakisääteinen lautakuntatyyppinen muutoksenhakuelin. Muutoksenhakulautakunnan toiminnasta säädetään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetussa laissa (1299/2006). Muutoksenhakulautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena valtaosassa niistä Kansaneläkelaitoksen tekemistä päätöksistä, joihin haetaan valittamalla muutosta. Lautakunnan päätöksistä voi valittaa edelleen vakuutusoikeuteen.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaa koskeva laki perustuu toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean tekemiin ehdotuksiin (KM 2001:9). Komitea tarkasteli toimeentuloturvan muutoksenhakujärjestelmää kokonaisuutena, johon kuuluivat muutoksenhaun eri vaiheet. Jo komitean toimeksiannossa todettiin, että toimeentuloturva-asioita koskevien valitusten suuren määrän vuoksi ja erityisen asiantuntemuksen turvaamiseksi lautakuntajärjestelmä on tarkoituksenmukaista säilyttää. Komitea katsoi, että tarkastuslautakunnan ja Kansaneläkelaitoksen aluekeskuksien yhteydessä toimivien sosiaalivakuutuslautakuntien yhdistämisellä yhdeksi valtakunnalliseksi muutoksenhakulautakunnaksi olisi useita etuja. Valitusten ratkaisukäytäntö ja menettelytavat asioiden käsittelyssä olisivat yhdenmukaisia. Ensimmäisenä valitusasteena Kansaneläkelaitoksen päätöksistä olisi muutoksenhakulautakunta ja toisena asteena toimeentuloturva-asioita käsittelevä tuomioistuin eli vakuutusoikeus.
Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakuelimenä toimineen tarkastuslautakunnan organisaatio ja nimi muutettiin vuoden 2007 alusta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnaksi. Muutostarpeet ilmenevät hallituksen esityksestä laiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 167/2006 vp). Lautakunnan tehtäviä lisättiin siirtämällä sille viiden lakkautetun sosiaalivakuutuslautakunnan tehtävät vuoden 2007 alusta. Lisäksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta sai oikeuden ratkaista Kansaneläkelaitoksen päätöksistä tehtyjä poistohakemuksia.
Organisaatiouudistuksen yhteydessä ei puututtu Kansaneläkelaitoksen tekemien päätösten käsittelyn prosessuaaliseen menettelyyn. Laissa on edelleen voimassa itseoikaisujärjestelmä. Jos henkilö on tyytymätön Kansaneläkelaitoksen päätökseen, hänen valituksensa ohjataan muutoksenhakuun Kansaneläkelaitoksen kautta. Myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä tehty valitus ohjataan Kansaneläkelaitoksen kautta. Näin varmistetaan, että henkilö saisi niin pian kuin mahdollista oikean päätöksen hänelle laissa tarkoitetusta etuudesta. Tätä järjestelmää täydentää etuuslakien säännös (esimerkiksi kansaneläkelain 82 §), jonka mukaan Kansaneläkelaitos voi aina uuden selvityksen ilmitultua ottaa asian uudelleen tutkittavaksi, jos kyseessä on evätyn edun myöntäminen tai myönnetyn edun lisääminen. Tällöin Kansaneläkelaitos voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn edun tai myöntää edun aikaisempaa suurempana. Sama koskee sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaa ja vakuutusoikeutta.
Organisaatiouudistuksen yhteydessä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimikautta koskevaa sääntelyä tarkennettiin ja toimikautta pidennettiin neljästä viiteen vuoteen. Toimikausi on nykyään yhdenmukainen muiden sosiaalivakuutusjärjestelmään kuuluvien lautakuntien kanssa. Nykyisen muutoksenhakulautakunnan toimikausi päättyy 31.12.2008.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa käsitellään valitusasioita seuraavien lakien nojalla: kansaneläkelaki (347/1956), sairausvakuutuslaki (1224/2004), perhe-eläkelaki (38/1969), laki lapsen hoitotuesta (444/1969), vammaistukilaki (124/1988), asumistukilaki (408/1975), rintamasotilaseläkelaki (119/1977), laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä (988/1988), eläkkeensaajien asumistukilaki (591/1978), laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005), lapsilisälaki (796/1992), äitiysavustuslaki (477/1993), sotilasavustuslaki (781/1993), laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993), laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/1996) ja laki maahanmuuttajan erityistuesta (1192/2002) ja laki eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta (39/2005). Edellä mainituista laeista kansaneläkelainsäädäntö on uudistettu vuoden 2008 alusta.
Sosiaaliturvaa koskevien valitusasioiden lukumäärä on kasvanut 2000-luvulla. Erityisesti on noussut työkyvyttömyyseläkettä, vammaisetuuksia ja yleistä asumistukea koskevien valitusten määrä. Vuonna 2006 tarkastuslautakuntaan saapui valituksia noin 14 000 kappaletta. Sosiaalivakuutuslautakuntien lakkauttamisen ja Kansaneläkelaitoksen päätöksistä tehtyjen poistohakemusten siirtymisen johdosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan saapuvien valitusten lukumäärä kohosi vuonna 2007 noin 21 500 asiaan. Lisäksi sosiaalivakuutuslautakunnista siirtyi keskeneräisinä asioina sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan 3 200 valitusta. Vuonna 2007 muutoksenhakulautakuntaan tuli siten ratkaistavaksi yhteensä noin 24 700 asiaa.
Ratkaistavien asioiden lukumäärän kasvuun varauduttiin vuonna 2007 perustamalla sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan 11 uutta esittelijän virkaa. Lisäksi muutoksenhakulautakuntaan palkattiin uutta toimistohenkilökuntaa siten, että lautakunnan henkilöstöresurssit kasvoivat yhteensä 15 henkilötyövuodella. Samalla muutoksenhakulautakunnan organisaatiota muutettiin toimivammaksi ja valituksia käsittelevien jaostojen lukumäärää lisättiin neljästä kuuteen. Lautakuntaan nimitettiin myös päätoiminen varapuheenjohtaja. Osa asioista voidaan käsitellä jaostojen kolmijäsenisissä kokoonpanoissa, millä on pyritty nopeuttamaan valitusasioiden käsittelyä.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on päätöksenteossaan itsenäinen. Tällä tarkoitetaan, että muutoksenhakulautakunta on lain mukaan sen päätettäväksi tulevien etuus- ja hallintoasioiden ratkaisutoiminnassa itsenäinen. Valtiontalouden eli tulo- ja menoarvion osalta muutoksenhakulautakunta ei ole itsenäinen tilivirasto. Valtion tulo- ja menoarviota koskevien säännösten sekä valtion talousarvion toimeenpanosta annetun asetuksen (1243/1992) 11 §:n mukaan ministeriö vahvistaa muutoksenhakulautakunnalle tulostavoitteet, jossa yhdessä sovitaan lautakunnan käytössä olevilla resursseilla toiminnalle tavoitteet. Muutoksenhakulautakunta on velvollinen tekemään toiminnastaan toimintakertomuksen ja sen tilinpäätös raportoidaan osana sosiaali- ja terveysministeriön tilivirastona tekemää tilinpäätöstä. Muutoksenhakulautakunta vastaa sen käyttöön annetuista varoista. Lisäksi asetuksen 66 i §:n mukaan ministeriö antaa vuosittain lautakunnan toiminnasta toimintakertomuskannanoton. Muutoksenhakulautakunnan tulee sisäisesti järjestää toimintansa siten, että tulossopimuksessa sovitut tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Se ei kuitenkaan voi itse esimerkiksi perustaa uusia pysyviä virkoja, koska virkojen perustaminen kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön toimivaltaan. Muutoksenhakulautakunta vastaa sille annettujen resurssien toimeenpanosta. Järjestelmä mahdollistaa kuitenkin, että se muutoinkin kuin tulosneuvottelujen yhteydessä raportoisi ministeriölle toiminnan vaikeuksista. Ministeriön tehtävänä on valvoa valtion varojen käyttöä tarkoituksenmukaisesti.
Sosiaali- ja terveysministeriö tekee sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan kanssa tulossopimuksen, jossa tulostavoitteet valitusasioiden käsittelyajan osalta asetetaan vuosittain. Keskimääräinen valitusten käsittelyaika vuonna 2007 oli 13 kuukautta, kun se edellisenä vuonna oli tarkastuslautakunnassa 11 kuukautta.
Kansalaisten oikeusturvan kannalta muutoksenhakulautakunnan nykyinen keskimääräinen 13 kuukauden käsittelyaika ei ole kohtuullinen. Tästä syystä sosiaali- ja terveysministeriö on sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan kanssa käydyissä vuosia 2008—2011 koskevissa tulossopimusneuvotteluissa kiinnittänyt erityistä huomiota valitusten käsittelyaikojen lyhentämiseen ja muutoksenhakulautakunnan työskentelytapojen kehittämiseen. Tulossopimuksessa on vuodelle 2008 asetettu keskimääräiseksi käsittelyaikatavoitteeksi 11 kuukautta. Tulossopimuskauden lopussa vuonna 2011 keskimääräisen käsittelyajan tulisi olla kuusi kuukautta. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa näiden tulostavoitteiden toteutumista säännöllisesti neljästi vuodessa.
Suomen perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Perustuslaki asettaa vaatimuksia lainkäyttöasioiden käsittelyssä noudatettavalle menettelylle toimeentuloturva-asioissa samoin kuin muissakin hallintolainkäyttöasioissa. Yksi keskeisistä vaatimuksista on asian ratkaiseminen viivytyksettä tuomioistuimessa tai riippumattomassa lainkäyttöelimessä. Lakisääteisessä sosiaaliturvassa korostuu käytännön kiireellisyys, sillä niissä on kysymys ihmisen perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaisesta perustoimeentulon turvasta. Valitusten käsittelyn viivästyminen voi muodostaa ongelman Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa ja perustuslain 21 §:ssä asetettujen käsittelyn kohtuullista kestoa koskevien edellytysten kannalta. Tuomioistuinten toiminnan joutuisuus on näissä perustoimeentuloturvaa koskevissa asioissa yksilön oikeusturvan kannalta erityisen tärkeää.
Kysymys sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelemien asioiden valitusaikojen pituudesta on noussut esiin myös eduskunnan kirjallisissa kysymyksissä ja eduskunnan oikeusasiamiehen sekä valtioneuvoston oikeuskanslerin kannanotoissa. Myös Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ovat tehneet sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toiminnan kehittämisestä. Käsitellessään hallituksen esitystä laiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 167/2006) myös Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti mietinnössään (34/2006 vp), että uudistuksen toteutumista on seurattava ja mikäli käsittelyajat eivät lyhene tavoitteiden mukaisesti, on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin. Myös hallitusohjelma edellyttää, että sosiaaliturvaa selkeytetään.
Samaan aikaan tämän hallituksen esityksen valmistelun kanssa sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan kanssa tulossopimukseen liittyen etsinyt hyviä käytäntöjä ja kartoittanut keinoja lyhentää käsittelyaikoja muutoksenhakulautakunnan sisäisiä menettelytapoja kehittämällä. Tarkoituksenmukaista on, että muutoksenhakulautakunnan sisäisillä toimenpiteillä pyritään nopeuttamaan asioiden käsittelyä, siten kuin muutoksenhakulautakunta työjärjestyksessään päättää. Esimerkiksi vakuutusoikeudessa ja suurimmissa hallinto-oikeuksissa on käytössä erilaisia käsittelyä tehostavia menettelytapoja.
Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen muutoksenhakulautakunnan voimavarojen lisätarpeesta. Etuuslakeja koskevien lainmuutosten yhteydessä ei aina ole riittävästi otettu huomioon lainmuutosten vaikutuksia valitusten määrään. Tämän vuoksi muutoksenhakulautakunta on kehyspäätöksessä 13.3.2008 saanut vuosille 2009—2011 vuosittain 300 000 euroa lisähenkilöstön palkkaamiseen ruuhkan purkamiseksi ja käsittelyaikojen lyhentämiseksi. Tämän lisäksi II lisätalousarviossa on esitetty 150 000 euroa kuluvalle vuodelle muutoksenhakulautakunnan ruuhkan purkamiseen. Tämä raha olisi käytettävissä 1.7.2008.
Muutoksenhakujärjestelmässä on kysymys ensimmäisen asteen päätöksenteon uskottavuudesta ja luotettavuudesta. Tätä luottamusta ei voida rakentaa pelkästään muutoksenhakujärjestelmää kehittämällä. Laissa on muutoksenhakujärjestelmään liitetty perustoimeentuloturvan luonteesta johtuen niin sanottu itseoikaisujärjestelmä. Tämä tarkoittaa, että valitusasiat saapuvat muutoksenhakulautakuntaan vasta sen jälkeen, kun valitus on jätetty Kansaneläkelaitoksen toimistoon ja Kansaneläkelaitos on tutkinut edellytykset itseoikaisulle. Kansaneläkelaitoksen tulee oikaista päätöksensä, jos se hyväksyy kaikki valituksessa esitetyt vaatimukset. Mikäli se ei hyväksy kaikkia valituksessa esitettyjä vaatimuksia, sen on siirrettävä valitus, oma lausuntonsa sekä valitusasiaan liittyvät asiakirjat muutoksenhakulautakuntaan. Samassa yhteydessä Kansaneläkelaitos toimittaa lausuntonsa tiedoksi myös valittajalle.
Tämän esityksen valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriö pyysi Kansaneläkelaitokselta selvitystä laitoksen muutoksenhakukäytännöistä. Saadun selvityksen mukaan Kansaneläkelaitoksen antamien itseoikaisupäätösten lukumääriä ei ole tilastoitu etuuskohtaisesti, joten kaikkien etuuksien osalta itseoikaisujen lukumäärä ei ole käytettävissä. Itseoikaisupäätösten etuuskohtaiset lukumäärät ovat kuitenkin alle yhden prosentin luokkaa kaikista ratkaistuista hakemuksista. Esimerkiksi vuonna 2007 ratkaistiin yhteensä noin 378 000 yleistä asumistukea koskevaa asiaa ja itseoikaisupäätöksiä annettiin 2560 kappaletta. Vammaisetuusasioita (lapsen hoitotuki, vammaistuki, eläkkeensaajien hoitotuki ja ruokavaliokorvaus) ratkaistiin yhteensä noin 111 000 ja itseoikaisuja näissä etuuksissa annettiin 558 kappaletta. Itseoikaisujen syitä ei ole tarkemmin Kelassa tilastoitu.
Muutoksenhakulautakuntien soveltamissa menettelyissä on ilmennyt valitusten käsittelyä pidentäviä seikkoja. Osaltaan siihen on vaikuttanut hallintolainkäyttölaki (586/1996), joka koskee myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaa ja sen edeltäjää tarkastuslautakuntaa. Perustuslaissa säädetään hyvän hallinnon perusteista ja hallintolainkäyttölain tarkoituksena on varmistaa tämän hyvän hallinnon toteutumista. Lain kirjaimellinen tulkinta saattaa kuitenkin vaikuttaa käsittelyn pitkittymiseen. Hallintolainkäyttölaki on kuitenkin etuuslakien säännöksiin nähden toissijainen.
Kansaneläkelaitoksen myöntämiä etuuksia haetaan henkilökohtaisella hakemuksella. Hakemuksessa vaaditut tiedot ilmenevät etuuslainsäädännöstä ja hakemuksen jättämisessä avustaa tarvittaessa Kansaneläkelaitoksen toimistojen henkilökunta.
Ensimmäisen asteen ja muutoksenhakuasteiden kuulemismenettelystä ei ole selkeää tilastotietoa. Eduskunnan oikeusasiamies on kuitenkin muutoksenhakuasteiden pitkää käsittelyaikaa koskevaa kantelua koskeneessa ratkaisussaan (1400/4/04) todennut:
”Asianosaisten oikeus toimittaa prosessin aikana lisäselvitystä on sosiaalivakuutukseen liittyvä oikeudenkäynnin erityispiirre. Vastapuolen kuuleminen on luonnollisesti myös tärkeä oikeusturvan tae. Toisaalta on otettava huomioon se, että lisäselvitykset, jotka ovat asian kannalta epäoleellisia taikka saman asian toistoa, eivät velvoita vastapuolen kuulemiseen.”
Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut kantaa myös päätösten perustelemiseen ratkaisussaan 2019/4/05:
”Näkemykseni mukaan silloin, kun muutoksenhakuasteissa päädytään perustelujen osalta samaan käsitykseen kuin edellisen asteen ratkaisussa, eikä asiassa ole esitetty uutta selvitystä, jonka merkitys tulisi päätöksessä arvioida, on viittaus ensimmäisen asteen perusteluihin mahdollinen.”
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain valmistelun yhteydessä ei otettu riittävästi huomioon, että muutoksenhakulautakunnassa käsiteltävät asiat vaihtelevat sisällöltään. Sen vuoksi olisi asianmukaista, että asioiden erilaisuus voitaisiin ottaa huomioon muutoksenhakulautakunnan toiminnassa nykyistä paremmin.
Jaostoissa käsiteltäviä asioita olisi periaatteessa mahdollista järjestää myös muutoksenhakulautakunnan työjärjestystä muuttamalla. Jotta muutoksenhakulautakunnan toiminta olisi kansalaisten kannalta läpinäkyvää, laissa säädetään, millaisissa kokoonpanoissa valitukset oikeudesta sosiaaliturvaetuuksiin ratkaistaan. Tällä perusteella esityksessä ehdotetaan jaostojen päätöksentekokokoonpanoja tarkistettavaksi lain tasolla.
Perustuslakivaliokunta on katsonut lausunnoissaan (PeVL 4/1982vp ja PeVL 2/2006vp) oikeusturvan yleensä edellyttävän, että muutoksenhakutuomioistuimet toimivat monijäsenisinä. Monijäsenisen kokoonpanon voidaan arvioida lisäävän käsiteltävien asioiden monipuolista harkintaa ja siten oikeusturvaa. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että oikeusturvan kannalta on toisaalta merkitystä myös asioiden käsittelyn joutuisuudella. Päätösvaltaisen kokoonpanon keventäminen käsittelyn asianmukaisuutta vaarantamatta mahdollistaa tuomioistuimien voimavarojen oikean kohdentamisen esimerkiksi vaativien ja vähemmän vaativien asioiden käsittelyyn. Tämä osaltaan tehostaa ratkaisutoimintaa niin, että asiat tulevat käsitellyksi perustuslain edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivästystä.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toimii jakautuneena kuuteen jaostoon. Lisäksi hallinnolliset asiat käsitellään hallintojaostossa, joka voi antaa asian päätoimisen puheenjohtajan päätettäväksi.
Muutoksenhakulautakunnan hallinnon tehostamiseksi ehdotetaan, että lautakunta jaettaisiin kahteen osastoon, joista toista johtaisi päätoiminen puheenjohtaja ja toista päätoiminen varapuheenjohtaja.
Osastojen tehtävistä määrättäisiin muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä. Osastojaolla pyritään lisäämään muutoksenhakulautakunnan mahdollisuutta järjestää työskentelynsä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Näin myös henkilöstöhallinnon tehtävät jakaantuisivat puheenjohtajien kesken tasaisemmin. Samanlaiset asiat voitaisiin jakaa osastoittain. Tällainen asiaryhmien jakaminen mahdollistaisi erikoistumisen osastolla käsiteltäviin asiaryhmiin. Tämä tehostaisi juttujen käsittelyä ja parantaisi ratkaisujen laatua. Hallintojaoston mahdollisuutta delegoida asioita ehdotetaan laajennettavaksi siten, että asia voidaan antaa myös päätoimiseen varapuheenjohtajan ratkaistavaksi. Lisäksi jäljempänä ehdotetaan tiettyjen asioiden ratkaisemista esittelystä yhden tuomarin kokoonpanossa.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 9 §:ssä säädetään viisijäsenisessä jaostossa ratkaistavista asioista. Näitä asioita ovat voimassa olevan lain mukaan kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke tai eläkkeensaajien hoitotuki, lapsen hoitotuki, vammaistuki, maahanmuuttajan erityistuki, sairausvakuutuslain mukainen päivärahaetuus, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukainen kuntoutusraha, ammatillinen tai lääkinnällinen kuntoutus, sairausvakuutuslain mukainen työterveyshuollon korvaus tai vuosilomakustannuskorvaus ja asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain mukainen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. Muut kuin edellä mainitut asiat käsitellään kolmijäsenisessä jaostossa.
Esityksessä ehdotetaan, että viisijäsenisessä jaostossa ratkaistavien asioiden määrää supistettaisiin ja asioita siirrettäisiin hallinnollisesti kevyempään kolmijäseniseen jaostoon. Samalla päivitettäisiin viittaukset uudistuneeseen kansaneläke- ja vammaisetuuslainsäädäntöön. Lainmuutoksen jälkeen viisijäsenisessä jaostossa ratkaistaisiin ainoastaan oikeus edellä mainittuihin etuuksiin ja kuntoutukseen sekä kuuluminen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin. Vammaisetuuksien osalta viisijäseninen jaosto ratkaisisi myös etuuden tason. Sairausvakuutuslain mukaisista päivärahaetuuksista viisijäsenisessä jaostossa ehdotetaan käsiteltäväksi ainoastaan oikeus sairauspäivärahaan ja osasairauspäivärahaan. Kansaneläkelaitoksen lainvoimaisen päätöksen poistoa ja etuuden takaisinperintää koskevat asiat ratkaistaisiin edelleen viisijäsenisessä jaostossa, jos päätös koskisi viisijäsenisen jaoston toimivaltaan kuuluvaa asiaa.
Lain 9 §:n 2 momentti varmistaa lisäksi, että jos asialla on hakijan toimeentulon tai lain soveltamisen kannalta erityisen suuri merkitys, se voidaan käsitellä viisijäsenisessä kokoonpanossa.
Muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 10 §:ssä säädetään kolmijäsenisestä jaostosta, jossa ratkaistaan ne asiat, joita ei ole erikseen säädetty viisijäsenisen jaoston ratkaistavaksi. Tämä tarkoittaa, että myös viisijäsenisessä kokoonpanossa käsiteltävien etuuksien määrää ja maksamista koskevat asiat käsiteltäisiin kolmijäsenisessä kokoonpanossa. Samoin kolmijäsenisessä kokoonpanossa käsiteltäisiin edelleen päätöksen poistamista koskevat hakemukset silloin, kun päätös koskisi kolmijäsenisen jaoston toimivaltaan kuuluvaa asiaa.
Voimassa olevan lain mukaan kaikki lainkäyttöasiat ratkaistaan sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa joko viisi- tai kolmijäsenisessä jaostossa. Valmistelutyön aikana on noussut esiin tarve löytää hallinnollisesti kevyempi menettely sellaisille asioille, joihin ei liity lainkaan tai lähes lainkaan harkintaa. Tällaisia asioita ovat sairausvakuutuslain mukaiset niin sanotut taksapäätökset. Sairausvakuutuslaissa säädetään yksiselitteisesti korvausosuuksista, jotka maksetaan lääkärin ja hammaslääkärin palkkiosta sekä lääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Esityksessä ehdotetaan, että tällaiset asiat ratkaisisi päätoiminen puheenjohtaja, päätoiminen varapuheenjohtaja tai sivutoiminen varapuheenjohtaja esittelystä yhden tuomarin kokoonpanossa. Taksapäätöksistä valitetaan suhteellisen vähän, mutta näidenkin asioiden tarkoituksenmukainen ratkaisumalli edistäisi muutoksenhakulautakunnan työn virtaviivaistamista.
Samoin yhden tuomarin kokoonpanossa ehdotetaan ratkaistavaksi valitusasian tutkimatta jättäminen myöhästymisen vuoksi sekä valituksen raukeaminen valituksen peruuttamisen vuoksi. Vuonna 2007 jätettiin myöhästyneenä tutkimatta 590 valitusasiaa ja valitus raukesi valituksen peruuttamisen perusteella 182 valitusasiassa. Laissa säädettäisiin kuitenkin myös mahdollisuudesta tarvittaessa käsitellä asia kolmijäsenisessä kokoonpanossa.
Muutoksenhakulautakunnan esittelijöillä tulee lain 7 §:n mukaan olla tuomarin virkaan oikeuttava tutkinto. Esityksessä ehdotetaan, että esittelijänä voisi toimia kuitenkin myös muutoksenhakulautakunnan notaari edellyttäen, että hänellä on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. Hallinto-oikeuksissa notaarit esittelevät merkittävän osan asioista. Hallinto-oikeuslain (430/1999) 10 §:n mukaan hallinto-oikeuden esittelijöitä ovat hallinto-oikeussihteerit ja notaarit. Kelpoisuusvaatimuksena hallinto-oikeuden notaarin virkaan on siihen soveltuva korkeakoulututkinto. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan notaarin tehtävään ei ole erityisiä kelpoisuusvaatimuksia, vaan siihen voidaan ottaa tehtävään soveltuva henkilö.
Tarkemmin notaarien esittelytehtävistä ja esittelijänä toimimisen edellytyksistä tulisi määrätä muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä. Ehdotetun muutoksen tarkoitus on, että notaarit voisivat esitellä puheenjohtajan ratkaistavaksi säädettyjä asioita, joihin ei sisälly harkintaa ja joiden ratkaisut tehdään hyvinkin kaavamaisesti. Notaarien esittelemistä asioista ei kuitenkaan säädettäisi laissa, vaan muutoksenhakulautakunta määräisi niistä tarkemmin työjärjestyksessään. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan johto voisi antaa tehtävän toimia esittelijänä sellaiselle notaarille, joka täyttää edellytykset esittelijänä toimimiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriö pyrki selvittämään tämän esityksen valmistelun yhteydessä, olisiko muutoksenhakulautakunnan valitusten suuren lukumäärän vuoksi tarkoituksenmukaista, että olisi sellaisia asioita, joista valitus ei menisi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Toimeentuloturvan muutoksenhakukomiteassa (KM 2001:9) linjattiin, että ”Muutoksenhakujärjestelmän selkeyden kannalta on merkitystä silläkin, että valitukset saman toimielimen, esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen, päätöksistä eivät hajaannu moneen erilaiseen muutoksenhakujärjestelmään. Valitusten ohjaaminen yksittäisissä määrältään vähäisissä asiaryhmissä muiden samankaltaisen asioiden muutoksenhausta poikkeavaan muutoksenhakujärjestelmään ei ole tarkoituksenmukaista.” Oikeus kansaneläkelain (568/2007) 3 luvun 12 §:n mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen on kuitenkin asia, joka voi olla saman henkilön osalta vireillä myös työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan saapuu vuosittain noin 2 800 työkyvyttömyyseläkettä koskevaa valitusasiaa. Luku on pysynyt kohtuullisen vakaana viime vuodet, poikkeuksena vuosi 2004, jolloin valituksia saapui 3 366 kappaletta. Vuoden 2007 lopussa muutoksenhakulautakunnassa oli vireillä yhteensä 4 062 työkyvyttömyyseläkettä koskevaa valitusta.
Selvityksen mukaan Kansaneläkelaitokseen saapui vuonna 2007 uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia noin 22 000 ja kuntoutustuen jatkohakemuksia noin 12 000. Näistä noin 1 800 tapauksessa Kansaneläkelaitos ja työeläkelaitos päätyivät keskenään ennakkoilmoitusmenettelyn seurauksena neuvottelumenettelyyn. Tällä on pyritty varmistamaan, että henkilö saa kokonaiseläketurvastaan yhdenmukaisen ratkaisun. Ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettely perustuu sosiaali- ja terveysministeriössä vuonna 1980 valmistuneeseen työryhmän esitykseen. Neuvottelumenettelyn seurauksena Kansaneläkelaitoksen ja työeläkelaitoksen ratkaisut jäivät eriäviksi vain noin viidessä prosentissa (52 kpl) neuvottelutapauksista. Ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelymalli toimii pääasiassa hyvin. Useissa tapauksissa eriävä ratkaisu on perusteltu ja harkittu, koska eri työeläkelakien ja kansaneläkelain määritelmät työkyvyttömyydestä poikkeavat jonkin verran toisistaan.
Neuvottelumenettely ei koske sellaisia tapauksia, joissa työeläkettä ei ole kertynyt lainkaan tai työeläkkeen määrä on vähintään noin 1 100 euroa kuukaudessa. Näistä jälkimmäiset tapaukset ratkaistaan yksinomaan työeläkejärjestelmässä.
Tavoitteena muutoksenhaun siirtämisessä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan myös kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkeoikeutta koskevissa asioissa olisi saman ihmisen työkyvyttömyyseläkettä koskevan muutoksenhaun yhdenmukaistuminen ja tehostaminen.
Menettely ei poistaisi Kansaneläkelaitokselta oikeutta edelleen ratkaista kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkeoikeutta koskevat asiat. Muutoksenhaku yhdenmukaistuisi työkyvyttömyyseläkkeen osalta vakuutusoikeuden tapaan ja ratkaisu turvaisi henkilön kokonaiseläketurvan yhtäaikaisen ja nopean ratkaisemisen.
Selvityksen yhteydessä saatujen lausuntojen mukaan tätä menettelytapaa ei voida toteuttaa nopealla aikataululla. Sen vuoksi sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena on selvittää, voidaanko tässä asiassa myöhemmin päästä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa käsiteltävien asioiden vähentämiseen. Muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi tulee vuositasolla edelleen noin 20 000 asiaa. Muutoksenhakulautakunnan nykyisten ratkaisutilastojen perusteella lautakunta pystyy ratkaisemaan vuosittain noin 17 000 asiaa. Tämä merkitsee sitä, että muutoksenhakulautakunnan toimintaa ajatellen lautakuntaan tulevien valitusten vähentämistä on perusteellisesti harkittava.
Edellä olevan johdosta hallitus esittää, että muutoksenhakulautakunnan käsittelyaikoja pyrittäisiin lyhentämään tässä vaiheessa asioiden käsittelytapaa keventämällä ja nopeuttamalla.
Esityksellä ei ole olennaisia taloudellisia vaikutuksia.
Lainmuutoksilla yhdessä muutoksenhakulautakunnan sisäisten toimenpiteiden ja resurssien lisäämisen kanssa pyritään siihen, että valitusten keskimääräinen käsittelyaika lyhenenisi jo kuluvan vuoden aikana. Tähän tulokseen pääseminen edellyttää, että muutoksenhakulautakunta ottaa käyttöön ehdotetut toimenpiteet asioiden käsittelyn keventämiseksi. Tavoitteen toteutuminen edellyttää myös lautakunnan voimavarojen uudelleen kohdentamista. Tavoitteena on, että muutoksenhakulautakunnan valitusten käsittelyaika lyhenee toimenpiteiden seurauksena asteittain siten, että vuonna 2011 keskimääräisen käsittelyajan arvioidaan olevan noin kuusi kuukautta.
Esitys parantaisi muutoksenhakijoiden oikeusturvaa lyhentämällä valitusten käsittelyaikoja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa.
Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä on kuultu Kansaneläkelaitosta, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaa, työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa, oikeusministeriötä, vakuutusoikeutta, Eläketurvakeskusta, Työeläkevakuuttajat TELA ry:tä sekä työelämän osapuolia.
4 §. Päätoimisten puheenjohtajien tehtävät ja nimittäminen. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin päätoimisen varapuheenjohtajan osalta viittaus 8 §:n 1 momenttiin, jossa säädettäisiin muutoksenhakulautakunnan osastoista. Koska päätoimisen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtävistä määrätään tarkemmin työjärjestyksessä, myös osastojen johtamiseen liittyvistä tehtävistä määrättäisiin siellä.
7 §. Esittelijät. Pykälän 2 momenttia täydennettäisiin siten, että myös muutoksenhakulautakunnan notaarit voisivat toimia esittelijöinä, jos heillä olisi tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. Notaarien esittelytehtävistä ja esittelijänä toimimisen edellytyksistä määrättäisiin muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä. Soveltuva korkeakoulututkinto voisi olla ammattikorkeakoulututkinto (kuten sairaanhoitaja ja jatkossa oikeustradenomi) tai muu alempi korkeakoulututkinto (kuten farmaseutti).
8 §. Muutoksenhakulautakunnan osastot ja jaostot. Pykälään lisättäisiin uusi 1 momentti, jossa säädettäisiin muutoksenhakulautakunnan jakautumisesta kahteen osastoon. Päätoiminen puheenjohtaja ja päätoiminen varapuheenjohtaja johtaisivat kumpikin omaa osastoaan ja vastaisivat niiden tuloksellisuudesta. Osastojen tehtävistä määrättäisiin tarkemmin muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin hallintojaostolle mahdollisuus antaa asioita päätoimisen puheenjohtajan lisäksi myös päätoimisen varapuheenjohtajan päätettäväksi. Pykälän 2 momentissa lueteltuihin muutoksenhakulautakunnan ratkaisukokoonpanoihin lisättäisiin myös yhden tuomarin kokoonpano.
9 §. Viisijäseninen jaosto. Pykälän 1 momentissa luetellaan ne asiat, jotka tulee ratkaista viisijäsenisessä jaostossa. Näitä ovat kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke, vammaisetuudet, maahanmuuttajan erityistuki, sairausvakuutuslain mukainen päivärahaetuus sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaisen kuntoutusraha, ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus sekä kuuluminen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin. Tätä luetteloa ehdotetaan supistettavaksi siten, että viisijäseninen jaosto ratkaisisi asian vain silloin, kun on kyse vakuutetun oikeudesta kyseiseen etuuteen tai kuntoutukseen. Sairausvakuutuslain mukaisista päivärahaetuuksista vain oikeus sairauspäivärahaan ja osasairauspäivärahaan ratkaistaisiin viisijäsenisessä kokoonpanossa. Vammaisetuuksien osalta viisijäseninen jaosto ratkaisisi asian myös silloin, kun kyse on vammaisetuuden tasosta. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 8 kohta, jossa säädettäisiin kohdissa 1—7 mainittuihin etuuksiin liittyvien päätösten poistohakemusten ja takaisinperintäasioiden käsittelemisestä edelleen viisijäsenisessä jaostossa. Pykälän 1 momenttiin korjattaisiin viittaukset uuteen kansaneläkelakiin ja vammaisetuuksista annettuun lakiin. Muut kuin 9 §:n 1 momentissa mainitut asiat ratkaistaisiin kolmijäsenisessä jaostossa tai jäljempänä ehdotetun uuden 10 a §:n mukaisesti.
10 a §. Puheenjohtajan ratkaistavat asiat. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 10 a §, jossa säädettäisiin niistä asioista, jotka muutoksenhakulautakunnan päätoiminen puheenjohtaja, päätoiminen varapuheenjohtaja tai sivutoiminen varapuheenjohtaja ratkaisisi yksin esittelystä. Tällaisia asioita, joissa ratkaisuun ei sisälly lainkaan harkintaa, olisivat lääkärin ja hammaslääkärin palkkion korvausta koskevat asiat sekä lääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimus- ja hoitotoimenpiteen korvausta koskevat asiat silloin, kun kyse on yksinomaan korvauksen määrää koskevasta valituksesta. Lääkärin ja hammaslääkärin palkkiosta maksettavasta korvauksesta sekä lääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon korvauksesta säädetään sairausvakuutuslain 3 luvun 4 §:n 1 momentissa ja 5 §:n 1 momentissa. Samoin yhden tuomarin kokoonpanossa ratkaistaisiin valituksen peruuttamista ja myöhästyneen valituksen tutkimatta jättämistä koskevat asiat.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta 1 momentissa tarkoitetun asian käsittelemiseen tarvittaessa kolmijäsenisessä kokoonpanossa.
11 §. Vahvennettu jaosto. Pykälän sanamuoto on ollut tulkinnanvarainen sen osalta, ketkä puheenjohtajista voivat määrätä luonteeltaan periaatteellisen asian käsiteltäväksi vahvennetussa jaostossa. Sanamuotoa ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että päätoiminen puheenjohtaja, päätoiminen varapuheenjohtaja tai jaosto voisivat kukin määrätä asian käsiteltäväksi vahvennetussa jaostossa yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi. Sivutoimisella puheenjohtajalla ei siis olisi tällaista toimivaltaa yksinään vaan ainoastaan yhdessä jaostonsa kanssa. Sanamuotoa tarkennettaisiin myös vahvennetun jaoston kokoonpanon osalta siten, että vahvennetussa jaostossa on puheenjohtajana muutoksenhakulautakunnan päätoiminen puheenjohtaja tai päätoiminen varapuheenjohtaja ja edellä mainittujen lisäksi jäseninä sivutoimiset varapuheenjohtajat ja asiaa aikaisemmin käsitelleen jaoston jäsenet. Sekä päätoiminen puheenjohtaja että päätoiminen varapuheenjohtaja kuuluvat siis molemmat aina vahvennetun jaoston kokoonpanoon. Heistä jompikumpi toimii vahvennetun jaoston puheenjohtajana.
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä elokuuta 2008.
Perustuslain 21 §:ssä säädetään kansalaisten oikeusturvasta. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Tuomioistuimista säädetään perustuslaissa, jonka 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Lailla säädetyt sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnat toimivat tuomioistuinten tavoin ja jäsenet hoitavat lakien mukaan tehtäviään tuomarin vastuulla ja heidän puolueettomuuttaan turvaavat tuomarin esteellisyyssäännökset. Sosiaali- ja terveysministeriössä noudatetulla hallintokäytännöllä on haluttu varmistaa muutoksenhakuasteina toimivien lautakuntien toiminnan jatkuvuus, oikeuskäytännön yhdenmukaisuus sekä valittajan oikeusturvan toteutuminen lautakuntia koskevassa lainsäädännössä ja lautakuntia nimitettäessä. Ehdotetut muutokset vahvistavat osaltaan perustuslain 21 §:ssä tarkoitettua oikeusturvaa sosiaaliturvan muutoksenhaussa. Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että esitys voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain (1299/2006) 4 §:n 2 momentti, 7 §:n 2 momentti, 8 §, 9 §:n 1 momentti ja 11 §:n 1 momentti sekä
lisätään lakiinuusi 10 a § seuraavasti:
4 §Päätoimisten puheenjohtajien tehtävät ja nimittäminen
Päätoiminen puheenjohtaja johtaa muutoksenhakulautakuntaa ja vastaa sen toiminnasta, valvoo laintulkinnan yhdenmukaisuutta muutoksenhakulautakunnan ratkaisuissa sekä vastaa muutoksenhakulautakunnan hallinnollisista asioista työjärjestyksessä tarkemmin määrätyllä tavalla. Päätoimisen varapuheenjohtajan tehtävistä määrätään, sen lisäksi mitä 8 §:n 1 momentissa säädetään, muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä.
7 §Esittelijät
Muutoksenhakulautakunnan esittelijällä on oltava tuomarin virkaan oikeuttava tutkinto. Esittelijänä voi toimia myös muutoksenhakulautakunnan notaari, jos hänellä on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. Esittelijän tehtävistä määrätään tarkemmin muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä.
8 §Muutoksenhakulautakunnan osastot ja jaostot
Muutoksenhakulautakunta jakautuu hallinnollisesti kahteen osastoon. Toista osastoa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa muutoksenhakulautakunnan päätoiminen puheenjohtaja ja toista vastaavalla tavalla päätoiminen varapuheenjohtaja.
Asiat ratkaistaan muutoksenhakulautakunnassa jaostoissa. Lainkäyttöasiat ratkaistaan esittelystä viisi- tai kolmijäsenisessä jaostossa, yhden tuomarin kokoonpanossa, vahvennetussa jaostossa tai täysistunnossa. Muut asiat ratkaistaan hallintojaostossa, jollei hallintojaosto ole antanut asiaa muutoksenhakulautakunnan päätoimisen puheenjohtajan tai päätoimisen varapuheenjohtajan päätettäväksi.
Käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä, lääkärijäsenen on osallistuttava asian käsittelyyn.
9 §Viisijäseninen jaosto
Viisijäsenisessä jaostossa on puheenjohtajana muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja jäseninä lakimiesjäsen, lääkärijäsen ja kaksi muutoksenhakijoiden olosuhteiden tuntemusta edustavaa jäsentä. Asia käsitellään viisijäsenisessä jaostossa, jos kysymys on:
1) oikeudesta kansaneläkelain (568/2007) mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen;
2) oikeudesta vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaiseen etuuteen tai mainitun lain mukaisen etuuden määrästä;
3) oikeudesta maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain (1192/2002) mukaiseen etuuteen;
4) oikeudesta sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvun 1 §:n mukaiseen sairauspäivärahaan tai 11 §:n mukaiseen osasairauspäivärahaan;
5) oikeudesta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaiseen kuntoutusrahaan taikka ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen;
6) sairausvakuutuslain mukaisesta työterveyshuollon korvauksesta tai vuosilomakustannuskorvauksesta;
7) asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) mukaisesta asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta; tai
8) 1—7 kohdassa tarkoitettua etuutta koskevan lainvoimaisen päätöksen poistamisesta tai mainitun etuuden takaisinperinnästä.
10 a §
Puheenjohtajan ratkaistavat asiat
Muutoksenhakulautakunnan päätoiminen puheenjohtaja, päätoiminen varapuheenjohtaja tai sivutoiminen varapuheenjohtaja ratkaisee esittelystä valitusasiat, joissa on kysymys ainoastaan sairausvakuutuslain 3 luvun 4 §:n 1 momentin tai 5 §:n 1 momentin mukaisen korvauksen määrästä. Samoin menetellään, jos kysymys on valituksen peruuttamisesta tai hallintolainkäyttölain (586/1996) 51 §:n 2 momentin mukaisesta valituksen tutkimatta jättämisestä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu asia voidaan käsitellä myös 10 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa.
11 §Vahvennettu jaosto
Muutoksenhakulautakunnan päätoiminen puheenjohtaja tai päätoiminen varapuheenjohtaja tai jaosto voi määrätä jaostossa käsiteltävänä olevan asian tai siihen kuuluvan kysymyksen ratkaistavaksi vahvennetussa jaostossa yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi. Vahvennetussa jaostossa on puheenjohtajana muutoksenhakulautakunnan päätoiminen puheenjohtaja tai päätoiminen varapuheenjohtaja ja edellä mainittujen lisäksi jäseninä sivutoimiset varapuheenjohtajat sekä asiaa aikaisemmin käsitelleen jaoston jäsenet.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 16 päivänä toukokuuta
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Peruspalveluministeri
Paula Risikko