Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1978 pöytäkirjan VI liitteeseen tehdyt muutokset. Muutokset hyväksyttiin Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitean MEPC:n 53. istunnossa vuonna 2005. Liite sisältää määräyksiä alusten aiheuttaman ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Eduskunnan hyväksyttäväksi ehdotetaan myös laki VI liitteeseen tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Liitteen muutokset tulivat kansainvälisesti voimaan 22 päivänä marraskuuta 2006. Suomi on diplomaattiteitse ilmoittanut IMO:lle, että muutokset tulevat Suomen osalta voimaan vasta nimenomaisen suostumuksen antamisen jälkeen. Tarkoituksena on, että muutos ja laki sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta saatetaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella mahdollisimman pian niiden hyväksymisen jälkeen.

---

Alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvä vuoden 1978 pöytäkirja (SopS 51/1983), jäljempänä Marpol 73/78 -yleissopimus, tuli kan-sainvälisesti ja Suomen osalta voimaan 2 päivänä lokakuuta 1983.

Marpol 73/78 -yleissopimus sisältää määräyksiä öljystä ja öljyisistä seoksista, irtolastina kuljetettavista vaarallisista nestemäisistä aineista, meriympäristölle vaarallisista pakatuista aineista, aluksista peräisin olevasta kiinteästä jätteestä ja käymäläjätevesistä aiheutuvan merellisen ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä sekä alusten aiheuttaman ilman pilaantumisen ehkäisemisestä. Yleissopimuksen päästörajoitukset ovat tiukempia yleissopimuksessa määritellyillä erityisalueilla, kuten Itämeren alueella. Yleissopimus sisältää määräyksiä myös aluksia koskevista teknisistä vaatimuksista sekä täytäntöönpano- ja tarkastusjärjestelmän, jossa lippu-, ranta- ja satamavaltiot toimivat yhteistyössä.

Marpol 73/78 -yleissopimuksen VI liite, joka sisältää määräykset aluksista aiheutuvan ilman pilaantumisen ehkäisemisestä, valmisteltiin Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa myöhemmin kuin muut Marpol 73/78 -yleissopimuksen liitteet. Vuoden 1997 muutospöytäkirja ja sen liite VI liitteen lisäämisestä Marpol 73/78 -yleissopimukseen (SopS 33/2005) hyväksyttiin syyskuussa 1997. Muutospöytäkirja tuli kansainvälisesti voimaan 19 päivänä toukokuuta 2005.

Sopimuksen VI liitteessä muun muassa kielletään otsonikerrosta heikentävien aineiden tahalliset päästöt ja otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävien uusien laitteiden asentaminen aluksiin. Liitteessä asetetaan myös typen oksidien päästörajoituksia aluksiin asennettaville uusille dieselmoottoreille. Aluksissa käytettävien polttoöljyjen rikkipitoisuudelle asetetaan maailmanlaajuinen 4,5 painoprosentin raja. Liitteessä on myös määräykset erityisistä rikin oksidipäästöjen valvonta-alueista, joilla sovelletaan tiukempia rajoituksia (rikkipitoisuusraja 1,5 painoprosenttia). Itämeren alue on hyväksytty tällaiseksi valvonta-alueeksi. Liite sisältää lisäksi määräyksiä jätteiden polttamisesta aluksissa. Siinä muun muassa kielletään tiettyjen aineiden polttaminen kokonaan. Liitteessä on myös määräyksiä sopimuspuolten velvollisuudesta järjestää vastaanottojärjestelmiä otsonikerrosta heikentäviä aineita ja alusten pakokaasujen puhdistusjätteitä varten. Lisäksi määrätään liitteen määräysten noudattamisen varmistamiseksi aluksille suoritettavista tarkastuksista sekä kansainvälisen ilmansuojelutodistuskirjan antamisesta aluksille.

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitea MEPC hyväksyi Lontoossa 22 päivänä heinäkuuta 2005 muutoksia Marpol 73/78 -yleissopimuksen VI liitteeseen ja siihen liittyvään typenoksideja koskevaan tekniseen säännöstöön päätöslauselmalla MEPC.132(53). Suomi on diplomaattiteitse 16 toukokuuta 2006 ilmoittanut, että muutokset tulevat Suomen osalta voimaan vasta nimenomaisen suostumuksen antamisen jälkeen. Osa muutoksista kuuluu Suomessa lainsäädännön alaan, jolloin niiden hyväksymiselle on tarpeen saada Eduskunnan suostumus. VI liitteen muutokset koskevat katsastuksia ja todistuskirjan myöntämistä. Muutoksilla on pyritty saattamaan VI liitteen katsastusta koskevat määräykset yhdenmukaisiksi Marpol 73/78 -yleissopimuksen muiden liitteiden katsastusta koskevien määräysten kanssa. Muutetun VI liitteen määräyksillä Pohjanmeren alue määritellään rikin oksidipäästöjen valvonta-alueeksi. Muilta osin muutokset ovat lähinnä toimituksellisia, eivätkä sisällä asiallisia muutoksia.

Euroopan yhteisössä on useiden direktiivien avulla säännelty rikin oksidipäästöjä, tiettyjen polttoaineiden rikkipitoisuutta sekä asetettu ulkoilman rikkidioksidipitoisuudella raja-arvot. Tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä 1999/32/EY, jäljempänä rikkipitoisuusdirektiivi, rajoitetaan Euroopan yhteisön alueella muualla kuin meriliikenteessä käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus 1,00 painoprosenttiin ja kaasuöljyjen, mukaan lukien meriliikenteessä käytettävät kaasuöljyt, rikkipitoisuus 0,20 painoprosenttiin vuoden 2007 loppuun ja vuoden 2008 alusta 0,10 painoprosenttiin.

Direktiivin soveltamisalaan eivät alun perin sisältyneet meriliikenteessä käytettävät raskaat polttoöljyt eli niin sanotut bunkkeriöljyt. Rikkipitoisuusdirektiiviä muutettiin vuonna 2005 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2005/33/EY direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuuden osalta. Muutosdirektiivillä rikkipitoisuusdirektiivin soveltamisalaan lisättiin meriliikenteessä käytettävä raskas polttoöljy. Muutosdirektiivillä saatettiin myös voimaan uusi rikkipitoisuusraja, enintään 1,5 painoprosenttia kaikille Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa käytettäville polttoaineille. Raja-arvoa on sovellettu Itämeren osalta 11 päivästä elokuuta 2006 lähtien ja sitä sovelletaan Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa 11 päivästä elokuuta 2007 alkaen. Tämä raja-arvo on sama, josta on sovittu vuoden 1997 muutospöytäkirjan rikin oksidipäästöjen valvonta-alueille. Muutosdirektiivillä vahvistettiin 1,5 painoprosentin rikkipitoisuusraja kaikille meriliikenteen polttoaineille, joita käytetään yhteisön kaikkiin satamiin ja satamista säännöllisesti liikennöivissä matkustaja-aluksissa.

Aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain (300/1979), jäljempänä alusjätelaki, tarkoituksena on ehkäistä alusten tavanomaisesta toiminnasta aiheutuvaa ympäristön pilaantumista kieltämällä ilmalle tai vedelle vahingollisten aineiden päästäminen alukselta. Tarkemmat säännökset sekä poikkeukset alusjätelain päästökiellosta on annettu aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annetulla valtioneuvoston asetuksella (635/1993), jäljempänä alusjäteasetus. Alusjätelain ja -asetuksen säännökset perustuvat muun muassa Marpol 73/78 -yleissopimukseen. Katsottaessa, että Marpol 73/78 -yleissopimuksen määräykset edellyttävät Suomessa niiden saattamista osaksi asiasisältöistä lainsäädäntöä, tällaiset määräykset on yleensä sisällytetty alusjätelakiin ja -asetukseen.

Alusjätelain 3 §:n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi Marpol 73/78 -yleissopimuksen sekä Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevan sopimuksen (SopS 2/2000) sekä vastaavien Suomen muiden kansainvälisten velvoitteiden ja Euroopan yhteisöjen säädösten täytäntöönpanemiseksi tarkempia säännöksiä suomalaisen aluksen sekä Suomen satamiin tai satamista tai sisävesialueella liikennöivän ulkomaisen aluksen rakenteesta, varusteista, miehityksestä ja käytöstä. Alusjätelain 21 a §:n nojalla valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää aluksista ilmaan tai veteen tapahtuvien ilmaa pilaavien aineiden päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, aluksilla käytettävien moottoreiden päästövaatimuksista, aluksilla käytettävien moottoreiden pakokaasujen puhdistuslaitteistosta sekä aluksella käytettävän polttoaineen laatuvaatimuksista ja polttoaineen luovutustodistuksesta Marpol 73/78 –yleissopimuksen VI liitteen, Euroopan yhteisön säädösten tai Suomen muiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.

Rikkipitoisuusdirektiiviin vuonna 2005 tehtyjen muutosten voimaan saattamiseksi alusjäteasetukseen sisällytettiin tarpeelliset säännökset määritelmistä, yhteisön satamiin tai satamista säännöllisesti liikennöivien matkustaja-alusten polttoaineen rikkipitoisuudesta, meriliikenteessä käytettävän dieselöljyn enimmäisrikkipitoisuudesta, rikkipitoisuusvaatimusten noudattamista koskevista poikkeuksista, uuden päästövähentämisteknologian koekäytöstä sekä määritysmenetelmistä. Lisäksi voimassa oleviin polttoaineiden luovutustodistuksia ja polttoainenäytteitä koskevaan säännökseen sekä hyväksyntöjä koskevaan säännökseen lisättiin tarpeelliset säännökset selvityksestä, jonka jäsenvaltio on direktiivin perusteella velvollinen toimittamaan Euroopan yhteisöjen komissiolle.

Liikenne- ja viestintäministeriö on 1 päivänä heinäkuuta 2004 asettanut alusjätelakitoimikunnan, jonka tehtävänä on laatia ehdotus aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja merellisen ympäristövahinkojen torjuntaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi siten, että lainsäädännöstä tulisi lakiteknisesti asianmukainen ja ympäristönsuojelun kannalta tehokas. Toimikunnan työ, joka sisältää luonnoksen alusjätelakia koskevaksi hallituksen esitykseksi, on tarkoitus luovuttaa liikenneministerille 30.9.2007. Uuteen alusjätelakiin ja siihen liittyvään asetukseen tullaan sisällyttämään kokonaisuudessaan laivapolttoaineiden rikkipitoisuutta koskevat säännökset perustuslain vaatimusten mukaisesti. Tämän johdosta uuden alusjätelain ja siihen liittyvän alusjäteasetuksen kokonaisuudistuksen voimaantulon myötä nykyinen alusjätelaki ja –asetus on tarkoitus kumota samoin kuin valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta siltä osin kun se sisältää säännöksiä laivaliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta. Hallituksen esitys uudeksi alusjätelaiksi on tarkoitus antaa Eduskunnalle kevätistuntokaudella 2008.

Marpol 73/78 –yleissopimuksen VI liitteen lainalaan kuuluvat määräykset on saatettu Suomessa laintasoisina voimaan blankettilailla (236/2005). Liitteen II luku sisältää määräykset alusten katsastuksesta, vahvistuksesta ja valvonnasta. Alusten katsastuksista säädetään merilain (674/1994) ja alusjätelain nojalla alusten katsastuksista annetussa asetuksessa (1123/1999), jäljempänä katsastusasetus. Katsastusasetuksen säännökset kattavat myös liitteen mukaiset katsastukset. Katsastusasetuksessa säädetään myös todistuskirjojen antamisesta aluksille.

Liikenne- ja viestintäministeriö on 21 päivänä maaliskuuta 2006 asettanut työryhmän valmistelemaan alusturvallisuutta koskevan lainsäädännön uudistamista. Katsastuksia koskevan lainsäädännön uudistaminen kuuluu työryhmän toimeksiantoon. Katsastuksia koskeva lainsäädäntö ei tällä hetkellä kaikilta osin täytä perustuslaissa säädettyjä vaatimuksia. Alusturvallisuuslakityöryhmän tehtävänä onkin laatia ehdotus tämän lainsäädännön uudistamiseksi siten, että siitä tulee perustuslain vaatimukset täyttävä ja lakiteknisesti asianmukainen. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa Eduskunnalle kevätistuntokaudella 2008.

Marpol 73/78 –yleissopimuksen VI liitteen muutosten hyväksyminen ei vaadi muutoksia voimassa olevaan kansalliseen lainsäädäntöön. Kansalliseen lainsäädäntöön sisältyvät puutteet suhteessa perustuslain 80 §:ään tulevat korjatuksi alusjäte- sekä alusturvallisuuslainsäädännön uudistusten myötä.

Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi Marpol 73/78 -yleissopimuksen VI liitteeseen tehdyt muutokset. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että Eduskunta hyväksyisi lain alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1978 pöytäkirjaan vuonna 1997 tehdyllä muutospöytäkirjalla lisätyn VI liitteen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Hyväksymällä Marpol 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen muutokset Suomi sitoutuu määräyksiin, jotka ovat myös kansainvälisesti voimassa.

Marpol 73/78 –yleissopimuksen VI liitteen muutokset liittyvät lähinnä katsastuksiin ja todistuskirjan myöntämiseen. Muut muutokset ovat lähinnä toimituksellisia, eivätkä sisällä substanssimuutoksia. Lisäksi muutoksessa määritellään Pohjanmeren alue rikin oksidipäästöjen valvonta-alueeksi.

Muutokset tullaan myöhemmin huomioimaan myös alusjätelakitoimikunnan sekä alusturvallisuuslakiuudistusta valmistelevan työryhmän työssä.

Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia.

Esityksellä ei ole ympäristövaikutuksia. Rikkipitoisuusdirektiiviin vuonna 2005 tehtyjen muutosten täytäntöönpanolla on jo sisällöllisesti saatettu voimaan Marpol 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen muutetun 14 säännön määräyksiä vastaavat säännökset.

Hallituksen esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä Merenkulkulaitoksen kanssa. Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Ahvenanmaan maakuntahallitukselta, Merenkulkulaitokselta, Suomen Varustamoyhdistys ry:ltä, Ålands Redarföreningiltä, Rahtialusyhdistykseltä, Suomen Laivanpäällystöliitolta, Suomen Konepäällystöliitolta ja Suomen Merimies-Unionilta. Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on otettu esityksen jatkovalmistelussa huomioon.

Muutokset alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1978 pöytäkirjaan vuonna 1997 tehdyn muutospöytäkirjan liitteeseen.

1 luku. Yleistä

2 Sääntö. Määritelmät. Määritelmiin lisätään uusi kohta 14 kohdan 13 jälkeen, jossa määritellään vuosipäivä. Vuosipäivä merkitsisi päivää ja kuukautta, joka vastaisi kansainvälisen ilmansuojelutodistuskirjan voimassaolon päättymispäivää.

2 luku. Katsastus, vahvistus ja valvonta

5 Sääntö. Katsastukset. Säännön otsikkoa muutetaan siten, että vanha ”katsastukset ja tarkastukset” korvataan otsikolla ”katsastukset”. Myös itse sääntö korvataan uudella, vaikkakin uusi sääntö vastaa suurimmalta osaltaan aikaisempaa. Sääntö sisältää määräykset perus-, uusinta-, väli-, vuosi- ja lisäkatsastuksista, jotka on toimitettava alukselle, jonka bruttovetoisuus on vähintään 400, sekä jokaiselle kiinteälle tai kelluvalle porauslautalle tai muulle alustalle. Määräykset vuosi- ja lisäkatsastuksista ovat uusia. Suomessa VI liitteen määräykset alusten katsastuksista on saatettu lakitasoisina voimaan blankettilailla (236/2005). Suomessa Marpol 73/78 -yleissopimuksen mukaisista katsastuksista säädetään katsastusasetuksessa, jonka säännökset vastaavat VI liitteen mukaisia katsastuksia koskevia määräyksiä. Katsastusasetuksessa säädetään ylimääräisestä katsastuksesta, joka vastaa VI liitteen lisäkatsastusta.

6 Sääntö. Todistuskirjan antaminen ja hyväksyminen. Säännön otsikkoa muutetaan siten, että vanha otsikko ”kansainvälisen ilmansuojelutodistuskirjan antaminen” korvataan otsikolla ”todistuskirjan antaminen ja hyväksyminen”. Myös itse sääntö korvataan uudella säännöllä. Sääntöä muuttamalla täsmennetään, että kansainvälinen ilmansuojelutodistuskirja on annettava liitteen 5 säännön mukaisesti suoritetun perus- tai uusintakatsastuksen jälkeen. Määräykset vuosi- ja lisäkatsastuksista ovat uusia. Suomessa VI liitteen määräykset todistuskirjan antamisesta on saatettu lakitasoisina voimaan blankettilailla (236/2005). Suomessa liitteen mukaisesta todistuksesta säädetään katsastusasetuksen 46 §:ssä, joka kattaa VI liitteen määräykset todistuskirjan antamisesta.

7 Sääntö. Toisen hallituksen antama tai hyväksymä todistuskirja. Säännön otsikkoa muutetaan siten, että vanha otsikko ”toisen hallituksen antama todistuskirja” korvataan otsikolla ”toisen hallituksen antama tai hyväksymä todistuskirja”. Myös itse sääntö korvataan uudella säännöllä. Säännön mukaan vuoden 1997 pöytäkirjan sopimuspuolen hallitus voi hallinnon pyynnöstä antaa tai hyväksyä todistuskirjan. Muutos on nykyiseen sääntöön verrattuna tekninen.

8 Sääntö. Todistuskirjan kaava. Sääntö korvaa aikaisemman 8 säännön. Säännön määräysten mukaan todistuskirjan pitää olla liitteen I mallin mukainen ja vähintään englanniksi, ranskaksi tai espanjaksi. Muutoksen jälkeen sääntöön ei sisälly velvoitetta kansainvälisen ilmansuojelutodistuskirjan laatimisesta sen antaneen maan virallisella kielellä. Jos todistuskirjassa on käytetty myös myöntäjävaltion virallista kieltä, sen kielinen versio on etusijalla mahdollisissa tulkintatilanteissa. Määräys todistuskirjan antavan valtion virallisen kielen mukaisen version etusijasta riitatilanteessa on uusi.

9 Sääntö. Todistuskirjan voimassaolo ja pätevyys. Sääntö korvaa aikaisemman 9 säännön. Säännön mukaan kansainvälinen ilmansuojelutodistuskirja annetaan hallinnon määräämäksi ajaksi, joka ei saa olla viittä vuotta pidempi. Määräajan laskeminen riippuu edellisen todistuskirjan päättymispäivämäärästä, mutta määrätyissä tilanteissa uusintakatsastuksen toimittamispäivämäärästä. Sääntöön sisältyy määräykset todistuskirjan määräajan pidentämisestä tilanteessa, jossa todistuskirja on annettu alle viideksi vuodeksi. Säännön määräyksiä koskien tilanteita, joissa alus ei ole todistuskirjan voimassaolon päättyessä sellaisen valtion satamassa, jossa se on tarkoitus katsastaa, on muutettu siten, että todistuskirjan voimassaoloaikaa voidaan pidentää enimmillään kolmeksi kuukaudeksi. Sääntöön on muutoksella otettu määräykset todistuskirjaan merkityn vuosipäivän muuttamisesta tilanteissa, joissa vuosi- tai välikatsastus on toimitettu ennen liitteessä määrättyä ajankohtaa. Sääntöön sisältyviä määräyksiä todistuskirjan voimassaolon päättymisestä on täsmennetty siten, että todistuskirjan voimassaolo päättyy tilanteissa, joissa todistuskirjaa ei ole hyväksytty liitteen vuosi- ja välikatsastuksia koskevan säännön mukaisesti. Katsastusasetuksen säännökset vastaavat VI liitteen määräyksiä siltä osin kuin kysymys ei ole toimituksellisista muutoksista.

3 luku. Alusten päästöjen valvontavaatimukset

14 Sääntö. Rikin oksidit. Sääntö muutetaan siten, että myös Pohjanmeren alue nimetään rikin oksidipäästöjen valvonta-alueeksi.

1 §. Pykälällä ehdotetaan saatettavaksi voimaan ne vuoden 1997 pöytäkirjan liitteen muutoksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan tarkemmin Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa.

2 §. Lain voimaantulosta säädettäisiin tasavallan presidentin asetuksella. Tasavallan presidentin asetus lain voimaantulosta olisi tarkoitus antaa ensi tilassa sen jälkeen kun Eduskunta on hyväksynyt lain.

Marpol 73/78 –yleissopimuksen VI liitteen muutokset tulivat kansainvälisesti voimaan 22 päivänä marraskuuta 2006. Suomi on diplomaattiteitse ilmoittanut IMO:lle 16 toukokuuta 2006, että koska Marpol 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen muutokset sisältää määräyksiä, jotka Suomessa kuuluvat lainsäädännön alaan, muutosten voimaantulon edellytys Suomessa on Suomen nimenomaisen suostumuksen antaminen.

Tarkoituksena on, että muutos ja laki sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta saatetaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella mahdollisimman pian niiden hyväksymisen jälkeen.

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan Eduskunta hyväksyy muun muassa sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Perustuslakivaliokunnan mukaan tämä perustuslaissa tarkoitettu Eduskunnan hyväksymistoimivalta kattaa kaikki aineelliselta luonteeltaan lain alaan kuuluvat kansainvälisen velvoitteen määräykset. Valtiosopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen määräys on luettava lainsäädännön alaan,

1) jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista,

2) jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita,

3) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla taikka

4) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä tai

5) siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Perustuslakivaliokunnan mukaan kansainvälisen velvoitteen määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11/2000 vp, PeVL 12/2000vp ja PeVL 45/2000 vp).

Yhteisöoikeuden näkökulmasta VI liitteen muutokset on jaetun toimivallan sopimus, jonka määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltion ja osittain yhteisön toimivaltaan. Rikkipitoisuusdirektiivillä säännellään tiettyjen polttoaineiden rikkipitoisuutta. Rikkipitoisuusdirektiiviä on meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuuden osalta muutettu siten, että sen soveltamisalaan on lisätty myös meriliikenteessä käytettävä raskas polttoöljy. Marpol 73/78 –yleissopimuksen VI liitteen 14 sääntö koskee myös meriliikenteessä käytettävän polttoaineen sallitun rikkipitoisuuden raja-arvoja. Näin ollen säännön 14 osalta toimivallan voidaan katsoa siirtyneen yhteisölle.

Vaikka 14 sääntöön sisältyvät määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan, Eduskunnan hyväksymistoimivalta ei perustuslain tulkintakäytännön mukaan koske yhteisön toimivaltaan kuuluvan sopimuksen osia (PeVL 6/2001 vp). Tähän liittyen merkitystä ei ole sillä, että Marpol 73/78 –yleissopimuksen mukaan vain valtiot voivat olla sopimuspuolia ja että yhteisö ei näin ollen voi tulla yleissopimuksen muutetun liitteen sopimuspuoleksi. Huolimatta siitä, että Suomi yhdessä unionin muiden jäsenvaltioiden kanssa toimii sitoutumisasiakirjoja jätettäessä myös EU:n puolesta niiltä osin, kuin sopimusmääräykset kuuluvat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, Eduskunnan hyväksymistoimivalta ei koske tällaisia sopimusmääräyksiä (PeVL 16/2004 vp). Liitteen 14 sääntöä lukuun ottamatta kaikki VI liitteen muutoksen kattamat säännöt kuuluvat Suomen yksinomaisen toimivallan piiriin.

Liitteen 5 säännön määräykset alusten katsastuksista kuuluvat lainsäädännön alaan ainakin siltä osin kuin määräykset kohdistuvat aluksen päällikön tai omistajan oikeuksien tai velvollisuuksien perusteisiin. Sama koskee liitteen 6 ja 9 säännön määräyksiä aluksen oikeudesta saada kansainvälinen ilmansuojelutodistuskirja. Lisäksi liitteen 2 sääntö liitteessä käytettyjen käsitteiden määritelmästä vaikuttaa välillisesti lainsäädännön alaan kuuluvien aineellisten määräysten sisältöön ja soveltamiseen, minkä vuoksi se kuuluu lainsäädännön alaan.

Perustuslain 94 §:n 2 momentin mukaan kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Perustuslain 95 §:n 2 momentin mukaan lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, eduskunnan on hyväksyttävä ehdotus sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Sopimusliitteen muutokset voidaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja esitykseen sisältyvä lakiehdotus tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että

Eduskunta hyväksyisi alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1978 pöytäkirjaan Lontoossa vuonna 1997 tehdyn muutospöytäkirjan liitteeseen tehdyt muutokset siltä osin kuin ne kuuluvat Suomen toimivaltaan.

Koska muutospöytäkirja sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan (SopS 51/1983) VI liitteeseen Lontoossa 22 päivänä toukokuuta 2005 tehdyn muutoksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.

---

Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2007

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Suvi Lindén