Siirry esitykseen
HE 70/2007
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elintarvikelain muuttamisesta ja Elintarviketurvallisuusvirastosta annetun lain 1 §:n 2 momentin kumoamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi elintarvikelakia ja Elintarviketurvallisuusvirastosta annettua lakia. Esityksen mukaan elintarvikelainsäädäntöön liittyvistä tehtävistä ja Elintarviketurvallisuusviraston tulosohjauksesta vastaisi maa- ja metsätalousministeriö.
Esitys liittyy valtion vuoden 2008 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Elintarvikelaki (23/2006) tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2006 ja Elintarviketurvallisuusvirastosta annettu laki (25/2006) tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006. Elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua koskee näin ollen pääsääntöisesti yksi kansallinen laki. Lain toimeenpanon johdosta vastaa yksi keskusviranomainen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.
Elintarvikelaki korvasi kolme aiempaa lain tasoista säädöstä. Niistä elintarvikelaki (361/1995) kuului kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle, laki eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta (1195/1996) maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle sekä terveydensuojelulain (763/1994) 8 luku sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Uuden elintarvikelain mukaan elintarvikevalvonnan yleisen suunnittelun ja valvonnan ohjaus kuuluvat edelleen mainituille kolmelle ministeriölle.
Uutta elintarvikelakia valmistelleen maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2003 asettaman työryhmän toimeksiannossa todettiin nimenomaisesti, että uusi laki on valmisteltava siten, ettei ministeriöiden toimivaltajakoon puututa (työryhmämuistio MMM 2004:16). Lakiluonnoksesta annetuissa lausunnoissa sekä myöhemmin hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyn yhteydessä kritisoitiin jonkin verran muun muassa elinkeinon edustajien taholta sitä, että elintarvikelain johto säilyy kolmella eri ministeriöllä.
Elintarviketurvallisuusvirasto kuuluu virastosta annetun lain mukaan maa- ja metsätalousministeriön toimialaan. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa yhteistoiminnassa kauppa- ja teollisuusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa viraston tulosohjauksesta. Valtioneuvoston elintarviketurvallisuusvirastosta antaman asetuksen (115/2006) 11 §:n mukaan maa- ja metsätalousministeriö allekirjoittaa valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 11 §:n mukaisen tulostavoiteasiakirjan Elintarviketurvallisuusviraston kanssa ja antaa saman asetuksen 66 i §:ssä tarkoitetun tilinpäätöskannanoton. Tulostavoiteasiakirja ja tilinpäätöskannanotto on valmisteltava yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todetaan, että keskushallinnossa elintarvikealan päätöksenteon tiivistämistä jatketaan yhdistämällä kauppa- ja teollisuusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön elintarvikelainsäädäntötehtävät maa- ja metsätalousministeriön elintarvikkeiden turvallisuus- ja laatutehtäviin. Tämän johdosta ehdotetaan elintarvikelakia muutettavaksi siten, että lain ylin johto kuuluisi maa- ja metsätalousministeriölle. Lisäksi laissa on lukuisia valtuuksia alemman asteisten säädösten antamiseksi, jotka tulee muuttaa vastaavasti. Pääosin ehdotetaan, että kauppa- ja teollisuusministeriölle tai sosiaali- ja terveysministeriölle annetut asetuksenantovaltuudet siirrettäisiin maa- ja metsätalousministeriölle samoin kuin sellaiset valtioneuvostolle annetut asetuksenantovaltuudet, joiden nojalla annettavat säädökset perustuvat yksinomaan elintarvikelakiin ja ovat teknisiä tai toimeenpanoa koskevia luonteeltaan.
Elintarviketurvallisuusvirastosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lain 1 §:stä poistetaan viittaus ministeriöiden yhteistoiminnasta viraston tulosohjauksessa.
Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 11 §:n mukaan ministeriöiden toimialan muuttuessa valtioneuvosto voi siirtää viran ministeriöstä toiseen toimialajaon muutosta vastaavasti. Samoin valtioneuvosto voi näissä tilanteissa siirtää määräajaksi nimitetyn virkamiehen toisen ministeriön palvelukseen määräajan päättymiseen saakka. Valtioneuvostosta annetun lain lähtökohtana on, että täytettynä oleva virka voidaan siirtää ilman virkamiehen suostumusta. Näin voidaan menetellä, jos siirto ei vaikuta virkamiehen vapauteen valita asuinpaikkansa. Kauppa- ja teollisuusministeriön markkinaosaston kilpailu-, kuluttaja- ja elintarvikeasioiden ryhmässä työskentelee 15 henkilöä, joiden työpanoksesta 5,65 henkilötyövuotta käytetään elintarvikelainsäädäntötehtäviin. Sosiaali- ja terveysministeriön terveysosaston terveydensuojelun ja työterveyshuollon ryhmässä työskentelee 14 henkilöä, joiden työpanoksesta 0,9 henkilötyövuotta käytetään elintarvikelainsäädäntötehtäviin. Elintarvikelain muuttamiseen liittyvä tehtävien ja henkilöstön siirto maa- ja metsätalousministeriölle ehdotetaan toteutettavaksi valtioneuvostosta annetussa laissa säädetyn menettelyn mukaisesti. Palvelussuhteen ehtojen, kuten palkkauksen, säilymisestä ennallaan virkojen siirtojen yhteydessä ehdotetaan selvyyden vuoksi erillistä säännöstä. Palkkaus vastaanottavassa organisaatiossa perustuu vastaanottavan organisaation palkkausjärjestelmään, niin myös henkilön kuukausipalkka ja sen muutokset. Henkilöllä on kuitenkin siirtymähetkellä lisäksi oikeus luovuttavassa organisaatiossa maksetun palkkatason turvaavaan euromääräiseen palkanlisään tilanteessa, jossa tehtävien vaativuus siirtymähetkellä säilyy entisellä tasolla, mutta vastaanottavan organisaation palkkausjärjestelmän mukaan maksettava kuukausipalkkaus on alempi kuin luovuttavassa organisaatiossa maksettu.
Mikäli henkilön tehtävien vaativuus ei säily entisellä tasolla, palkanlisä lasketaan sellaisen palkan, jota luovuttavassa organisaatiossa olisi asianomaisessa alemman vaativuuden tehtävissä maksettu ja vastaanottavassa organisaatiossa maksettavan kuukausipalkan erotuksena.
Henkilön kuukausipalkan nousu siirtymähetken jälkeen alentaa palkanlisän euromäärää nousua vastaavalla euromäärällä. Palkanlisä lakkaa tällöin, kun kuukausipalkka saavuttaa kuukausipalkan ja palkanlisän yhteismäärän siirtymähetkellä. Palkanlisä säilyy muussa tapauksessa niin kauan, kuin tehtävät keskeytyksettä säilyvät vähintään sillä vaativuustasolla, jolla ne olivat vastaanottavassa virastossa siirtymähetkellä.
Valtioneuvostosta annetun lain nojalla siirtyvät ministeriöiden toimialajaon muuttuessa muun muassa ministeriön hallinnonalalle kuuluvat toimielimet uuden toimialajaon mukaisen ministeriön hallinnonalalle. Siirtyviä toimielimiä ovat kauppa- ja teollisuusministeriön toimialan elintarvikeneuvottelukunta ja uuselintarvikelautakunta. Ministeriöissä vireillä olevat asiat samoin kuin sopimukset ja muut velvoitteet ja niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät myös valtioneuvostosta annetun lain nojalla uuden toimialajaon mukaiselle ministeriölle.
Esityksen tarkoituksena on vahvistaa valtioneuvoston toimintakykyä elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun liittyvissä kysymyksissä kokoamalla elintarvikelainsäädäntötehtävät maa- ja metsätalousministeriöön. Tehtävien siirrolla ei ole vaikutuksia muuhun hallintoon, sillä Elintarviketurvallisuusvirasto kuuluu jo maa- ja metsätalousministeriön toimialaan.
Elintarviketurvallisuusviraston tulosohjauksesta vastaisi jatkossa vain yksi ministeriö, maa- ja metsätalousministeriö. Vuoden 2004 alusta voimaan tulleet uudet talousarviosäännökset korostavat ministeriöiden tulosohjauksen terävöittämistä ja tilivelvollisuutta. Tulosohjaus on nähtävä luonteeltaan normaalina toiminnan johtamisena. Tämän vuoksi Elintarviketurvallisuusviraston ohjaus erillisen elintarviketurvallisuuden yhteistyöryhmän kautta ei ole enää perusteltua.
Ehdotuksen toteuttaminen edellyttää 402 000 euron siirtoa 5,65 henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen sekä uuselintarvikelautakunnan ja elintarvikeneuvottelukunnan menojen siirtona kauppa- ja teollisuusministeriöstä sekä 70 000 euron siirtoa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kansanterveyslaitoksen järjestämään eläinlääkärien erikoistumiskoulutukseen (ympäristöhygienia ja elintarvikehygienia) tarkoitettu määräraha (noin 20 000 euroa) jäisi sosiaali- ja terveysministeriöön.
Esitys on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä. Maa- ja metsätalousministeriö asetti 17 päivänä toukokuuta 2007 elintarvikelainsäädäntötehtävien siirtoa maa- ja metsätalousministeriöön valmistelevan työryhmän, jossa oli edustajat maa- ja metsätalousministeriön lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Luonnoksesta hallituksen esitykseksi antoivat lausuntonsa valtioneuvoston kanslia, oikeusministeriö, valtiovarainministeriö, maa- ja metsätalousministeriön maatalousosasto, maaseutu- ja luonnonvaraosasto, kala- ja riistaosasto sekä henkilöstö- ja hallintoyksikkö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Elintarviketurvallisuusvirasto, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. Lausunnoissa esitetyt huomautukset on mahdollisuuksien mukaan otetta huomioon hallituksen esityksessä.
Esitys liittyy valtion vuoden 2008 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 7 §:n 3 ja 4 momentti, 20 §:n 5 momentti ja 25 §:n 3 momentti sekä
muutetaan 7 §:n 2 momentti, 8 §:n 2 ja 3 momentti, 9 §:n 3 momentti, 10 §:n 2 ja 3 momentti, 11 §, 14 §:n 4 momentti, 15 §:n 4 momentti, 17 §:n 2 momentti, 20 §:n 4 momentti, 21 §:n 3 momentti, 24 §:n 1 momentti, 25 §:n 2 momentti, 27 §:n 3 momentti, 28 §:n 5 momentti, 29 §, 35 §:n 4 momentti, 37 §:n 1 momentti, 40 §:n 4 momentti, 45 §:n 2 momentti, 46 §:n 2 momentti, 50 §:n 5 momentti, 52 §:n 4 momentti, 70 §:n 2 momentti ja 71 §:n 3 momentti seuraavasti:
7 §Elintarvikkeita koskevat yleiset vaatimukset
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä:
1) elintarvikkeiden koostumuksesta, mikrobiologisesta laadusta ja niiden sisältämistä vieraista aineista;
2) kasvisten ulkoisesta laadusta;
3) elintarvikkeiden lisäaineista, aromeista, entsyymeistä, ravintoaineista ja valmistuksen apuaineista;
4) elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista sekä niiden käytöstä ja puhtausvaatimuksista.
8 §Eräitä elintarvikkeita koskevat vaatimukset
Vitamiinien, kivennäisaineiden ja muiden vastaavien aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin voidaan säätää maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Jos lisäämisestä ei ole erikseen säädetty, mainittujen aineiden lisääminen elintarvikkeisiin on sallittua ainoastaan Elintarvikeviraston myöntämällä luvalla. Lupa voidaan myöntää, jos lisäämisen tarkoituksena on korvaavien elintarvikkeiden ravitsemuksellisen vastaavuuden varmistaminen tai elintarvikkeiden ravitsemuksellinen täydentäminen. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos lisätty määrä on sellainen, että se korvaa vain valmistuksessa aiheutuneen hävikin tai tasaa valmistusaineessa luontaisesti esiintyvän vaihtelun.
Edellä 3 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetun uuselintarvikeasetuksen soveltamisalaan kuuluvien elintarvikkeiden markkinoille saattamiseen sovelletaan uuselintarvikeasetuksen mukaista menettelyä. Uuselintarvikeasetuksen 4 artiklan 3 kohdan tarkoittamana elintarvikearviointeja tekevänä toimivaltaisena elimenä toimii maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä uuselintarvikelautakunta. Uuselintarvikelautakunnan tehtävänä on uuselintarvikeasetuksen 6 artiklan tarkoittamien uuselintarvikkeiden markkinoille saattamiseen liittyvien ensiarviointien tekeminen sekä muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa tehtyjen ensiarviointien arviointi. Uuselintarvikelautakunnan jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimittää maa- ja metsätalousministeriö. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään uuselintarvikelautakunnan jäsenten kelpoisuusvaatimuksista ja toimikaudesta, lautakunnan tehtävien järjestämisestä, kansallisesta yhteysviranomaisesta sekä muista uuselintarvikeasetuksen edellyttämistä kansallisista järjestelyistä.
9 §
Elintarvikkeesta annettavia tietoja koskevat yleiset vaatimukset
Tarkempia säännöksiä elintarvikkeen pakkauksessa, esitteessä, mainoksessa tai muulla tavoin markkinoinnin yhteydessä annettavista tiedoista annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
10 §Elintarvikehuoneistoa ja alkutuotantopaikkaa koskevat yleiset vaatimukset
Tarkempia säännöksiä alkutuotantopaikkojen ja elintarvikehuoneistojen rakenteellisista ja toiminnallisista vaatimuksista, alkutuotantopaikassa käytettävän ja elintarvikehuoneistossa elintarvikkeiden valmistukseen ja käsittelyyn käytettävän veden laatuvaatimuksista ja niissä elintarvikkeita käsittelevälle henkilöstölle asetettavista hygieenisistä vaatimuksista annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
Tarkempia säännöksiä elintarvikkeiden myynnistä tai luovutuksesta ulkotiloissa ja suurissa yleisötilaisuuksissa annetaan valtioneuvoston asetuksella.
11 §Elintarvikkeiden käsittelyä, säilytystä ja kuljetusta koskevat vaatimukset
Elintarvikkeita on käsiteltävä, säilytettävä ja kuljetettava niin, ettei elintarvikkeiden hyvä hygieeninen laatu vaarannu. Hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa käsiteltävän ja säilytettävän lihan tulee olla tarkastettu siten kuin 43 §:ssä säädetään, lukuun ottamatta 13 §:n 2 momentin 8 kohdassa tarkoitettua lihaa tai metsästäjien järjestämissä yksityistilaisuuksissa käsiteltävää lihaa.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä:
1) elintarvikkeiden käsittelystä ja kuljettamisesta;
2) elintarvikkeiden käsittely-, säilytys-, kuljetus-, myynti- ja tarjoilutilojen lämpötiloista;
3) helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisiä kuljetuksia ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävää erityiskalustoa koskevan sopimuksen (ATP) (SopS 48/1981; jäljempänä ATP-sopimus) kansallisesta täytäntöönpanosta.
14 §Hakemusmenettely elintarvikehuoneiston hyväksymiseksi
Tarkempia säännöksiä hyväksymishakemuksen sisällöstä ja ilmoitusten tekotavasta annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
15 §Elintarvikehuoneiston hyväksyvä viranomainen ja hyväksymispäätös
Tarkempia säännöksiä hyväksymispäätöksen muusta sisällöstä annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
17 §Jäljitettävyyttä koskevat vaatimukset
Tarkempia säännöksiä elintarvikkeiden jäljitettävyydestä annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
20 §Omavalvontasuunnitelma
Tarkempia säännöksiä elintarvikealan toimijoiden omavalvontasuunnitelmasta ja siihen liittyvästä kirjanpidosta annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
21 §Omavalvontasuunnitelman hyväksyminen
Omavalvontasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä valvontaviranomainen määrää elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi välttämättömät omavalvontaan kuuluvat tutkimukset. Tarkempia säännöksiä elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi välttämättömistä omavalvontaan kuuluvista tutkimuksista annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
24 §Elintarvikealan toimijan tiedonantovelvollisuus
Elintarvikealan toimijan on välittömästi ilmoitettava asianomaiselle valvontaviranomaiselle merkittävistä omavalvonnassa tai muulla tavoin esille tulleista terveysvaaroista sekä toimenpiteistä, joihin kyseisten epäkohtien korjaamiseksi on ryhdytty. Tarkempia säännöksiä ilmoituksen tekemisestä annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
25 §
Zoonoosit
Tarkempia säännöksiä zoonoosien seurannasta ja valvonnasta sekä tutkimustietojen toimittamisesta annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
27 §Elintarvikehygieeninen osaaminen
Tarkempia säännöksiä osaamistodistuksesta ja elintarvikehygieenisestä osaamisesta sekä siihen rinnastettavasta koulutuksesta ja tutkinnoista, joiden sisällön katsotaan vastaavan osaamistestin suorittamista, annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
28 §Osaamistestit
Tarkempia säännöksiä osaamistestaajien kelpoisuudesta ja muista hyväksymisen edellytyksistä annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
29 §Yleinen suunnittelu ja ohjaus
Elintarvikevalvonnan yleisen suunnittelun ja valvonnan ohjaus kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle.
35 §Valvontaviranomaisten pätevyys
Tarkempia säännöksiä elintarvikevalvonnan tehtäviä hoitavien viranhaltijoiden kelpoisuusehdoista ja täydennyskoulutuksesta annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
37 §Kansalliset vertailulaboratoriot ja hyväksytyt laboratoriot
Maa- ja metsätalousministeriö nimeää kansalliset vertailulaboratoriot ja määrää niiden tehtävät. Valvonta-asetuksessa edellytettyjä kansallisia vertailulaboratorioita koskevista vaatimuksista ja näiden laboratorioiden tehtävistä säädetään valvonta-asetuksen 33 artiklassa.
40 §
Hyväksyttyjen laboratorioiden ilmoitusvelvollisuus
Hyväksytyn laboratorion on ilmoitettava 25 §:n 1 momentissa tarkoitetuista zoonoosien seurantaan ja valvontaan liittyvistä tutkimuksista ja niiden tuloksista Elintarvikevirastolle sekä toimitettava näytteet ja tutkimuksissa eristetyt mikrobikannat kansalliseen vertailulaboratorioon. Tarkempia säännöksiä ilmoituksen sisällöstä ja toimittamisesta sekä näytteiden ja mikrobikantojen säilyttämisestä ja lähettämisestä annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
45 §Ruokamyrkytyksen selvittäminen
Tarkempia säännöksiä ruokamyrkytysten selvittämisestä ja ilmoittamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
46 §Varautuminen erityistilanteisiin
Tarkempia säännöksiä erityistilanteisiin varautumista koskevien suunnitelmien sisällöstä ja laatimisesta annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
50 §Näytteenotto
Tarkempia säännöksiä näytteenotosta annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
52 §Valvontaviranomaisen ilmoitus- ja tiedonantovelvollisuus
Tarkempia säännöksiä valvontaviranomaisten ilmoitusvelvollisuudesta annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
70 §Valtion viranomaisten suoritteista perittävät maksut
Tarkemmat säännökset valvonta-asetuksen 27 ja 28 artiklassa edellytetyistä kansallisista järjestelyistä ja maksujen suuruuden määräämisestä annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
71 §Kunnan viranomaisen suoritteista perittävät maksut
Edellä 1 momentissa tarkoitetut maksut määrätään siten, että niiden suuruus vastaa enintään toimenpiteestä aiheutuneita kustannuksia, jollei valvonta-asetuksen 27 ja 28 artiklasta muuta johdu. Tarkemmat säännökset valvonta-asetuksen 27 ja 28 artiklan edellyttämistä kansallisista järjestelyistä ja maksujen suuruuden määräämisestä annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2008.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla annetut valtioneuvoston, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetukset jäävät edelleen voimaan.
Kauppa- ja teollisuusministeriössä sekä sosiaali- ja terveysministeriössä tämän lain voimaan tullessa maa- ja metsätalousministeriöön siirtyviä tehtäviä hoitava virka- ja työsopimussuhteinen henkilöstö sekä vastaavat virat siirtyvät tämän lain voimaan tullessa maa- ja metsätalousministeriöön. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa. Vastaanottavan organisaation palkkausjärjestelmän mukaista kuukausipalkkaa korkeampi palkkaus turvataan edellyttäen, että henkilön tehtävät vastaanottavassa organisaatiossa vastaavat vaativuudeltaan vähintään hänen tehtäviään luovuttavassa organisaatiossa. Henkilöllä on tällöin oikeus luovuttavassa organisaatiossa maksetun ja vastaanottavassa organisaatiossa maksettavan kuukausipalkan erotuksen määräiseen palkanlisään.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Tällä lailla kumotaan Elintarviketurvallisuusvirastosta 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun lain (25/2006) 1 §:n 2 momentti.
2 §Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2008.
Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2007
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila