Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteen edistämisen järjestelystä annettua lakia. Alueellisten taidetoimikuntien hallintohenkilöstö siirrettäisiin sisäasiainministeriön toimialalta opetusministeriön toimialalle. Nykyinen alueellisten taidetoimikuntien lääninhallituksiin palvelussuhteessa oleva henkilöstö siirtyisi suoraan lain nojalla taiteen keskustoimikunnan henkilöstöksi.

Esitys liittyy valtion vuoden 2008 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

---

Taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain (328/1967), jäljempänä taiteen edistämislaki, 1 §:n 3 momentissa säädetään, että alueellisen taide-elämän edistämistä varten kussakin läänissä on yksi tai useampi alueellinen taidetoimikunta siten kuin opetusministeriö tarkemmin määrää. Alueellisten taidetoimikuntien lukumäärästä ja toimialueista annetun valtioneuvoston päätöksen (817/1997) mukaan Suomessa on 13 alueellista taidetoimikuntaa, joiden toimialueet muodostuvat yhden tai useamman maakunnan liiton alueista. Taiteen edistämislain 2 §:n 3 momentin mukaan taidetoimikunnat ovat opetusministeriön alaisia.

Taiteen edistämislain 2 §:n 2 momentin mukaan alueellisen taidetoimikunnan tehtävänä on toimialueellaan edistää taidetta sekä sen harjoittamista ja harrastamista. Toimikunta voi sen käytettäviksi osoitettujen määrärahojensa rajoissa myöntää taiteilija- ja kohdeapurahoja sekä muita avustuksia. Tarkemmat säännökset toimikunnan tehtävistä annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Taiteen edistämisen järjestelystä annetun asetuksen (1105/1991), jäljempänä taiteen edistämisasetus, 8 §:ssä säädetään alueellisia taidetoimikuntia koskevista tehtävistä. Sen mukaan alueellisen taidetoimikunnan tehtävänä on:

1) seurata ja arvioida taiteen yleistä kehitystä toimialueellaan;

2) edistää taiteen harjoittamista ja harrastamista toimialueellaan sekä tähän liittyvää tiedotusta ja julkaisutoimintaa;

3) edistää yhteistyötä taide- ja kulttuurielämän ja muiden toimijoiden kesken toimialueellaan;

4) jakaa toimikunnan käytettäviksi osoitettujen määrärahojen rajoissa taiteilija- ja kohdeapurahoja sekä muita avustuksia;

5) valvoa jakamiensa varojen käyttöä;

6) edistää kansainvälistä toimintaa toimialueellaan;

7) antaa lausuntoja ja selvityksiä taidetta koskevista asioista;

8) ottaa työsopimussuhteinen läänintaiteilija ja muut taidetoimikuntaan työsopimussuhteessa olevat henkilöt;

9) suorittaa ne muut taiteen edistämistä koskevat tehtävät, jotka opetusministeriö toimikunnalle antaa.

Alueellisen taidetoimikunnan jäsenet määrää lääninhallitus alueellisia taiteen ja kulttuuripolitiikan järjestöjä ja laitoksia kuultuaan näiden ehdottamista henkilöistä. Taiteen edistämislain 3 §:n mukaan alueellisen taidetoimikunnan jäsenten tulee olla jonkin taiteen alan tai alueellisen kulttuuripolitiikan tuntijoita. Asetettaessa taidetoimikuntia on huolehdittava siitä, että taiteen eri lajit tulevat edustetuiksi niissä ja että myös alueelliset ja kielelliset näkökohdat otetaan huomioon.

Alueelliset taidetoimikunnat kuuluvat lääninhallituslain (22/1997) 3 §:n 2 momentin mukaisesti opetusministeriön ohjaukseen ja valvontaan. Tarkempia säännöksiä ministeriön tulosohjauksesta on lääninhallitusasetuksen (120/1997) 2 §:n 2 momentissa.

Taiteen keskustoimikunta ja valtion taidetoimikunnat ovat nekin opetusministeriön alaisia taiteen asiantuntijaelimiä. Alueilla toimivat 13 alueellista taidetoimikuntaa muodostavat taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien ohella osan taiteen edistämisen kokonaisjärjestelmästä Suomessa.

Alueellisten taidetoimikuntien hallintohenkilöstö kuuluu lääninhallinnon organisaatioon ja on virkasuhteessa lääninhallitukseen. Asianomainen lääninhallitus suorittaa omista määrärahoistaan hallintohenkilöstön palkkausmenot ja sen edellyttämät toimitila- ja kalustomenot. Työsopimussuhteinen läänintaiteilija ja muut taidetoimikunnan työsopimussuhteeseen ottamat henkilöt ovat palvelussuhteessa taidetoimikuntaan. Alueellisen taidetoimikunnan tilinpitotehtävät hoidetaan sisäasiainhallinnon palvelukeskuksessa.

Opetusministeriö päättää vuosittain valtion talousarvion momenteilta Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (29.80.52) ja Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (29.80.21) määrärahat alueellisille taidetoimikunnille käytettäväksi taiteen edistämiseen. Näistä varoista palkataan muun ohella läänintaiteilijat sekä myönnetään apurahat ja avustukset. Alueellisella taidetoimikunnalla on itsenäinen päätösvalta niistä määrärahoista, jotka sille on jaettu.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todetaan, että alueellisten taidetoimikuntien sihteeristö siirretään sisäasiainministeriön toimialalta opetusministeriön toimialalle. Alueelliset taidetoimikunnat ovat valtion taidetoimikuntaorganisaation alueellisesti toimivaltaisia hallintoviranomaisia. Toimintaa ohjataan opetusministeriöstä ja hallintoa sisäasiainministeriöstä. Taiteen edistämiseen tarkoitettujen määrärahojen kohdentamista koskeva päätöksentekovalta on toimikunnalla itsellään. Alueellisilla taidetoimikunnilla on toimikunnan itsensä vahvistama työjärjestys.

Alueellisten taidetoimikuntien hallinnolliseen asemaan on otettu kantaa eri yhteyksissä. Vuoroin on esitetty alueellisten taidetoimikuntien kytkemistä joko toiminnallisesti tai hallinnollisesti tai molemmilla tavoilla joko tiukemmin lääninhallituksiin tai taiteen keskustoimikuntaan. Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomuksessa vuodelta 2002 (Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus 29/2002) esitetään, että toimikuntalaitosta tulee kehittää niin, että järjestelmästä tulee opetusministeriön alaisuudessa toimiva yhtenäinen kokonaisuus. Vastaava kanta esitetään myös ehdotuksessa taide- ja taitelijapoliittiseksi ohjelmaksi (Taide- ja taiteilijapoliittinen toimikunta. Opetusministeriö 2002) ja valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittisessa periaatepäätöksessä (Opetusministeriön julkaisuja 2003:20). Asiaan on ottanut kantaa myös kansainvälinen arviointiryhmä vuonna 2003 raportissaan (Opetusministeriön julkaisuja 2004:3), jossa todetaan, että järjestelmästä puuttuu yhtenäisyys. Arviointiryhmä esitti, että alueelliset taidetoimikunnat joko kytketään taiteen keskustoimikuntaan tai aluekehitysviranomaisiin eli maakunnan liittoihin. Viimeisimmäksi alueellisen taidehallinnon uudistamista selvittänyt opetusministeriön työryhmä (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:40) ehdotti, että alueelliset taidetoimikunnat tulee yhdistää taiteen keskustoimikunnan yhteyteen sekä hallinnollisesti että toiminnallisesti.

Lääninhallitusten ja niiden kautta alueellisten taidetoimikuntien toimintamäärärahat tulevat valtion talousarviossa sisäasiainministeriön pääluokasta. Alueellisten taidetoimikuntien toimintaa ohjaa opetusministeriö. Monialaisen hallintoviranomaisen toimintamallin haaste on ohjauksen yhteensovittaminen. Lääninhallituksen osastot tekevät omat tulossopimuksensa ohjaavan ministeriön kanssa. Niissä sovitaan tulostavoitteiden lisäksi yleensä myös osaston tehtäväalan käytössä olevista voimavaroista.

Alueellisen taidetoimikunnan asioissa taidetoimikunnan pääsihteeri saa ohjausta taidetoimikunnan puheenjohtajalta, joka on luottamushenkilö. Pääsihteerin esimies on pääsääntöisesti lääninhallituksen sivistysosaston osastopäällikkö. Alueelliset taidetoimikunnat poikkeavat kuitenkin lääninhallituksen osastoista, koska taide ei kuulu lääninhallituksen toimialaan, vaan tehtävää hoitaa itsenäisesti taidetoimikunta, jolla on itsenäinen päätöksentekovalta. Sekä opetusministeriön että lääninhallituksen ohjattavana oleminen on aiheuttanut toimikunnissa hallinnollista ristiriitaa ja epätietoisuutta hallinnollisissa asioissa ja osin myös tehottomuutta resurssien maksimaalisessa käytössä. Erityiseksi ongelmaksi ovat muodostuneet työnjohdolliset kysymykset.

Osin edellä esitetystä tilanteesta johtuen alueellisten taidetoimikuntien toiminnan kehittämisessä ja ohjauksessa on ollut puutteita. Vaikka alueelliset taidetoimikunnat aikanaan perustettiin aluepoliittisista syistä osana taiteen edistämisen järjestelmää, ei valtakunnallisessa aluepoliittisessa suunnittelussa ja kehittämisessä yleensä ole käsitelty alueellisia taidetoimikuntia.

Esityksessä ehdotetaan, että alueellisten taidetoimikuntien hallinnon ohjaus ja hallintohenkilöstö siirrettäisiin lääninhallituksista taiteen keskustoimikuntaan hallitusohjelman mukaisesti. Tarkoituksena on selkeyttää alueellisten taidetoimikuntien asemaa valtionhallinnossa.

Ehdotus tukee hallinnollisesti ja toiminnallisesti yhtenäisen taidetoimikuntalaitoksen muodostumista. Käytännössä alueelliset taidetoimikunnat liitettäisiin yhdyssiteenä toimivaan taiteen keskustoimikuntaan hallintonsa osalta, minkä johdosta taiteen keskustoimikuntaan perustetaan 13 aluetoimistoa. Muutos vahvistaisi taiteen keskustoimikunnan alueellista ulottuvuutta.

Esitys säilyttäisi alueellisten taidetoimikuntien itsenäisyyden. Alueelliset taidetoimikunnat luottamushenkilöorganisaatioina päättäisivät vastedeskin itsenäisesti niille osoitettujen taiteen edistämisvarojensa käytöstä. Alueellisen taidetoimikunnan tulosohjaus siirtyisi opetusministeriöstä taiteen keskustoimikunnalle, jonka kautta opetusministeriön strateginen ohjaus välittyisi alueellisiin taidetoimikuntiin.

Ehdotetulla rakenteella vahvistettaisiin toiminnan sisällöllistä yhtenäisyyttä. Muutos edistäisi nykyistä laajapohjaisempaa taidepoliittista strategiatyötä. Toimintoja voitaisiin koordinoida paremmin ja tarpeen mukaan purkaa päällekkäisyyksiä. Yhtenäisessä taidetoimikuntalaitoksessa voitaisiin kehittää apurahojen ja valtionavustusten myöntämismenettelyihin liittyviä käytäntöjä sekä sopia yhteisistä tavoitteista ja painopisteistä.

Yhtenäinen rakenne olisi taiteilijoiden ja taiteen kentän eduksi. Se helpottaisi taiteilijoita ja taidelaitoksia apuraha- ja avustusjärjestelmien hallinnassa. Yhtenäinen järjestelmä toisi uusia mahdollisuuksia myös sisäiselle ja ulkoiselle viestinnälle. Lähitulevaisuudessa käyttöön otettavien sähköisten hakumenetelmien ja muiden tarvittavien tietoteknisten järjestelmien kehittäminen olisi luontevaa yhtenäisessä järjestelmässä.

Esityksen mukaan alueellisten taidetoimikuntien jäsenet määräisi opetusministeriö alueellisia taiteen ja kulttuurin järjestöjä ja laitoksia kuultuaan näiden ehdottamista henkilöistä. Koordinointi tapahtuisi taiteen keskustoimikunnassa.

Esityksen taloudelliset vaikutukset liittyvät määrärahojen siirtoon pääluokittain. Resursseja siirretään hallinnollisilla järjestelyillä sisäasiainministeriön ja opetusministeriön välillä noin 1,5 miljoona euroa. Siirto koskee alueellisten taidetoimikuntien hallinnollisen henkilökunnan palkkamenoja sekä tukipalveluista aiheutuvia muita menoja (kirjanpito-, taloushallinto- ja vuokramenot).

Lisäksi opetusministeriön toimintamenoista siirretään yksi henkilötyövuosi taiteen keskustoimikunnan toimintamenomomentille. Tällä vahvistetaan taiteen keskustoimikunnan mahdollisuuksia tulosohjata alueellisia taidetoimikuntia.

Lähtökohtana on, että alueellisten taidetoimikuntien hallintohenkilöstölle vahvistetaan siirtymähetkellä voimassa olevat euromääräiset palkat ja muut palvelussuhteen ehdot. Taiteen keskustoimikunta valmistelee palkkausjärjestelmäänsä muutosta, jossa otetaan huomioon siirtyvä henkilöstö. Siirtyvän henkilöstön kanssa käydään yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/1988) mukaiset neuvottelut. Sisäasiainministeriö on kirjeessään 31 päivänä heinäkuuta 2007 kehottanut lääninhallituksia käymään yhteistoimintaneuvottelut.

Muutos ei koske läänintaiteilijoita, jotka jatkossakin ovat työsopimussuhteessa alueelliseen taidetoimikuntaan. Läänintaiteilijoiden asema selvitetään erikseen.

Nykyisin alueelliset taidetoimikunnat hankkivat talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sisäasiainhallinnon Joensuussa sijaitsevalta palvelukeskukselta. Siirtymäkauden ajaksi alueelliset toimikunnat jäisivät Joensuun palvelukeskuksen asiakkaiksi, kunnes opetusministeriö maksupisteineen on siirtynyt Hämeenlinnassa sijaitsevan valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi.

Esitys on valmisteltu opetusministeriössä.

Lakiehdotuksesta on pyydetty lausunto sisäasiainministeriöltä, taiteen keskustoimikunnalta, kaikilta alueellisilta taidetoimikunnilta ja Suomen Kuntaliitolta. Lausunnoissa on kannatettu esitystä. Eräät alueelliset taidetoimikunnat ovat katsoneet, että alueellisilla taidetoimikunnilla pitäisi edelleen olla omat työjärjestykset.

1 §. Alueellisia taidetoimikuntia koskeva perussäännös siirtyisi 3 momentista 2 momentiksi. Säännöksen mukaan alueellisen taide-elämän edistämistä varten on alueellisia taidetoimikuntia, joiden lukumäärästä ja toimialueista valtioneuvosto valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) säädetyn toimivaltansa puitteissa tarkemmin päättää. Vuoden 1998 alussa alueellisten taidetoimikuntien lukumäärästä ja toimialueista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaan Suomessa on 13 alueellista taidetoimikuntaa, joiden toimialueet muodostuvat yhden tai useamman maakunnan liiton alueista.

Pykälän 2 momentista 3 momentiksi siirtyvän säännöksen mukaan valtion taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien yhteiselimenä on taiteen keskustoimikunta ja sen hallintotoimisto. Taidetoimikuntien toiminnan järjestämisestä kuten myös organisoinnista päätettäisiin taiteen keskustoimikunnan vahvistamassa työjärjestyksessä.

1 a §. Uudessa pykälässä luetellaan taiteen keskustoimikunnan yhteydessä olevat kolme erillistä toimielintä. Nykyisessä 1 §:n 4 momentissa on mainittu ainoastaan eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (236/1961) mukainen lautakunta. Uutta 1 a §:ää täydennettäisiin lisäämällä siihen vastaavat taiteen keskustoimikunnan yhteydessä olevat toimielimet eli kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukainen lautakunta ja valtion taideteostoimikunta, josta säädetään valtioneuvoston asetuksessa valtion taideteostoimikunnasta (620/2001).

2 §. Pykälän 3 momenttia tarkistetaan vastaamaan nykytilaa. Lisäksi momenttiin lisättäisiin säännös tulosohjauksesta.

3 §. Pykälän 3 momentti koskee alueellista taidetoimikuntaa.Alueellisen taidetoimikunnan jäsenen tulee olla joko jonkin taiteen alan tai alueellisen kulttuurin tuntija. Säännös ehdotetaan muutettavaksi siten, että nykyinen käsite kulttuuripolitiikka laajennetaan muotoon kulttuuri.

4 §. Pykälän 1 momentin mukaan valtioneuvosto määrää valtion taidetoimikunnan jäsenet taiteen eri alojen keskeisten järjestöjen ja laitosten ehdotusten perusteella. Säännös ehdotetaan muutettavaksi yleisempään muotoon siten, että kuulemisvelvoite koskisi taiteen ja kulttuurin eri alojen keskeisiä järjestöjä ja laitoksia. Näin vahvistettaisiin olemassa oleva käytäntö, jonka mukaan jäsenehdotuksia pyydetään myös muilta kuin taidejärjestöiltä ja -laitoksilta. Nykykäytännön mukaisella ehdokasasettelumenettelyllä on kyetty varmistamaan valtion taidetoimikuntien jäsenistön alueellinen edustavuus sen mukaan mitä 3 §:ssä jäsenten kelpoisuudesta säädetään.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi, että taiteen keskustoimikunnassa vähintään kahden jäsenen tulee edustaa alueellisia taidetoimikuntia. Tällä pyritään vahvistamaan alueellisten näkökulmien mukanaolo taiteen keskustoimikunnan toiminnassa.

Pykälän 3 momentti muutettaisiin siten, että alueellisen taidetoimikunnan jäsenet määräisi lääninhallituksen sijasta opetusministeriö. Säännös ehdotetaan muutettavaksi siten, että käsite kulttuuripolitiikka laajennetaan muotoon kulttuuri.

5 §. Pykälän 2 momentissa säädetään taiteen edistämisen rahoituksesta. Säännös muutettaisiin siten, että siinä viitataan voimassa olevaan lainsäädäntöön.

5 b §. Pykälä muutettaisiin siten, että valtionavustuslain (688/2001) muutoksenhakua koskevaa 34 §:ää ei sovellettaisi enää alueellisen taidetoimikunnan päätökseen.Alueellisen taidetoimikunnan päätöksestä ei näin ollen enää olisi mahdollista hakea oikaisua. Alueellisten taidetoimikuntien apurahojen ja avustusten saajat ovat tällöin tasa-arvoisessa asemassa taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien apurahojen ja avustusten myöntämistä koskeviin päätöksiin nähden.

Tarkoituksena on muuttaa taiteen edistämisasetus vastaamaan lakiin ehdotettuja muutoksia.

Esitys liittyy valtion vuoden 2008 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Alueellisten taidetoimikuntien henkilöstö siirtyisi entisin oikeuksin ja eduin lain voimaan tullessa taiteen keskustoimikuntaan.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan taiteen edistämisen järjestelystä 14 päivänä heinäkuuta 1967 annetun lain (328/1967) 1 §, 2 §:n 3 momentti, 3 §:n 3 momentti, 4 §, 5 §:n 2 momentti ja 5 b §,

sellaisina kuin niistä ovat 1 § laeissa 635/1997 ja 366/2000, 2 §:n 3 momentti laissa 283/2004, 3 §:n 3 momentti mainitussa laissa 635/1997, 4 § laissa 712/1991 ja mainituissa laeissa 366/2000 ja 635/1997 ja 5 b § laissa 667/2002, sekä

lisätään lakiin uusi 1 a § seuraavasti:

1 §

Suomen taiteen edistämistä varten on seuraavat valtion taidetoimikunnat: valtion elokuvataidetoimikunta, valtion kirjallisuustoimikunta, valtion kuvataidetoimikunta, valtion muotoilutoimikunta, valtion näyttämötaidetoimikunta, valtion rakennustaidetoimikunta, valtion säveltaidetoimikunta, valtion tanssitaidetoimikunta ja valtion valokuvataidetoimikunta. Taiteen keskustoimikunta voi asettaa jaostoja.

Alueellisen taide-elämän edistämistä varten on alueellisia taidetoimikuntia, joiden lukumäärästä ja toimialueista valtioneuvosto tarkemmin päättää.

Valtion taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien yhteiselimenä on taiteen keskustoimikunta ja sen hallintotoimisto. Taidetoimikuntien toiminnan järjestämisestä päätetään taiteen keskustoimikunnan vahvistamassa työjärjestyksessä.

1 a §

Taiteen keskustoimikunnan yhteydessä on:

1) apurahojen ja avustusten jakamista varten lautakunta, josta säädetään eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetussa laissa (236/1961);

2) apurahojen jakamista varten lautakunta, josta säädetään laissa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista (115/1997);

3) valtion taideteostoimikunta, josta säädetään valtion taideteostoimikunnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (620/2001).

2 §

---

Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä alueelliset taidetoimikunnat ovat opetusministeriön alaisia. Tulosohjauksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

3 §

---

Alueellisen taidetoimikunnan jäsenten tulee olla jonkin taiteen alan tai alueellisen kulttuurin tuntijoita.

4 §

Valtion taidetoimikunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet määrää valtioneuvosto taiteen ja kulttuurin eri alojen keskeisiä järjestöjä ja laitoksia kuultuaan näiden ehdottamista henkilöistä. Varapuheenjohtajan toimikunta valitsee keskuudestaan.

Taiteen keskustoimikunnan muodostavat valtion taidetoimikuntien puheenjohtajat ja valtioneuvoston määräämät kuusi muuta jäsentä, joista vähintään kahden tulee edustaa alueellisia taidetoimikuntia. Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan määrää valtioneuvosto.

Alueellisen taidetoimikunnan jäsenet määrää opetusministeriö alueellisia taiteen ja kulttuurin järjestöjä ja laitoksia kuultuaan näiden ehdottamista henkilöistä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikunta valitsee keskuudestaan.

5 §

---

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen taiteen edistämistoimenpiteiden rahoittamiseen tarvittavat varat suoritetaan ensisijaisesti niistä määrärahoista, jotka valtion talousarviossa on osoitettu taidetta edistäviin tarkoituksiin raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain (1054/2001) nojalla.

5 b §

Tässä laissa tarkoitettuihin apurahoihin ja avustuksiin sovelletaan muutoin, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään. Apurahojen ja avustusten myöntämistä koskevaan taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikunnan ja alueellisen taidetoimikunnan päätökseen ei kuitenkaan sovelleta lain 34 §:ää.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Alueellisten taidetoimikuntien virkasuhteessa oleva henkilöstö sekä kyseiset virat siirtyvät 1 päivänä tammikuuta 2008 taiteen keskustoimikuntaan.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2007

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Kulttuuri- ja urheiluministeri
Stefan Wallin