Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 42/2007
Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen hyväksymiseksi sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Luxemburgissa kesäkuussa 2006 Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen sekä lain sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimus on luonteeltaan jaetun toimivallan sopimus eli niin sanottu sekasopimus, jonka määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltion ja osittain Euroopan yhteisön toimivaltaan.

Sopimuksen tavoitteena on tukea Albanian pyrkimyksiä demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen lujittamisessa, edistää Albanian poliittista, taloudellista ja institutionaalista vakautusta sekä koko Länsi-Balkanin vakauttamista eri alojen, varsinkin oikeus ja sisäasioihin liittyvän yhteistyön kautta; kehittää sopimuspuolten välistä poliittista vuoropuhelua, tukea Albanian pyrkimyksiä kehittää taloudellista ja kansainvälistä yhteistyötään muun muassa lainsäädäntönsä lähentämisellä yhteisön säännöstöön; tukea Albanian pyrkimyksiä saattaa päätökseen toimivaan markkinatalouteen siirtyminen sekä kehittää asteittain yhteisön ja Albanian välinen vapaakauppa-alue.

Sopimuksen johdannossa sopimuspuolet tunnustavat Albanian aseman mahdollisena Euroopan unionin jäsenehdokkaana Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisesti sillä edellytyksellä, että se täyttää kesäkuussa 1993 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston vahvistamat arviointiperusteet ja panee onnistuneesti täytäntöön tämän sopimuksen määräykset. Sopimuksella parannetaan siten asteittain Albanian valmiuksia liittyä Euroopan unioniin.

Sopimuspuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön. Sopimus tulee voimaan viimeisen ratifiointi tai hyväksymiskirjan talletuspäivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.


YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Euroopan unionin Länsi-Balkan politiikan perustana on vuonna 1999 käynnistetty vakautus- ja assosiaatioprosessi. Sen tavoitteena on varustaa prosessiin kuuluvat Länsi-Balkanin maat, joita ovat Albania, Bosnia-Hertsegovina, Kroatia, Makedonia , Montenegro ja Serbia, sellaisilla eurooppalaisiin käytäntöihin ja standardeihin perustuvilla valmiuksilla, joilla ne voivat ylläpitää vakaita demokraattisia instituutioita, varmistaa oikeusvaltion pysyvyyden ja säilyttää avoimen ja vauraan talouden. Vakautus- ja assosiaatioprosessi edellyttää sekä Euroopan unionilta että Länsi-Balkanin mailta pysyvää sitoutumista siihen, että ne pysyvät tiukasti tavoitteessaan integroida alue täydellisesti unioniin ja että ne toteuttavat siihen tarvittavat toimenpiteet.

Vakautus- ja assosiaatioprosessin kulmakivi on kunkin Länsi-Balkanin maan kanssa solmittava vakautus- ja assosiaatiosopimus. Vakautus- ja assosiaatiosopimukset ovat laaja-alaisia jaetun toimivallan sopimuksia, jotka kattavat vapaakaupan lisäksi poliittisen vuoropuhelun ja määräyksiä yhteistyön kehittämisestä useilla eri aloilla. Sopimusten johdantoon on sisällytetty maininta kyseisten maiden asemasta mahdollisina Euroopan unionin jäsenehdokkaina.

Vakautus- ja assosiaatiosopimukset ovat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 310 artiklan nojalla tehtyjä jaetun toimivallan sopimuksia, jotka sisältävät sekä yhteisön että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Vakautus- ja assosiaatiosopimusten kauppapoliittisten määräysten osalta yhteisön toimivalta on yksinomainen. Useimmat muut sopimusten kattamat yhteistyöalat sen sijaan sisältävät myös jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia asioita. Sopimukset edellyttävät siksi sekä yhteisön että jäsenvaltioiden hyväksymistä. Sopimukset ovat pääperiaatteiltaan samantyyppisiä, mutta ne sisältävät tiettyjä maakohtaisia eroja.

Euroopan yhteisöllä on tällä hetkellä voimassa olevat vakautus- ja assosiaatiosopimukset Kroatian ja Makedonian kanssa. Montenegron sopimus parafoitiin maaliskuussa 2007. Bosnia-Hertsegovinan kanssa tekniset sopimusneuvottelut on saatu päätökseen, mutta maa ei ole edennyt riittävästi sopimuksen solmimisen ehtona olevissa keskeisissä uudistuksissa. Serbian kanssa sopimusneuvottelut ovat käynnissä.

Albanian vakautus- ja assosiaatiosopimus allekirjoitettiin Luxemburgissa 12 päivänä kesäkuuta 2006. Sopimus tulee voimaan, kun kaikki sopimuspuolet ovat hyväksyneet sen omien menettelyjensä mukaisesti.

2 Nykytila

2.1 Euroopan yhteisön ja Albanian väliset sopimus- ja kauppasuhteet

Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen voimaantuloa odotettaessa kauppaa ja siihen liittyviä kysymyksiä koskevat määräykset on pantu täytäntöön Euroopan yhteisön ja Albanian tasavallan välisellä väliaikaisella sopimuksella kaupasta ja kaupan liitännäistoimenpiteistä (EUVL L 239, 1.9.2006, s. 2), joka tuli voimaan 1 päivänä joulukuuta 2006. Väliaikainen sopimus korvasi 1 päivänä joulukuuta 1992 voimaan tulleen Euroopan yhteisön ja Albanian tasavallan välisen kauppaa sekä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen (EUVL L 343, 25.11.1992, s. 2) kauppaa koskevat määräykset. Voimaantulopäivästään alkaen vakautus- ja assosiaatiosopimus korvaa molemmat edellä mainitut sopimukset.

Poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden käyttöönotosta Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuville maille tai siihen yhteydessä oleville maille ja alueille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2000 (EUVL L 240, 23.9.2000, s. 1) ja sen muutosten nojalla säädetyt kauppamyönnytykset pysyvät kuitenkin voimassa niiltä osin, kun ne ovat edullisempia kuin sopimusjärjestelmän myönnytykset.

Euroopan yhteisö on Albanian tärkein kauppakumppani. Vuonna 2005 tuonnin arvo Albaniasta Euroopan yhteisön alueelle oli noin 0,5 miljardia euroa. Suurimmat tuoteryhmät olivat tekstiili- ja vaatetusteollisuuden tuotteet, kuljetusvälineet sekä maataloustuotteet. Euroopan yhteisön vienti Albaniaan oli vuonna 2005 arvoltaan noin 1,3 miljardia euroa. Vienti koostui pääasiassa maataloustuotteista, tekstiili- ja vaatetusteollisuuden tuotteista sekä voimakoneista ja kemikaaleista.

Euroopan yhteisön ja Albanian välinen puitesopimus Albanian yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevista yleisperiaatteista tuli voimaan heinäkuun 11 päivänä 2005 (EUVL L 192, 22.7.2005, s. 2). Euroopan yhteisön ja Albanian välinen, ilman lupaa oleskelevien henkilöiden takaisinottoa koskeva sopimus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006 (EUVL L 124, 17.5.2005, s. 22). Euroopan yhteisön ja Albanian välinen sopimus lyhytaikaisten viisumien myöntämisen helpottamisesta parafoitiin huhtikuussa 2007.

2.2 Suomen ja Albanian kahdenväliset sopimus- ja kauppasuhteet

Suomen ja Albanian välillä on voimassa oleva sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta (SopS 1516/1999), sopimus taloudellisesta, teollisesta ja tieteellisteknillisestä yhteistyöstä (SopS 39/1992) sekä kansainvälistä maanteitse tapahtuvaa tavaraliikennettä koskeva sopimus (SopS 5556/1984). Taloudellista, teollista ja tieteellisteknillistä yhteistyötä koskeva sopimus on tarkoitus irtisanoa tarpeettomana, kun EU:n ja Albanian välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus tulee voimaan.

Suomen ja Albanian välinen kauppa on hyvin vähäistä. Vuonna 2006 Suomen viennin arvo Albaniaan oli Tullihallituksen tilastojen mukaan noin 3,8 miljoonaa euroa. Eniten vietiin tietoliikennelaitteita ja niiden osia sekä puutavaraa. Tuonti Albaniasta oli noin 0,6 miljoonaa euroa. Valtaosa tuonnista oli tietokoneiden osia.

2.3 Nykytilan arviointi

Suomen suhteiden järjestämistä Albaniaan Euroopan unionin puitteissa tehtävällä vakautus- ja assosiaatiosopimuksella voidaan pitää tarkoituksenmukaisena.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Albanian kanssa tehty vakautus- ja assosiaatiosopimus on varsin samankaltainen sekä rakenteensa että sisältönsä puolesta kuin Euroopan yhteisön jo aiemmin tekemät vakautus- ja assosiaatiosopimukset Kroatian ja Makedonian kanssa. Sopimus kattaa poliittisen vuoropuhelun ohella määräyksiä tavarakaupan, työvoiman, palvelujen ja pääomien liikkumisesta, alueellisesta yhteistyöstä sekä Albanian lainsäädännön lähentämisestä yhteisön säännöstöön. Sopimus sisältää lisäksi määräyksiä yhteistyöstä eri aloilla, muun muassa oikeus ja sisäasioiden alalla.

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian välille perustettava assosiaatio pannaan täytäntöön asteittain ja toteutetaan täysimääräisesti enintään kymmenen vuoden pituisen, kahteen peräkkäiseen vaiheeseen jaetun siirtymäkauden aikana. Tämän tarkoituksena on mahdollistaa sopimuksen täytäntöönpanoa koskeva kattava väliarviointi Albanian edistymisestä ja mahdollisuudesta siirtyä toiseen vaiheeseen. Lainsäädännön ja lainvalvonnan alalla Albanian on tarkoitus keskittyä ensimmäisen vaiheen aikana yhteisön sisämarkkinasäännöstön keskeisiin osiin.

Sopimuspuolten välisen poliittisen vuoropuhelun tavoitteena on edistää Albanian yhdentymistä demokraattisten valtioiden yhteisöön ja asteittaista lähentymistä Euroopan unioniin, lähentää sopimuspuolten näkökantoja ja yhteisten näkemysten syntymistä kansainvälisissä sekä Euroopan turvallisuutta ja vakautta koskevissa kysymyksissä, sekä edistää alueellista yhteistyötä. Tavoitteena on myös yhteistyö terrorismin ja joukkotuhoaseiden torjunnassa.

Sopimuksen kauppaosissa sopimuspuolet sitoutuvat perustamaan asteittain vapaakauppa-alueen enintään kymmenen vuoden kuluessa väliaikaisen sopimuksen voimaantulopäivästä. Sopimuksessa annetut molemminpuoliset myönnytykset ovat epäsymmetrisiä siten, että yhteisön antamat etuisuudet ovat Albanian antamia myönnytyksiä suuremmat ja yhteisön soveltamat siirtymäajat Albanian siirtymäaikoja lyhyemmät. Teollisuustuotteiden osalta yhteisö poistaa tullit välittömästi väliaikaisen sopimuksen tultua voimaan Albanian alentaessa vaiheittain tullejaan siten, että viimeistään viidennen vuoden jälkeen väliaikaisen sopimuksen voimaantulosta vielä jäljellä olevat tullit poistetaan. Maatalous- ja kalatuotteiden sekä jalostettujen maataloustuotteiden osalta sopimuspuolet antavat toisilleen vastavuoroisia myönnytyksiä kuitenkin niin, että yhteisön antamat myönnytykset ovat Albanian antamia myönnytyksiä kattavammat. Lisäksi sopimukseen liittyvän pöytäkirjan nro 2 mukaan vakautus- ja assosiaationeuvosto päättää pöytäkirjassa mainittujen jalostettujen maataloustuotteiden luettelon laajentamisesta, tullien muuttamisesta sekä tariffikiintiöiden korottamisesta tai poistamisesta.

Sopimuksen nojalla perustettava vakautus- ja assosiaationeuvosto valvoo sopimuksen toimeenpanoa ja soveltamista. Parlamentaarisen tason vuoropuhelua varten perustetaan vakautus- ja assosiaatiovaliokunta.

4 Esityksen vaikutukset

4.1 Taloudelliset vaikutukset

Sopimuksella on Euroopan unionin ja Albanian kauppavaihdon kehitykselle suuri merkitys sen perustaessa sopimuspuolten välille vapaakauppa-alueen. Sopimus tarjoaa taloudellisen yhteistyön ja kaupan osalta myös Suomelle ja suomalaisille yrityksille entistä paremmat yhteistyö- ja vientimahdollisuudet kolmansiin maihin verrattuna.

4.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Sopimuksella ei ole vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Sopimuksella perustettavista vakautus- ja assosiaationeuvoston ja -komitean sekä sen alaryhmien kokouksista johtuvat tehtävät voidaan hoitaa tavanomaisen käytännön edellyttämällä tavalla nykyisellä henkilöstöllä.

4.3 Ympäristövaikutukset

Sopimuksella ei ole välittömiä ympäristövaikutuksia. Yhtenä alueena, jolla sopimuspuolten yhteistyötä kehitetään, mainitaan ympäristö. Tavoitteena on edesauttaa Albanian ympäristölainsäädännön kehittämistä ja yhdenmukaistamista Euroopan yhteisön vastaavan lainsäädännön kanssa. Lisäksi sopimuksessa määrätään, että eri alojen yhteistyön kehittämisessä olisi varmistettava, että myös ympäristöasiat otetaan alusta alkaen täysin huomioon.

4.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Sopimuksella pyritään edistämään sopimuspuolten yhteistyötä useilla aloilla, jotka ovat omiaan saamaan aikaan myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia erityisesti Albaniassa. Sopimuksella pyritään osaltaan siihen, että laillisesti maassa oleskelevien sopimusvaltioiden kansalaisten oikeusturva ja tasa-arvo työ- ja sosiaalilainsäädännössä paranee. Sopimus edellyttää muun muassa sitä, ettei vakautus- ja assosiaatiomaan kansalaisia saa syrjiä esimerkiksi työolojen, palkan tai irtisanomismääräysten osalta. Myös eläke-etuudet pyritään huomioimaan ja yhteensovittamaan työskentelymaasta riippumatta. Sopimus ei vaikuta jäsenvaltioissa voimassaoleviin maahantuloa koskeviin määräyksiin.

Suomen kahdenväliset suhteet Albanian kanssa ovat ongelmattomat. On huomattava, että vakautus- ja assosiaatiosopimus ei korvaa kahdenvälisiä suhteita, vaan toimii niitä täydentäen.

5 Asian valmistelu

5.1 Asian valmistelu Euroopan unionissa

Kesäkuussa 2001 komissio suositti vakautus- ja assosiaatiosopimusneuvottelujen aloittamista Albanian kanssa. Se katsoi, että neuvottelujen aloittaminen olisi paras keino päästä eteenpäin poliittisten ja taloudellisten uudistusten alalla ja rohkaista Albaniaa jatkamaan sen rakentavaa ja maltillista vaikutusta alueella. Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto valtuutti 21 päivänä lokakuuta 2002 komission aloittamaan sopimusneuvottelut Albanian kanssa ja hyväksyi neuvotteluohjeet. Neuvottelut aloitettiin tammikuussa 2003, sopimus parafoitiin 18 päivänä helmikuuta 2006 ja allekirjoitettiin Luxemburgissa 12 päivänä kesäkuuta 2006. Myös Suomi allekirjoitti tuolloin sopimuksen.

5.2 Asian kansallinen valmistelu

Eduskunnan suurelle valiokunnalle annettiin perustuslain 97 §:n nojalla 18 päivänä joulukuuta 2001, 19 päivänä maaliskuuta 2003 ja 8 päivänä toukokuuta 2006 selvitykset vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ja väliaikaisen sopimuksen valmisteluista.

Vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta ja hallituksen esityksen luonnoksesta, joka on valmisteltu ulkoasiainministeriössä virkatyönä, pyydettiin lausunnot kauppa- ja teollisuusministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, oikeusministeriöltä, opetusministeriöltä, puolustusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, työministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä sekä Kansaneläkelaitokselta, Kilpailuvirastolta, Suomen Pankilta, Tullihallitukselta ja Ulkomaalaisvirastolta. Lisäksi Ahvenanmaan maakuntahallitukselta pyydettiin lausunto sopimuksesta. Saaduissa lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon hallituksen esityksen viimeistelyssä.

6 Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Vakautus- ja assosiaatiosopimus on varsin laaja sopimus, jonka erottamattomana osana on suuri määrä liitteitä. Suomessa on lähtökohtana, että Suomea valtiona sitovat valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Poikkeuksen tähän muodostavat ainoastaan säädöskokoelmalain (188/2000) 9 §:ssä luetellut tilanteet. Tämän säännöksen nojalla sopimus, joka ei vaadi eduskunnan hyväksymistä, voidaan jättää julkaisematta, kun tähän on erityisiä syitä. Vaikka pykälässä puhutaan sopimuksesta, voi sen ajatella soveltuvan myös sopimuskokonaisuudesta erilliseen pöytäkirjaan tai liitteeseen. Näin ollen jaetun toimivallan sopimuksen pöytäkirja tai liite, joka kuuluu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan eikä siksi vaadi eduskunnan hyväksymistä, voidaan jättää julkaisematta, kunhan muut julkaisematta jättämisen edellytykset täyttyvät. Edellä olevan perusteella ja ottaen lisäksi huomioon sen, että sopimusteksti on julkaistu kokonaisuudessaan Euroopan unionin neuvoston julkisessa asiakirjahakemistossa "http://register.consilium.europa.eu", tämän hallituksen esityksen liitteeksi ei ole otettu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia tavaroiden vapaata liikkuvuutta määrittäviä varsin yksityiskohtaisia ja teknisluonteisia liitteitä I-III ja pöytäkirjoja nro 1-4.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Sopimuksen sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön

Johdanto. Sopimuksen johdannossa todetaan muun muassa Euroopan unionin halu liittää Albania mahdollisimman tiiviisti Euroopan poliittiseen ja taloudelliseen valtavirtaan sekä Albanian asema mahdollisena Euroopan unionin jäsenehdokkaana edellyttäen, että se täyttää kesäkuussa 1993 vahvistetut arviointiperusteet.

1 artikla. Perustetaan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Albanian välille assosiaatio ja luetellaan assosiaation tavoitteet.

I OSASTO: YLEISET PERIAATTEET

2 artikla. Viitataan demokratian periaatteita ja ihmisoikeuksia sekä markkinatalouden periaatteita koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin ja julistuksiin.

3 artikla. Viitataan vakautus- ja assosiaatioprosessiin, jonka keskeiset tekijät ovat rauha, vakaus ja hyvät naapuruussuhteet. Vakautus- ja assosiaatiosopimus on osa Euroopan unionin vuonna 1997 hyväksymää alueellista lähestymistapaa ja siinä otetaan huomioon Albanian omat saavutukset.

4 artikla. Albania sitoutuu jatkamaan ja edistämään alueellista yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden, korruption, rahanpesun, laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan sekä huumekaupan torjunnassa.

5 artikla. Sopimuspuolet vahvistavat terrorismin torjunnan ja siihen liittyvien kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanon tärkeyden.

6 artikla. Todetaan, että assosiaatio toteutetaan enintään kymmenen vuoden pituisen, kahteen peräkkäiseen vaiheeseen jakautuvan siirtymäkauden aikana. Näitä kahta vaihetta ei sovelleta sopimuksen IV osastoon (tavaroiden vapaa liikkuvuus), jolle vahvistetaan kyseisessä osastossa erillinen aikataulu. Lainsäädännön lähentämisen ja lainvalvonnan alalla Albanian tarkoituksena on keskittyä ensimmäisessä vaiheessa yhteisön sisämarkkinasäännöstön perusosiin. Sopimuksen nojalla perustettava vakautus- ja assosiaationeuvosto tarkastelee säännöllisesti sopimuksen soveltamista. Se arvioi viidentenä sopimuksen voimaantulopäivää seuraavana vuonna Albanian edistymistä ja päättää, onko edistys ollut riittävää toiseen vaiheeseen siirtymiseksi ja täyden assosiaation saavuttamiseksi.

7 artikla. Todetaan sopimuksen olevan asiaa koskevien WTO:n, GATT 1994 -sopimuksen ja GATS-sopimuksen mukainen.

II OSASTO: POLIITTINEN VUOROPUHELU

8 artikla. Artiklassa selostetaan poliittista vuoropuhelua, joka on merkittävä osa sopimusta ja kuuluu Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaan. Vuoropuhelun tarkoituksena on edistää erityisesti Albanian täysimääräistä yhdentymistä demokraattisten valtioiden yhteisöön ja asteittaista lähentymistä Euroopan unioniin; sopimuspuolten näkökantojen lähestymistä kansainvälisissä kysymyksissä, alueellista yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita sekä Euroopan turvallisuutta ja vakautta koskevia yhteisiä näkemyksiä, myös niillä aloilla, jotka kuuluvat Euroopan unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Artiklan kolmannessa kappaleessa sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseksi panemalla kansallisella tasolla täytäntöön kansainvälisistä aseriisunta ja asesulkusopimuksista johtuvat velvoitteensa ja noudattamalla niitä sekä muita asiaa koskevia kansainvälisiä velvoitteita täysimääräisesti. Sopimuspuolet sopivat myös luovansa tehokkaan kansallisen vientivalvontajärjestelmän. Joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämistä koskevaa poliittista vuoropuhelua käydään alueellisella tasolla.

9-11 artiklat. Määrätään sopimuspuolten välisen poliittisen vuoropuhelun foorumeista, joista ensisijainen on vakautus- ja assosiaationeuvosto. Parlamentaarisella tasolla vuoropuhelua käydään parlamentaarisessa vakautus- ja assosiaatiovaliokunnassa. Poliittista vuoropuhelua voidaan käydä monenvälisellä tasolla ja alueellisella tasolla, jolloin siihen osallistuvat myös alueen muut maat.

III OSASTO: ALUEELLINEN YHTEISTYÖ

12 artikla. Albania sitoutuu edistämään aktiivisesti alueellista yhteistyötä, jota yhteisö tukee teknisen avun ohjelmiensa avulla. Albanian tulee ilmoittaa yhteisölle ja sen jäsenvaltioille aikeistaan lisätä yhteistyötä 13, 14 ja 15 artiklassa mainittujen maiden kanssa. Albanian on tarkasteltava asianomaisten maiden kanssa tekemiään kahdenvälisiä sopimuksia tai tehtävä uusia sopimuksia sen varmistamiseksi, että ne ovat kesäkuussa 2001 Brysselissä allekirjoitetun kaupan helpottamista ja vapauttamista koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan periaatteiden mukaisia.

13 artikla. Albania määrätään aloittamaan yhden tai useamman vakautus- ja assosiaatiosopimuksen jo allekirjoittaneen maan kanssa neuvottelut alueellista yhteistyötä koskevasta kahdenvälisestä yleissopimuksesta. Sopimusten tulee sisältää muun muassa poliittinen vuoropuhelu, vapaakauppa-alueen perustaminen, henkilöiden liikkuvuuteen liittyvät vastavuoroiset myönnytykset ja yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa. Sopimukset tulee tehdä kahden vuoden kuluessa vakautus- ja assosiaatiosopimuksen voimaantulopäivästä. Albanian halukkuutta kyseisten sopimusten tekemiseen pidetään edellytyksenä sen ja Euroopan unionin suhteiden jatkokehittämiselle. Albanian on aloitettava vastaavanlaiset neuvottelut myös muiden alueen maiden kanssa heti, kun ne ovat allekirjoittaneet vakautus- ja assosiaatiosopimukset.

14 artikla. Albanian on tehtävä alueellista yhteistyötä muiden vakautus- ja assosiaatioprosessiin kuuluvien maiden kanssa joillakin tai kaikilla EU:n ja Albanian välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen kattamilla aloilla. Yhteistyön on oltava sopusoinnussa sopimuksen periaatteiden ja tavoitteiden kanssa.

15 artikla. Albania voi lisätä yhteistyötään ja tehdä alueellista yhteistyötä koskevia yleissopimuksia minkä tahansa Euroopan unionin ehdokasmaan kanssa. Albanian on aloitettava neuvottelut Turkin kanssa tehdäkseen sopimuksen osapuolten välisen vapaakauppa-alueen perustamisesta.

IV OSASTO: TAVAROIDEN VAPAA LIIKKUVUUS

16 artikla. Artikla sisältää määräyksen vapaakauppa-alueen perustamisesta siirtymäaikoineen. Perustulli, jonka perusteella peräkkäiset alennukset on toteutettava, muodostuu jokaisen tuotteen osalta joko sopimuksen allekirjoittamista edeltävänä päivänä tosiasiallisesti sovellettavasta tullista, tai mikäli sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ryhdytään soveltamaan mitä tahansa tullinalennusta ja erityisesti WTO:ssa käydyistä tariffineuvotteluista johtuvia alennuksia, korvaavat nämä alennetut tullit perustullit.

I LUKU

Teollisuustuotteet

17–23 artikla. Artiklassa määrätään, että Albanian teollisuustuotteilla on sopimuksen tultua voimaan tulliton ja kiintiötön markkinoillepääsy Euroopan unionin alueelle. Yhteisö saa vastaavasti muihin kuin liitteessä I lueteltuihin yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin tullittoman ja kaikille tuotteille kiintiöttömän markkinoillepääsyn Albaniaan sopimuksen voimaantullessa. Eri alojen arkojen tuotteiden tuontitulleja alennetaan asteittain siten, että sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan viidennen vuoden tammikuun 1 päivänä ne poistuvat kokonaan. Yleisen taloudellisen tilanteen ja asianomaisen toimialan tilanteen niin salliessa Albania ilmoittaa olevansa valmis alentamaan sovellettuja tulleja myös nopeammassa tahdissa. Vakautus- ja assosiaationeuvosto tarkastelee tilannetta ja antaa asiaa koskevat suositukset. Rauta- ja terästuotteisiin sovellettavat järjestelyt vahvistetaan pöytäkirjassa nro 1.

II LUKU

Maatalous ja kalastus

24–31 artikla. Artiklassa määrätään maatalous- ja kalastustuotteita koskevista järjestelyistä. Käytännössä perustuotteiden osalta yhteisö poistaa sopimuksen voimaantulopäivänä maataloustuotteilta tuontitullit ja muut vaikutuksiltaan vastaavat maksut lukuunottamatta eräitä yhdistetyn nimikkeistön nimikkeisiin kuuluvia tuotteita. Sokerialan tuotteita saa tuoda tullitta yhteisön alueelle 1 000 tonnin vuotuisen tariffikiintiön rajoissa. Albania poistaa sopimuksen voimaantulopäivänä liitteessä II a lueteltujen maataloustuotteiden tuontitullit, alentaa asteittain liitteessä II b lueteltujen maataloustuotteiden tuontitulleja sekä poistaa sopimuksen voimaantulopäivänä liitteessä II c lueteltujen maataloustuotteiden tuontitullit esitetyn tariffikiintiön rajoissa. Jalostettujen maataloustuotteiden osalta (pöytäkirja nro 2) tuonti yhteisöön on tullitonta ja tuonti Albaniaan joko tullitonta tai tulleja alennetaan vaiheittain. Viineihin ja väkeviin alkoholijuomiin sovellettavat järjestelyt vahvistetaan pöytäkirjassa nro 3. Sopimuksen tullessa voimaan yhteisö poistaa muihin kuin liitteessä III lueteltuihin kaloihin ja kalastustuotteisiin sovellettavat tullit. Liitteessä III lueteltuihin tuotteisiin sovelletaan kyseisen liitteen määräyksiä. Albania poistaa kaikki kaloihin ja kalastustuotteisiin sovellettavat tullit tai vaikutuksiltaan niitä vastaavat maksut. Ennen kuin kuusi vuotta on kulunut sopimuksen voimaantulosta, sopimuspuolet tarkastelevat vakautus- ja assosiaationeuvostossa mahdollisuuksia myöntää toisilleen lisää myönnytyksiä maatalous- ja kalastustuotteiden kaupan vapauttamisen jatkamiseksi. Maatalous ja kalastustuotteiden kauppaan sovelletaan suojalauseketta, joka mahdollistaa yksipuoliset suojatoimet tarvittaessa.

III LUKU

Yhteiset määräykset

32 artikla. Määrätään, että tämän luvun määräyksiä sovelletaan kaikkien tuotteiden kauppaan sopimuspuolten välillä, ellei tässä luvussa tai pöytäkirjoissa nro 1, 2 tai 3 toisin määrätä.

33–42 artikla. Uusia tuonti- tai vientitulleja tai määrällisiä rajoituksia ei oteta käyttöön eikä jo käytössä olevia koroteta, kielletään verosyrjintä, määrätään tuontitullien poistamista koskevat määräykset koskemaan myös fiskaalisia tulleja, sallitaan tulliliittojen, vapaakauppa-alueiden tai rajakauppajärjestelyjen ylläpitäminen tai perustaminen sekä määrätään toimenpiteistä koskien polkumyyntiä ja tasoittavia tukia. Määrätään suojatoimenpiteistä ja riittämättömästä tarjonnasta. Määrätään valtion monopoleista, jotka Albanian on mukautettava niin, ettei neljännen vuoden loppuun mennessä sopimuksen voimaantulosta esiinny syrjintää jäsenvaltioiden ja Albanian kansalaisten välillä. Määrätään alkuperäsäännöistä (pöytäkirja nro 4). Määrätään kauppaa koskevista sallituista rajoituksista, jotka ovat perusteltuja muun muassa julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vuoksi.

43 artikla. Sopimuspuolet sopivat hallinnollisesta yhteistyöstä ja sitoutuvat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten torjuntaan tullialalla ja siihen liittyvissä asioissa. Määrätään niiden laiminlyönnistä johtuvista toimenpiteistä.

44 artikla. Määrätään toimenpiteistä, jos toimivaltaiset viranomaiset tekevät virheen viennin etuuskohtelujärjestelmän hallinnoinnissa ja pöytäkirjan nro 4 ("alkuperätuotteet" käsitteen määrittely ja hallinnollisen yhteistyön menetelmät) määräysten soveltamisessa.

45 artikla. Sopimus ei rajoita yhteisön lainsäädännön soveltamista Kanariansaariin.

V OSASTO: TYÖNTEKIJÖIDEN LIIKKUVUUS, SIJOITTAUTUMINEN, PALVELUJEN TARJOAMINEN, JUOKSEVAT MAKSUT JA PÄÄOMANLIIKKEET

I LUKU

Työntekijöiden liikkuvuus

46 artikla. Artiklan mukaan jonkin jäsenvaltion alueella laillisesti työskenteleviä Albanian kansalaisia ei saa syrjiä kansalaisuutensa perusteella työehdoissa, palkkauksessa tai irtisanomisessa. Myös työntekijän aviopuolisolla ja lapsilla on pääsy jäsenvaltion työmarkkinoille edellä mainitun työntekijän työluvan voimassaolon ajan. Poikkeuksen muodostavat kausityöntekijät ja 47 artiklassa tarkoitettujen kahdenvälisten sopimusten perusteella saapuneet työntekijät. Albanian on taattava vastaavat oikeudet siellä laillisesti työtä tekeville jäsenvaltioiden kansalaisille sekä heidän Albaniassa laillisesti oleskeleville aviopuolisolleen ja lapsilleen, jollei Albaniassa sovellettavista edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä muuta johdu.

Syrjimättömyysperiaatteen toteuttamiseen liittyvät Suomessa muun muassa perustuslain 6 §, työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 2 §, ja rikoslain (39/1889) 47 luvun 3 §. Ulkomaalaisen maahantulosta, oleskelusta ja työnteosta säädetään ulkomaalaislaissa (301/2004).

47 artikla. Artiklassa määrätään, että Albanian työntekijöiden työnsaantimahdollisuudet, jotka jäsenvaltiot antavat heille kahdenvälisten sopimusten nojalla, olisi säilytettävä tai niitä olisi mahdollisuuksien mukaan parannettava. Muut jäsenvaltiot tutkivat mahdollisuuksia vastaavien sopimusten tekemiseen. Vakautus- ja assosiaationeuvosto tarkastelee muiden parannusten myöntämistä jäsenvaltioissa voimassa olevien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja yhteisön työmarkkinatilanteen.

48 artikla. Artikla sisältää määräyksiä sosiaaliturvan yhteensovittamisesta, jota varten vakautus- ja assosiaationeuvosto vahvistaa asianmukaiset säännöt. Neuvoston antamat määräykset eivät kuitenkaan saa vaikuttaa heikentävästi jäsenvaltioiden ja Albanian kahdenvälisistä sopimuksista aiheutuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jos niissä annetaan Albanian ja jäsenvaltioiden kansalaisille edullisempi kohtelu. Euroopan unionin jäsenvaltioissa työskentelevien Albanian työntekijöiden siellä täyttämät vakuutus, työskentely tai asumiskaudet lasketaan yhteen muun muassa eläkkeitä varten. Artiklan 1 kohdan toisen luetelmakohdan mukaan siinä määritellyt eläkkeet voidaan vapaasti siirtää maksavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti sovellettavaan kurssiin. Kolmannen luetelmakohdan mukaan Albanian työntekijät saavat perhelisiä jäsenvaltion alueella olevia perheenjäseniään varten. Albania myöntää puolestaan edellä mainituissa toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua kohtelua vastaavan kohtelun alueellaan oleville jäsenvaltioiden kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen.

Jäsenmaiden välillä liikkuvien jäsenmaiden kansalaisten sosiaaliturvan yhteensovittamisesta säädetään neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1408/71. Nämä säännöt on neuvoston asetuksella (EY) N:o 859/2003 laajennettu koskemaan kolmansien maiden kansalaisia, jotka laillisesti asuvat yhteisön alueella ja jotka yksinomaan kansalaisuutensa vuoksi ovat jääneet asetuksen 1408/71 soveltamisen ulkopuolelle. Asetus 859/2003 on tullut voimaan 1 kesäkuuta 2003 ja sosiaaliturvan osalta se takaa kolmansien valtioiden kansalaisille lähes samanlaisen aseman kuin jäsenmaiden kansalaisille heidän liikkuessaan yhteisön alueella. Asetuksen 859/2003 perusteella muuan muassa Albanian kansalaiselle eri jäsenmaissa täyttyneet vakuutus-, työskentely- tai asumiskaudet lasketaan yhteen eläkeoikeuden saavuttamiseksi.

Suomen ja Albanian välillä ei ole kahdenvälistä sosiaaliturvasopimusta, joka vaikuttaisi sosiaaliturvaoikeuksiin.

II LUKU

Sijoittautuminen

49–53 artikla. Sopimuspuolet takaavat toistensa alueille sijoittautuneille yhtiöilleen, tytäryhtiöilleen ja sivuliikkeille tasapuolisen kohtelun. Lähtökohtana on syrjinnän poistaminen mahdollisimman pitkälle. Vakautus- ja assosiaationeuvosto vahvistaa viiden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulopäivästä säännöt sopimuspuolten kansalaisten oikeudesta ryhtyä taloudelliseen toimintaan itsenäisinä ammatinharjoittajina. Rahoituspalvelujen osalta sopimuspuolet voivat toteuttaa vakautta ja luotettavuutta turvaavia toimenpiteitä, joilla muun muassa suojellaan sijoittajia, tallettajia ja vakuutuksenottajia. Liitteessä IV määritellään "rahoituspalveluilla" tarkoitetut toiminnot.

Esimerkiksi ulkomaisia vakuutusyhtiöitä koskevan lain (398/1995) mukaan Euroopan talousalueen ulkopuolinen vakuutusyhtiö ei saa Suomessa harjoittaa vakuutusliikettä ilman toimilupaa. Vakuutuslainsäädännössä on myös muita vastaavia rajoituksia, jotka voidaan katsoa kuuluvan artiklassa mainittuihin vakautta ja luotettavuutta turvaaviin toimiin.

Suomen ja Albanian välillä on sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta. Se tarjoaa eräiltä tärkeiltä osiltaan, kuten esimerkiksi riitojenratkaisun ja pääomasiirtojen osalta, paremman kohtelun kuin vakautus- ja assosiaatiosopimus. Kahdenvälisen sopimuksen kattavuus on myös laajempi koskien investoinnin eri muotoja.

54 artikla. Vakautus- ja assosiaationeuvoston toimivaltaan kuuluu selvittää tutkintotodistusten vastavuoroiseksi tunnustamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

55 artikla. Artikla sisältää määräyksiä keskeisissä tehtävissä toimivista lähetetyistä työntekijöistä.

Artikla sisältää määräyksiä sopimuspuolen alueelle sijoittautuneen yrityksen oikeudesta työllistää yrityksen sisäisinä siirtoina yrityksen johtotehtäviin tai erityistä asiantuntemusta vaativiin tehtäviin. Myös tytär- tai sivuliikkeen perustamisen valmistelua varten tulee sallia toisen sopimuspuolen kansalaisten tilapäinen maassaoleskelu. Määräykset vastaavat pitkälti sitoumuksia, jotka Suomi on tehnyt Maailman kauppajärjestön puitteissa solmitun palvelukauppasopimuksen (GATS) puitteissa.

Suomen ulkomaalaislain 79 § sallii määräaikaisen oleskeluluvan perusteella yritysten ylimmän johdon, keskijohdon sekä erityisasiantuntijoiden työnteon ilman työntekijän oleskelulupaa. Se sallii myös työnteon yrityksen sijoittautumisen valmistelua varten. Sopimusmääräys ei siten edellytä lainsäädäntömme muuttamista.

56 artikla. Määrätään sijoittautumista koskevista poikkeusedellytyksistä (esimerkiksi jonkin alan rakennemuutos). Poikkeusten takaraja on viisi vuotta sopimuksen voimaantulosta, minkä jälkeen tällaisia poikkeustoimenpiteitä voi ottaa käyttöön tai pitää voimassa vain vakautus- ja assosiaationeuvoston luvalla ja sen määräämin ehdoin.

III LUKU

Palvelujen tarjoaminen

57 artikla. Artiklan 1 kohdassa määrätään, että sopimuspuolet sitoutuvat toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet salliakseen asteittain palvelut, joita tarjoavat sellaiset yhteisön tai Albanian yhtiöt tai kansalaiset, jotka ovat sijoittautuneet toisen sopimuspuolen alueelle kuin palveluiden vastaanottaja. Artiklan 3 kohdan mukaan vakautus- ja assosiaationeuvosto toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet 1 kohdan määräysten täytäntöönpanemiseksi asteittain viiden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulopäivästä.

58 artikla. Määrätään, ettei tämän sopimuksen voimaantulolla toteuteta toimia, jotka aiheuttaisivat palvelujen tarjonnan osalta merkittävästi aikaisempaa rajoittavamman tilanteen.

59 artikla. Määrätään, että sisämaaliikenteen osalta sopimuspuolten välisiä suhteita säännellään pöytäkirjan nro 5 mukaisesti. Kansainvälisen meriliikenteen osalta sopimuspuolet noudattavat periaatetta kaupallisin perustein tapahtuvasta vapaasta pääsystä markkinoille ja liikenteeseen. Lentoliikenteen alalla sopimuspuolet neuvottelevat erityisen sopimuksen vastavuoroisesta markkinoillepääsystä.

Pöytäkirja nro 5:n III osasto koskee maantiekuljetuksia. Siinä todetaan, että kunnes yhteisön ja Albanian välinen maantiekuljetusten markkinoille pääsyä koskeva sopimus ja yhteisön ja Albanian tieliikenteen verotusta koskeva sopimus tehdään, Albania toimii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tarvittavien muutosten tekemiseksi voimassa oleviin kahdenvälisiin sopimuksiin tai asiakirjoihin niiden mukauttamiseksi tähän pöytäkirjaan. Suomella ja Albanialla on kahdenvälinen kansainvälistä maanteitse tapahtuvaa tavaraliikennettä koskeva sopimus.

IV LUKU

Juoksevat maksut ja pääomanliikkeet

60 artikla. Sopimuspuolet sitoutuvat Kansainvälisen valuuttarahaston perustamissopimuksen VIII artiklan mukaisesti hyväksymään kaikki vapaasti vaihdettavassa valuutassa suoritettavat vaihtotaseeseen liittyvät maksut ja siirrot yhteisön ja Albanian välillä.

61 artikla. Sopimuspuolet varmistavat pääomasiirtojen vapaan liikkuvuuden vastaanottajamaan lainsäädännön mukaisesti perustettujen suorien sijoitusten osalta. Siirtojen vapautta laajennetaan sopimuksen voimaantulopäivän jälkeisestä viidennestä vuodesta alkaen portfoliosijoituksiin ja kestoltaan vuotta lyhyempiin rahoituslainoihin ja luottoihin. Artiklassa määrätään Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten mahdollisuudesta hankkia kiinteistöjä Albaniasta. Sopimuspuolet voivat toteuttaa määräaikaisia suojatoimenpiteitä yhteisön ja Albanian välisen pääomaliikenteen osalta, mikäli pääomien liikkuvuus aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavia vaikeuksia valuuttakurssipolitiikan tai rahapolitiikan toteuttamiselle yhteisössä tai Albaniassa. Artiklan määräyksillä ei rajoiteta sopimuspuolten elinkeinonharjoittajien oikeuksia hyötyä edullisemmasta kohtelusta, josta sopimuspuolia koskevissa voimassa olevissa kahden tai monenvälisissä sopimuksissa saatetaan määrätä. Suomen ja Albanian välillä on kahdenvälinen sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta.

62 artikla. Sopimuspuolet toteuttavat sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan kolmen ensimmäisen vuoden aikana toimenpiteitä, joilla luodaan edellytykset pääomien vapaata liikkuvuutta koskevien yhteisön sääntöjen asteittaisen soveltamisen jatkamiselle. Vakautus- ja assosiaationeuvosto määrittää kolmannen vuoden loppuun mennessä yksityiskohtaiset säännöt pääomanliikkeitä koskevien yhteisön sääntöjen täysimääräiseksi soveltamiseksi.

V LUKU

Yleiset määräykset

63 artikla. Todetaan, että tämän osaston määräyksiä sovelletaan, jollei yleisen järjestyksen, yleisen turvallisuuden tai kansanterveyden perusteella käyttöön otetuista rajoituksista muuta johdu. Niitä ei sovelleta toimintaan, joka jommankumman sopimuspuolen alueella liittyy edes tilapäisesti julkisen vallan käyttöön.

64 artikla. Todetaan, että kansallisia lakeja ja asetuksia koskien luonnollisten henkilöiden maahantuloa, oleskelua, työskentelyä, työehtoja ja sijoittautumista sekä palvelujen tarjoamista voidaan soveltaa, mutta niin, etteivät ne mitätöi tämän sopimuksen nojalla sopimuspuolelle kuuluvia etuja tai heikennä niitä.

65 artikla. Todetaan, että tämän osaston määräyksiä sovelletaan myös Albanian ja yhteisön yhtiöiden ja kansalaisten yhteiseen määräysvaltaan kuuluviin ja niiden yhdessä kokonaan omistamiin yhtiöihin.

66 artikla. Rajataan kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevin sopimuksin annettavat veroetuudet tämän osaston määräysten ulkopuolelle. Määräyksiä ei myöskään saa tulkita siten, että niillä estettäisiin verojen kiertämistä tai veropetoksia koskevia toimenpiteitä. Määräysten ei myöskään pidä estää erottelemasta verovelvollisia, jotka ovat keskenään eri tilanteessa erityisesti asuinpaikkakunnan suhteen.

67 artikla. Artikla sisältää määräykset tilanteessa, jossa yhdellä tai useammalla jäsenvaltiolla tai Albanialla on maksutaseeseen liittyviä vaikeuksia.

68 artikla. Artiklassa määrätään, että tämän osaston määräyksiä mukautetaan asteittain ottaen erityisesti huomioon palvelukaupan yleissopimuksen (GATS-sopimuksen) V artiklan vaatimukset.

69 artikla. Sopimuksen määräykset eivät estä toimenpiteitä, jotka koskevat kolmannen maan pääsyä sopimuspuolten markkinoille.

VI OSASTO: LAKIEN LÄHENTÄMINEN, LAINVALVONTA JA KILPAILUSÄÄNNÖT

70 artikla. Albania pyrkii kaikin tavoin varmistamaan, että sen voimassa olevat lait ja tuleva lainsäädäntö saatetaan asteittain yhdenmukaiseksi yhteisön säännöstön kanssa. Albania varmistaa, että voimassa oleva ja tuleva lainsäädäntö pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja että sen noudattamista valvotaan. Lainsäädännön lähentäminen alkaa sopimuksen allekirjoituspäivästä ja kymmenen vuotta kestävän siirtymäkauden loppuun mennessä ulotetaan asteittain koskemaan kaikkia sopimuksessa tarkoitettuja yhteisön säännöstön osia. Ensimmäisen vaiheen aikana keskitytään yhteisön säännöstön sisämarkkinasäännöstön perusosiin. Toisen vaiheen aikana Albania keskittyy jäljellä oleviin osiin. Lisäksi Albania määrittelee yhteistyössä Euroopan yhteisöjen komission kanssa yksityiskohtaiset säännöt lainsäädännön lähentämisen täytäntöönpanoa ja lainvalvontatoimien seurantaa varten.

71 artikla. Artikla sisältää kilpailusäännöt ja muut taloutta koskevat määräykset. Yritysten väliset sopimukset kilpailun rajoittamiseksi, määräävän markkina-aseman väärinkäyttö ja kilpailua vääristävät valtiontuet ovat yhteensopimattomia tämän sopimuksen kanssa. Tämän artiklan vastaisia käytäntöjä arvioidaan yhteisössä sovellettavien kilpailusääntöjen, erityisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81, 82, 86 ja 87 artiklan, soveltamisesta johtuvien arviointiperusteiden sekä yhteisön toimielinten käyttöön ottamien tulkintavälineiden perusteella. Albanian valtiontukia koskevat määräykset sisältyvät artiklan 47 kohtiin. Albania perustaa neljän vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta riippumattoman viranomaisen, jolla on valtiontukia koskevat toimivaltuudet. Artiklan 8 kohdassa määrätään, että maatalous- ja kalastustuotteiden osalta sopimuksen vastaisia käytäntöjä arvioidaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 36 ja 37 artiklan ja niiden perusteella annettujen yhteisön erityissäädösten nojalla vahvistamien arviointiperusteiden mukaisesti.

72 artikla. Artiklassa määrätään julkisista yrityksistä. Albania soveltaa sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan kolmannen vuoden loppuun mennessä julkisiin yrityksiin ja yrityksiin, joille on myönnetty erityis tai tekijänoikeuksia, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 86 artiklan periaatteita.

73 artikla. Sopimuspuolet vahvistavat pitävänsä tärkeänä teollis- ja tekijänoikeuksien sekä kaupallisten oikeuksien riittävää ja tehokasta suojaa sekä niiden noudattamisen varmistamista. Albania saattaa näiden oikeuksien suojan yhteisössä vallitsevalle tasolle viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta. Albania sitoutuu liittymään neljän vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta liitteessä V lueteltuihin teollis- ja tekijänoikeuksia sekä kaupallisia oikeuksia koskeviin monenvälisiin sopimuksiin. Mahdolliset ongelmat käsitellään vakautus- ja assosiaationeuvostossa.

74 artikla. Artikla sisältää julkisia hankintoja koskevat määräykset. Pääsyä julkisiin hankintoihin pidetään vastavuoroisesti suotavana ketään syrjimättä.

75 artikla. Albania saattaa lainsäädäntönsä asteittain yhdenmukaiseksi yhteisön teknisten määräysten ja standardointia, metrologiaa, akkreditointia ja vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevien eurooppalaisten menettelyjen kanssa.

76 artikla. Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä saattaakseen Albanian kuluttajansuojan yhteisön vaatimuksia vastaavaksi.

77 artikla. Albania yhdenmukaistaa asteittain työoloja, työterveyttä ja turvallisuutta sekä naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan lainsäädäntönsä yhteisön lainsäädännön kanssa.

VII OSASTO: OIKEUS, VAPAUS JA TURVALLISUUS

I LUKU

Johdanto

78 artikla. Sopimuspuolet sitoutuvat oikeusvaltioperiaatteen ja oikeus ja sisäasioiden alan instituutioiden lujittamiseen. Yhteistyössä keskitytään erityisesti parantamaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja tehokkuutta, poliisin ja lainvalvontaelinten toimintaa, alan koulutusta sekä torjumaan korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta.

79 artikla. Albania sitoutuu yhdenmukaistamaan henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädäntönsä yhteisön lainsäädännön ja muiden kansainvälisten säännösten kanssa sekä perustamaan riippumattomia valvontaelimiä.

II LUKU

Yhteistyö henkilöiden liikkuvuuden alalla

80 artikla. Sopimuspuolet sitoutuvat yhteistyöhön viisumi-, rajavalvonta-, turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksissä ja luovat toimintakehyksen näiden alojen yhteistyötä varten myös aluetasolla. Yhteistyö perustuu keskinäisiin neuvotteluihin ja tiiviiseen koordinointiin sekä alan tekniseen ja hallinnolliseen apuun.

81 artikla. Artiklassa määrätään laittoman maahanmuuton estämisestä ja valvonnasta sekä takaisinotosta. Sopimuspuolet sitoutuvat pyydettäessä ja ilman lisämuodollisuuksia ottamaan takaisin toisen sopimuspuolen alueella laittomasti oleskelevat kansalaisensa sekä kolmansien maiden kansalaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt, jotka ovat saapuneet Albanian alueelle jonkin jäsenvaltion kautta tai jostakin jäsenvaltiosta tai jonkin jäsenvaltion alueelle Albanian kautta tai Albaniasta. Tätä koskevat erityiset menettelyt on vahvistettu 14 päivänä huhtikuuta 2005 allekirjoitetussa ilman lupaa oleskelevien henkilöiden takaisinottoa koskevassa Euroopan yhteisön ja Albanian välisessä sopimuksessa. Albania sitoutuu myös tekemään takaisinottosopimuksia vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvien maiden kanssa. Artiklassa määrätään lisäksi, että vakautus- ja assosiaationeuvosto selvittää muita toimenpiteitä laittoman maahanmuuton estämiseksi, mukaan lukien ihmiskauppa ja laittomat maahanmuuttoverkostot.

III LUKU

Yhteistyö rahanpesun, terrorismin rahoituksen, laittomien huumausaineiden ja terrorismin torjunnassa

82 artikla. Sopimuspuolet tekevät tiivistä yhteistyötä estääkseen rahoitusjärjestelmiensä käytön rikollisesta toiminnasta, erityisesti huumausainerikollisuudesta, saadun rahan pesuun sekä terrorismin rahoittamiseen. Tämän alan yhteistyöhön voi kuulua hallinnollinen ja tekninen apu, jolla edistetään kansainvälisten elinten, erityisesti rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) hyväksymien normien ja toimintatapojen täytäntöönpanoa.

83 artikla. Sopimuspuolet sitoutuvat laittomien huumausaineiden vastaiseen yhteistyöhön. Tavoitteena on vähentää laittomien huumausaineiden tarjontaa, kauppaa ja kysyntää ja tehokkaammin valvoa huumausaineiden kemiallisia esiasteita. Sopimuspuolten kesken sovittavat yhteistyömenetelmät ja toteutettavat toimet perustuvat Euroopan unionin huumausainestrategian periaatteisiin.

84 artikla. Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä terroritekojen ja niiden rahoituksen estämiseksi ja tukahduttamiseksi erityisesti silloin, kun niihin liittyy rajat ylittävää toimintaa. Kyseeseen tulee muun muassa tietojen vaihto terroristiryhmistä ja niiden tukiverkostoista sekä kokemusten vaihto terrorismin torjunnan keinoista ja koulutuksesta.

IV LUKU

Yhteistyö rikosasioissa

85 artikla. Sopimuspuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä rikosten ja muiden laittomien toimien estämiseksi riippumatta siitä, kuuluvatko ne järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Yhteistyötä tehdään muun muassa ihmisten salakuljetuksen ja ihmiskaupan, rahanväärentämisen, laittomien liiketoimien, korruption, huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan, laittoman ase ja autokaupan sekä tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi.

VIII OSASTO: YHTEISTYÖPOLITIIKAT

86 artikla. Artiklassa annetaan yleisiä määräyksiä yhteistyöpolitiikoista. Yhteistyön tarkoituksena on edistää Albanian kehitys- ja kasvumahdollisuuksia ja vahvistaa olemassa olevia taloussuhteita mahdollisimman laajalla pohjalla sopimuspuolten etujen mukaisesti. Politiikkojen yhteydessä olisi varmistettava, että myös ympäristöasiat otetaan alusta alkaen huomioon. Yhteistyöpolitiikat liitetään osaksi alueellista yhteistyökehystä, minkä yhteydessä erityistä huomiota kiinnitetään alueen vakautta edistäviin toimenpiteisiin. Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi määritellä, mitkä jäljempänä kuvatuista yhteistyöpolitiikoista tai niiden osana toteutettavista toimista ovat ensisijaisia. Yhteistyöaloja ovat: talous- ja kauppapolitiikka (87 artikla), tilastoalan yhteistyö (88 artikla), pankki-, vakuutus- ja muut rahoituspalvelut (89 artikla), yhteistyö tilintarkastuksen ja varainhoidon valvonnan alalla (90 artikla), sijoitusten edistäminen ja suoja (91 artikla), teollisuusyhteistyö (92 artikla), pienet ja keskisuuret yritykset (93 artikla), matkailu (94 artikla), maatalous ja maatalouden raaka-aineita jalostava teollisuus (95 artikla), kalastus (96 artikla), tulli (97 artikla ja pöytäkirja nro 6), verotus (98 artikla), sosiaalialan yhteistyö (99 artikla), yleissivistävä ja ammatillinen koulutus (100 artikla), kulttuurialan yhteistyö (101 artikla), audiovisuaalialan yhteistyö (102 artikla), tietoyhteiskunta (103 artikla), sähköisen viestinnän verkot ja palvelut (104 artikla), tiedottaminen ja viestintä (105 artikla), liikenne (106 artikla), energia (107 artikla), ympäristö (108 artikla), yhteistyö tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alalla (109 artikla), alueellinen ja paikallinen kehitys (110 artikla), julkishallinto (111 artikla). Edellä mainittujen alojen yhteistyötä koskevat määräykset ovat pääsääntöisesti väljiä ja luonteeltaan tavoitteellisia.

IX OSASTO: RAHOITUSYHTEISTYÖ

112 artikla. Artiklassa mainitaan yhteisön rahoitustuen muotoina avustukset ja lainat, mukaan lukien Euroopan investointipankin lainat.

113 artikla. Avustuksina annettava rahoitustuki toteutetaan monivuotisen viiteohjelman mukaisesti. Tuki voi kattaa kaikki yhteistyöalat. Erityistä huomiota kiinnitetään oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen, lainsäädännön yhdenmukaistamiseen ja talouskehitykseen.

114 artikla. Artiklassa määrätään mahdollisuudesta myöntää poikkeuksellisesti makrotaloudellista rahoitusapua.

115 artikla. Yhteisön avustukset sovitetaan yhteen muista lähteistä tulevien avustusten kanssa.

X OSASTO: INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET, YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

116-121 artikla. Sopimuksella perustetaan säännöllisin väliajoin kokoontuva vakautus- ja assosiaationeuvosto, jonka tehtävänä on valvoa tämän sopimuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista. Se koostuu Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission jäsenistä sekä Albanian hallituksen jäsenistä. Euroopan investointipankki osallistuu tarkkailijana sitä koskevissa asioissa. Vakautus- ja assosiaationeuvoston puheenjohtajana toimii sen työjärjestyksen määräysten mukaisesti vuorotellen yhteisön edustaja ja Albanian edustaja. Vakautus- ja assosiaationeuvostossa tehdyt päätökset sitovat sopimuspuolia. Se voi antaa myös suosituksia. Päätökset ja suositukset tehdään sopimuspuolten yhteisellä sopimuksella. Sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevat erimielisyydet voidaan ratkaista sitovalla päätöksellä. Vakautus- ja assosiaationeuvostoa avustaa vakautus- ja assosiaatiokomitea, joka koostuu Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission edustajista sekä Albanian edustajista. Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi siirtää toimivaltaansa vakautus- ja assosiaatiokomitealle. Vakautus- ja assosiaatiokomitea voi perustaa alakomiteoita. Päättäessään alakomiteoiden perustamisesta ja määritellessään niiden tehtävät vakautus- ja assosiaatiokomitea ottaa asianmukaisella tavalla huomioon maahanmuuttoon liittyvien kysymysten asianmukaisen käsittelyn tärkeyden, erityisesti sopimuksen 80 ja 81 artiklan määräysten täytäntöönpanon.

122 artikla. Perustetaan parlamentaarinen valiokunta, joka muodostaa puitteet Albanian parlamentin ja Euroopan parlamentin jäsenten kokoontumiselle ja mielipiteiden vaihdolle. Se kokoontuu itse määrääminsä väliajoin.

123 artikla. Sopimuspuolet sitoutuvat varmistamaan sopimuspuolten kansalaisten syrjimättömän pääsyn esittämään asiansa toimivaltaisiin tuomioistuimiin ja hallintoelimiin.

Suomen perustuslain (731/1999) 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi alkuperän tai kielen perusteella. Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

124 artikla. Artiklassa määrätään sellaisista etenkin turvallisuusetuihin liittyvistä toimenpiteistä, joita sopimuksen määräykset eivät estä sopimuspuolta toteuttamasta oman toimivaltansa rajoissa. Tällaisia ovat muuan muassa toimenpiteet, jotka liittyvät tietojen luovutukseen, aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden tuotantoon ja kauppaan sekä sopimuspuolen oman turvallisuuden ja yleisen järjestyksen ylläpitämiseen sisäisissä levottomuuksissa ja vakavassa kansainvälisessä jännitystilassa.

Artiklan sisältö on yhdenmukainen Euroopan unionin perustamissopimuksen 296 artiklan kanssa, joka antaa jäsenmaalle turvallisuus ja puolustusasioita koskevan poikkeusmahdollisuuden tietyissä tilanteissa. Artiklan määräys vaikuttaa myös jäsenvaltion toimivaltaan kuuluviin muihin määräyksiin sekä useisiin kansallisen lainsäädännön säännöksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), valmiuslaki (1080/1991), laki huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/1992), puolustustilalaki (1083/1991), laki julkisista hankinnoista (1505/1992) ja laki puolustustarvikkeiden maasta viennistä ja kauttakuljetuksesta (242/1990). Artikla liittyy myös toimenpiteisiin, joihin Suomi ryhtyy pannakseen täytäntöön YK:n peruskirjan (SopS 1/1951) VII luvun mukaiset velvoitteensa esimerkiksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 301 artiklan mukaisesti. Artikla ei edellytä Suomen lainsäädännön muuttamista vaan nimenomaisesti varmistaa sen, että Suomi voi ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin, joista muun muassa edellä mainituissa laeissa säädetään.

125 artikla. Artiklan mukaan sopimuksen soveltamisaloilla sovelletut järjestelyt eivät saa johtaa syrjintään.

126 artikla. Sopimuspuolet sitoutuvat sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseen. Mikäli sopimuspuoli katsoo, että toinen sopimuspuoli on jättänyt sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämättä, voi se toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Ennen näiden toimenpiteiden toteuttamista, lukuunottamatta erityisen kiireellisiä tapauksia, sopimuspuolen on annettava vakautus- ja assosiaationeuvostolle tilanteen perusteellista tarkastelua varten tarvittavat tiedot.

127 artikla. Määrätään sopimuksen tulkintaa tai täytäntöönpanoa koskevista neuvotteluista.

128 artikla. Sopimus ei vaikuta heikentävästi voimassa olevien jäsenvaltioita ja Albaniaa sitovien sopimusten perusteella myönnettyihin oikeuksiin.

129 artikla. Määrätään, että liitteet IV ja pöytäkirjat nro 16 ovat erottamaton osa sopimusta. Lisäksi määrätään, että marraskuun 22 päivänä 2004 allekirjoitettu Euroopan yhteisön ja Albanian tasavallan välinen puitesopimus Albanian tasavallan yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevista yleisperiaatteista ja sen liite ovat erottamaton osa tätä sopimusta. Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi tarvittaessa muuttaa puitesopimusta.

130 artikla. Sopimus tehdään rajoittamattomaksi ajaksi. Kumpikin sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen, ja sopimuksen soveltaminen loppuu kuuden kuukauden kuluttua tällaisesta ilmoituksesta.

131–135 artikla. Määrätään sopimuksen sopimuspuolet ja soveltamisalue, sopimuksen tallettaja, todistusvoimaiset kielet ja sopimuksen voimaantulopäivä.

136 artikla. Sisältää määräykset väliaikaisesta sopimuksesta, jonka nojalla eräät tämän sopimuksen yhteisötoimivaltaan kuuluvat määräykset (tavaroiden vapaa liikkuvuus, liikenne) saatetaan voimaan yhteisön ja Albanian välillä. Näitä määräyksiä koskevissa artikloissa ja pöytäkirjoissa "sopimuksen voimaantulopäivä" tarkoittaa väliaikaisen sopimuksen voimaantulopäivää.

137 artikla. Vakautus- ja assosiaatiosopimus korvaa sen voimaantulopäivästä alkaen 11 päivänä toukokuuta 1992 allekirjoitetun Euroopan talousyhteisön ja Albanian tasavallan välisen kauppaa sekä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen.

Sopimuksen liitteet ja pöytäkirjat

Liite I. Sisältää sopimuksen 19 artiklan mukaisesti luettelon niistä yhteisön teollisuustuotteista, joiden tuontitullit Albania poistaa asteittain sopimuksen voimaantuloa seuraavan viidennen vuoden alkuun mennessä.

Liitteet II a, b ja c. Sisältää sopimuksen 27 artiklan mukaisesti luettelot niistä yhteisöstä peräisin olevista maatalousperäisistä raaka-aineista, joilta Albania poistaa sopimuksen voimaantulopäivänä tuontitullit (II a), alentaa niitä asteittain (II b) tai poistaa ne sopimuksen voimaantulopäivänä esitetyn tariffikiintiön rajoissa (II c).

Liite III. Määritellään sopimuksen 28 artiklan mukaisesti yhteisön myönnytykset Albanian kaloille ja kalataloustuotteille.

Liite IV. Määritellään sopimuksen V osaston II luvussa tarkoitetut rahoituspalvelut, joita ovat kaikki vakuutustoiminta ja siihen liittyvät palvelut, pankkipalvelut ja muut rahoituspalvelut.

Liite V. Luetellaan sopimuksen 73 artiklassa tarkoitetut teollis- ja tekijänoikeuksia sekä kaupallisia oikeuksia koskevat monenväliset sopimukset, joihin Albania sitoutuu liittymään neljän vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta, ja sopimukset, joiden velvoitteita vakautus- ja assosiaatiosopimuksen osapuolet vahvistavat pitävänsä tärkeinä.

Pöytäkirja nro 1. Määritellään tiettyjen rauta- ja terästuotteiden kauppaan sovellettavat järjestelyt. Määritellään ne syyt, joiden perusteella Albania voi poikkeuksellisesti myöntää valtiontukea rauta- ja terästeollisuutensa rakenneuudistukseen viiden vuoden ajan sopimuksen voimaantulopäivästä.

Pöytäkirja nro 2. Määrätään tuotekohtaisesti jalostettuja maataloustuotteita koskevasta kaupasta yhteisön ja Albanian välillä. Vakautus- ja assosiaationeuvosto päättää tuoteluettelon laajentamisesta, tullien muuttamisesta ja tariffikiintiöiden korottamisesta tai poistamisesta.

Pöytäkirja nro 3. Pöytäkirjaan sisältyy Euroopan yhteisön ja Albanian välinen sopimus eräiden viinien vastavuoroisista etuusmyönnytyksistä sekä sopimus viinien nimien vastavuoroisesta tunnustamisesta, suojasta ja valvonnasta sekä väkevien alkoholijuomien ja maustettujen viinien nimitysten vastavuoroisesta tunnustamisesta, suojasta ja valvonnasta.

Pöytäkirja nro 4. Määritellään käsite "alkuperätuotteet" ja hallinnollisen yhteistyön menetelmät, kuten keskinäinen avunanto, alkuperäselvitysten tarkastaminen ja riitojen ratkaiseminen.

Pöytäkirja nro 5. Sovitaan maakuljetusalan yhteistyöstä erityisesti kauttakulkuliikenteen osalta. Yhteistyö kattaa maantie- ja rautatiekuljetukset sekä yhdistetyt kuljetukset ja niihin liittyvät infrastruktuurit. Sovitaan kauttakulkuliikenteen vapauttamisesta kokonaan sopimuksen voimaantulopäivänä. Sovitaan toimenpiteistä, mikäli yhteisön tieliikenteen harjoittajien kauttakulku lisääntyy siinä määrin, että siitä aiheutuu ongelmia. Sovitaan tehtäväksi yhteisön ja Albanian väliset sopimukset koskien maantiekuljetusten markkinoille pääsyä, tieliikenteen verotusta sekä tavaraliikenteeseen liittyvien tarkastusten ja muodollisuuksien helpottamista.

Pöytäkirja nro 6. Sovitaan keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa tavoitteena varmistaa, että tullilainsäädäntöä sovelletaan oikein. Pöytäkirja ei rajoita rikosasioissa annettavaa keskinäistä avunantoa koskevien sääntöjen soveltamista.

Päätösasiakirja ja julistukset

Sopimuksen päätösasiakirjan liitteenä olevissa yhteisissä julistuksissa sopimuspuolet ilmoittavat tulkintansa sopimuksen 22 ja 29, 41, 46, 48, 61, 73, 80, 126 artiklasta, työntekijöiden laillisesta maahanmuutosta, vapaasta liikkuvuudesta ja oikeuksista, Andorrasta ja San Marinosta pöytäkirjan nro 4 osalta sekä pöytäkirjasta nro 5. Sopimuksen liitteenä olevassa yksipuolisessa julistuksessa yhteisö ilmoittaa yhteisön asetuksen (EY) N:o 2007/2000 perusteella myöntämien poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden soveltamisesta. Julistukset eivät ole oikeudellisesti sitovia asiakirjoja. Päätösasiakirjaa ja julistuksia ei ole julkaistu tämän hallituksen esityksen liitteenä. Tekstit ovat nähtävinä Euroopan unionin neuvoston julkisessa asiakirjahakemistossa "http://register.consilium.europa.eu".

2 Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Lain 1 § sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa.

2 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin sopimus tulee voimaan.

3 Voimaantulo

Sopimuspuolet ratifioivat tai hyväksyvät sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön. Sopimus tulee voimaan viimeisen ratifiointi tai hyväksymiskirjan talletuspäivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Hyväksymisestään ovat hallituksen esityksen antamisajankohtaan mennessä ilmoittaneet Albania, Espanja, Irlanti, Latvia, Ruotsi, Slovenia ja Unkari. Esitykseen sisältyvä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samana ajankohtana kuin sopimus tulee voimaan.

Albanian vakautus- ja assosiaatiosopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n mukaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Esitykseen liittyvän voimaansaattamislain voimaantulemiselle on siten saatava itsehallintolain 59 § 2 momentin mukaan Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyminen.

4 Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys

4.1 Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Euroopan yhteisön ja jäsenvaltioiden välinen toimivallanjako

Albanian kanssa tehty vakautus- ja assosiaatiosopimus on luonteeltaan jaetun toimivallan sopimus eli niin sanottu sekasopimus, joka sisältää sekä yhteisön että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Jotkut näistä määräyksistä kuuluvat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, toiset taas yhteisön ja sen jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. Osassa sopimuksen kattamista kysymyksistä toimivalta kuuluu yksinomaan jäsenvaltioille. Eduskunta hyväksyy tällaisen sopimuksen vakiintuneen käytännön mukaan vain niiltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan (esim. PeVL 6/2001 vp, PeVL 31/2001, PeVL 16/2004 vp, PeVL 24/2004 vp).

Sopimuksessa itsessään ei ole määräyksiä, jotka osoittaisivat, miten toimivalta tarkkaan ottaen jakautuu. Yhteisöllä on kuitenkin katsottava olevan yksinomainen toimivalta niiden vakautus- ja assosiaatiosopimuksen määräysten osalta, jotka on sisällytetty myös kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevaan Euroopan yhteisön ja Albanian tasavallan välillä tehtyyn väliaikaiseen sopimukseen. Tällaisia ovat vakautus- ja assosiaatiosopimuksen määräykset tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta (sopimuksen IV osasto, liitteet I, II a, II b, II c, III, pöytäkirjat nro 14) sekä siihen suorassa yhteydessä olevat määräykset maanteiden kauttakulkuliikenteestä (pöytäkirjan nro 5 asianomaiset kohdat). Myös määräykset vaihtotaseeseen liittyvistä maksuista ja siirroista (V osasto 60 artikla) sekä maksutasevaikeuksiin liittyvistä rajoituksista (V osasto 67 artikla) kuuluvat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Sama koskee kilpailusääntöjä (VI osasto 71 ja 72 artikla), teollis- ja tekijänoikeuksia sekä kaupallisia oikeuksia (VI osasto 73 artikla ja liite V) ja tullialan yhteistyötä (VIII 97 artikla) koskevia määräyksiä. Sopimukseen erottamattomana osana sisältyvä hallintoviranomaisten keskinäistä avunantoa tulliasioissa koskeva pöytäkirja nro 6 on sisällytetty myös väliaikaiseen yhteisösopimukseen ja sen määräysten on katsottava näin ollen kuuluvan yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan.

Yhteisöllä ei ole toimivaltaa toteuttaa niin sanottua poliittista vuoropuhelua kolmansien valtioiden kanssa, joten sopimuksen asiaa koskevat määräykset (II osasto) kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. Nämä määräykset (811 artikla) eivät edellytä Suomessa voimassa olevan lainsäädännön muuttamista.

Muilta kuin edellä mainituilta osin sopimuksen määräykset kuuluvat osittain Euroopan yhteisön ja osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan. Jäsenvaltioilla on merkittävässä määrin toimivaltaa erityisesti työntekijöiden liikkuvuutta, sijoittautumista, palvelujen tarjoamista, juoksevia maksuja ja pääomanliikkeitä koskevien määräysten (V osasto) osalta. Sama koskee myös oikeutta, vapautta ja turvallisuutta koskevia määräyksiä (VII osasto) sekä eräitä yhteistyöpolitiikan lohkoja (VIII osasto). Myös alueellinen yhteistyö (III osasto), lakien lähentäminen, lainvalvonta ja kilpailusäännöt (VI osasto) sekä rahoitusyhteistyö (IX osasto) kuuluvat ainakin osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan. Sopimuksen institutionaaliset ja muut horisontaaliset määräykset (X osasto) taas kuuluvat yhteisön toimivaltaan siltä osin kuin niitä sovelletaan sopimuksen muiden, yhteisön toimivaltaan kuuluvien määräysten soveltamisen yhteydessä. Vastaavasti, kun kysymys on jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvista asioista, sopimuksen institutionaaliset määräykset kuuluvat näiltä osin jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Lainsäädännön alaan kuuluvat sopimusmääräykset

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy muun muassa sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan perustuslaissa tarkoitettu eduskunnan hyväksymistoimivalta kattaa kaikki aineelliselta luonteeltaan lain alaan kuuluvat kansainvälisen velvoitteen määräykset. Sopimuksen määräykset on luettava lainsäädännön alaan, 1) jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, 2) jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita, 3) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla, taikka 4) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä tai 5) siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kysymykseen ei vaikuta se, onko jokin määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11/2000 vp, 12/2000 vp ja 45/2000 vp).

Sopimuksen 2 artiklassa todetaan, että sopimuksen olennaisen osan muodostavat demokratian periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioitus sellaisina kuin ne määritellään ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, Helsingin päätösasiakirjassa ja uutta Eurooppaa koskevassa Pariisin peruskirjassa. Perustuslakivaliokunta on katsonut (PeVL 45/2000 vp; PeVL 31/2001 vp), etteivät sellaiset yleispiirteiset ja julistuksenomaiset määräykset, joissa sopimuspuolet vahvistavat sitoumuksensa kunnioittaa ihmisoikeuksia, vaikuta Suomen kansainvälisten velvoitteiden sisältöön tai laajuuteen ihmisoikeuksien alalla. Tällaisilla määräyksillä on kuitenkin aikaisempaan verrattuna uudentyyppistä sitovaa merkitystä sopimuksen 126 artiklan mukaisen neuvottelu- ja sanktiomenettelyn vuoksi, joten sopimuksen ihmisoikeusmääräysten on katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan (ks. PeVL 31/2001 vp).

Sopimuksen 46 artiklan syrjimättömyysperiaatteen toteuttamiseen liittyvät Suomessa muun muassa perustuslain 6 §, työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 2 § ja rikoslain (39/1889) 47 luvun 3 §. Ulkomaalaisen maahantulosta, oleskelusta ja työnteosta säädetään ulkomaalaislaissa (301/2004). Artiklan määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan, koska ne sisältävät yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita koskevia seikkoja ja koska niistä on Suomessa voimassa laintasoista sääntelyä, vaikka ne eivät edellytäkään olemassa olevien lakien muuttamista.

Sopimuksen 48 artiklan määräykset sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta koskevat yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia. Niillä on yhteys perustuslain 19 §:ssä tarkoitettujen sosiaaliturvaa koskevien oikeuksien toteuttamiseen julkisen vallan toiminnassa ja ne kuuluvat siten lainsäädännön alaan. Sopimus ei kuitenkaan edellytä lainsäädännön muuttamista.

Sopimuksen sijoittautumisoikeutta ja palvelujen tarjontaa koskevat 49-59 artiklat sekä liite IV sisältävät jäsenvaltioiden osittaiseen toimivaltaan ja Suomessa lainsäädännön alaan kuuluvaa sääntelyä. Yhteisön sijoittaumisoikeutta ja palvelujen vapaata tarjontaa koskevat säännökset eivät lähtökohtaisesti kata kolmansista valtioista tapahtuvaa taloudellista toimintaa. Kun kolmansista maista tuleva henkilö tai yhtiö haluaa aloittaa ammatinharjoittamisen tai perustaa yhtiön jossakin jäsenvaltiossa, häneen sovelletaan kyseisen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä. Sijoittautumisoikeutta koskevat määräykset liittyvät perustuslain 18 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan jokaisella on lain mukaan oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan.

Sopimuksen 87-111 artiklassa määritellään yhteistyöpolitiikkoihin kuuluvat alat. Yhteistyön kehittäminen ei kuulu lain alaan eikä sellaisenaan edellytä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, mutta asiallisesti useat näissä artikloissa esitetyt yhteistyön kohteina olevat asiat kuuluvat Suomessa lain alaan.

Sopimuksen 116-121 artikla sisältää määräykset vakautus- ja assosiaationeuvoston perustamisesta ja toiminnasta. Jäsenvaltio on neuvostossa edustettuna Euroopan unionin neuvoston edustajan kautta. Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi paitsi antaa suosituksia, myös tehdä sopimuspuolia sitovia päätöksiä. Sopimus sisältää kuitenkin verrattain vähäisenä pidettävän mahdollisuuden siihen, että vakautus- ja assosiaationeuvoston päätökset koskettavat kysymyksiä, jotka yhteisön perustamissopimusten mukaan ovat jäsenvaltion toimivallassa ja Suomen perustuslain kannalta kuuluvat lainsäädännön alaan. Koska sopimusta hallinnoiva vakautus- ja assosiaationeuvosto saa kuitenkin sopimuspuolia sitovaa päätösvaltaa, sopimuksen määräykset vakautus- ja assosiaationeuvoston perustamisesta ja toiminnasta kuuluvat näiltä osin lainsäädännön alaan ja edellyttävät eduskunnan suostumusta.

Sopimuksen 123 artiklan mukaan sopimuspuolet sitoutuvat varmistamaan, että toisen sopimuspuolen luonnolliset ja oikeushenkilöt voivat, ilman syrjintää sen omiin kansalaisiin verrattuna esittää asiansa sopimuspuolten toimivaltaisille tuomioistuimille ja hallintoelimille puolustaessaan yksilönoikeuksiaan ja omistusoikeuksiaan. Määräys sisältää myös jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvaa sääntelyä, joka liittyy Suomessa perustuslain 6 ja 21 §:n noudattamiseen ja kuuluu lainsäädännön alaan.

Sopimuksen 124 artiklan kanssa sanamuodoltaan samanlainen määräys sisältyy myös kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevaan väliaikaiseen sopimukseen. Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen yhteydessä tämä artikla, joka sisältää sopimuksen sallimat poikkeusmääräykset, vaikuttaa myös jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluviin muihin määräyksiin sekä useisiin kansallisen lainsäädännön säännöksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), valmiuslaki (1080/1991), laki huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/1992), puolustustilalaki (1083/1991), laki julkisista hankinnoista (1505/1992) ja laki puolustustarvikkeiden maasta viennistä ja kauttakuljetuksesta (242/1990). Määräys kuuluu lainsäädännön alaan.

4.2 Käsittelyjärjestys

Sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Luxemburgissa 12 päivänä kesäkuuta 2006 Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Luxemburgissa 12 päivänä kesäkuuta 2006 Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.


Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2007

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ulkoasiainministeri
Ilkka Kanerva

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.