Siirry esitykseen
HE 213/2006
Hallituksen esitys Eduskunnalle tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tullitutkintatietokannan perustamisen osalta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laeiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja tullilain 23 b ja 24 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisesti tehdyn pöytäkirjan tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tullitutkintatietokannan perustamisen osalta ja lain sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lisäksi muutettaisiin tullilakia.
Mainitulla pöytäkirjalla perustetaan tullitutkintatietokanta -niminen rekisteri, jonka avulla EU:n jäsenvaltioiden tullirikostutkinnasta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset voivat tiettyä henkilöä tai yritystä koskevaa tutkintaa suorittaessaan selvittää, suorittavatko tai ovatko muiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset suorittaneet samaa henkilöä tai yritystä koskevaa tutkintaa. Tullitutkintatietokantaan talletetaan kansallisen tullilainsäädännön vakavaa rikkomista koskevaan tutkintaan liittyviä tietoja.
Muutospöytäkirja tulee voimaan 90 päivän kuluttua siitä, kun kahdeksan jäsenvaltiota on ilmoittanut Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille hyväksyneensä pöytäkirjan. Tällöin muutospöytäkirja tulee voimaan näiden kahdeksan jäsenvaltion osalta. Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi muutospöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Tullilakiin ehdotetaan tehtäväksi muutospöytäkirjan edellyttämät muutokset.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan samanaikaisesti muutospöytäkirjan kanssa.
Tietotekniikan käytöstä tullialalla tehty yleissopimus (EYVL C 316, 27.11.1995), jäljempänä tullitietojärjestelmäyleissopimus, on tehty Brysselissä 26 päivänä heinäkuuta 1995 Euroopan unionin oikeus- ja sisäasiainyhteistyönä. Tullitietojärjestelmäyleissopimuksella perustettiin automaattinen tietojärjestelmä, jäljempänä kolmannen pilarin tullitietojärjestelmä, joka sisältää tietoja vakavien kansallista lainsäädäntöä rikkovien tullirikosten estämiseksi, tutkimiseksi ja syytteeseen saattamiseksi. Tullitietojärjestelmä on jäsenvaltioiden tullihallintojen yhteiskäytössä.
Jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 515/1997, jäljempänä neuvoston asetus (EY) 515/97, on perustettu kolmannen pilarin tullitietojärjestelmää vastaava ensimmäisen pilarin tullitietojärjestelmä, joka palvelee jäsenvaltioiden keskenään ja toisaalta jäsenvaltioiden komission kanssa harjoittamaa yhteistyötä Euroopan yhteisön tulli- ja maatalouslainsäädännön oikean soveltamisen varmistamiseksi. Neuvoston asetus (EY) 515/97 ja tullitietojärjestelmäyleissopimus luovat oikeudellisen perustan käytännössä yhtenä tietojärjestelmänä toimivalle kokonaisuudelle. Tullitietojärjestelmä otettiin käyttöön 23 päivänä huhtikuuta 2003.
Suomi hyväksyi tullitietojärjestelmäyleissopimuksen 30 päivänä joulukuuta 1998 (SopS 56/2002). Samalla Suomi hyväksyi yleissopimukseen liittyvän Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa koskevan pöytäkirjan sekä mainitun yleissopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta eräiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken tehdyn sopimuksen. Tullitietojärjestelmäyleissopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta eräiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken tehty sopimus on tullut Suomen osalta voimaan 1 päivänä marraskuuta 2000 (SopS 57/2002). Tullitietojärjestelmäyleissopimus on tullut kansainvälisesti voimaan 25 päivänä joulukuuta 2005.
Tullitietojärjestelmäyleissopimusta on muutettu Euroopan unionin neuvoston 12 päivänä maaliskuuta 1999 hyväksymällä pöytäkirjalla tuottoon liittyvän rahanpesun soveltamisalasta tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyssä yleissopimuksessa ja kuljetusvälineen rekisterinumeron sisällyttämisestä yleissopimuksessa lueteltuihin tietoihin, jäljempänä vuoden 1999 muutospöytäkirja (EYVL C 91, 31.3.1999). Sillä muutetaan eräät tullitietojärjestelmäyleissopimuksen määräykset yhdenmukaiseksi tulliyhteistyötä koskevien EU:n säädösten vastaavien määräysten kanssa. Vuoden 1999 muutospöytäkirja ei ole tullut vielä kansainvälisesti voimaan. Suomi hyväksyi vuoden 1999 muutospöytäkirjan 17 päivänä marraskuuta 2005. Laki pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (904/2005) ja siihen liittyvä laki tullilain 23 b §:n muuttamisesta (905/2005) tulevat voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Euroopan unionin neuvosto hyväksyi Brysselissä 8 päivänä toukokuuta 2003 nyt kysymyksessä olevan pöytäkirjan tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tullitutkintatietokannan perustamisen osalta (EYVL C 139, 13.6.2003), jäljempänä muutospöytäkirja. Muutospöytäkirja on tehty Euroopan unionin oikeus- ja sisäasiainyhteistyönä, ja se perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklaan. Muutospöytäkirja ei ole tullut vielä kansainvälisesti voimaan.
Rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan merkitys on jatkuvasti kasvanut, kun järjestelmällisten tullitarkastusten poistumisen myötä tavaraliikenne on vapautunut. Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus ei tunne kansallisia rajoja vaan rikolliset käyttävät koko Euroopan unionin aluetta rikolliseen toimintaan. Rajat ylittävää rikollisuutta tutkittaessa tarvitaan tietoja muissa jäsenvaltioissa vireillä olevista tai jo suoritetuista rikostutkinnoista.
Useilla EU:n jäsenvaltioilla on kansallisia rekistereitä, joista rikoksia tutkivat viranomaiset voivat nopeasti tarkistaa, onko jokin muu viranomainen jo pannut vireille tai suorittanut tiettyä henkilöä tai yritystä koskevaa tutkintaa. Sen sijaan EU:n tasolla ei ole vastaavaa tullirikoksia koskevaa rekisteriä, jonka avulla tullirikostutkinnasta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset voisivat saada nopeasti ja järjestelmällisesti tiedon siitä, suoritetaanko tai onko samaa henkilöä tai yritystä koskevaa tutkintaa suoritettu toisessa jäsenvaltiossa. Jäsenvaltioiden tullirikostutkinnasta vastaavat viranomaiset voivat suorittaa samoja henkilöitä tai yrityksiä koskevia tutkimuksia rinnakkain, mutta nykytilanteessa tutkintatoimien koordinointi on satunnaista ja tapahtuu useimmiten vain kahdenvälisesti. Tutkinnassa tarvittavia tietoja osataan yleensä pyytää vain siltä jäsenvaltiolta, johon tutkittavana oleva yksittäinen rikos liittyy. Tällöin tutkinnan kannalta tärkeitä tietoja voi jäädä saamatta, sillä niitä voi olla myös muilla jäsenvaltioilla. Varsinkin järjestäytyneen rikollisuuden osalta on tärkeää saada kokonaiskuva rikollisesta toiminnasta.
Tullitietojärjestelmäyleissopimuksella perustettu tullitietojärjestelmä ei nykyisessä muodossaan sovellu tullirikostutkintarekisteriksi, koska se on tarkoitettu konkreettisten valvontatoimenpiteiden pyytämiseksi. Tullitietojärjestelmään voidaan tallettaa tietoja ainoastaan tarkkailua ja ilmoittamista, hienovaraista valvontaa tai erityistarkastuksia varten. Kun jonkin jäsenvaltion tulliviranomaisella on riittävä epäily tapahtuneesta rikoksesta tai siitä, että rikos on tekeillä, se tallettaa tarpeelliset tiedot tullitietojärjestelmään ja pyytää toimenpiteitä muiden jäsenvaltioiden tulliviranomaisilta. Lisäksi on huomattava, että tullitietojärjestelmään tallennettuja tietoja voidaan säilyttää vain niin kauan kuin on tarpeen sen tarkoituksen toteuttamiseksi, jota varten tiedot tallennettiin. Sen jälkeen kun pyydetty toimenpide, esimerkiksi ajoneuvon tarkastus, on suoritettu, tiedot tulee poistaa.
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi pöytäkirjan, jolla muutetaan tullitietojärjestelmäyleissopimusta. Esitys sisältää myös ehdotuksen niin sanotuksi blankettilaiksi, jolla saatetaan voimaan muutospöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Lisäksi tullilakiin (1466/1994) ehdotetaan tehtäväksi muutospöytäkirjan edellyttämät muutokset.
Muutospöytäkirjaan sisältyvillä määräyksillä perustetaan tullitutkintatietokanta -niminen rekisteri, josta käytetään myös nimitystä FIDE (Fichier d’identification des dossiers d’enquêtes dounaières) sen ranskankielisen lyhenteen mukaisesti. Tullitutkintatietokanta sisältyy tullitietojärjestelmään, mutta sillä on kuitenkin oma tarkoituksensa ja soveltamisalansa. Tullitietojärjestelmä käsittää siis kaksi erillistä rekisteriä.
EU:n oikeus- ja sisäasianyhteistyönä tehdyllä muutospöytäkirjalla perustettava tullitutkintatietokanta on kolmannen pilarin rekisteri, johon talletetaan kansallisen tullilainsäädännön vakavaa rikkomista koskevaan tutkintaan liittyviä tietoja tullirikosten selvittämiseksi ja syytteeseen saattamiseksi. Tullitutkintatietokannan avulla pyritään tehostamaan ja parantamaan tullirikostutkinnan yhteydessä tehtävää tullihallintojen välistä yhteistyötä.
Tullitutkintatietokanta on viitetietokanta, jonka on tarkoitus sisältää tietoja henkilöistä ja yrityksistä, jotka ovat parhaillaan tai ovat olleet tullirikostutkinnan kohteena jossakin jäsenvaltioissa. Rekisterissä olevien tietojen avulla jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset saavat nopeasti ja tehokkaasti tietoja siitä, onko samaa henkilöä tai yritystä koskeva tutkinta vireillä tai suoritettu toisessa jäsenvaltioissa. Tullitutkintatietokanta toimisi siten tullirikostutkinnan apuvälineenä.
Muutospöytäkirjan määräysten mukaan tullitutkintatietokantaan talletetaan asianomaisen henkilön tai yrityksen tunnistamiseen tarvittavat tiedot, tutkinnan ala ja asiaa käsittelevän jäsenvaltion viranomaisen nimi, kansallisuus ja yhteystieto sekä asian numero. Tutkinnan sisältöön liittyviä tietoja tullitutkintatietokantaan ei talleteta. Mikäli viranomainen tarvitsee lisätietoja tullitutkintatietokantaan rekisteröidystä henkilöstä tai yrityksestä, sen tulee pyytää toiselta jäsenvaltiolta lisätietoja virka-aputeitse soveltaen muita tulliyhteistyötä koskevia sopimuksia, kuten tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tehtyä yleissopimusta, jäljempänä Napoli II yleissopimus. Toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia myös kyseistä tutkintaa koskevista yhteisistä jatkotoimenpiteistä ja tutkinnan koordinoinnista. Toimivaltaisten viranomaisten yhteydenotot voivat johtaa esimerkiksi tutkintaa suorittavan viranomaisen tutkintamateriaalin täydentämiseen, tietojen vaihtamiseen, yhteisen tutkintaryhmän perustamiseen tai Napoli II yleissopimuksessa tarkoitettujen yhteistyön erityismuotojen kuten valvotun läpilaskun tai peitetoiminnan toteuttamiseen.
Tullitutkintatietokannan avulla voitaisiin tehostaa sellaisten tullirikosten tutkintaa, joissa sama henkilö tai oikeushenkilö on syyllistynyt tullirikoksiin useissa Euroopan unionin maissa. Tulliviranomaisten toimintamahdollisuudet paranisivat erityisesti rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden ja talousrikollisuuden torjumisessa. Tullitutkintatietokannan avulla viranomaiset saisivat nopeasti ja tehokkaasti tiedon tutkinnan suorittaneesta viranomaisesta, jolta voitaisiin pyytää tutkintaan liittyviä lisätietoja. Tullitutkintatietokanta tehostaisi siten myös Napoli II yleissopimuksen soveltamisesta virka-apupyyntöjen tekemisessä. Tullitutkintatietokannasta saatavat tiedot helpottaisivat lisäksi tutkintojen koordinointia ja yhteisistä jatkotoimenpiteistä sopimista. Joissakin tapauksissa tullitutkintatietokanta voisi myös auttaa tunnistamaan ja pidättämään rikollisjärjestöjä.
Esityksellä ei ole organisaatio- tai henkilöstövaikutuksia Suomessa.
Jäsenvaltiot vastaavat tullitietojärjestelmäyleissopimuksen määräysten mukaisesti kustannuksista, jotka aiheutuvat tullitutkintatietokannan käytöstä ja toiminnasta alueellaan. Muista tullitutkintatietokannan täytäntöönpanosta aiheutuvista kustannuksista jäsenvaltiot vastaavat pääasiallisesti bruttokansantulojen mukaisessa suhteessa. Suomelle tullitutkintatietokannan käytöstä aiheutuu vain vähäisiä laitteisto- ja tietoliikennekustannuksia sekä hieman lisääntyvää henkilötyötä. Tullihallituksen arvion mukaan kyseiset kustannukset on kuitenkin katettavissa nykytasoisista tullilaitoksen toimintamenoista.
Asian valmisteluvaiheessa oli esillä, että tullitutkintatietokanta voitaisiin perustaa joko erillisellä yleissopimuksella tai tullitietojärjestelmäyleissopimukseen liitettävällä muutospöytäkirjalla. Oikeudellisen instrumentin valinnassa päädyttiin muutospöytäkirjaan oikeudellisten, teknisten ja taloudellisten etujen vuoksi. Muutospöytäkirja valmisteltiin neuvoston tulliyhteistyöryhmässä, jossa Suomea edustivat valtiovarainministeriö ja Tullihallitus. Muutospöytäkirja allekirjoitettiin Brysselissä 8 päivänä toukokuuta 2003.
Asian valmisteluvaiheessa valtioneuvosto on lähettänyt eduskunnalle valtiopäiväjärjestyksen 54 b §:n mukaisesti kirjelmän U 32/1999 vp. Valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta lausunnon VaVL 21/1999 vp.
Esitys on laadittu valtiovarainministeriössä. Esityksestä on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, tietosuojavaltuutetun toimistolta, Keskusrikospoliisilta, Rajavartiolaitoksen esikunnalta ja Tullihallitukselta.
1 artikla
Artikla sisältää määräykset tullitietojärjestelmäyleissopimukseen tehtävistä muutoksista. Tullitietojärjestelmäyleissopimukseen lisätään kolme uutta lukua, joista V A luku koskee tullitutkintatietokannan perustamista, V B luku tullitutkintatietokannan toimintaa ja käyttöä ja V C luku tullitutkintatietokannassa olevien tietojen säilyttämisaikaa.
V A luku. Tullitutkintatietokannan perustaminen
12 a artikla. Artiklan 1 kohdan määräyksellä perustetaan tullitutkintatietokanta ja sisällytetään se osaksi tullitietojärjestelmäyleissopimusta. Sen mukaan tullitietojärjestelmä käsittää tullitietojärjestelmäyleissopimuksen 3 artiklassa tarkoitettujen tietojen lisäksi V A luvussa tarkoitetut tullitutkintatietokantaan talletetut tiedot. Tullitutkintatietokanta olisi siten osa tullitietojärjestelmää, joka käsittäisi jatkossa kaksi erillistä tietokantaa. Määräyksessä myös todetaan, että rajoittamatta muutospöytäkirjan V A, V B ja V C luvun määräysten soveltamista kaikkia tullitietojärjestelmäyleissopimuksen määräyksiä sovelletaan myös tullitutkintatietokantaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että tullitietojärjestelmäyleissopimuksen henkilötietojen suojaamista ja tietojärjestelmän turvallisuutta koskevia määräyksiä sovelletaan tullitutkintatietokantaan.
Artiklan 2 kohdan määräyksellä määritellään tietokannan tarkoitus ja soveltamisala. Sen mukaan tullitutkintatietokannan tarkoituksena on, että jäsenvaltion tullitutkinta-alan toimivaltaiset viranomaiset aloittaessaan yhtä tai useampaa henkilöä tai yritystä koskevan tutkinnan tai suorittaessaan tutkintaa voivat tullitietojärjestelmäyleissopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa esitetyn tarkoituksen toteuttamiseksi tutkinnan olemassaoloa koskevien tietojen avulla selvittää, mitkä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset suorittavat tai ovat suorittaneet kyseisiä henkilöitä tai yrityksiä koskevaa tutkintaa.
Tullitietojärjestelmäyleissopimuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaan tullitietojärjestelmä koskee kansallista lainsäädäntöä koskevien vakavien rikkomusten estämistä, tutkimista ja selvittämistä. Kansallisella lainsäädännöllä tarkoitetaan yleissopimuksessa jäsenvaltion lakeja ja asetuksia, joiden soveltaminen kuuluu kokonaisuudessaan tai osittain kyseisen jäsenvaltioin tullihallinnon toimivaltaan ja jotka koskevat sellaisten tavaroiden liikkuvuutta, joihin kohdistuu erityisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 36 (nykyisin 30 artikla) ja 223 (nykyisin 296 artikla) artiklassa tarkoitettuja kielto-, rajoitus- tai valvontatoimenpiteitä. Lisäksi sillä tarkoitetaan myös edellä tarkoitettuja lakeja ja asetuksia, jotka koskevat laittomasta huumausaineiden kaupasta peräisin olevan, suoraan tai välillisesti saadun taikka suoraan tai välillisesti siinä käytetyn omaisuuden tai tuoton siirtoa, muuntamista, kätkemistä tai peittelyä. Esimerkkinä kansallisesta tullilainsäädännöstä voidaan mainita lait, joilla kielletään psykotrooppisten aineiden vienti ja tuonti, sekä tiettyjen aseiden maahantuonnin edellytyksiä rajoittavat lait.
Kansallisen tullilainsäädännön määritelmää on muutettu vuoden 1999 muutospöytäkirjalla siten, että tullitietojärjestelmän soveltamisala rahanpesurikosten osalta on laajentunut. Vuoden 1999 muutospöytäkirja ei ole kuitenkaan tullut vielä kansainvälisesti voimaan. Tullilain 23 b §:n 1 momenttia on myös muutettu tullitietojärjestelmäyleissopimuksen muutosta vastaavasti. Tullilain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti vuoden 1999 muutospöytäkirjan kanssa.
Artiklan 3 kohdan määräyksen mukaan kukin jäsenvaltio lähettää tullitutkintatietokantaa varten muille jäsenvaltioille ja tullitietojärjestelmäyleissopimuksen hallintokomitealle luettelon kansallisen lainsäädäntönsä vakavista rikkomuksista. Määräyksessä myös todetaan, että luettelo käsittää ainoastaan rikkomiset, joista voi seurata vapausrangaistus tai vapaudenriiston käsittävä turvaamistoimenpide, jonka enimmäisaika on vähintään 12 kuukautta, tai sakko, joka on vähintään 15 000 euroa.
Tullitutkintatietokantaa käytettäisiin tullitietojärjestelmäyleissopimuksen määräysten mukaisesti vain kansallista lainsäädäntöä koskevien vakavien rikosten selvittämiseksi ja syytteeseen saattamiseksi. Muutospöytäkirjan 12 a artiklan 3 kohdasta seuraa, että vakavilla rikoksilla tarkoitetaan rikkomisia, joista voi seurata vankeusrangaistus tai vapaudenriiston käsittävä turvaamistoimenpide, jonka enimmäisaika on vähintään 12 kuukautta, tai sakko, joka on vähintään 15 000 euroa. Suomen on tarkoitus toimittaa muille jäsenvaltioille ja tullitietojärjestelmäsopimuksen hallintokomitealle tiedot sellaisista kansallista lainsäädäntöä koskevista tullirikoksista, joista voi seurata vuosi vankeutta tai sitä ankarampi rangaistus.
Artiklan 4 kohdan määräyksessä todetaan, että jos tullitutkintatietokannasta tietoja hakeva jäsenvaltio tarvitsee lisätietoja henkilöstä tai yrityksestä, josta on jo tietoja järjestelmässä, sen on pyydettävä tiedot toimittaneen jäsenvaltion apua voimassa olevien keskinäistä avunantoa koskevien määräysten nojalla. Tullitutkintatietokanta ei sisältäisi tutkinnan sisältöön liittyviä tietoja, vaan ainoastaan tietyt tiedot, joiden perusteella on mahdollista yksilöidä toisessa jäsenvaltiossa vireillä oleva tai päättynyt tutkinta. Siten tutkintaa koskevien lisätietojen hankkimiseksi olisi tehtävä virka-apupyyntö muiden keskinäistä avunantoa ja yhteistyötä koskevien sopimusinstrumenttien kuten Napoli II yleissopimuksen määräysten mukaisesti.
V B luku. Tullitutkintatietokannan toiminta ja käyttö
12 b artikla. Artiklan 1 kohdan määräyksen mukaan toimivaltaiset viranomaiset tallettavat tutkintaa koskevia tietoja tullitutkintatietokantaan 12 a artiklassa esitettyä tarkoitusta varten. Määräys velvoittaa viranomaiset tallettamaan tietoja tullitutkintatietokantaan. Velvoitetta lieventää 12 c artiklaan sisältyvä määräys tilanteista, joissa jäsenvaltio voi olla tallettamatta tietoja.
Talletettavat tiedot voivat koskea ainoastaan tiettyjä tietoluokkia. Ensinnäkin tiedot voivat koskea henkilöä tai yritystä, joka on tai on ollut jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tutkinnan kohteena. Edellytyksenä on lisäksi, että henkilön tai yrityksen epäillään asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan rikkovan tai rikkoneen vakavalla tavalla kansallista lainsäädäntöä taikka osallistuvan tai osallistuneen siihen. Samoin edellytetään, että henkilöstä tai yrityksestä on tehty raportti, jossa on todettu tällaisen rikkomisen tapahtuneen, tai tutkittava taho on tuomittu hallinnolliseen tai oikeudelliseen seuraamukseen tällaisesta rikkomisesta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tietoja voitaisiin tallettaa tullitutkintatietokantaan henkilöstä tai yrityksestä, jonka viranomaisen havaintojen perusteella epäillään syyllistyneen tai syyllistyvän edellä mainittuun rikokseen tai osallistuvan tai osallistuneen siihen, tai josta on tehty tällaista rikosta koskeva rikosilmoitus taikka joka on tuomittu rangaistukseen tällaisesta rikkomisesta. Toiseksi talletettavat tiedot voivat koskea tutkinnan alaa. Kolmanneksi tiedot voivat koskea asiaa käsittelevän jäsenvaltion viranomaisen nimeä, kansallisuutta, yhteystietoa ja asian numeroa. Edellä tarkoitetut tiedot on talletettava kustakin henkilöstä tai yrityksestä erikseen, eikä eri tietorekistereitä saa yhdistää.
Artiklan 2 kohdan määräyksessä luetellaan tyhjentävästi tullitutkintatietokantaan talletettavat henkilötiedot. Kyse on tiedoista, joita tarvitaan henkilön tai yrityksen tunnistamiseen. Henkilöiden osalta saa tallettaa nimen, tyttönimen eli aiemman sukunimen, etunimet ja omaksutut nimet, syntymäajan ja -paikan, kansalaisuuden ja sukupuolen. Omaksutulla nimellä tarkoitetaan taiteilijanimeä tai muuta epävirallista nimeä, jota henkilö yleisesti käyttää itsestään. Yritysten osalta saa tallettaa toiminimen, liiketoiminnassa käytetyn nimen, kotipaikan ja arvonlisäverotunnisteen. Tiedot talletetaan määräajaksi 12 e artiklan mukaisesti.
12 c artikla. Artikla sisältää poikkeuksen velvoitteesta tallettaa tietoja. Sen mukaan jäsenvaltio ei ole velvoitettu tallettamaan tapauskohtaisia tietoja 12 b artiklan mukaisesti, jos ja niin pitkään kuin tallettaminen vahingoittaisi kyseisen jäsenvaltion yleistä järjestystä tai muita olennaisia etuja tietosuojan alalla.
12 d artikla. Artiklan 1 kohdan määräyksen mukaan oikeus tallettaa tietoja tullitutkintatietokantaan ja hakea niitä kuuluu vain 12 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille. Kyseisessä artiklassa viitataan tullitietojärjestelmäyleissopimuksen 7 artiklan mukaisesti nimettyihin jäsenvaltion tullitutkinta-alan toimivaltaisiin viranomaisiin. Tullitietojärjestelmäyleissopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaan kukin jäsenvaltio nimeää ne toimivaltaiset viranomaiset, joilla on suora pääsy tullitietojärjestelmään. Tulliviranomaisten lisäksi toimivaltaisia viranomaisia voivat olla muut viranomaiset, joilla kyseisen jäsenvaltion lakien, asetusten ja menettelyjen nojalla on toimivalta vakavien kansallista lainsäädäntöä rikkovien toimien estämiseen, tutkimiseen ja syytetoimiin. Tullitietojärjestelmäyleissopimuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on lähetettävä toisille jäsenvaltioille ja 16 artiklassa tarkoitetulle komitealle luettelo nimeämistään viranomaisista. Luettelossa on ilmoitettava kunkin viranomaisen osalta, mitä tietoja se saa käyttää ja mihin tarkoituksiin.
Suomessa tulliviranomaisella on suorakäyttöoikeus tullitietojärjestelmän tietoihin. Lisäksi tullilain 26 §:n 3 momentin nojalla tullitietojärjestelmän tietoja saa luovuttaa poliisille, rajavartiolaitokselle ja syyttäjäviranomaisille. Poliisille ja rajavartiolaitokselle tiedot saa luovuttaa myös suorakäyttöoikeuden avulla. Tullitutkintatietokannan osalta on tarkoituksenmukaista menetellä vastaavasti. Tullilain 26 §:n 3 momentin säännökset tullitietojärjestelmän tietojen luovuttamisesta koskisivat myös tullitutkintatietokantaa. Edellä esitetyn mukaisesti nimettävistä viranomaisista on lisäksi tarkoitus ilmoittaa muille jäsenvaltioille ja tullitietojärjestelmäyleissopimuksen 16 artiklassa tarkoitetulle komitealle tullitietojärjestelmäyleissopimuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Tullilain 23 b §:n 4 momentin mukaan tiedot tullitietojärjestelmään tallettaa Tullihallitus. Säännöksen nojalla Tullihallitus vastaisi myös tietojen tallettamisesta tullitutkintatietokantaan.
Artiklan 2 kohdan määräyksen mukaan tiedon haku tullitutkintatietokannasta voi koskea vain määräyksessä tarkoitettuja henkilötietoja. Henkilöiden osalta haku voi koskea seuraavia tietoja: etunimi ja/tai sukunimi ja/tai tyttönimi ja/tai omaksuttu nimi ja/tai syntymäaika. Yritysten osalta haku voi koskea toiminimeä ja/tai liiketoiminnassa käytettyä nimeä ja/tai arvonlisäverotunnistetta.
V C luku. Tullitutkintatietokannassa olevien tietojen säilyttämisaika
12 e artikla. Artiklan 1 kohdan määräyksen mukaan tietojen säilyttämisaika määräytyy kunkin tiedot tallentaneen jäsenvaltion lakien, asetusten ja menettelyjen mukaan. Artiklassa on kuitenkin määräykset tullitutkintatietokannassa olevien tietojen säilyttämisen enimmäismääräajoista, joista ei voida kansallisella lainsäädännöllä poiketa. Siten kansallisesti voidaan säätää enimmäismääräaikoja lyhyemmistä säilyttämisajoista.
Artiklassa määrätään kolme enimmäismääräaikaa, jotka vaihtelevat tutkinnan vaiheen mukaan. Määräajat alkavat sinä päivänä, jona tiedot talletetaan tietokantaan. Artiklan 1 kohdan i alakohdan mukaan meneillään olevaa tutkintaa koskevia tietoja ei saa säilyttää yli kolmea vuotta, jos rikkomista ei sinä aikana ole todettu tapahtuneen. Tiedot on poistettava kuitenkin aikaisemmin, jos viimeisestä tutkintatoimesta on kulunut vuosi. Artiklan 1 kohdan ii alakohdan mukaan sellaista tutkintaa koskevia tietoja, jossa on todettu rikkomisen tapahtuneen, mutta jonka perusteella ei ole vielä annettu vankeustuomiota tai määrätty sakkoa, saa säilyttää enintään kuuden vuoden ajan. Artiklan 1 kohdan iii alakohdan mukaan sellaista tutkintaa koskevia tietoja, jonka perusteella on annettu tuomio tai määrätty sakko, saa säilyttää enintään kymmenen vuoden ajan.
Tietojen säilytysajoista tullilaitoksen henkilörekistereissä säädetään tullilain 24 §:ssä. Valvontatietorekisteristä tiedot on poistettava 10 vuoden kuluessa viimeisen tiedon merkitsemisestä. Lisäksi poliisiasiain tietojärjestelmän teknisenä osana olevasta tutkinta- ja virka-apujärjestelmästä sekä sen arkistohakemistosta tiedot on poistettava siten kuin henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (761/2003) 5 luvun 22 §:ssä säädetään. Mainitun lain 5 luvun 22 §:n 1 momentin 9 kohdan perusteella tutkinta- ja virka-apujärjestelmän tietojen poistaminen on sidottu epäillyn rikoksen syyteoikeuden vanhenemisaikaan. Sellaiset rikokset, joiden syyteoikeus on vanhentunut, eivät kuulu 12 a artiklan 2 kohdan perusteella tullitutkinnantietokannan soveltamisalaan, sillä tullitutkintatietokantaan saa tallentaa tietoja ainoastaan rikkomusten selvittämiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi.
Kansallisen lainsäädännön mukaiset tietojen säilyttämisajat vastaavissa tilanteissa eivät siten olisi lyhyempiä kuin 12 e artiklassa tarkoitetut enimmäismääräajat. Tämän vuoksi kansallisessa lainsäädännössä ehdotetaan sovellettavaksi pöytäkirjassa mainittuja tietojen säilyttämiselle määrättyjä enimmäismääräaikoja.
Artiklan 2 kohdan määräyksen mukaan heti kun tiedot toimittaneen jäsenvaltion kansallisten lakien ja hallinnollisten määräysten mukaisesti tutkinta lopetetaan 12 b artiklan soveltamisalaan kuuluvan henkilön tai yrityksen osalta, henkilöä tai yritystä koskevat tiedot on välittömästi poistettava tietokannasta kaikissa 1 kohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetuissa tutkinnan vaiheissa. Määräyksessä tarkoitetaan nimenomaan tutkinnan lopettamista sellaisessa tilanteessa, jossa rikkomusta ei ole todettu tapahtuneen.
Artiklan 3 kohdan määräyksen mukaan tiedot on poistettava tullitutkintatietokannasta automaattisesti sinä päivänä, jona 1 kohdan mukaiset tietojen enimmäissäilytysajat ylittyvät.
12 e artiklassa määrätään myös, että yleissopimuksen 20 artiklassa ilmaisu ”12 artiklan 1 ja 2 kohdassa” korvataan ilmaisulla ”12 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 12 e artiklassa”. Määräys merkitsee sitä, että kukin jäsenvaltion nimeämä tullitietojärjestelmästä vastuussa oleva toimivaltainen tulliviranomainen vastaa myös tullitutkintatietokantaan tallennettujen tietojen säilyttämisen tarpeellisuuden tarkastamisesta.
2 artikla
Artiklassa määrätään pöytäkirjan hyväksymisestä ja voimaantulosta. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä pöytäkirja valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti ja ilmoitettava hyväksymismenettelyn päätökseen saattamisesta pöytäkirjan tallettajana toimivalle EU:n neuvoston pääsihteerille. Pöytäkirja tulee voimaan asianomaisten kahdeksan jäsenvaltion osalta 90 päivän kuluttua siitä, kun kahdeksantena tämän muodollisuuden suorittava valtio, joka on EU:n jäsen neuvoston päättäessä pöytäkirjan tekemisestä, on ilmoittanut hyväksymismenettelyjen päätökseen saattamisesta. Jos tullitietojärjestelmäyleissopimus ei ole kuitenkaan tullut voimaan kyseisenä päivänä, pöytäkirja tulee voimaan asianomaisten kahdeksan jäsenvaltion osalta sinä päivänä, jona yleissopimus tulee voimaan.
Jos jäsenvaltio antaa hyväksymisilmoituksen vasta sen jälkeen, kun pöytäkirja on tullut voimaan, pöytäkirja tulee voimaan kyseisen jäsenvaltion ja siihen liittyneiden jäsenvaltioiden välillä 90 päivän kuluttua hyväksymisilmoituksesta.
Artiklaan sisältyy myös määräys pöytäkirjan ajallisesta soveltamisesta. Sen mukaan jäsenvaltiot vievät tullitutkintatietokantaan ainoastaan tietoja, jotka tallennetaan pöytäkirjan voimaan tulon jälkeisen tutkinnan yhteydessä.
3 artikla
Artikla sisältää määräykset uusien jäsenvaltioiden liittymisestä pöytäkirjaan. Pöytäkirjaan voi liittyä jokainen valtio, josta tulee EU:n jäsen ja joka liittyy tullitietojärjestelmäyleissopimukseen. Pöytäkirjaan liittyvän valtion käyttämän kielen mukainen teksti on todistusvoimainen. Liittymisasiakirjat talletetaan neuvoston pääsihteerin huostaan. Pöytäkirja tulee siihen liittyvän jäsenvaltioin osalta voimaan 90 päivän kuluttua siitä päivästä, jona asianomainen valtio on tallettanut liittymiskirjansa, tai pöytäkirjan voimaantulopäivänä, jos pöytäkirja ei ole vielä tullut voimaan. Edellytyksenä on, että tullitietojärjestelmäyleissopimus on kysymyksessä olevan jäsenvaltion osalta voimassa.
4 artikla
Artiklan mukaan EU:iin liittyvän valtion, joka liittyy tullitietojärjestelmäyleissopimukseen pöytäkirjan voimaantulon jälkeen, katsotaan liittyvän yleissopimukseen sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla.
5 artikla
Artiklassa määrätään pöytäkirjan tallettajasta ja tämän tehtävistä. Neuvoston pääsihteeri on pöytäkirjan tallettaja. Tallettaja julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä tiedot pöytäkirjan hyväksymisistä ja siihen liittymisistä sekä lausumat ja muut pöytäkirjaan liittyvät ilmoitukset. Artiklassa on myös määräys pöytäkirjan todistusvoimaisista kielistä.
2.1. Laki tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tullitutkintatietokannan perustamisen osalta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
1 §. Pykälä sisältää säännöksen, jolla saatetaan voimaan ne pöytäkirjan määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa.
2 §. Pykälän mukaan lain voimaantuloajankohdasta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 49/2001 vp) mukaisesti kyseessä voidaan katsoa olevan Euroopan unionissa tehtyyn päätökseen liittyvästä Suomen toimenpiteestä, joka perustuslain (731/1999) 93 §:n 2 momentin nojalla kuuluu valtioneuvoston toimivaltaan.
23 b §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin tietojen tallettamisesta tullitutkintatietokantaan. Tullitutkintatietokannan tietosisällön osalta viitattaisiin muutospöytäkirjalla tullitietojärjestelmäyleissopimukseen lisättyyn uuteen 12 b artiklaan, joka sisältää tyhjentävän luettelon henkilötiedoista, joita järjestelmään saa tallettaa. Lisäksi artiklassa määrätään tietoluokista, joita tullitutkintatietokantaan talletettavat tiedot voivat koskea.
Ehdotetun 2 momentin nojalla tietoja saisi tallettaa tullitutkintatietokannan tarkoituksen mukaisesti vain 1 momentissa tarkoitettujen rikosten tutkimiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi. Muutospöytäkirjaa sovelletaan vain vakavien rikosten tutkimiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi. Muutospöytäkirjan 12 a artiklan 3 kohdasta seuraa, että vakavilla rikoksilla tarkoitetaan rikkomisia, joista voi seurata vankeusrangaistus tai vapaudenriiston käsittävä turvaamistoimenpide, jonka enimmäisaika on vähintään 12 kuukautta, tai sakko, joka on vähintään 15 000 euroa. Suomessa tietojen tallettamisen edellytyksenä käytettäisiin vankeusrangaistusta, jonka enimmäisaika on vähintään 12 kuukautta. Tämän vuoksi 2 momentissa säädettäisiin tietojen tallettamisen edellytykseksi, että epäiltävästä rikoksesta voi seurata vuosi vankeutta tai sitä ankarampi rangaistus.
Pykälän nykyinen 2 momentti rajoittaa tullitietojärjestelmästä saatavien henkilötietojen käyttämistä vain 1 momentissa tarkoitettuun tarkoitukseen eli siinä määriteltyjen rikosten estämiseksi, selvittämiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi tullitietojärjestelmäyleissopimuksen 14 artiklan 1 kohtaa vastaavasti. Nykyinen 2 momentti siirtyisi 3 momentiksi, ja siihen lisättäisiin säännös tullitietojärjestelmän tullitutkinnasta saatavien henkilötietojen käyttämisestä 2 momentissa tarkoitettuun tarkoitukseen.
Nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyisivät 4 ja 5 momentiksi.
24 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin tullitietojärjestelmässä olevien tietojen poistamisesta. Pykälässä viitattaisiin tullitietojärjestelmäyleissopimuksen 12 ja 12 e artikloihin, joihin sisältyy määräykset tietojen säilyttämisestä.
Tullitietojärjestelmäyleissopimuksen 12 artiklan mukaan tullitietojärjestelmään talletettuja tietoja säilytetään vain niin kauan kuin on tarpeen sen tarkoituksen toteuttamiseksi, jota varten tiedot talletettiin. Tiedot tallettaneen jäsenvaltion on vähintään kerran vuodessa tarkasteltava tietojen säilyttämisen tarpeellisuutta. Muutospöytäkirjalla tullitietojärjestelmäyleissopimukseen lisätty 12 e artikla sisältää yksityiskohtaiset määräykset tullitutkintatietokannassa olevien tietojen säilyttämisajasta. Määräyksiä on selostettu yksityiskohtaisesti edellä käsiteltäessä muutospöytäkirjan sisältöä.
Uuden 2 momentin johdosta nykyinen 2 momentti siirtyisi 3 momentiksi.
Pöytäkirja tulee voimaan 90 päivän kuluttua siitä, kun kahdeksan jäsenvaltiota, jotka olivat Euroopan unionin jäseniä neuvoston hyväksyessä pöytäkirjan, on ilmoittanut Euroopan unionin pääsihteerille pöytäkirjan hyväksymisen edellyttämän menettelyn loppuunsaattamisesta. Tällöin pöytäkirja tulee voimaan näiden kahdeksan jäsenvaltion osalta. Tällä hetkellä pöytäkirjan hyväksymisestä on ilmoittanut Alankomaat, Espanja, Luxemburg, Ranska ja Saksa. Lisäksi uusista jäsenvaltioista Kypros, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta, Unkari ja Viro ovat ilmoittaneet pöytäkirjan hyväksymisestä. Pöytäkirja ei ole vielä tullut kansainvälisesti voimaan.
Jos jäsenvaltio antaa ilmoituksen sen jälkeen kun kahdeksas hyväksymistä koskeva ilmoitus on vastaanotettu, pöytäkirja tulee voimaan 90 päivän kuluttua kyseisestä myöhemmin annetusta ilmoituksesta kyseisen jäsenvaltion ja niiden jäsenvaltioiden välillä, joiden osalta pöytäkirja on jo tullut voimaan.
Esitykseen sisältyvien lakiehdotusten voimaantuloajankohdasta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan samana ajankohtana kuin pöytäkirja.
Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy muun muassa sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan perustuslaissa tarkoitettu eduskunnan hyväksymistoimivalta kattaa kaikki aineelliselta luonteeltaan lain alaan kuuluvat kansainvälisen velvoitteen määräykset. Sopimuksen määräykset on luettava lainsäädännön alaan, jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita, jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla taikka jos määräyksen tarkoittamasta määräyksestä on voimassa lain säännöksiä tai jos siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kysymykseen ei vaikuta se, onko jokin määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11, 12 ja 45/2000 vp).
Muutospöytäkirjassa on useita henkilötietojen suojaa koskevia määräyksiä. Muutospöytäkirjan 12 a artiklan 2 kohdassa määrätään tullitutkintatietokannan tarkoituksesta, jota varten tietoja voitaisiin tallettaa tullitutkintatietokantaan. 12 b artiklan 1 kohdassa määrätään tietoluokista, jota talletettavat tiedot voivat koskea. 12 b artiklan 2 kohdassa on luettelo henkilötiedoista, joita voidaan tallettaa tullitutkintatietokantaan. 12 e artiklassa on määräykset tullitutkintatietokannassa olevien tietojen säilyttämisajoista.
Perustuslain 10 §:n mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Perustuslakivaliokunta on käytännössään luonnehtinut perustuslain jättävän henkilötietojen suojaa tarkoittavan sääntelyn yksityiskohdat lainsäätäjän harkintaan (esim. PeVL 1/2002 vp). Hallintovaliokunnan lausunnoista (esim. HaVM 26 ja 27/2002 vp) ilmenee, että henkilötietojen suojan kannalta tärkeitä sääntelykohteita ovat ainakin rekisteröinnin tavoite, rekisteröitävien henkilötietojen sisältö, niiden sallitut käyttötarkoitukset tietojen luovutettavuus mukaan luettuna sekä tietojen säilytysaika henkilörekistereissä ja rekisteröidyn oikeusturva. Lisäksi hallintovaliokunta on katsonut lailla säätämisen vaatimuksen ulottuvan myös mahdollisuuteen luovuttaa henkilötietoja teknisen käyttöyhteyden avulla.
Edellä mainituissa muutospöytäkirjan määräyksissä tarkoitetuista seikoista säädetään tullilaissa ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa. Määräykset kuuluvat edellä esitetyn perusteella lainsäädännön alaan.
Muutospöytäkirja ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Muutospöytäkirja voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä, ja ehdotus sen voimaansaattamiseksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että
Eduskunta hyväksyisi Brysselissä 8 päivänä toukokuuta 2003 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisesti tehdyn tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tullitutkintatietokannan perustamisen osalta tehdyn pöytäkirjan.
Koska muutospöytäkirja sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1.
Laki tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tullitutkintatietokannan perustamisen osalta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Brysselissä 8 päivänä toukokuuta 2003 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisesti solmitun tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tullitutkintatietokannan perustamisen osalta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2 §Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun tullilain (1466/1994) 23 b §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1104/1998, ja
lisätään 23 b §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1104/1998, uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti sekä nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 3—5 momentiksi, ja 24 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 774/2003, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
23 b §Euroopan unionin tullitietojärjestelmän tullitutkintatietokantaan saa kuitenkin tallettaa vain tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyn yleissopimuksen 12 b artiklassa tarkoitettuja henkilötietoja ja muita tietoja 1 momentissa tarkoitettujen rikosten tutkimiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi, jos epäiltävästä rikoksesta voi seurata vuosi vankeutta tai sitä ankarampi rangaistus.
Euroopan unionin tullitietojärjestelmästä saatuja henkilötietoja saa ilman tiedot tallettaneen valtion ennalta antamaa lupaa käyttää vain 1 momentissa tarkoitettuun tarkoitukseen. Tullitietojärjestelmän tullitutkintatietokannasta saatuja henkilötietoja saa ilman tiedot tallettaneen valtion ennalta antamaa lupaa käyttää kuitenkin vain 2 momentissa tarkoitettuun tarkoitukseen.
24 §
Euroopan unionin tullitietojärjestelmästä tiedot poistetaan noudattaen, mitä tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyn yleissopimuksen 12 artiklassa ja 12 e artiklassa määrätään.
Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Helsingissä 19 päivänä lokakuuta
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Valtiovarainministeri
Eero Heinäluoma