Siirry esitykseen
HE 124/2006
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perusopetuslain 48 b ja 48 f §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perusopetuslain aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevia säännöksiä. Jos kunta järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille joko 570 tuntia tai vaihtoehtoisesti 760 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Nykyisen lainsäädännön mukaan toimintaa tulee tarjota 570 tuntia. Valtionosuus määräytyisi kuten nykyisinkin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti. Lisäksi säädettäisiin toiminnasta perittävien kuukausimaksujen määrästä.
Esitys liittyy valtion vuoden 2007 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat säännökset tulivat voimaan 1 päivänä elokuuta 2004. Perusopetuslain mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä, ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa.
Aamu- ja iltapäivätoiminnasta säädetään perusopetuslain (628/1998) 8 a luvussa. Perusopetuslain 48 b §:n mukaan kunta voi järjestää ja hankkia perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa. Jos kunta järjestää tai hankkii mainitun lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitetuille erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa.
Perusopetuslain 48 a §:n 3 momentin mukaan opetushallitus päättää aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä (aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet). Opetushallituksen tulee valmistella perusteet yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Opetushallitus on päättänyt aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteista 27 päivänä helmikuuta 2004 (Määräys 5/011/2004). Perusopetuslain mukainen aamu- ja iltapäivätoiminta on tullut järjestää näiden perusteiden mukaan 1 päivästä elokuuta 2004 lukien.
Perusopetuslain 48 b §:n 4 momentin mukaan aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota 570 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Toimintaan osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Toimintaa voidaan järjestää koulun työvuoden aikana arkipäivisin pääsääntöisesti kello 7.00—17.00 välisenä aikana. Toimintaa suunniteltaessa tulee olla yhteistyössä kotien ja toiminnan järjestäjien kanssa.
Perusopetuslain 48 b §:n 4 momentin mukaan kunnan tulee hyväksyä laissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa varten toimintasuunnitelma. Opetushallitus on suositellut perusopetuslain 48 §:n 3 momenttiin perustuvissa aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa toimintasuunnitelmaan sisällytettäviksi muun muassa seuraavia asioita: toiminnan tavoitteet ja laajuus, toiminnan järjestämisen periaatteet, toiminnan koordinointi, yhteistyö eri hallintokuntien kanssa, yhteistyö toiminnan järjestäjien ja toteuttajien kanssa, yhteistyö kotien kanssa, yhteistyö koulun kanssa, toimintaan hakeminen ja valintaperusteet, sisällölliset painotukset, toiminta-aika ja arviointi.
Perusopetuslain 48 d §:n mukaan toimintaan osallistuvalla lapsella on oikeus turvalliseen toimintaympäristöön. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa sattuneen tapaturman hoito on lapselle maksuton. Perusopetuslain 48 e §:n mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olla toiminnan järjestämistapa huomioon ottaen riittävä määrä ammattitaitoisia ohjaajia.
Perusopetuslain 48 f §:n mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan määrätä kuukausimaksu. Kunta päättää perusopetuslaissa tarkoitetusta aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien kuukausimaksujen määrästä. Maksu perusopetuslaissa tarkoitetusta keskimäärin kolmen tunnin päivittäisestä toiminnasta saa olla enintään 60 euroa kuukaudessa toimintaan osallistuvaa oppilasta kohden. Maksu voidaan periä jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona lapsi osallistuu aamu- tai iltapäivätoimintaan. Jos perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa annetaan enintään 10 päivänä kuukaudessa, peritään vain puolet maksusta. Samoin jos lapsi ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuukauden aikana osallistua aamu- tai iltapäivätoimintaan yli 10 päivänä, maksusta peritään vain puolet. Jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä. Jos lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta.
Laissa tarkoitettuun toimintaan osallistumisesta ei voida periä muita maksuja. Maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä.
Perusopetuslain 40, 41 ja 43 §:ää sekä 44 §:n 2 ja 3 momenttia, jotka käsittelevät salassapitoa, tietojensaantioikeutta, rahoitusta ja oppilailta perittäviä maksuja, sovelletaan myös aamu- ja iltapäivätoimintaan.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998). Rahoitus käyttökustannuksiin määräytyy mainitun lain 5 §:n 1 momentin kohdan 3 a mukaan ohjaustuntien määrän ja ohjaustuntia kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Mainitun lain 13 a §:n mukaan perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävälle kunnalle myönnetään valtionosuutta toiminnasta aiheutuviin käyttökustannuksiin 57 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun kunnalle valtionosuuden laskemisen perusteeksi mainittua toimintaa varten vahvistettu tuntimäärä kerrotaan tuntia kohden määrätyllä yksikköhinnalla. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 21 a §:n mukaan opetusministeriö vahvistaa perusopetuslaissa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan yksikköhinnan ohjaustuntia kohden vuosittain valtion talousarvion rajoissa.
Siirtymävaiheessa eli toiminnan käynnistyessä syksyllä 2004 ja vuonna 2005 valtionosuus määräytyi toiminnassa mukana olleiden oppilaiden määrän perusteella valtion talousarvion puitteissa. Ohjaustuntimäärät perustuivat kuntien ilmoittamiin oppilasmääriin. Vuodesta 2006 lukien käytettävissä ovat olleet kuntien toteutuneet ohjaustuntien määrät, joiden perusteella valtionosuus on myönnetty kunnille valtion talousarvion puitteissa. Laskennassa käytetään viimeisimpiä toteumatietoja.
Eduskunta edellytti päättäessään aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevista säännöksistä, että toiminnan laajuuden, laadun sekä palvelutarjonnan monipuolisuuden kehittymistä sekä lain vaikutuksia palvelun rahoitukseen ja hintaan seurataan. Opetusministeriö antoi pyydetyn selvityksen 23 päivänä toukokuuta 2006.
Selvityksen mukaan aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään 91 %:ssa kuntia ja toimintaan osallistui lukuvuonna 2005—2006 noin 42 200 perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan sekä erityisopetukseen otettua tai siirrettyä oppilasta. Toimintaan osallistuvista 41 % oli ensimmäisen vuosiluokan oppilaita ja 25 % toisen vuosiluokan oppilaita. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen osuus oli 8 %. Lukuvuonna 2005—2006 kunnista 53 % järjesti toimintaa sekä aamu- että iltapäivisin.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan keskimääräinen toiminta-aika on viisi tuntia päivässä koulun toimintavuoden aikana. Vain kolmen tunnin mahdollisuuden tarjosi 7 % toiminnan järjestäjistä. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on ollut työllistävä vaikutus, sillä aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstön määrä on lisääntynyt noin 20 % säännösten voimaantuloa edeltävään aikaan verrattuna.
Toiminnasta 45 % on kuntien itse toteuttamaa ja 47 % kuntien avustamaa toimintaa. Ostopalvelun osuus toiminnan järjestämisestä on 8 %. Kuntien lisäksi toimintaa järjestävät muun muassa seurakunnat, liikunta- ja/urheiluseurat, Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset, vanhempainyhdistykset, Suomen 4H-liitto sekä yksityiset palveluntuottajat.
Lakisääteisen kolmen tunnin päivittäisestä toiminta-ajasta perittävän maksun suuruus on keskimäärin 53 euroa kuukaudessa toimintaan osallistuvaa lasta kohden. Vastaavan maksun suuruus muiden palveluntuottajien järjestämässä toiminnassa on keskimäärin 59 euroa.
Kun tarkastellaan kokonaisuutena kuntien järjestämää aamu- ja iltapäivätoimintaa, ottaen huomioon myös lakisääteisen toiminta-ajan ylittävä toiminta, on keskimääräinen toiminta-aika viisi tuntia päivässä. Tämän koko toiminnan osalta aamu- ja iltapäivätoiminnasta perityn kuukausimaksun suuruus vaihtelee 0 eurosta 160 euroon. Kuntien järjestämässä toiminnassa koko toiminnan maksu on keskimäärin 61 euroa toimintaan osallistuvaa lasta kohden ja muiden palveluntuottajien järjestämässä toiminnassa 78 euroa. Korkeinta maksua perivistä kunnista 25 %:ssa aamu- ja iltapäivätoiminnasta perityn kokonaismaksun suuruus on keskimäärin 86 euroa toimintaan osallistuvaa lasta kohden kuukaudessa. Suurin osa näistä kunnista on pienehköjä. Eräissä keskisuurissa ja pääkaupunkiseudun kunnissa toiminnasta perityt kokonaismaksut ovat edellä mainittua keskimääräistä maksua huomattavasti suurempia.
Esityksessä ehdotetaan, että aamu- ja iltapäivätoiminnasta annettua perusopetuslain 8 a lukua muutetaan siten, että aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille joko 570 tuntia tai vaihtoehtoisesti 760 tuntia koulun työvuoden aikana. Nykyisen lainsäädännön mukaan toimintaa tulee tarjota 570 tuntia. Esityksen 760 tuntia vastaa keskimäärin neljää tuntia kutakin arkipäivää kohti koulun työvuoden aikana. Aamu- ja iltapäivätoiminnan keskimääräinen tosiasiallinen toiminta-aika on viisi tuntia päivässä koulun työvuoden aikana. Esityksellä vahvistetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoituspohjaa ja vahvistetaan toiminnan laatua sekä lasten hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä annetaan kunnille toiminnan järjestäjinä nykyistä joustavammat mahdollisuudet järjestää toimintaa paikallisten tarpeiden mukaisesti.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesti valtionosuus määräytyy aamu- ja iltapäivätoimintaan vahvistetun ohjaustuntimäärän ja yksikköhinnan tulona. Muutos tarkoittaa sitä, että jos kunta järjestää toimintaa 760 tuntia koulun työvuoden aikana, se voi saada valtionosuutta keskimäärin neljään ohjaustuntiin päivässä nykyisen kolmen tunnin asemasta. Esityksessä 570 tuntia vastaava kuukausimaksun enimmäismäärä säilyy nykyisellään, mutta jos kunta järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa 760 tuntia, kuukausimaksu voi olla enintään 80 euroa.
Hallituksen esityksellä on taloudellisia sekä työvoima- ja sosiaalipoliittisia vaikutuksia. Hallituksen esitys vahvistaisi aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoituspohjaa, toiminnan laatua sekä lasten hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä antaisi kunnille toiminnan järjestäjinä nykyistä joustavammat mahdollisuudet järjestää ja koordinoida toimintaa paikallisten tarpeiden mukaisesti.
Kunnille aamu- ja iltapäivätoimintaan osoitetun valtionosuuden arvioidaan olevan vuonna 2007 34 miljoonaa euroa. Lisäys on noin 8,5 miljoonaa euroa, josta 7,3 miljoonaa euroa arvioidaan tulevan valtionosuuteen oikeuttavan tuntimäärän lisäämisestä ja 1,2 miljoonaa euroa toiminnan laajenemisesta. Kuntien kustannukset eivät kasvaisi, koska valtaosa kunnista järjestää toimintaa jo nykyisin enemmän kuin 570 tuntia ja kunnilla olisi mahdollisuus periä toimintaan osallistumisesta maksuja. Maksujen kokonaiskertymä kasvaisi riippuen kuntien määräämien kuukausimaksujen euromäärästä ja järjestettävän toiminnan laajuudesta. Toimintaan osoitettava valtionosuus vaikuttaisi myönteisesti toiminnassa havaittujen puutteiden, kuten toimintaan tarkoitettujen tilojen toimivuuden, turvallisuuden ja terveellisyyden, korjaamiseen, toimintatapojen ja sisältöjen monipuolistamiseen sekä yhteistyön kehittämiseen osana kuntien palvelurakenteen uudistamista.
Hallituksen esityksen tärkeä sosiaalipoliittinen vaikutus on kaikkien lasten tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhdenvertaisten toimintaan osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen ja mahdollisuus toiminnasta perittyjen korkeimpien maksujen alentamiseen. Hallituksen esityksen voidaan arvioida vähentävän yksinäistä aikaa, jonka pienet lapset viettävät koulun jälkeen ilman aikuisen läsnäoloa, sekä kehittävän mahdollisuuksia perheen ja työelämän yhteensovittamiseen.
Hallituksen esityksen työvoimapoliittiset vaikutukset riippuvat olennaisesti siitä, kuinka kattavasti ja millä tavoin kunta lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestää. Tällä hetkellä aamu- ja iltapäivätoiminnassa ohjaajina toimii keskimäärin 6 000 henkilöä, joista 40 %:lla työ- tai virkasuhde on vakinainen. Toimintaa kunnissa koordinoivien henkilöiden palvelusuhde on 7 %:ssa kuntia kokopäiväinen. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajista keskimäärin 67 % täyttää kelpoisuusvaatimukset ja soveltuvan koulutuksen on saanut 74 % kaikista ohjaajista. Hallituksen esitys mahdollistaa näiden palvelusuhteiden vakinaistamisen ja toimintaan osallistuvien lapsimäärien kasvun myötä luo myös uusia työvoimatarpeita. Henkilöstön työ- tai virkasuhteen laadulla ja jatkuvuudella on ratkaisevan tärkeä merkitys aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelmallisuuden, jatkuvuuden ja korkean laadun kehittymiseen.
Ehdotus on valmisteltu opetusministeriössä. Esityksestä on neuvoteltu Suomen Kuntaliiton edustajien kanssa ja esitys on käsitelty Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa.
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan vuoden 2007 alusta.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 48 b §:n 4 momentti ja 48 f §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1136/2003, seuraavasti:
48 b §Järjestäminen ja laajuus
Aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota joko 570 tuntia tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Toimintaan osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Toimintaa voidaan järjestää koulun työvuoden aikana arkipäivisin pääsääntöisesti kello 7.00—17.00 välisenä aikana. Toimintaa suunniteltaessa tulee olla yhteistyössä kotien ja toiminnan järjestäjien kanssa. Kunnan tulee hyväksyä tässä laissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa varten toimintasuunnitelma. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä toimintasuunnitelman sisällöstä.
48 f §Maksut
Aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan määrätä kuukausimaksu. Kunta päättää aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien kuukausimaksujen määrästä, joka saa olla 570 tunnin osalta enintään 60 euroa ja 760 tunnin osalta enintään 80 euroa. Maksu voidaan periä jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona lapsi osallistuu aamu- tai iltapäivätoimintaan. Jos aamu- ja iltapäivätoimintaa annetaan enintään 10 päivänä kuukaudessa, peritään vain puolet maksusta. Samoin jos lapsi ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuukauden aikana osallistua aamu- tai iltapäivätoimintaan yli 10 päivänä, maksusta peritään vain puolet. Jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä. Jos lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta. Toimintaan osallistumisesta ei voida periä muita maksuja.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2006
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Opetusministeri
Antti Kalliomäki