Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Sveitsin kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan muuttamisesta huhtikuussa 2006 tehdyn pöytäkirjan.

Pöytäkirjalla muutetaan niitä sopimuksen määräyksiä, jotka koskevat osingon verottamista, kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmää ja verotusta koskevaa tiedonvaihtoa. Pöytäkirjan perustana on Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetussa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavista toimenpiteistä.

Pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään pöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus pöytäkirjan eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti pöytäkirjan kanssa.

---

Suomen ja Sveitsin välillä on voimassa Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1991 tehty sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi (SopS 90/1993).

Sopimusta sovellettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuodelta 1994 toimitetussa verotuksessa, osingon osalta kuitenkin vuodelta 1990 toimitetussa verotuksessa.

Lisäksi Suomen ja Sveitsin välillä sovelletaan Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton 26 päivänä lokakuuta 2004 tekemää säästöjen tuottamien korkotulojen verottamiseen liittyvää sopimusta (Virallinen lehti nro L 385, 29/12/2004 s. 0030—0049) säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetussa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY (Säästödirektiivi) säädettyjä toimenpiteitä vastaavista toimenpiteistä. Sopimuksen 15 artiklan mukaan tytäryhtiön emoyhtiölle maksamat osingot ovat eräin verotuksellista asuinpaikkaa, omistusaikaa ja petosten torjuntaa koskevien rajoituksin verovapaita lähdevaltiossa, jos emoyhtiön omistus on vähintään 25 prosenttia tytäryhtiön pääomasta.

Lisäksi Sveitsin on sopimuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaan aloitettava EU:n jokaisen jäsenvaltion kanssa neuvottelut tietojenvaihdosta, joka liittyy veropetokselliseen tai sitä vastaavaan menettelyyn.

Sopimuksen muuttamista koskevat neuvottelut käytiin Bernissä elokuussa 2005, jolloin neuvottelujen päätteeksi parafoitiin englanninkielinen pöytäkirjaluonnos. Pöytäkirja allekirjoitettiin Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2006.

Pöytäkirjan määräykset poikkeavat jossakin määrin OECD:n malliverosopimuksen vastaavista määräyksistä.

Pöytäkirjan tarkoituksesta johtuu, että sopimusvaltio ja muut voimassa olevassa sopimuksessa tarkoitettujen verojen saajat eivät käytä verottamisoikeuttaan pöytäkirjassa määrätyissä tapauksissa. Pöytäkirjan määräysten soveltaminen tarkoittaa Suomessa sitä, että valtio, kunnat ja evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnat luopuvat vähäisestä osasta verotulojaan, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältetään.

Vuonna 2004 Suomesta maksettiin Sveitsiin osinkoa 100,1 milj. euroa. Portfoliosijoituksille (osakkaan osuus pääomasta vähemmän kuin 20 prosenttia) maksettu osinko oli 17,6 milj. euroa ja siitä kannettu lähdevero 1,7 milj. euroa. Suorille sijoituksille (osakkaan osuus pääomasta vähintään 20 prosenttia) maksettu osinko oli 82,5 milj. euroa.

Pöytäkirjalla ei muuteta portfolio-osingon verotusta. Suora osinko on ollut lähdeverovapaa vuodesta 1990 alkaen lukuun ottamatta vuoden 2005 ensimmäistä vuosipuoliskoa, jolloin lähdevero oli 5 prosenttia.

Suomi ei ole joutunut vähentämään Sveitsin veroa omasta verostaan. Suomeen tulevan suoran osingon verotus Suomessa ei muutu nykytilanteeseen verrattuna.

Edellä esitetyistä syistä pöytäkirjan taloudellisia vaikutuksia ei voida pitää merkittävinä.

1 artikla. Tällä artiklalla muutetaan sopimuksen 10 artiklan 2, 3 ja 4 kappale.

Suomesta Sveitsiin maksettu suora eli vähintään 20 prosentin pääomaomistukseen perustuva osinko oli verosopimuksen perusteella lähdeverovapaa vuoden 2004 loppuun. Muun eli portfolio-osingon lähdeverokanta oli 5 prosenttia (10 artiklan 3 kappaleen a ja b kohta). Vuoden 2005 alussa verokannat nousivat 5 ja 10 prosenttiin, koska verovapaus oli verosopimuksessa sidottu yhtiöveron hyvitysjärjestelmän voimassaoloon ja sen voimassaolo päättyi vuonna 2004. Kun edellä mainittua Euroopan yhteisön ja Sveitsin välistä sopimusta alettiin soveltaa heinäkuun alussa vuonna 2005, suora osinko vapautui jälleen lähdeverosta. Se määriteltiin sopimuksessa vähintään kaksi vuotta kestäneen, vähintään 25 prosentin pääomaomistuksen perusteella maksetuksi osingoksi. Pöytäkirjan 1 artiklassa vahvistetaan suorien osinkojen verovapaus siten, että edellytetty omistuksen vähimmäismäärä pysyy voimassa olevan verosopimuksen mukaisena 20 prosenttina pääomasta. Omistukselta ei edellytetä vähimmäisaikaa eikä pöytäkirjaan ole sisällytetty muitakaan Euroopan yhteisön ja Sveitsin välisen sopimukseen perustuvia ehtoja verotuksellisesta asuinpaikasta ja petosten torjunnasta.

Pöytäkirjan 1 artiklan muut määräykset koskevat lähinnä teknisiä yksityiskohtia.

Pöytäkirjan 1 artiklan määräykset eivät poikkea OECD:n malliverosopimuksesta, koska sopimuksen kommentaari sallii myös osingon vain asuinvaltiossa tapahtuvan verottamisen.

2 artikla. Tällä artiklalla kumotaan nykyisen verosopimuksia tehtäessä noudatettavan linjan mukaisesti sopimuksen 23 artiklan 1 kappaleen c) kohta, jossa on viittaus tuloverolain (1535/1992) 11 §:n niin sanottuun kolmen vuoden sääntöön. Sääntö sallii Suomen eräissä tapauksissa verottaa Suomesta ulkomaille muuttanutta Suomen kansalaista Suomessa yleisesti verovelvollisena.

OECD:n malliverosopimuksessa ei ole tätä sääntöä vastaavaa määräystä.

3 artikla. Tällä artiklalla muutetaan tietojenvaihtoa koskeva sopimuksen 26 artiklan 1 kappale.

Tällä hetkellä on mahdollista vaihtaa sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä sopimuksen määräysten soveltamiseksi sopimuksessa tarkoitettujen verojen osalta ja jotka ovat sopimusvaltion oman verolainsäädännön mukaan ja säännönmukaisen hallintomenettelyn puitteissa sopimusvaltion veroviranomaisten käytettävissä. Pöytäkirjan mukaan on mahdollista vaihtaa sopimuksessa tarkoitettujen verojen osalta tietoja, jotka ovat ennalta arvioiden merkityksellisiä sopimuksen määräysten täytäntöönpanemisessa (1 kappaleen a) kohta), näitä veroja koskevan kansallisen lainsäädännön hallinnoimisessa tai täytäntöönpanemisessa holdingyhtiöiden osalta (b) kohta) tai veropetosta koskevan kansallisen lainsäädännön määräysten täytäntöönpanemisessa näiden verojen osalta (c) kohta). Kappaleen b) ja c) kohtaan perustuva tietojenvaihto voi tapahtua vain pyynnöstä.

Muut 26 artiklan 1 kappaleen muutokset koskevat lähinnä sanamuotoa.

Pöytäkirjan 4 artiklalla muutetaan verosopimukseen liittyvän pöytäkirjan tietojenvaihtoa koskevia määräyksiä. Muutospöytäkirjassa on sovittu, että vain niitä tietoja voidaan vaihtaa, joiden hankkiminen ei, yleisesti ilmaistuna, vaadi erityisiä tutkimistoimia. Ilmaisu holdingyhtiöt määritellään 14 päivältä joulukuuta 1990 olevan Sveitsin Tax Harmonisation Actin 28 artiklan 2 kappaleen mukaisiksi sveitsiläisiksi yhtiöiksi ja niitä vastaaviksi suomalaisiksi yhtiöiksi. Ilmaisu veropetos tarkoittaa petollista menettelyä, jota pidetään rikoksena kummankin maan lainsäädännössä ja josta voidaan rangaista vankeudella. Veropetostapauksissa pankkisalaisuus ei saa estää pankkeja antamasta asiakirjatodisteita eikä se saa estää niiden lähettämistä hakijavaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Tietojen antaminen edellyttää kuitenkin suoraa yhteyttä petollisen menettelyn ja pyydetyn hallinnollisen virka-aputoimen välillä.

Sopimuksen 26 artiklan 1 kappaleen c) kohdan määräysten samoin kuin pöytäkirjan määräysten käyttäminen edellyttää oikeudellista ja tosiasiallista vastavuoroisuutta. Hallinnollinen virka-apu kyseisen kohdan tarkoittamassa mielessä ei saa sisältää toimia, jotka palvelevat vain näytön tutkimista (tietojen kalastelua).

Tietojenvaihtomääräykset ovat OECD:n määräyksiä suppeammat.

4 artikla. Tällä artiklalla kumotaan myös sopimuksen pöytäkirjan 2 kappale, joka sisältää Suomea velvoittavan kumottua yhtiöveron hyvitysjärjestelmää koskevan suosituimmuuslausekkeen. Tähän 4 artiklaan sisältyviä tietojenvaihtoa koskevia määräyksiä on selostettu edellä 3 artiklan yhteydessä.

5 artikla. Pöytäkirjan voimaantuloa koskevat määräykset sisältyvät tähän artiklaan.

Perustuslain 95 §:n 1 momentissa edellytetään, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla.

Esitys sisältää ehdotuksen laiksi Sveitsin kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta).

1 §. Lakiehdotuksen 1 §:llä saatetaan voimaan pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

2 §. Tarkempia säännöksiä täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §. Voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti pöytäkirjan kanssa.

Pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään pöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset. Voimaantulon jälkeen pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan molemmissa sopimusvaltioissa lähteellä kannettavien verojen osalta sellaiseen portfolio-osinkoon, joka erääntyy pöytäkirjan voimaantuloa lähinnä seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen. Vastaavasti pöytäkirjaa sovelletaan sellaiseen suoraan osinkoon, joka erääntyy 1 päivänä tammikuuta 2006 tai sen jälkeen, edellyttäen, että pöytäkirja tulee voimaan vuonna 2006.

Tietojenvaihdossa soveltamisen alkuajankohta määräytyy sen mukaan, minkä säännöksen perusteella tietojenvaihto tapahtuu. Sopimuksen määräysten yleistä täytäntöönpanoa koskevassa tietojenvaihdossa alkuajankohta on pöytäkirjan voimaantuloa lähinnä seuraavan vuoden tammikuun 1 päivä, ja tätä ajankohtaa sovelletaan myös holdingyhtiöitä koskevassa tietojenvaihdossa. Veropetosta koskevan kansallisen lainsäädännön määräysten täytäntöönpanossa tietoja on vaihdettava rikoksista, jotka on tehty pöytäkirjan voimaantuloa lähinnä seuraavan vuoden tammikuun 1 päivän jälkeen.

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.

Pöytäkirjan tulon verottamista koskevat 1 ja 2 artikla, joissa määrätään tulon verottamisoikeuden jaosta ja kansallisen veron alentamisesta tai siitä vapauttamisesta sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Tämän vuoksi pöytäkirja vaatii näiltä osin eduskunnan hyväksymisen.

Pöytäkirjan erityisiä määräyksiä koskevat 3 ja 4 artikla sisältävät joko suoraan tai välillisesti verotukseen liittyviä määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Myös näiltä osin sopimuksen määräykset edellyttävät eduskunnan hyväksymistä.

Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset eivät ole sellaisia, jotka edellyttäisivät perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan siten hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 § :n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2006 Suomen tasavallan ja Sveitsin valaliiton välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan.

Koska pöytäkirja sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2006 Suomen tasavallan ja Sveitsin valaliiton välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan (SopS 90/1993) muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämä lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.

---

Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2006

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Jan-Erik Enestam