Kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi valvontaedellytysten parantamiseksi sekä tutkintojen laatutason ja yhdenmukaisuuden lisäämiseksi.

Kuljettajantutkintojen vastaanottamista koskeva sopimus tehtäisiin enintään neljäksi vuodeksi. Sopimuskautta voitaisiin jatkaa enintään kolmella vuodella hankintalainsäädännön mukaista suoraa neuvottelumenettelyä noudattaen tarvitsematta sitä uudelleen kilpailuttaa. Sopimuskauden enimmäispituus nousisi näin seitsemään vuoteen. Menettelyllä parannettaisiin valvonnan keinoja ja luotaisiin palveluntuottajille paremmat mahdollisuudet pitkäjänteiseen ja tasalaatuiseen toimintaan. Toimikausien mahdollinen jaksottuminen voisi antaa uusille yrittäjille nykyistä useammin mahdollisuuksia pyrkiä mukaan toimintaan.

Ajokoepaikkakunnille asetettavia vaatimuksia tiukennettaisiin. Liikenneympäristön riittävän monipuolisuuden lisäksi tavoitteena olisi tutkintojen määrien muodostuminen paikkakunnilla sellaisiksi, että vastaanottajilla olisi edellytykset ammattitaitonsa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Vaatimus edellyttäisi tarkistuksia erityisesti raskaan kaluston ajokortin vastaanottoverkostoon. Laissa määriteltäisiin tutkintopalvelujen tarjonnan vähimmäistaso. Kunkin tutkinnon vastaanottajan toimialueella olisi oltava mahdollisuus kaikkien luokkien tutkinnon suorittamiseen. Ajoneuvohallintokeskus määräisi edelleen paikkakunnat, joilla ajokoe voidaan suorittaa.

Ehdotettu laki on tarkoitettu koskemaan uutta, vuonna 2007 alkavaa sopimuskautta ja tulemaan voimaan vuoden 2007 alusta.

---

Kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetussa laissa (535/1998) säädetään kuljettajantutkintoihin ja kuljettajaopetuksen valvontaan sekä vaarallisten aineiden ajolupakokeiden vastaanottamiseen ja ajolupakoulutuksen valvontaan liittyvien tehtävien hoitamisesta. Laki on ollut voimassa vuoden 1999 alusta. Kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä vastaa Ajoneuvohallintokeskus. Se hankkii tarvittavia palveluja julkisilta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta tai hoitaa ne itse. Laissa edellytetään kuljettajantutkintotoiminta järjestettäväksi siten, että palvelujen laatu ja yhdenmukaisuus sekä liikenneturvallisuuden vaatimukset huomioon ottaen riittävä saatavuus turvataan eri puolilla maata. Kuljettajantutkintotoimintaa koskevassa sopimuksessa on sovittava alueesta, jolla palvelun tuottaja hoitaa toimintaa sekä toiminnan laajuudesta ja ehdoista. Toiminta-alueena käytetään maakuntaa, ja kilpailutuksen kautta valitulla vastaanottajalla on sopimuskautena yksinoikeus tutkintojen ja kokeiden vastaanottamiseen tällä alueella.

Kuljettajantutkintotoimintaa koskevat palvelut on tähän mennessä kilpailutettu kahdesti. Nykyisten palveluntuottajien sopimuskausi päättyy vuoden 2006 lopussa, ja tarjouspyynnöt vuonna 2007 alkavasta toimikaudesta on tarkoitus julkaista keväällä 2006. Tällä hetkellä tehtävästä vastaa sama palveluntarjoaja kaikissa maakunnissa. Esitykseen sisältyvät muutokset olisi tarkoitus ottaa huomioon kevään 2006 tarjouskilpailussa.

Yhteisön lainsäädäntöön ei tällä hetkellä sisälly ajokorttitutkintoja vastaanottavaa henkilöstöä koskevia vaatimuksia. Yhteisön ajokortista annetulla neuvoston direktiivillä 91/439/ETY on yhdenmukaistettu kuljettajantutkintoa koskevia vaatimuksia muutoin. Euroopan parlamentissa ja neuvostossa on parhaillaan vireillä komission ehdotus (KOM 621/2003) edellä mainitun direktiivin muuttamiseksi, johon sisältyy myös ehdotus lainsäädännön yhdenmukaisuuden lisäämiseksi tutkinnon vastaanottajia koskevien pätevyysvaatimusten avulla. Niiden myötä on tulossa tutkinnon vastaanottajien perus- ja jatkokoulutusta sekä ammattitaidon seurantaa edellyttäviä vaatimuksia.

Kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun lain 3 §:n 4 momentin mukaan kuljettajantutkintotoimintaa koskeva sopimus tehdään vähintään kolmeksi ja enintään viideksi vuodeksi. Käytännössä saatujen kokemusten perusteella sopimuskausi on tutkintotoiminnan kilpailuttamisen kannalta osoittautunut lyhyeksi. Enintään viiden vuoden mittaista sopimuskautta pidetään kohtuuttomana yksinomaan tutkintopalveluiden tuottamiseen erikoistuville yrittäjille. Sopimuskauden katsotaan estävän pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen ja kestävän kumppanuussuhteen muodostumisen. Kokemusten perusteella nykyisen enimmäispituuden on katsottu mahdollistavan täysipainoisen tutkinnon vastaanottamisen vain kahden, kolmen vuoden ajan sen jälkeen, kun toiminta saadaan alkuvaiheiden jälkeen käyntiin. Toiminnan käyntiin saattamiseen liittyy muun muassa tietojärjestelmien ja -yhteyksien luominen, toimitilajärjestelyjä ja henkilöstön perehdyttämistä ja kouluttamista.

Sopimuskauden aikaisen valvonnan katsotaan antavan paremmat mahdollisuudet palveluntuottajan toimintaan puuttumiseen kuin palveluntuottajan vaihtaminen. Tämän vuoksi sopimuskauden aikaisen valvonnan edellytyksiä olisi parannettava. Sopimus voidaan purkaa sopimusrikkomustapauksissa, mutta se on toimenpiteenä järeä ja johtaa palveluntuottajan vaihtamiseen. Tarjouskilpailuvaiheessa aikaisemmassa toiminnassa havaittujen puutteiden ottaminen huomioon on jossain määrin mahdollista, mutta tällöin on kuitenkin otettava huomioon erityisesti rajanveto kiellettyyn syrjimiseen ja tasapuolisen kohtelun vaatimus.

Kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annettua lakia säädettäessä eduskunnan liikennevaliokunta kiinnitti huomiota kuljettajantutkintotoiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen turvaamiseen edellyttäen sopimuksen määräaikaisuuden määrittämistä tarjousten määrän turvaamiseksi. Mahdollisimman suuren tarjousten määrän katsottiin turvaavan paremmat edellytykset tutkinnon vastaanottajien ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Saatujen kokemusten perusteella olisi palveluntuottajille voitava antaa mahdollisuus nykyistäkin pitempiaikaiseen toimintaan tarjousten määrän lisäämiseksi.

Tutkintotoiminnan pitkäjänteisyyden ja laatutason lisäämiseksi ja palveluntuottajaehdokkaiden määrän riittävyyden takaamiseksi esityksessä ehdotetaan kuljettajantutkintotoiminnasta annetun lain 3 §:n 4 momenttia muutettavaksi sopimuskauden pituuden osalta. Sopimus tehtäisiin enintään neljäksi vuodeksi. Sopimuskauden aikaisen valvonnan edellytysten ja tehon parantamiseksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön hankintalainsäädännön mukainen mahdollisuus optiovuosiin menestyksellisen toiminnan perusteella. Sopimuskautta ehdotetaan voitavan jatkaa enintään kolmella vuodella julkisista hankinnoista annetussa laissa (1505/1992) tarkoitettua suoraa neuvottelumenettelyä noudattaen. Lain 5 §:n 2 momentin mukaan hankinta saadaan tehdä ilman tarjouskilpailua vain erityisistä syistä, jollaisena voidaan pitää muun muassa suoran neuvottelumenettelyn käytölle asetettuja ehtoja, joista säädetään kynnysarvon ylittävistä hankinnoista annetuissa asetuksissa. Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (380/1998) suoraa neuvottelumenettelyä koskevan 14 §:n 7 kohdan mukaan hankintayksikkö voi valita neuvottelumenettelyn hankintailmoitusta julkaisematta, jos kysymyksessä on uusi palveluhankinta tai uusi rakennustyö, joka kuitenkin vastaa aiemmin tehtyä hankintaa tai on aikaisemman urakan toisinto ja joka tehdään samalta toimittajalta edellyttäen, että aiempi hankinta on tehty avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen. Aiempaa hankintaa koskevassa hankintailmoituksessa on mainittava neuvottelumenettelyn mahdollisesta myöhemmästä käytöstä, ja lisäpalvelujen tai uusien rakennustöiden ennakoitu arvo on otettava huomioon hankinnan kokonaisarvoa laskettaessa. Menettelyä voidaan käyttää ainoastaan kolmen vuoden ajan alkuperäisen hankinnan tekemisestä eli lisäkaudesta olisi päätettävä kolmen vuoden kuluessa sopimuksen tekemisestä. Sama periaate sisältyisi valmisteltavina oleviin uusiin hankintalakeihin. Sopimuskauden jatkamisella tarkoitettaisiin tässä esityksessä samaa kuin hankintalainsäädännössä suoran neuvottelumenettelyn käytöllä. Hankintalainsäädännössä edellytetään ilmoitukseen otettavaksi maininta suoran neuvottelumenettelyn käyttömahdollisuudesta. Käytännössä tämä edellyttäisi hankintailmoituksen lisäksi mainintaa myös tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Mahdollisuus uuteen sopimuskauteen kannustaisi palveluntuottajaa panostamaan tutkintotoiminnan laatuun koko sopimuskauden ajan. Kokonaispituuden kasvattaminen voisi myös luoda paremmat edellytykset toiminnan kustannustehokkuudelle. Toiminnan mahdollisimman korkeasta ja tasaisesta laadusta hyötyisivät erityisesti ajokortin suorittajat ja välillisesti se hyödyttäisi liikenneturvallisuutta. Sopimuskauden pidentäminen lisäisi myös kiinnostusta ryhtyä alan yrittäjäksi, mikä näkyisi tällöin tarjousten määrän ja kilpailun lisääntymisen kautta kustannussäästöinä. Lisäkauden käytön myötä mahdollisesti esiintyvä toimikausien jaksottuminen loisi alasta kiinnostuneille eri aikoihin käytävien tarjouskilpailuiden johdosta nykyistä useammin mahdollisuuksia pyrkiä palveluntarjoajaksi.

Kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun lain 3 §:n 3 momentin mukaan kuljettajantutkintotoiminta on järjestettävä niin, että palveluiden laatu ja yhdenmukaisuus sekä liikenneturvallisuuden vaatimukset huomioon ottaen riittävä laatu ja yhdenmukaisuus turvataan eri puolilla maata. Kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun asetuksen (719/1998) 4 §:n mukaan Ajoneuvohallintokeskus määrää ne paikkakunnat, joilla kuljettajantutkinnon ajokoe voidaan järjestää.

Tutkinnon laadukkuus edellyttää kuljettajantutkinnon ajokoepaikkakuntia määrättäessä otettavaksi huomioon sen, että ne ovat liikenneympäristöltään riittävän monipuolisia ja vaativia. Myös yhteisön lainsäädännössä asetetaan tutkintopaikkakuntia koskevia vaatimuksia. Jotta tutkinnot ja ajokortin haltijan tiedot ja taidot olisivat mahdollisimman yhdenmukaiset, tutkintopaikkojen tulisi olla riittävän monipuoliset. Ajokortin suorittajan liikenteellisten valmiuksien ohella ajokoepaikkakunnalla on merkitystä myös tutkinnon vastaanottajien ammattitaidon ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Erityisesti tämä korostuu sellaisten ajokorttiluokkien kohdalla, joita suoritetaan määrällisesti vähemmän, kuten raskaan kaluston ajokortteja. Mahdollisimman laaja kaikkien luokkien tutkintojen vastaanottoverkosto ei riitä takaamaan kaikille vastaanottajille sellaista määrää tutkintoja, että se auttaisi saavutetun ammattitaidon ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Tämä tavoite voitaisiin saavuttaa vain vastaanottamista keskittämällä. Sama koskee vaarallisten aineiden ajolupakokeiden vastaanottamista ja nimenomaan näiden kokeiden suoritusten arviointia. Toiminnan keskittäminen mahdollistaisi raskaan kaluston tutkintoihin ja ajolupakokeisiin erikoistumisen, mikä lisäisi kokeiden vaikuttavuutta liikenneturvallisuuden eduksi. Tällä hetkellä tutkintopaikkoja on 101, ja lähes kaikilla toimipaikoilla voidaan ottaa myös linja-autotutkintoja ja kuorma-autoyhdistelmien tutkintoja vastaan, joskaan kaikille paikoille ei riitä näiden luokkien tutkintopalvelujen kysyntää lainkaan tai ainakaan vuosittain. Raskaimpien ajokorttiluokkien kohdalla tutkinnot ovat pitkälti keskittyneet paikkakunnille, joilla on tarjolla myös vastaavaa koulutusta. Liikenneturvallisuuden parantamisvaatimusten ohella keskittymistarvetta korostavat myös tulossa olevat raskaan kaluston ammattikuljettajien vaatimukset samoin kuin yhteisön lainsäädännön tutkinnon vastaanottajien ammattitaitovaatimukset.

Myös muut tarpeet puoltaisivat mahdollisuutta tutkintoverkoston erikoistumiseen. Tällaisia tarpeita olisivat esimerkiksi erilaiset ajokyvyn arviointiin liittyvät toimenpiteet vammaisten ja iäkkäiden kohdalla. Toimintojen keskittäminen antaisi paremmat edellytykset arviointien edellyttämään asiantuntemukseen ja niiden kehittämiseen.

Vaikka palveluiden mahdollisimman laajaan tarjollaoloon ja saatavuuteen liittyvät seikat ovat valtakunnallisella ja alueellisella tasolla tärkeitä, tämä vaatimus olisi voitava sopeuttaa liikenneturvallisuuden ja tutkinnon laadukkuuden vaatimuksiin. Tutkintojen tasalaatuisuus ja tason ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttävät mahdollisuutta toimintojen keskittämiseen ja sen myötä erikoistumiseen. Tutkinnon vastaanottajien ja raskaan kaluston kuljettajien valmiuksia lisäämällä parannettaisiin koko liikenteen turvallisuutta. Myös kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annettua lakia säädettäessä uutta järjestelmää perusteltiin mahdollisuudella erikoistumiseen ja sen kautta tutkinnon laatutasoon vaikuttamiseen.

Edellä esitetyn perusteella kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 a §, joka koskisi tutkintotoiminnan järjestämisen yleisiä vaatimuksia. Nykyinen 3 §:n 3 momentti ehdotetaan otettavaksi 3 a §:n 1 momentiksi. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi nykyistä asetustason säännöstä vastaava säännös Ajoneuvohallintokeskuksen toimivallasta kuljettajantutkinnon ajokoepaikkakuntia määrättäessä. Momentin mukaan Ajoneuvohallintokeskus määräisi edelleen paikkakunnat, joilla ajokoe voidaan ottaa vastaan. Momentissa mainittaisiin tekijät, jotka olisi vähintään otettava huomioon paikkakuntia määrättäessä. Nykyiseen tapaan otettaisiin huomioon paikkakunnille asetettavat liikenneympäristöä koskevat kriteerit. Sen lisäksi vastaanotettavien kokeiden määrien olisi muodostuttava riittäviksi vastaanottajien ammattitaidon ylläpitämisen kannalta. Laissa säädettäisiin myös palvelujen vähimmäistasosta. Vähimmäisvaatimuksena olisi, että kunkin tutkinnon vastaanottajan alueella olisi mahdollisuus kaikkien tutkintojen suorittamiseen, vaikkakin eri paikkakunnilla. Käytännössä tämä koskisi raskaimpien luokkien ajokorttitutkintoja, joita suoritetaan lukumääräisesti vähemmän.

Kuljettajantutkintotoiminnasta annetun lain 11 §:n 3 momentin mukaan Ajoneuvohallintokeskus voi tehdä tarkastuksia paikoissa, joissa harjoitetaan laissa tarkoitettua kuljettajantutkintotoimintaa. Säännöksissä edellytetään tutkinnon vastaanottajan järjestävän olosuhteet tätä varten sellaisiksi, että tarkastus voidaan asianmukaisesti suorittaa. Toiminnan laadukkuus edellyttää myös vastaanottajien toiminnan seurantaa. Seurantaedellytyksiä parantamalla voidaan varmistua riittävästä osaamisesta, korjata havaittuja puutteita ja kehittää vastaanottajille järjestettävää koulutusta. Jotta valvojalla olisi riittävät edellytykset laatutason valvontaan ehdotetaan säännöksiä muutettaviksi siten, että olosuhteet olisi järjestettävä valvonnalle sopiviksi myös niin, että vastaanottoa suorittavien henkilöiden työtä voidaan asianmukaisesti seurata. Ajoneuvohallintokeskus voisi tarpeen mukaan ohjeistaa kuljettajantutkinnon ja ajolupakokeen vastaanottajan työn seurannan. Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, ettei tarkastusta saa tehdä sellaisissa paikoissa, jotka ovat perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetyn kotirauhan piirissä.

Mahdollisuus pitempään sopimuskauteen voisi lisätä tarjousten määrää ja sen kautta luoda edellytyksiä kustannustason laskemiselle. Toiminta- ja valvontaedellytysten paraneminen ja tutkintoja vastaanottavien ammatillinen kehittyminen parantaisivat tutkintojen tasoa ja loisivat edellytykset liikenneturvallisuuden paranemiselle, mikä näkyisi myös onnettomuuskustannusten kehityksessä.

Tutkintoverkoston supistumista koskevat muutokset raskaimpien ajokorttiluokkien kohdalla edellyttäisivät tutkinnon suorittajilta joissain tapauksissa nykyistä pitempiä tutkintomatkoja, mikä lisäisi vastaavasti kustannuksia. Tämä koskisi myös vaarallisten aineiden ajolupakokeen suorittajaa. Menettelyn ei kuitenkaan arvioida pidentävän tutkintoon tai ajolupakokeeseen pääsyn odotusaikaa. Nykyään tutkintoon pääsystä on sovittu palvelun tuottajan kanssa tehdyllä sopimuksella. Tutkintoon on päästävä viiden päivän kuluessa. Käytännössä kuorma-autovetoisten ajoneuvoyhdistelmien ja linja-autojen tutkinnot ovat pitkälti keskittyneet paikkakunnille, joilla on koulutusta tarjolla. Tutkintoverkostoa koskevat vaatimukset mahdollistaisivat toimipaikkojen erikoistumisen ja toiminnan järjestämisen taloudellisesti. Vähimmäispalvelutasosta säätäminen takaisi kuitenkin palvelujen saannin alueittain. Toimipaikkojen erikoistuminen edistäisi myös palveluntarjoajien toiminnan järjestämistä taloudellisesti.

Ehdotukset eivät merkitsisi muutoksia nykyiseen organisaatioon. Esityksellä ei olisi myöskään vaikutusta henkilöstön asemaan, koska muutokset koskisivat uutta sopimuskautta.

Toiminta- ja valvontaedellytysten tehostaminen ja tutkintoja vastaanottavien henkilöiden ammatillinen kehittyminen parantaisivat kuljettajantutkinnon laatua. Laadukas tutkinto lisäisi osaamisvaatimusten lisääntymisen myötä erityisesti uusien raskaan kaluston kuljettajien liikenneturvallisuusvalmiuksia. Ajokykyarvioiden tekemisen keskittäminen lisäisi arvioiden tasoa ja edistäisi liikenteen turvallisuutta.

Esitys on valmisteltu Ajoneuvohallintokeskuksen ehdotuksen pohjalta liikenne- ja viestintäministeriössä. Esityksestä on pyydetty lausunto kauppa- ja teollisuusministeriöltä, opetushallitukselta ja Suomen Autokoululiitto ry:ltä.

Esityksessä ehdotetaan sopimuskautta jatkettaessa noudatettavaksi hankintalainsäädännön mukaista suoraa neuvottelumenettelyä. Kauppa- ja teollisuusministeriössä on parhaillaan valmisteilla hankintalainsäädännön uudistaminen, jota koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi syksyn 2005 aikana.

Kuljettajantutkintopalvelujen uusi sopimuskausi alkaa vuoden 2007 alusta. Uudet säännökset on ehdotettu tulemaan voimaan tästä ajankohdasta lukien. Uudet säännökset otettaisiin huomioon keväällä 2006 julkaistavissa tarjouspyynnöissä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä 10 päivänä heinäkuuta 1998 annetun lain (535/1998) 3 §:n 3 ja 4 momentti ja 11 §:n 3 momentti sekä

lisätään lakiin uusi 3 a § seuraavasti:

3 §
Kuljettajantutkintotoiminnan järjestäminen

---

Kuljettajantutkintotoimintaa koskevassa sopimuksessa on sovittava alueesta, jolla palvelun tuottaja hoitaa kuljettajantutkintotoimintaa, sekä toiminnan laajuudesta ja ehdoista.

Kuljettajantutkintotoimintaa koskeva sopimus tehdään enintään neljäksi vuodeksi. Sopimuskautta voidaan jatkaa enintään kolmella vuodella saman palvelun tuottajan kanssa aiemmin tehtyä hankintaa vastaavan uuden palveluhankinnan tekemiseksi julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) 5 §:ssä tarkoitettua suoraa neuvottelumenettelyä noudattaen. Edellytyksenä on, että ensimmäistä hankintaa koskevassa hankintailmoituksessa on ollut maininta mahdollisuudesta jatkaa sopimusta kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen sopimuksen tekemisestä.

3 a §
Kuljettajantutkintotoiminnan järjestämistä koskevat yleiset vaatimukset

Kuljettajantutkintotoiminta on järjestettävä siten, että kuljettajantutkinto- ja ajolupakoepalveluiden laatu ja yhdenmukaisuus sekä liikenneturvallisuuden vaatimukset huomioon ottaen riittävä saatavuus turvataan eri puolilla maata.

Ajoneuvohallintokeskus määrää paikkakunnat, joilla kuljettajantutkinnon ajokokeita saadaan järjestää. Paikkakuntia määrättäessä on otettava huomioon, että liikenneympäristö on ajokokeen luokka huomioon ottaen riittävän monipuolinen kuljettajantutkinnon tavoitteiden saavuttamiseksi ja ajokokeen suorittajan valmiuksien arvioimiseksi sekä että suoritettavien ajokokeiden ja vaarallisten aineiden ajolupakokeiden määrät ovat luokittain riittävät tutkintotoiminnan yhdenmukaisuuden, laadun ja kehittämisen turvaamiseksi. Kunkin kuljettajantutkinnon vastaanottajan toimialueella on kuitenkin oltava mahdollisuus kaikkien luokkien kuljettajantutkintojen samoin kuin vaarallisten aineiden ajolupakokeiden suorittamiseen.

11 §
Valvonta

---

Ajoneuvohallintokeskuksella on oikeus tehdä tarkastuksia paikoissa, joissa harjoitetaan laissa tarkoitettua kuljettajantutkintotoimintaa. Tarkastusta ei kuitenkaan saa tehdä kotirauhan piiriin kuuluvassa paikassa. Kuljettajantutkinnon vastaanottajan on järjestettävä olosuhteet sellaisiksi, että tarkastukset voidaan suorittaa asianmukaisesti sekä kuljettajantutkintoja ja vaarallisten aineiden ajolupakokeita vastaanottavien työtä seurata riittävästi.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa saadaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 2005

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Tuula Haatainen