Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi televisio- ja radiotoiminnasta annettua lakia toimilupasääntelyn osalta. Toimiluvan siirto olisi edelleen kiellettyä samoin kuin voimassa olevassa laissa. Ehdotuksen mukaan toimilupa raukeaisi, jos toimiluvanhaltija siirtäisi sen kiellosta huolimatta. Jos tosiasiallinen määräysvalta toimiluvan haltijaan tai toimiluvan mukaiseen toimintaan nähden muuttuisi, toimilupaviranomainen voisi hyväksyä muutoksen tai peruuttaa toimiluvan. Näin toimilupaviranomainen voisi käyttää harkintavaltaansa sekä omistusjärjestelyissä että tilanteissa, joissa määräysvallan muutos ei perustu omistusjärjestelyihin.

Toimilupaviranomainen voisi hyväksyä tosiasiallisen määräysvallan muutoksen, jos olisi ilmeistä, että toimiluvan myöntämisedellytykset täyttyisivät ja toiminta jatkuisi toimiluvan ehtojen mukaisesti. Muussa tapauksessa toimilupa tulisi peruuttaa. Säännöksessä annettaisiin toimiluvan haltijalle mahdollisuus pyytää asiasta ennakkopäätös.

Esityksessä ehdotetaan muutoksia myös toimiluvan raukeamista koskevaan pykälään ja eräisiin muihin toimilupasäännöksiin.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu, kuitenkin viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2006.

---

Yleistä

Merkittävin televisio- ja radiotoimintaa koskeva säädös on televisio- ja radiotoiminnasta annettu laki (744/1998). Lisäksi toimintaa sääntelevät valtion televisio- ja radiorahastosta annettu laki (745/1998), Yleisradio Oy:stä annettu laki (1380/1993), viestintämarkkinalaki (393/2003) ja laki radiotaajuuksista ja telelaitteista (1015/2001).

Televisio- ja radiotoiminnasta annettua lakia sovelletaan Suomeen sijoittautuneiden televisiotoiminnan harjoittajien toimintaan kaikissa Euroopan talousalueeseen kuuluvissa ja Euroopan neuvoston rajat ylittäviä televisiolähetyksiä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen (SopS 87/1994) ratifioineissa maissa. Laki sisältää toimiluvan myöntämistä ja peruuttamista, ohjelmistojen sisältöä, mainontaa, teleostoslähetyksiä ja sponsorointia sekä poikkeusoloihin varautumista koskevat säännökset.

Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain tarkoituksena on järjestää Yleisradio Oy:n toiminnan rahoitus ja valtion televisio- ja radiorahaston hoito sekä muutoinkin edistää televisio- ja radiotoimintaa. Laki sisältää valtion televisio- ja radiorahastoa sekä siihen kerättäviä maksuja, televisiomaksun määräämistä ja maksuvelvollisuutta, television käyttäjärekisterin pitoa sekä toimilupamaksua koskevat säännökset.

Yleisradio Oy:stä annetussa laissa määritellään Yleisradio Oy:n asema, hallinto ja tehtävät.

Televisio- ja radiotoiminnan harjoittamiseen maanpäällisessä televisio- ja radioverkossa vaaditaan televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 7 §:n mukaan ohjelmistolupa. Lain 9 §:n mukaan toimiluvan julistaa haettavaksi ja myöntää valtioneuvosto. Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 10 §:n mukaan toimilupaviranomaisen tulee toimilupia haettavaksi julistaessaan, harjoitettava televisio- ja radiotoiminta kokonaisuudessaan huomioon ottaen, pyrkiä sananvapauden edistämiseen sekä turvaamaan ohjelmistotarjonnan monipuolisuus ja yleisön erityisryhmien tarpeet.

Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 7 a §:n mukaan Yleisradio Oy saa harjoittaa analogista julkisen palvelun televisio- ja radiotoimintaa ilman toimilupaa niillä taajuuksilla, jotka on osoitettu sen käyttöön radiolain 6 §:ssä tarkoitetussa taajuusalueiden käyttösuunnitelmassa. Lisäksi Yleisradio Oy saa harjoittaa digitaalista julkisen palvelun televisio- ja radiotoimintaa ilman toimilupaa.

Viestintäviraston oikeus myöntää ohjelmistolupia

Viestintävirasto voi myöntää toimiluvan televisio- ja radiotoiminnan harjoittamiseen digitaalisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa, jos toiminnan kesto on enintään kolme kuukautta tai toiminnan viikoittainen kesto on enintään neljä tuntia. Vastaavaa toimilupamenettelyä sovelletaan enintään kolme kuukautta kestävään analogiseen radiotoimintaan. Viestintävirasto ei julista näitä toimilupia haettavaksi. Viestintäviraston on myönnettävä toimilupa, jos ei ole perusteltua syytä epäillä hakijan rikkovan voimassa olevia säädöksiä. Analogisen radiotoiminnan toimiluvan myöntäminen edellyttää lisäksi, että toimintaan on osoitettavissa radiotaajuudet.

Toimilupamaksut

Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 luvussa säädetään televisiotoiminnan harjoittajan velvollisuudesta maksaa toimilupamaksua. Toimilupamaksun perusteena on toimiluvan haltijan liikevaihto, johon luetaan kaikki televisiolähetyksiin liittyvät mainos- ja sponsorointitulot sekä muut toimiluvan mukaisesta lähetystoiminnasta kertyvät tulot. Digitaaliseen televisiotoimintaan toimiluvan saanut yritys ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan toimilupamaksua ennen 1 päivää syyskuuta 2010. Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hallituksen esitys laeiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta sekä valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 luvun kumoamisesta (HE 43/2005 vp).

Televisiotoiminnan harjoittajat

Suomessa on tarjolla neljä valtakunnallista analogista televisiokanavaa eli Yleisradio Oy:n lähettämät TV1 ja TV2 sekä kaupallisten toimijoiden lähettämät MTV3 ja Nelonen. MTV Oy:lle ja Oy Ruutunelonen Ab:lle analogiseen televisiotoimintaan myönnetyt ohjelmistoluvat ovat voimassa 31 päivään elokuuta 2007 asti. Yleisradio Oy välittää lisäksi toimiluvan nojalla Ruotsin television ohjelmia Suomessa siten, että Etelä-Suomessa on nähtävissä SVT Europa ja Pohjanmaalla Kruunupyyn ja Pyhävuoren asemien näkyvyysalueilla SVT1 ja SVT2.

Alueellista toimintaa maanpäällisessä analogisessa verkossa harjoitetaan tällä hetkellä Pirkanmaalla (TV Tampere Oy), Närpiössä (När-TV rf) ja Kristiinankaupungissa (KRS-TV rf) siten, että När-TV rf:n ja KRS-TV rf:n kummankin peittoalue ulottuu käytännössä osaan Närpiön ja Kristiinankaupungin kuntia sekä muutamiin muihin lähialueiden kuntiin. Myös joissakin kaapelitelevisioverkoissa on jonkin verran paikallista ohjelmatoimintaa.

Digitaalinen lähetystoiminta käynnistyi syksyllä 2001. Toimilupia on tähän mennessä myönnetty seuraavasti: 23 päivänä kesäkuuta 1999 (kahdeksan toimilupaa), 13 päivänä maaliskuuta 2003 (neljä toimilupaa) sekä 18 päivänä joulukuuta 2003 (kahdeksan toimilupaa). Nykyiset toimiluvat ovat voimassa 31 päivään elokuuta 2010 saakka. Seuraavassa taulukossa on esitetty digitaalista televisiotoimintaa tällä hetkellä harjoittavat toimijat.

Toimiluvanhaltija	Kanava	Huom.
Yleisradio Oy	TV1, TV2, FST, YLE24,
	YLE Teema
MTV Oy	MTV3, MTV3+
Oy Ruutunelonen Ab	Nelonen, Nelonen Plus
SubTv Oy	SubTV	ent. City.TV Oy
Suomen Urheilutelevisio Oy	Urheilukanava
C More Entertainment Oy	Canal+ -kanavapaketti	ent. Canal+ Finland
TV5 Finland Oy	Voice TV	ent. Vizor Oy
Turun Kaapelitelevisio Oy	Turku-TV	alueellinen
Tuotantoyhtiö Kuvaputki Oy	TVT Lahti	alueellinen
KPY Kaapelitelevisio Oy	Kuopion Alue-TV	alueellinen
Keski-Pohjanmaan	kanavan tulee aloittaa	alueellinen
Kirjapaino Oy	31.7.2005 mennessä	(Keski-Pohjanmaa)

Valtioneuvosto on 4 päivänä maaliskuuta 2004 tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan Suomessa siirrytään kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan 31 päivänä elokuuta 2007. Periaatepäätös perustui parlamentaarisen työryhmän yksimieliseen esitykseen, jota lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat. Digitaaliseen lähetystoimintaan siirtymisen vuoksi uusia analogisia toimilupia ei enää julisteta haettavaksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä lähdettiin siitä, että digitaalinen maanpäällinen jakeluverkko on vuoden 2005 loppuun mennessä koko maan kattava.

Radiotoiminnan harjoittajat

Yleisradio Oy:llä on perinteisesti ollut sekä alueellisesti että sisällöllisesti kattava radio-ohjelmistojen tarjonta.

Suomessa toimii tällä hetkellä 44 yhtiötä, jotka harjoittavat kaupallista radiotoimintaa noin 300 taajuudella. Pääosalle nykyisistä radioista myönnettiin toimilupa valtioneuvoston esittelyssä 11 päivänä maaliskuuta 1999. Viestinnän monipuolisuuden ja sananvapauden edistämisen kannalta pidettiin tärkeänä silloisen paikallisradiotoiminnan jatkamista. Tämän vuoksi toimilupia myönnettiin kaikille paikallisradiopaikkakunnille, joille niitä oli haettu. Lisäksi toiminnan taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi paikallisten toimilupien kuuluvuusalueita laajennettiin samaan talousalueeseen kuuluviin kuntiin, sikäli kuin taajuuksia oli käytettävissä ja niitä oli haettu.

Viestinnän monipuolisuuden ja sananvapauden edistämiseksi vuoden 1999 toimilupakierroksella vahvistettiin ja laajennettiin myös erikoisradiotoimintaa myöntämällä silloin toimineille yhtiöille toimilupa toimintaan aikaisempaa useammalla paikkakunnalla ja myöntämällä kokonaan uudenlaisia toimilupia.

Valtioneuvosto täydensi vuoden 1999 toimilupapäätöksen myötä syntynyttä kokonaisuutta 8 päivänä helmikuuta 2001 myöntämällä lisää erikoisradiotoimilupia ja paikallisia toimilupia sekä laajentamalla useiden paikallisradioiden kuuluvuusalueita. Vuosien 1999 ja 2001 taajuuspäätösten jälkeen kaikissa suuremmissa kaupungeissa on ollut mahdollista kuulla useamman erikoisradion ja vähintään kahden paikallisradiotoimiluvalla toimivan paikallisradion lähetyksiä. Analogista radiotoimintaa varten myönnetyt toimiluvat ovat voimassa vuoden 2006 loppuun saakka.

Kaupallisen radioalan keskeisiä toimijoita ovat tällä hetkellä Luxembourgiin rekisteröityneeseen SBS-konserniin kuuluva Pro Radio Oy sekä Bonnier & Bonnier AB:n ja Proventus Industrier AB:n omistaman Nordic Broadcasting Oy:n Suomen Uutisradio Oy.

Digitaaliseen televisioverkkoon myönnettiin joulukuussa 2003 neljä toimilupaa valtakunnallisen radiotoiminnan harjoittamiseen. Pro Radio Oy (kaksi toimilupaa) ja Etelä-Pohjanmaan Viestintä Oy ovat aloittaneet toimintansa, mutta Kristillinen Media Oy:n toimilupa on rauennut. Myös Yleisradio Oy välittää radiopalveluitaan digitaalisessa televisioverkossa.

Televisiotarjonta

Valtakunnallinen televisiotarjonta, neljä analogista ja viisi digitaalista kanavaa, oli vuonna 2004 keskimäärin 709 viikkotuntia eli yli 100 ohjelmatuntia vuorokaudessa. Varsinaisen ohjelmatarjonnan lisäksi kanavat tarjosivat muita televisiopalveluja, kuten Uutisikkunaa, ostosohjelmia, mobiilipelejä ja tv-chatteja, keskimäärin 49 tuntia vuorokaudessa. Analogisten televisiokanavien – TV1:n, TV2:n, MTV3:n ja Nelosen – yhteenlaskettu tarjonta oli viikoittain keskimäärin yhteensä 398 tuntia eli päivittäin 57 tuntia ohjelmaa. Digitaaliset kanavat – YLE24, YLE Teema, FST-D, Subtv ja Urheilukanava – lähettivät kolmantena täytenä toimintavuotenaan keskimäärin 311 viikkotuntia ohjelmaa.

Vuonna 2004 yli puolet neljän kanavan yhteenlasketusta ohjelmistosta oli kotimaista tuotantoa. Kaikki ohjelmatyypit sisälsivät suomalaista tarjontaa, mutta sitä leimasivat erityisesti ajankohtais- ja urheiluohjelmat sekä viihde. Vuonna 2004 sarjamuotoiset ohjelmat hallitsivat tarjontaa. Niitä oli lähes 80 prosenttia koko ohjelmistosta. Uusintoja oli vuoden 2004 televisiotarjonnasta kolmannes.

Vuoden 2004 digitaalisesta televisio-ohjelmistosta 51 prosenttia oli informatiivisia ja 47 prosenttia viihteellisiä ohjelmistoja. FST-D:tä lukuun ottamatta selvästi erikoistuneet digitaaliset televisiokanavat tarjosivat yhdessä jonkin verran informatiivisempaa ohjelmaa kuin analogiset kanavat yhdessä. Pääosin analogisen ja digitaalisen kokonaistarjonnan profiilit olivat kuitenkin hyvin samankaltaiset.

Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän tutkimuksen mukaan vuonna 2004 analogisten täyden palvelun televisiokanavien tarjonta oli ohjelmatyyppivalikoimaltaan hyvin monipuolista. Yleisradio Oy:n molemmat kanavat ovat edelleen kaupallisia kilpailijoitaan selvästi monipuolisempia, niin kokonaistarjonnassa kuin parhaana katseluaikanakin.

Radiotarjonta

Yleisradio Oy tarjoaa suomenkielisiä radio-ohjelmistoja kolmella valtakunnallisella analogisella radiokanavalla ja kahdella ruotsinkielisellä kanavalla. Lisäksi Yleisradio Oy tarjoaa useita pienemmille kohdeyleisöille suunnattuja erityispalveluja.

Vuonna 2004 radion lähetysaika oli yhteensä 177 162 tuntia ja ohjelma-aika oli 150 535 tuntia. Ruotsinkielisen radion ohjelmia oli 29 932 tuntia (15,5 prosenttia koko ohjelma-ajasta).

Kaupallisia radioita kuunnellaan yhteensä yhtä paljon kuin Yleisradio Oy:n kanavia, keskimäärin runsaat puolitoista tuntia kansalaista kohden. Tästä suurin osa on valtakunnallisten ja valtakunnallisesti toimivien kanavien kuuntelua.

Yleisradio Oy:n ja kaupallisten radioiden yleisöt ovat erilaisia. Kaupalliset radiot tavoittavat hyvin nuoremman väestön ja kiinnostavat vähemmän vanhempia ikäryhmiä. Yleisradio Oy:n yleisön rakenne on päinvastainen.

Televisiodirektiivi

Tärkein televisiotoimintaa koskeva säännös on televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi 89/552/EY, jäljempänä televisiodirektiivi, jota täsmennettiin ja ajanmukaistettiin vuonna 1997 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/36/EY. Televisiodirektiivin tarkoituksena on edistää eurooppalaisten televisio-ohjelmien leviämistä ja yhtenäisen eurooppalaisen televisio-ohjelmapalvelujen markkina-alueen syntymistä. Tässä tarkoituksessa televisiodirektiivi harmonisoi muun muassa televisiolähetysten mainontaa ja ohjelmistoa koskevia säännöksiä. Televisiodirektiivin määritelmän mukaan televisiolähetyksellä tarkoitetaan yleisön vastaanotettavaksi tarkoitettujen televisio-ohjelmien alkuperäistä lähettämistä koodaamattomana tai koodattuina, johtoa pitkin tai vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä, satelliittilähetys mukaan lukien. Luonteeltaan televisiodirektiivi on niin sanottu vähimmäisdirektiivi. Jäsenmaat voivat asettaa lainkäyttövaltaansa kuuluville televisioyhtiöille tiukempia ohjelmatoimintaa ja mainontaa koskevia säännöksiä. Televisiodirektiivissä ei oteta kantaa toimilupamenettelyihin.

Komission on tarkoitus antaa ehdotus uudeksi direktiiviksi vuoden 2005 loppuun mennessä.

Viestintäviraston myöntämät toimiluvat

Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 7 §:n 3 momentissa säädetään Viestintäviraston oikeudesta myöntää toimilupa pienimuotoiseen toimintaan, jota harjoitetaan digitaalisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa. Toimilupa haetaan Viestintävirastolta, jos toiminta kestää enintään kolme kuukautta tai jos toiminnan viikoittainen kesto on enintään neljä tuntia. Säännös on ollut tällaisena voimassa kaksi vuotta, mutta toimilupia on haettu varsin vähän. Toiminnan kestolle asetettuja rajoja voitaisiin tarkastella uudelleen pienimuotoisen toiminnan edistämiseksi. Sääntelyn soveltamisessa on osoittautunut ongelmalliseksi se, voidaanko tällaisia toimilupia myöntää peräkkäisesti. Tätä on syytä tarkentaa.

Toimiluvan siirtäminen

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 15 päivänä tammikuuta 2004 työryhmän, jonka tehtävänä oli seuraavaa, vuonna 2006 käytävää toimilupakierrosta silmälläpitäen laatia selvitys kaupallisen radiotoiminnan kehittämisvaihtoehdoista. Työryhmän tuli myös tehdä hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus televisio- ja radiotoiminnasta annetun lainsäädännön muuttamisesta siten, että viestintäpoliittisten tavoitteiden toteutumista, toimilupaehtojen noudattamista ja toimintaa koskevaa määräysvaltaa voidaan nykyistä paremmin valvoa. Työryhmä luovutti mietintönsä liikenne- ja viestintäministeriölle 30 päivänä marraskuuta 2004.

Työryhmä arvioi mietinnössään muun muassa toimiluvan siirtämiseen liittyvää sääntelyä. Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain voimassa olevan 13 §:n mukaan televisio- ja radiotoimintaa varten myönnettyä toimilupaa ei saa siirtää toiselle. Valtioneuvosto voi peruuttaa toimiluvan, jos tosiasiallinen määräysvalta toimiluvan haltijaan nähden muuttuu. Määräysvallan muuttumisesta on välittömästi ilmoitettava toimilupaviranomaiselle. Valtioneuvoston on päätettävä peruuttamisesta kahden kuukauden kuluessa ilmoituksesta.

Toimiluvan siirtoja koskevia menettelyjä muutettiin 23 päivänä toukokuuta 2003 hyväksytyllä lainmuutoksella siten, ettei määräysvallan muuttuminen johtanut enää automaattisesti toimiluvan haettavaksi julistamiseen. Muutoksella pyrittiin hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseen, eikä sillä oletettu olevan sanottavaa viestintäpoliittista merkitystä. Radiotoiminnan kehittämistä pohtineen työryhmän mukaan eräiden lain muutosten jälkeen tapahtuneiden toimivallan siirtojen osalta oli jälkikäteen vahva syy olettaa, että toimivallan siirroissa on ollut kyse pelkästään radiotaajuuksien kauppaan rinnastettavissa olevasta tapahtumasta. Työryhmän mielestä olisi toimiluvan myöntäjän asettamien viestintäpoliittisten tavoitteiden toteutumisen kannalta parempi, jos määräysvallan siirto olisi aina lupaprosessia edellyttävä toimenpide. Tällöin voitaisiin avoimesti arvioida asetetun tavoitteen ajantasaisuus ja eri toimijoiden halukkuus tavoitteen mukaisen toiminnan jatkamiseen.

Toimiluvan raukeaminen

Radiotoiminnan kehittämistä pohtinut työryhmä tarkasteli raportissaan toimiluvan raukeamista koskevaa sääntelyä. Työryhmän mukaan käytännössä on osoittautunut ongelmalliseksi se, missä laajuudessa toiminnan on tullut alkaa toimilupakauden alkamisesta. Ongelmallisena työryhmä piti myös sitä, kuka vahvistaa toimiluvan raukeamisen. Työryhmä ehdotti sääntelyn selkiyttämistä.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimiluvan siirtämistä koskevaa sääntelyä. Toimiluvan siirto olisi edelleen kiellettyä samoin kuin voimassa olevassa laissa. Ehdotuksen mukaan toimilupa raukeaisi, jos toimiluvanhaltija siirtäisi sen kiellosta huolimatta. Jos tosiasiallinen määräysvalta toimiluvan haltijaan tai toimiluvan mukaiseen toimintaan nähden muuttuisi, toimilupaviranomainen voisi hyväksyä muutoksen tai peruuttaa toimiluvan. Näin toimilupaviranomainen voisi käyttää harkintavaltaansa sekä omistusjärjestelyissä että tilanteissa, joissa määräysvallan muutos ei perustu omistusjärjestelyihin.

Toimilupaviranomainen voisi hyväksyä tosiasiallisen määräysvallan muutoksen, jos olisi ilmeistä, että toimiluvan myöntämisedellytykset täyttyisivät ja toiminta jatkuisi toimiluvan ehtojen mukaisesti. Muussa tapauksessa toimilupa tulisi peruuttaa. Säännöksessä annettaisiin toimiluvan haltijalle mahdollisuus pyytää asiasta ennakkopäätös.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan eräitä lähinnä teknisiä muutoksia.

Toimiluvan siirtoa koskevan sääntelyn muutokset selkiyttävät menettelyä ja parantavat oikeusvarmuutta niissä tilanteissa, joissa yhtiöiden omistusrakenteessa tai määräysvallassa tapahtuu muutoksia. Selkeämmästä sääntelystä hyötyvät sekä televisio- ja radiotoiminnan harjoittajat että viranomaiset ja muut viestintäkentän toimijat. Myös valtioneuvoston toimilupapolitiikan seuranta helpottuu, kun määräysvallan muutokset tuodaan valtioneuvoston harkittaviksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö teetti kaupallisen radiotoiminnan kehittämisvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän työn tueksi radiomarkkinoiden nykytilaa ja kehitystä selvittävän tutkimuksen (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisusarja 74/2004, Kaupallinen radiotoiminta Suomessa. Selvitys markkinoiden rakenteesta). Lokakuussa 2004 julkaistussa raportissaan (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisusarja 73/2004, Radiotoiminta 2007) työryhmä esitti muutoksia toimiluvan siirtämistä ja toimiluvan raukeamista koskeviin televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain säännöksiin. Raportista antoi lausunnon 49 lausunnonantajaa.

Esityksestä on pyydetty lausunnot 114 viranomaiselta, järjestöltä, yhteisöltä ja asiantuntijalta. Lausunnon toimittivat C More Entertainment Finland Oy, Digita Oy, Elektroniikkainsinöörien seura, Elisa Oyj, ENTER ry/Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etnisten suhteiden neuvottelukunta, FiCom ry, Finnet-liitto ry, Gramex ry, Helsingin yliopisto, Keskuskauppakamari, Kilpailuvirasto, Kopiosto ry, Kuluttajavirasto, Kuulonhuoltoliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Lapin liitto, Mainostajien liitto, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL, MTV Oy, Oy Najaros Ab, Nokia Oyj, NRJ Finland Oy, opetusministeriö, Pohjois-Satakunnan Viestintä Oy, Pohjois-Savon Paikallisradio Oy, Pro Radio Oy, Sanoma-WSOY Oyj, Satakuntaliitto, Satu ry, sisäasiainministeriö, Suomen Kuluttajaliitto ry, Suomen Radioiden Liitto SRL ry, Suomen Televisioiden Liitto ry, Suomen Yrittäjät ry, SWelcom Oy, Telemast Nordic Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Teosto ry, Turun Paikallisradio Oy, Varsinais-Suomen liitto, Viestinnän Keskusliitto, Viestintävirasto ja Yleisradio. Lisäksi Satakuntaliitto, Elektroniikkainsinöörien seura ry, Turun yliopisto, Suomen Kuluttajaliitto ry, Mainostajien Liitto, Alma Media Oyj, Suomen Yrittäjät ry ja Julkisen Sanan Neuvosto ilmoittivat, ettei heillä ole asiassa lausuttavaa.

Lausunnoissa esitetyt seikat on pyritty ottamaan huomioon esityksen lopullisessa muotoilussa.

7 §. Oikeus televisio- ja radiotoiminnan harjoittamiseen. Pykälän 3 momentissa säädetään toimiluvista, jotka Viestintävirasto voi myöntää digitaalisessa verkossa harjoitettavaan televisio- tai radiotoimintaan. Pykälän 3 momentin 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että Viestintävirasto voisi myöntää luvan enintään kahdeksan tuntia viikossa kestävään toimintaan. Voimassa olevan säännöksen mukaan Viestintävirasto voi myöntää toimiluvan sellaiseen toimintaan, jonka viikoittainen kesto on enintään neljä tuntia. Tällaisia toimilupia on haettu Viestintävirastolta varsin vähän. Kyseisen momentin nojalla tehdyt hakemukset ovat liittyneet lähinnä erilaisten tapahtumien yhteydessä harjoitettavaan televisiotoimintaan.

Ehdotettu kahdeksan tunnin viikoittainen lähetysaika antaisi toiminnanharjoittajalle nykyistä enemmän liikkumavaraa ja parantaisi mahdollisuuksia pienimuotoiseen kaupalliseen televisio- tai radiotoimintaan. Ehdotettu muutos ei kuitenkaan laajentaisi toimiluvan alaa niin merkittävästi, että säännöksen alkuperäinen tarkoitus muuttuisi. Laajamittainen säännöllinen televisio- tai radiotoiminta vaatisi edelleen toimiluvan valtioneuvostolta.

11 §. Toimilupamääräykset. Voimassa olevassa pykälän 4 momentissa todetaan, että toimilupamaksuista säädetään valtion televisio- ja radiorahastosta annetussa laissa. Hallituksen esityksessä HE 43/2005 vp, joka annettiin eduskunnalle 21 päivänä huhtikuuta 2005, esitetään valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 luku kumottavaksi. Luvussa säädetään toimilupamaksusta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2008. Esityksen mukaan momentti kumotaan, koska momentti on viittaussäännöksenä jo tällä hetkellä tarpeeton.

11 a §. Toimilupamääräysten muuttaminen. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi kielellinen muutos, jonka myötä pykälästä ilmenisi selkeästi, että toimilupamääräyksiä voidaan muuttaa toimiluvan voimassaoloaikana toimiluvanhaltijan hakemuksesta tai tämän suostumuksella. Lisäksi toimilupaa voidaan muutoinkin muuttaa, jos se on teknisestä kehityksestä tai luvanvaraisen toiminnan toimintaedellytyksissä tapahtuvasta olennaisesta muutoksesta johtuvasta erityisestä syystä välttämätöntä.

12 §. Toimiluvan voimassaoloaika. Lain soveltamisen yhteydessä on pidetty ongelmallisina tilanteita, joissa pienimuotoisia toimilupia on haluttu hakea useita kertoja peräkkäin. Voimassa olevan sääntelyn ei ole katsottu antaneen tällaisiin tilanteisiin selkeää ohjeistusta.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uudet 2 ja 3 momentti, joilla säänneltäisiin Viestintäviraston myöntämien toimilupien voimassaoloa. Ehdotetulla 2 momentilla säädettäisiin ensinnäkin niiden lyhytaikaisten toimilupien enimmäiskestosta, joita myönnetään enintään kolme kuukautta kestävään analogiseen radiotoimintaan taikka digitaaliseen televisio- tai radiotoimintaan. Säännös vastaisi tältä osin voimassa olevaa sääntelyä. Toimilupa tällaiseen lyhytkestoiseen toimintaan voidaan myöntää enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Ehdotetussa 2 momentissa myös tarkennettaisiin nykyistä sääntelyä. Säännöksessä kiellettäisiin lyhytkestoisten lupien myöntäminen välittömästi toisiaan seuraaville kolmen kuukauden jaksoille. Samalle toimijalle ei voitaisi myöntää peräkkäisiä lupia siten, että toiminta muodostuisi käytännössä keskeytyksettömäksi. Toimilupajaksojen välillä tulisi olla selvä katkos, jona esimerkiksi muutaman päivän mittaista taukoa ei voida pitää. Tarkoituksena ei ole, että peräkkäisten lyhyiden toimilupien avulla voitaisiin lähettää säännöllisesti täysimittaisia ohjelmistoja. Lyhytkestoisia lupia ei ole tarkoitettu käytettäväksi pitkäaikaiseen toimintaan, johon toimiluvan myöntää aina valtioneuvosto.

Ehdotetussa 3 momentissa ei muutettaisi nykyisen sääntelyn sisältöä, vaan ehdotettu muutos aiheutuu pykälän rakenteen muuttamisesta. Viestintävirasto voisi myöntää 7 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetun toimiluvan enintään yhdeksi vuodeksi. Kyseisellä viittauksella tarkoitetaan pienimuotoiseen toimintaan myönnettäviä toimilupia, joiden uusi aikaraja olisi ehdotetun 7 §:n 3 momentin mukaisesti kahdeksan tuntia viikossa. Selvyyden vuoksi on syytä todeta, että kahdeksan tunnin viikoittaiseen toimintaan oikeuttavia toimilupia voitaisiin myöntää samalle toimijalle useita peräkkäin. Yhden toimijan hallussa ei kuitenkaan voi olla useita tällaisia toimilupia samanaikaisesti, mikä todetaan jo voimassa olevan lain perusteluissa. Viestintävirasto voi myöntää toimiluvan enintään vuodeksi kerrallaan myös voimassa olevan lain mukaisesti.

13 §. Toimiluvan siirtäminen toiselle ja tosiasiallisen määräysvallan muutos. Pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi siten, että se vastaa paremmin muutetun pykälän sisältöä.

Toimiluvan siirtoa koskevia säännöksiä ehdotetaan tarkennettaviksi, koska voimassa olevaa sääntelyä on pidetty osin tulkinnanvaraisena. Käytännössä on osoittautunut, että tosiasiallista määräysvaltaa on siirretty muutenkin kuin omistussuhteiden muutosten kautta.

Voimassa olevan 1 momentin mukaan televisio- tai radiotoimintaa varten myönnettyä toimilupaa ei saa siirtää toiselle. Ehdotetussa sääntelyssä tämä kielto säilytettäisiin. Kieltoa ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että toimilupa raukeaa, jos toimiluvanhaltija kiellosta huolimatta siirtää sen. Toimilupa ei voi näin edelleenkään olla kaupan, lahjoituksen tai muun vastaavan oikeustoimen kohteena. Toimiluvan siirtokiellolla halutaan estää tilanteet, joissa valtioneuvoston korvauksetta myöntämiä toimilupia käytettäisiin kauppatavarana.

Käytännössä toimiluvan siirtotilanteita ei esiintyne. Ehdotetun 1 momentin mukaan toimilupaviranomaisen tulisi kuitenkin tällaisessa tilanteessa vahvistaa päätöksellään, että toimilupa on rauennut. Päätös olisi oikeusvaikutukseltaan ainoastaan toteava; toimilupa raukeaisi aina välittömästi siirron tapahduttua. Jos joku jatkaisi toimintaa vielä siirron jälkeen, hän syyllistyisi toimintaan ilman toimilupaa. Tällaiseen menettelyyn valvova viranomainen voisi puuttua välittömästi.

Pykälään ehdotetaan otettavaksi 2 momentti, jossa säännellään tosiasiallisen määräysvallan muutostilanteita. Jos tosiasiallinen määräysvalta toimiluvan haltijaan tai toimiluvan mukaiseen toimintaan nähden muuttuu, toimilupaviranomainen voisi hyväksyä muutoksen siten kuin 4 momentissa säädetään tai peruuttaa toimiluvan siten kuin 5 momentissa säädetään.

Määräysvallan muutoksella tarkoitetaan muita tilanteita kuin toimiluvan siirtoa. Sananvapauden suojaamiseksi on välttämätöntä saattaa määräysvallan siirtymistä merkitsevät muutokset edelleen toimilupaviranomaisen harkittaviksi. Ehdotetulla säännöksellä lujitettaisiin toimilupaviranomaisen harkintavaltaa, kun myös toimiluvan mukaiseen toimintaan kohdistuva määräysvalta lisättäisiin selkeästi säännöksen piiriin.

Voimassa olevan lain 1 momentin mukaan valtioneuvosto voi peruuttaa toimiluvan, jos tosiasiallinen määräysvalta toimiluvan haltijaan nähden muuttuu. Määräysvalta toimiluvan haltijaan nähden muuttuu muun muassa niissä tilanteissa, joissa ääntenenemmistö siirtyy toiselle taholle osakkeiden kaupan myötä. Tosiasiallinen määräysvalta toimiluvan haltijaan nähden voidaan muuttaa omistusjärjestelyiden lisäksi myös muulla tavoin. Voimassa olevan lain perusteluissa määräysvallan muuttumista tarkastellaan lähtökohtaisesti silmälläpitäen yhtiön omistusrakenteessa tapahtuvia muutoksia. Tosiasiallinen määräysvalta ei kuitenkaan aina ole enemmistöosakkaalle kuuluva oikeus, vaan se voi perustua esimerkiksi osakkuussopimukseen, yhtiön omiin sääntöihin tai muuhun vastaavaan järjestelyyn, jonka perusteella toinen yhtiö voi vaikuttaa ratkaisevasti toimiluvan haltijayhtiön toimintaan. Esimerkiksi kilpailunrajoituksista annetun lain (480/1992) mukaan yrityskaupalla tarkoitetaan määräysvallan tosiasiallista siirtymistä myös muilla tavoilla. Kilpailuviraston tiedonannossa yrityskauppavalvonnasta todetaan, että tosiasiallisen määräysvallan arvioinnissa on ratkaisevaa mahdollisuus päättää yrityksen keskeisistä liiketoimintaa koskevista ratkaisuista.

Televisio- tai radiotoiminnan harjoittamisen kannalta merkitystä on muillakin kuin puhtaasti liiketoiminnallisilla päätöksillä ja niihin liittyvällä määräysvallalla. Voimassa olevan lain 2 §:ssä määritellään televisio- tai radiotoiminnan harjoittajaksi se, jolla on vastuu ohjelmistojen suunnittelusta ja joka lähettää tai lähetyttää niitä. Tosiasiallinen määräysvalta toimiluvan mukaiseen toimintaan nähden olisi sillä, joka käytännössä toimisi määritelmässä tarkoitetulla tavalla. Tosiasiallista määräysvaltaa tarkasteltaisiin toimiluvan mukaisen toiminnan kokonaisuudesta käsin. Merkityksellisiä voivat olla vain tämän kokonaisuuden kannalta merkittävät ratkaisut. Tosiasialliseen määräysvaltaan vaikuttaa esimerkiksi se, millä taholla on oikeus tehdä kanavan sisältöä ja mainosajan myyntiä koskevat päätökset. Tosiasiallisen määräysvallan ei voitaisi katsoa muuttuneen, jos se tämän kokonaistarkastelun perusteella säilyisi edelleen toimiluvan haltijalla.

Sääntelyä ehdotetaan täydennettäväksi siten, että tosiasiallisen määräysvallan muutoksia tarkasteltaisiin myös suhteessa toimiluvan mukaiseen toimintaan. Käytännössä määräysvallan muutos voi kohdistua toimiluvan mukaiseen toimintaan, ilman että omistusrakenne tai tosiasiallinen määräysvalta toimiluvan haltijaan nähden muuttuu. Toimintaan kohdistuvilla muutoksilla onkin kierretty toimiluvan siirron sääntelyä. Siksi on tarpeen antaa toimilupaviranomaiselle selkeästi mahdollisuus tarkastella tosiasiallisen määräysvallan muutoksia myös toimiluvan mukaiseen toimintaan nähden.

Pykälään otettaisiin uusi 3 momentti. Siinä asetettaisiin velvollisuus ilmoittaa tosiasialliseen määräysvaltaan vaikuttavista muutoksista toimilupaviranomaiselle, kuten myös voimassa olevassa laissa. Selvyyden vuoksi myös toimiluvan siirtoa koskeva 1 momentti mainittaisiin tässä erikseen. Toimiluvan haltija velvoitettaisiin ilmoittamaan toimilupaviranomaiselle myös sellaisista muutoksista, jotka liittyvät toimintaan kohdistuvaan tosiasialliseen määräysvaltaan. Muutokset voitaisiin tuoda toimilupaviranomaisen harkittaviksi sen jälkeen, kun ne on tehty. Jos tosiasiallisen määräysvallan todettaisiin muuttuneen, toimilupaviranomainen voisi hyväksyä määräysvallan muutoksen tai peruuttaa toimiluvan. Menettelystä säädettäisiin 4 ja 5 momentissa.

Uuden 3 momentin mukaan toimiluvan haltija voisi myös pyytää toimilupaviranomaiselta ennakkopäätöksen siitä, miten suunnitellut muutokset vaikuttaisivat toimilupaan. Ennakkopäätös sitoisi toimilupaviranomaista, jos muutokset toteutettaisiin siten kuin hakemuksessa on esitetty. Jos toimiluvan haltija siis suunnittelisi sellaisen sopimuksen tekemistä, jonka yhteydessä määräysvallan siirtyminen saattaisi tulla kyseeseen, hän voisi viedä esisopimuksen toimilupaviranomaisen käsiteltäväksi. Ennakkopäätösmenettelyn yhteydessä esitettävät asiakirjat voitaisiin hakijan pyynnöstä käsitellä salassa pidettävinä, siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. Ennakkopäätöksen pyytäminen on voimassa olevan lain perusteluissa todettu mahdollisuus, mutta sitä ei ole kirjoitettu säännökseen. Muutoksella selvennettäisiin sääntelyä.

Momentissa säädettäisiin toimilupaviranomaiselle velvollisuus antaa päätös kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus tai hakemus on saapunut viranomaiselle. Päätös voitaisiin tehdä siten myös lyhyemmässä ajassa. Voimassa olevan lain mukaan valtioneuvoston on kahden kuukauden kuluessa ilmoituksesta päätettävä, peruutetaanko toimilupa määräysvallan muutoksen johdosta.

Jos toimilupaviranomainen ei katsoisi määräysvallan muuttuneen, tilanne todettaisiin päätöksessä ja toimilupa jäisi ennalleen. Käytännössä lienee poikkeuksellista, että toimilupaviranomaisen käsiteltäväksi tuotaisiin tapauksia, joissa tosiasiallinen määräysvalta ei ole muuttunut tai muuttumassa.

Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin toimilupaviranomaisen mahdollisuuksista hyväksyä tosiasiallisen määräysvallan muutos. Muutos voitaisiin todeta tarkastelemalla kaikkia niitä seikkoja, joiden on edellä selvitetty vaikuttavan tosiasialliseen määräysvaltaan. Tarkastelun kohteena on siten se kokonaisuus, joka muodostuu omistussuhteista, osakkuus- ja muista sopimuksista, yhtiön säännöistä, mahdollisuudesta tehdä toimiluvan mukaista toimintaa koskevia päätöksiä sekä muista vastaavista järjestelyistä.

Toimilupaviranomainen päättää siitä, hyväksyykö se tosiasiallisen määräysvallan muutoksen vai peruutetaanko toimilupa. Päätösvalta asiasta on siten valtioneuvoston yleisistunnolla. Toimilupaviranomainen voi hyväksyä muutoksen vain, jos on ilmeistä, että hyväksymisen ehdot täyttyvät. Kynnys hyväksymiseen on ehdotetussa säännöksessä korostetun korkea. Ohjelmistolupien myöntäminen on säädetty valtioneuvoston yleisistunnon asiaksi, eikä tätä päätösvaltaa ole syytä vesittää sallimalla muutokset kevyin perustein. Jos ilmeisyyden kriteeri ei täyty, toimilupa tulee ehdotuksen mukaan peruuttaa.

Toimilupaviranomainen tekee ratkaisunsa määräysvallan muutostilanteessa kokonaisharkinnan perusteella. Toimilupaviranomainen päättää siten tapauskohtaisesti, harkintavaltaansa käyttäen, voidaanko muutos hyväksyä vai onko toimilupa syytä julistaa uudelleen haettavaksi. Harkinnassa käytetään kaiken kaikkiaan samoja perusteita, joita käytetään toimilupaa myönnettäessä. Tämä ilmenee ehdotetusta 4 momentin 1 kohdasta. Kyseisen kohdan mukaan toimilupaviranomainen voi hyväksyä tosiasiallisen määräysvallan muutoksen, jos on ilmeistä, että 10 §:n mukaiset toimiluvan myöntämisedellytykset täyttyvät.

Koska ehdotetun 4 momentin 1 kohdassa viitataan lain 10 §:ään, toimilupaviranomaisen tulee tarkastella sitä ohjelmistojen tarjonnan kokonaisuutta, joka syntyisi, jos määräysvallan muutos hyväksyttäisiin. Huomiota on myös kiinnitettävä siihen, ettei viestintä keskity tavalla, joka on omiaan vaarantamaan sananvapautta. Päätöstä tehtäessä voidaan myös arvioida, millaiseksi kokonaisuus muuttuisi, jos toimilupa julistettaisiin uudelleen haettavaksi.

Harkinnassa tulisi lähtökohtaisesti kiinnittää huomiota ohjelmistotarjonnan yleisiin linjoihin puuttumatta yksityiskohtaisemmin televisio- tai radiotoiminnan harjoittajan oikeuteen päättää ohjelmistonsa sisällöstä. Näitä seikkoja tarkastellaan myös toimilupaharkinnassa.

Momentin 1 kohdan sisältämän ehdon lisäksi myös 2 kohdan ehdon tulisi täyttyä, jotta toimilupaviranomainen voisi hyväksyä tosiasiallisen määräysvallan muutoksen. Ehdotetun 2 kohdan mukaan on oltava ilmeistä, että toiminta jatkuu toimiluvan ehtojen mukaisena.

Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 5 momentti. Momentissa säädettäisiin toimiluvan peruuttamisesta tosiasiallisen määräysvallan muuttuessa. Toimilupaviranomaisen tulisi ehdotuksen mukaan aina peruuttaa toimilupa, elleivät 4 momentin mukaiset hyväksymisedellytykset täyty. Voimassa olevan säännöksen mukaan toimilupaviranomainen voi peruuttaa toimiluvan tosiasiallisen määräysvallan muuttuessa. Säännöstä ehdotetaan siis tiukennettavaksi siten, että toimilupaviranomaisen tulisi aina peruuttaa toimilupa, ellei se hyväksy muutosta.

Joissakin toimiluvan peruuttamistilanteissa saattaa olla tarpeen turvata televisio- tai radiotoiminnan keskeytyksetön jatkuminen, kunnes uusi toimilupa on myönnetty. Tällaisissa tilanteissa toimilupaviranomainen voi määrätä, että peruuttamispäätös tulee voimaan vasta tietyn ajan kuluttua. Erillistä sääntelyä peruutettavan toimiluvan voimassa pitämisestä ei siten pidetä tarpeellisena.

Pykälän 6 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että se vastaa pykälän muita muutettuja momentteja. Ehdotetun 1 momentin mukaan toimilupa raukeaisi, jos se siirrettäisiin. Siksi momentin viittaus peruuttamisen edellytyksenä olevaan siirtoon ehdotetaan korvattavaksi viittauksella raukeamisen edellytyksenä olevaan siirtoon. Muuten pykälän 6 momentti vastaa voimassa olevaa 2 momenttia.

Pykälän 7 momentti vastaa voimassa olevaa 3 momenttia.

14 §. Toimiluvan raukeaminen. Toimiluvan raukeamista koskevaa sääntelyä ehdotetaan selvennettäväksi. Toimiluvan raukeamisen edellytyksenä säilyisi edelleen se, että toimintaa ei aloitettaisi kuuden kuukauden kuluessa toimilupakauden alkamisesta. Samoin 30:tä vuorokautta pidempi toiminnan keskeytys johtaisi raukeamiseen. Ehdotetussa 14 §:n 1 momentissa säädettäisiin siitä, missä laajuudessa toimintaa on harjoitettava, jotta toimilupa ei pääse raukeamaan. Toiminnan on oltava toimiluvan mukaista, kuten voimassa olevassa säännöksessä säädetään. Nimellinen toiminta, kuten pelkän signaalin lähettäminen, ei riitä pitämään toimilupaa voimassa.

Ehdotetun säännöksen mukaan toimiluvan mukaista toimintaa on harjoitettava kaikilla niillä taajuuksilla tai alueilla, joihin toimilupa oikeuttaa. Jos toiminnan harjoittaja on siis yhdessä toimiluvassa saanut oikeuden toimia useilla taajuuksilla, hänen tulisi aloittaa toimintansa kuuden kuukauden kuluessa niillä kaikilla. Toiminnan tulisi myös olla jatkuvaa kaikilla niistä. Yli 30 vuorokauden mittainen keskeytys yhdellä taajuuksista johtaisi niin ikään raukeamiseen. Toimintaa tulee vastaavasti harjoittaa kaikilla niillä alueilla, jotka toimiluvassa määritellään.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan Viestintäviraston on vahvistettava toimiluvan raukeaminen selvityksensä perusteella. Käytännössä on osoittautunut tarpeelliseksi, että viranomainen vahvistaa toimiluvan rauenneen. Näin vältytään siltä, että taajuuksia olisi käyttämättöminä, vaikka ne voitaisiin julistaa haettaviksi.

Viestintäviraston tehtävänä on televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 35 §:n nojalla valvoa lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Viestintävirasto on siten se viranomainen, joka selvittää, onko toimiluvan mukaista toimintaa aloitettu tai onko se keskeytyksetöntä. On luontevaa, että Viestintävirasto myös vahvistaa toimiluvan raukeamisen todetessaan edellytysten täyttyneen. Raukeamisen edellytykset säädetään suoraan laissa, joten Viestintävirasto ei voi käyttää asiassa tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Sen vuoksi raukeamista ei ole myöskään tarpeen käsitellä valtioneuvoston yleisistunnossa.

Viestintäviraston päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Toiminnan harjoittaja voi siten viedä asian tuomioistuimen tutkittavaksi, jos hän ei katso raukeamisen edellytysten täyttyneen.

Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 2 momentti. Voimassa olevan pykälän 1 momentin mukaan toimilupa raukeaa edellytysten täyttyessä, ellei toimiluvan haltija voi esittää toiminnan edellytyksiin liittyvää erityisen painavaa, toimilupaviranomaisen hyväksymää syytä. Säännöksen kieliasua ehdotetaan selkiytettäväksi. Ehdotetun säännöksen mukaan toimilupaviranomainen voisi myöntää luvan poiketa 1 momentissa säädetystä, jos siihen on toiminnan edellytyksiin liittyvä, erityisen painava syy.

Uuteen 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi aikaraja, jonka kuluessa poikkeuslupaa olisi haettava. Toimiluvan haltijan tulisi hakea poikkeuslupaa ennen kuin raukeamisen edellytykseksi säädetty aika on kulunut. Hakemus valtioneuvostolle tulisi siis toimittaa ennen kuin on kulunut kuusi kuukautta toimilupakauden alkamisesta, jos toimintaa ei olisi vielä aloitettu. Jos toiminta taas olisi keskeytyksissä, poikkeuslupaa voisi hakea ennen kuin keskeytys olisi kestänyt 30 vuorokautta. Näiden ajankohtien jälkeen poikkeuslupaa ei enää voisi hakea, vaan Viestintäviraston tulisi todeta toimiluvan rauenneen.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Pykälän 1 momentissa on tavanomainen säännös lain voimaantulosta. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu, kuitenkin viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2006.

Pykälän 2 momentissa on tavanomainen säännös mahdollisuudesta ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin ennen lain voimaantuloa.

Ehdotetussa 3 momentissa säädetään lain voimaan tullessa vireillä olevien hallintoasioiden käsittelystä. Vireillä olevaan hallintoasiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ehdotetussa 4 momentissa säädetään lain 13 §:n säännösten soveltamisesta. Ehdotettuja säännöksiä sovellettaisiin niihin siirtoihin ja tosiasiallisen määräysvallan muutoksiin, jotka ovat tapahtuneet lain voimaantulon jälkeen. Erillistä siirtymäsäännöstä pidetään selvyyden vuoksi tarpeellisena.

Pykälän 5 momentti sisältää siirtymäsäännöksen, joka liittyy toimiluvan raukeamista koskevaan 14 §:ään. Lain 14 §:n säännöksiä ehdotetaan sovellettaviksi lain voimaan tullessa voimassa olevaan toimilupaan. Raukeamisen edellytyksenä olevan ajan lasketaan tällöin alkavan aikaisintaan lain voimaantulosta. Toimiluvan haltijalla olisi tämän kuuden kuukauden jakson aikana mahdollisuus hakea 14 §:n 3 momentin mukaista poikkeuslupaa toimilupaviranomaiselta. Joissakin tapauksissa saattaisi toisaalta olla tarpeen tuoda tänä aikana valtioneuvoston käsiteltäväksi hakemus toimiluvan muuttamisesta.

Siirtymäsäännös koskisi myös niitä tapauksia, joissa toimiluvan haltijalle on myönnetty toimilupa useille alueille ja taajuuksille. Jos toimintaa ei ole lain voimaan tullessa aloitettu kaikilla niistä, alkaa kuuden kuukauden aika kulua lain voimaantulosta.

Pykälän 5 momentin siirtymäsäännös olisi toimiluvan haltijoille kohtuullinen, koska olisi erityisesti muiden toimijoiden kannalta tarkoituksenmukaista varmistaa, että taajuuksia tai toimilupa-alueita ei pidetä käyttämättöminä. Toimiluvan haltijoille varmistettaisiin myös riittävä aika hakea tarvittavat muutokset tai poikkeukset toimilupiinsa.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu, kuitenkin viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2006.

Perustuslain 12 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Perustuslakivaliokunta on käsitellyt sananvapauden kannalta merkityksellistä sääntelyä ainakin lausunnoissaan PeVL 23/1993 vp (laki Oy Yleisradio-Rundradion Ab:stä), PeVL 19/1998 vp (laki televisio- ja radiotoiminnasta), PeVL 54/2002 vp (verkkotunnuslaki) sekä PeVL 61/2002 vp (viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttaminen).

Sananvapaus on perustuslaissa turvattu jokaiselle Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olevalle henkilölle hänen kansalaisuuteensa katsomatta. Soveltamisalaltaan sananvapaus kattaa kaikki viestintätekniset menetelmät ja ilmaisumuodot sekä kaikenlaiset tiedot, mielipiteet ja muut viestit niiden sisällöstä riippumatta. Myös viestintävälineet ja niiden sääntely kuuluvat sananvapauden piiriin. Sananvapautta koskeva perustuslain säännös kieltää viestien sisällön ennakkotarkastuksen ja muut ennakollista estettä merkitsevät puuttumiset sananvapauteen. Perustuslain säännös ei estä sananvapauden käytön jälkikäteistä valvontaa rikos- ja vahingonkorvauslainsäädännön keinoin, mutta se kuitenkin rajoittaa jälkikäteistäkin puuttumista sananvapauden käyttöön.

Televisio- ja radiotoiminnan luvanvaraisuus merkitsee hallitusmuodon sananvapaussäännöksen sisältämästä ennakkoesteiden kiellosta poikkeavaa tilannetta. Toimilupajärjestelmän ylläpitämistä yleisradiotoiminnassa on kuitenkin pidetty mahdollisena, jos sen tarpeellisuus voidaan perustella sananvapauden toteuttamisen kannalta hyväksyttävällä tavalla. Antaessaan lausunnon hallituksen esityksestä televisio- ja radiotoimintaa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 34/1998 vp) vuonna 1998 eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota erityisesti sananvapauden toteutumisen varmistamiseen. Lausunnon mukaan lupajärjestelmän avulla tulee turvata käytettävissä olevien radiotaajuuksien tasapuolinen jako televisio- ja radiotoiminnan harjoittajille ja siten luoda edellytykset sananvapauden laajalle toteutumiselle. Valiokunnan mukaan toimilupapolitiikassa on myös pyrittävä vaalimaan ohjelmistotarjonnan monipuolisuutta ja ottamaan huomioon yleisön erityisryhmien tarpeita.

Maanpäällisissä joukkoviestintäverkoissa tapahtuvan televisio- ja radiotoiminnan toimilupajärjestelmän tarpeellisuutta on perusteltu ensi sijassa sillä, ettei taajuuksia voida osoittaa kaikille halukkaille. Vaikka joukkoviestintäverkkojen digitalisoinnin voidaan odottaa ainakin osittain ratkaisevan tämän ongelman, taajuuksien niukkuuden on eduskunnan perustusvaliokunnan ja liikennevaliokunnan antamissa lausunnoissa katsottu muodostavan edelleenkin sellaisen teknisen rajoitusperusteen, jonka huomioon ottamiseksi on valtiosääntöoikeudellisesti asianmukaista ylläpitää toimilupajärjestelmää.

Toimiluvanvaraisuus liittyy myös perustuslain 18 §:n 1 momentissa säädettyyn elinkeinovapauteen. Perustuslakivaliokunta on tarkastellut viestinnän toimilupajärjestelmän ja elinkeinovapauden suhdetta muun muassa edellä mainitussa lausunnossaan 61/2002 vp. Valiokunta katsoi lupasääntelyn vastaavan sitä perustuslakivaliokunnan käytännössä hyväksyttyä kantaa, että luvanvaraisuus on säädettävissä tärkeiden ja vahvojen yhteiskunnallisten intressien johdosta.

Esityksessä ei ehdoteta merkittäviä muutoksia toimilupajärjestelmään. Siten esitys ei muuta järjestelmän suhdetta elinkeinovapauteen.

Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan televisio- ja radiotoiminnasta 9 päivänä lokakuuta 1998 annetun lain (744/1998) 11 §:n 4 momentti ja

muutetaan 7 §:n 3 momentti sekä 11 a ja 12 §, 13 § ja sen otsikko sekä 14 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 394/2003, seuraavasti:

7 §
Oikeus televisio- ja radiotoiminnan harjoittamiseen

---

Toimilupa televisio- tai radiotoiminnan harjoittamiseen viestintämarkkinalain 2 §:ssä tarkoitetussa digitaalisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa on haettava Viestintävirastolta, jos:

1) toiminnan kesto on enintään kolme kuukautta; tai

2) toiminnan viikoittainen kesto on enintään kahdeksan tuntia.

---

11 a §
Toimilupamääräysten muuttaminen

Toimilupaa voidaan muuttaa toimiluvan voimassaoloaikana toimiluvan haltijan hakemuksesta tai tämän suostumuksella. Toimilupaa voidaan muuttaa muutoinkin, jos se on teknisestä kehityksestä tai luvanvaraisen toiminnan toimintaedellytyksissä tapahtuvasta olennaisesta muutoksesta johtuvasta erityisestä syystä välttämätöntä.

12 §
Toimiluvan voimassaoloaika

Toimilupaviranomainen voi myöntää toimiluvan televisio- tai radiotoimintaan enintään kymmeneksi vuodeksi.

Toimilupaviranomainen voi 1 momentissa säädetystä poiketen myöntää toimiluvan 7 §:n 2 momentissa ja 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun toimintaan enintään kolmeksi kuukaudeksi. Tässä momentissa mainittujen säännösten nojalla ei voida myöntää toiminnan harjoittajalle toimilupia välittömästi toisiaan seuraaville kolmen kuukauden jaksoille.

Toimilupaviranomainen voi 1 momentissa säädetystä poiketen myöntää toimiluvan 7 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun toimintaan enintään yhdeksi vuodeksi.

13 §
Toimiluvan siirtäminen toiselle ja tosiasiallisen määräysvallan muutos

Televisio- tai radiotoimintaa varten myönnettyä toimilupaa ei saa siirtää toiselle. Toimilupa raukeaa, jos toimiluvan haltija siirtää sen toiselle. Toimilupaviranomaisen on päätöksellään vahvistettava raukeaminen.

Jos tosiasiallinen määräysvalta toimiluvan haltijaan tai toimiluvan mukaiseen toimintaan nähden muuttuu, toimilupaviranomainen voi hyväksyä muutoksen siten kuin 4 momentissa säädetään tai peruuttaa toimiluvan siten kuin 5 momentissa säädetään.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta siirrosta tai muutoksesta on välittömästi ilmoitettava toimilupaviranomaiselle. Toimiluvan haltija voi pyytää asiasta ennakkopäätöksen. Toimilupaviranomaisen tulee antaa päätös kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus tai hakemus on saapunut viranomaiselle.

Toimilupaviranomainen voi hyväksyä tosiasiallisen määräysvallan muutoksen, jos on ilmeistä, että:

1) 10 §:n mukaiset toimiluvan myöntämisedellytykset täyttyvät; ja

2) toiminta jatkuu toimiluvan ehtojen mukaisena.

Toimilupaviranomaisen on muussa kuin 4 momentissa tarkoitetussa tapauksessa peruutettava toimilupa, jos tosiasiallisen määräysvallan todetaan muuttuneen.

Raukeamisen edellytyksenä olevana toimiluvan siirtona ei pidetä toimiluvan siirtämistä konsernin sisäisesti emoyhtiön ja sen täysin omistaman tytäryhtiön välillä. Tällaisesta siirrosta on ilmoitettava välittömästi toimilupaviranomaiselle.

Jos toimiluvan haltija asetetaan konkurssiin, toimilupa lakkaa olemasta voimassa välittömästi.

14 §
Toimiluvan raukeaminen

Televisio- tai radiotoimintaa varten myönnetty toimilupa raukeaa, jos säännöllistä toimiluvan mukaista toimintaa ei ole aloitettu viimeistään kuuden kuukauden kuluttua toimilupakauden alkamisesta tai jos säännöllinen lähetystoiminta on keskeytetty 30:tä vuorokautta pidemmäksi ajaksi. Toimintaa voidaan pitää toimiluvan mukaisena vain, jos sitä harjoitetaan kaikilla niillä taajuuksilla tai alueilla, joihin toimilupa oikeuttaa. Viestintäviraston on vahvistettava toimiluvan raukeaminen selvityksensä perusteella.

Toimilupaviranomainen voi myöntää luvan poiketa 1 momentissa säädetystä, jos siihen on toiminnan edellytyksiin liittyvä erityisen painava syy. Toimiluvan haltijan on haettava poikkeuslupaa toimilupaviranomaiselta ennen kuin raukeamisen edellytykseksi säädetty aika on kulunut.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevan hallintoasian käsittelyyn sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tämän lain 13 §:n säännöksiä sovelletaan lain voimaantulon jälkeen tapahtuneisiin siirtoihin ja tosiasiallisen määräysvallan muutoksiin.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevaan toimilupaan sovelletaan tämän lain 14 §:n toimiluvan raukeamista koskevia säännöksiä. Raukeamisen edellytyksenä olevan ajan lasketaan tällöin alkavan aikaisintaan lain voimaantulosta.

---

Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Ulla-Maj Wideroos