Arvonlisäveron palauttaminen EU:n ulkopuolelle sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle
Tämä on vanha versio.
Vuosi 2013 | |
VEROHALLINTO | |
OHJE | Dnro |
A150/200/2013 | |
Valtuutussäännös | Päivämäärä |
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti | 19.12.2013 |
Voimassaolo | |
Toistaiseksi | |
Korvaa ohjeen | |
Arvonlisäveron palauttaminen EU:n ulkopuolelle sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle, 15.10.2010 (julkaisu 186) |
Korvattu ohjeella | |
A222/200/2016 |
Tätä ohjetta päivitetään (5.1.2017)
Hakemukseen ei enää 1.1.2017 alkaen liitetä alkuperäisiä laskuja ja tuontiasiakirjoja.
Hakemuksella hakijan tulee eritellä laskut ja tuontiasiakirjat. Lisäksi hankittujen tavaroiden ja palveluiden laatu tulee ilmoittaa käyttäen erityisiä hankinnan koodeja, katso liite.
Ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on tietyissä tapauksissa oikeus saada palautus Suomessa hankkimiensa tavaroiden ja palvelujen ostohintaan sisältyvästä arvonlisäverosta. Tähän ulkomaisille elinkeinonharjoittajille maksettavaan palautukseen viitataan ohjeessa termillä ulkomaalaispalautus. Palautuksen edellytyksiä selvitetään tässä ohjeessa.
Ohjeessa kerrotaan, kuka voi hakea arvonlisäveron palautusta ja mikä liiketoiminta oikeuttaa palautukseen. Lisäksi ohjeessa selvitetään, millaisista hankinnoista palautusta maksetaan. Lopussa on ohjeet, miten palautusta haetaan ja miten palautuspäätökseen voi hakea muutosta.
Tämä ohje on päivitetty vastaamaan vuonna 2013 voimassa olevia säännöksiä. Lisäksi ohjeen sisältöä on jäsennelty uudelleen.
Sisältö:
1 Yleistä
Hakemus on tehtävä 6 kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa hakemus koskee.
1.1 Lainsäädäntö
- joka on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle (AVL 150–156 §)
- joka ei ole harjoittamastaan myynnistä Suomessa verovelvollinen ja jolla ei ole Suomessa myyntiin osallistuvaa kiinteää toimipaikkaa (AVL 122–126 §).
1.2 Arvonlisäverokannat
Yleinen verokanta | 24 % |
|
14 % |
Muun muassa:
|
10 % |
1.3 Palautusviranomaisen yhteystiedot
Uudenmaan yritysverotoimisto
Käyntiosoite: Haapaniemenkatu 4 D, 00530 Helsinki
Postiosoite: PL 30, 00052 VERO
Puhelin: +358 (0)29 497 063
Faksi: +358 (0)29 512 6117
2 Kuka on oikeutettu palautukseen?
- elinkeinonharjoittajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, josta hän suorittaa liiketoimia
- elinkeinonharjoittajan liiketoimintaan Suomessa ei kuulu muita tavaroiden ja palvelujen myyntejä kuin
Kohdassa 1 mainittu käännetty verovelvollisuus (= ostaja on velvollinen suorittamaan arvonlisäveron myyjän sijasta) koskee seuraavia myyntejä:
- verollisen sijoituskullan myynti (AVL 8 a §)
- päästöoikeuksien myynti (AVL 8 b §)
- rakentamispalvelujen myynti sekä työvoiman vuokraus rakentamispalveluja varten (AVL 8 c §)
- sellaisen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan suorittama myynti, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole Suomessa hakeutunut verovelvolliseksi (AVL 9 §).
Myös tavaran maahantuonnin yhteydessä maksettu arvonlisävero voidaan palauttaa.
Tilanteet, joissa ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on kiinteä toimipaikka toisessa EU-maassa
Elinkeinonharjoittaja, jolla on yhteisömyyntejä tai yhteisöhankintoja Suomessa
Suomessa yhteisömyyntejä suorittavat tai täällä yhteisöhankintoja tekevät ulkomaalaiset ovat Suomessa ilmoituksenantovelvollisia. Heidän on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ilmoituksenantovelvollisiksi ja annettava Suomen Verohallinnolle kausivero- ja yhteenvetoilmoitukset.
Suomessa yhteisömyyntejä suorittavat eivät ole oikeutettuja ulkomaalaispalautukseen, koska he harjoittavat Suomessa myyntitoimintaa. Heidän on ilmoitettava hankintoihinsa sisältyneet arvonlisäverot kausiveroilmoituksella, kuten suomalaistenkin elinkeinonharjoittajien.
Yhteisöhankintoja tekevällä ulkomaalaisella on oikeus ulkomaalaispalautukseen, jos hän ei ole verovelvollinen Suomessa harjoittamastaan myynnistä eikä hänellä ole täällä kiinteää toimipaikkaa.
Lue lisää ilmoituksenantovelvollisuudesta (Verohallinnon ohje: Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa).
3 Mikä liiketoiminta oikeuttaa palautukseen?
3.1 Toiminta, joka oikeuttaisi vähennykseen tai palautukseen Suomessa
Arvonlisäveron palautus edellyttää siis, että jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
- hankinta liittyy hakijan ulkomailla harjoittamaan liiketoimintaan, joka Suomessa harjoitettuna olisi aiheuttanut arvonlisäverovelvollisuuden
- hankinta liittyy hakijan ulkomailla harjoittamaan liiketoimintaan, joka Suomessa harjoitettuna olisi oikeuttanut arvonlisäverolaissa tarkoitettuun palautukseen (niin sanottu nollaverokannan alainen toiminta, katso alaluvut 3.1.1 ja 3.1.2)
- hankinta liittyy ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiin, joka on verotonta AVL:n pykälän 71, 72 d tai 72 h perusteella (katso alaluku 3.1.1)
- hankinta liittyy sellaiseen ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan tavaroiden ja palvelujen myyntiin, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta (katso alaluku 3.1.3)
- hankinta liittyy sellaiseen ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan tavaroiden ja palvelujen myyntiin, jossa ostajana on Suomen valtio.
3.1.1 Nollaverokannan alainen toiminta
Jos hankinta liittyy ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa harjoittamaan tiettyjen verottomien tavaran kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiin, elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada ulkomaalaispalautuksena hankintaan sisältyvä arvonlisävero.
Jos hankinta liittyy johonkin muuhun nollaverokannan alaiseen toimintaan Suomessa (esimerkiksi verottomaan kansainväliseen kauppaan, verottomiin vesialuksiin tai niihin kohdistuvien työsuoritusten myyntiin), ulkomainen elinkeinonharjoittaja ei ole oikeutettu ulkomaalaispalautukseen. Saadakseen hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot hyväkseen ulkomaalaisen on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Palautukset maksetaan kausiveroilmoitusten perusteella samalla tavoin kuin muillekin Suomessa arvonlisäverovelvollisille.
Lue lisää ulkomaalaisen rekisteröitymisestä arvonlisäverovelvolliseksi (Verohallinnon ohje: Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa).
3.1.2 Sijoituskulta, kulta-aines ja kultapuolivalmiste
- sijoituskullasta suoritettava vero, kun kulta on ostettu verovelvolliselta myyjältä
- sijoituskullaksi elinkeinonharjoittajan toimesta tai toimeksiannosta muunnettavan muun kullan hankintaan sisältyvä vero
- sijoituskullan tai muun kullan muodon, painon tai pitoisuuden muuttamiseksi ostetusta palvelusta suoritettava vero.
3.1.3 Käännetty verovelvollisuus
Seuraavissa tilanteissa käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta, ja ulkomaalainen on myyjänä aina verovelvollinen:
- myös ostajana on ulkomaalainen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
- ostajana on yksityishenkilö
- kyse on toisesta EU-maasta Suomeen suuntautuvan tavaran kaukomyynnistä yksityishenkilöille tai näihin rinnastettaville tahoille
Lue lisää kaukomyynnin arvonlisäverotuksesta (Verohallinnon ohje: Kaukomyyntiä koskevat arvonlisäverosäännökset Suomessa) - kyse on henkilökuljetuspalveluista tai oikeuden luovuttamisesta pääsyyn opetus-, tiede-, kulttuuri-, viihde- tai urheilutilaisuuteen, messuille, näyttelyyn tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen.
Lue lisää ulkomaalaisen rekisteröitymisestä arvonlisäverovelvolliseksi (Verohallinnon ohje: Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa)
Rakennusalan käännetty verovelvollisuus
- palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten
- ostajana on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten.
Lue lisää rakennusalan käännetystä verovelvollisuudesta (Verohallinnon ohje: Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus)
Päästöoikeuden ostajan käännetty verovelvollisuus
Kullan ostajan käännetty verovelvollisuus
3.1.4 Rahoituspalvelu, vakuutuspalvelu ja verottomien seteleiden ja kolikoiden myynti
- ostajana on elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa EU:n alueella tai
- myynti liittyy välittömästi EU:n ulkopuolelle vietäväksi tarkoitettuihin tavaroihin.
3.2 Toiminta oikeuttaa vähennykseen sijoittautumisvaltiossa
Sijoittautumisvaltiolla tarkoitetaan valtiota, jossa elinkeinonharjoittajalla on kotipaikka tai kiinteä toimipaikka, jossa hän harjoittaa myyntiä.
Arvonlisäveron ulkomaalaispalautuksen hakija saattaa harjoittaa sijoittautumisvaltiossaan sekä sellaista tavaroiden ja palveluiden myyntiä, joka oikeuttaa vähennykseen, että sellaista myyntiä, joka ei oikeuta vähennykseen sijoittautumisvaltiossa. Ulkomaalaispalautuksen määrään vaikuttavat ensisijaisesti Suomen arvonlisäverolain säännökset toiminnan verollisuudesta, osittaisesta vähennysoikeudesta ja vähennysrajoituksista. Vaikka palautus määräytyy Suomen säännösten mukaan, hakija saa palautuksena kuitenkin enintään sen osuuden, joka liittyy sijoittautumisvaltiossa vähennykseen oikeuttaviin liiketoimiin.
Jos tavara tai palvelu on hankittu vain osittain vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, tämä on ilmoitettava palautushakemuksessa. Hakijan on jokaisen laskun ja tuontiasiakirjan kohdalla ilmoitettava vähennyskelpoinen osuus prosenttilukuna sekä euroina.
4 Millaisista hankinnoista palautusta maksetaan?
- hotellimajoitus, matkustus Suomessa
- auton poltto- ja voiteluaineet sekä varaosat, auton lyhytaikainen vuokra ja pysäköinti
- kokouksiin sekä näyttelyihin ja messuihin liittyvät hankinnat
- tavaranäytteet
- toimistotarvikkeet, valokopiot, kartat ja ammattikirjallisuus.
- kiinteistö, jota verovelvollinen tai hänen henkilökuntansa käyttää asuntona, lastentarhana, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana, sekä tällaiseen kiinteistöön tai sen käyttöön liittyvät tavarat ja palvelut
- tavarat ja palvelut, jotka liittyvät verovelvollisen tai hänen henkilökuntansa asunnon ja työpaikan väliseen kuljetukseen
- hankinnat, jotka on tarkoitettu elinkeinonharjoittajan tai hänen henkilökuntansa yksityiskäytössä kulutettaviksi. Tällainen hankinta on esimerkiksi hotellimajoitukseen liittyvä aamiainen.
- edustustarkoitukseen käytettävät tavarat tai palvelut
- henkilöauton hankinta sekä henkilöautoon ja sen käyttöön liittyvien tavaroiden ja palvelujen ostot, jos henkilöautoa ei ole hankittu yksinomaan vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Palautusta ei saa, jos henkilöautoa on vähäisessäkin määrin käytetty vähennyskelvottomassa käytössä.
- verottoman sijoituskullan myyntiin liittyvät kustannukset
- tavarat ja palvelut, jotka ulkomainen matkanjärjestäjä on ostanut omissa nimissään muilta elinkeinonharjoittajilta ja jotka käytetään välittömästi matkustajan hyväksi. Matkatoimistopalveluihin sovelletaan marginaaliverotusmenettelyä, joten tällaisten tavaroiden ja palvelujen hintoihin sisältyvä vero ei ole arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoinen eikä siis myöskään palautuskelpoinen.
Lue lisää matkatoimistopalvelujen marginaaliverotuksesta (Verohallinnon ohje: Matkatoimistopalvelujen marginaaliverotusmenettely)
5 Miten arvonlisäveron palautusta haetaan?
5.1 Hakemusjakso
Hakemusjakson on oltava menneisyydessä. Esimerkiksi hakemusta, joka lähetetään 15.6., ei voi kohdistaa saman vuoden kesäkuulle eikä se siis voi sisältää kesäkuun laskuja.
Hakemusta ei voi tehdä pelkästään sillä perusteella, että hakija on saanut laskun. Laskun lisäksi edellytetään, että tavara on toimitettu, palvelu on suoritettu tai vastike on maksettu. Hankinta kohdistetaan sille hakemusjaksolle, jonka aikana on toteutunut myöhempi seuraavista tapahtumista:
- tavara toimitettiin, palvelu suoritettiin tai vastike tai sen osa maksettiin ennen tavaran toimitusta tai palvelun suoritusta
- tavarasta tai palvelusta laskutettiin.
Jos hakija on unohtanut jonkin laskun kalenterivuoden aiemmalta jaksolta tekemästään hakemuksesta, unohtunut lasku voidaan sisällyttää saman kalenterivuoden myöhempään hakemukseen. Jos esimerkiksi tammi-huhtikuun hakemuksesta on jäänyt pois tammikuussa tapahtunut hankinta, sitä koskevan veron voi sisällyttää loppuvuoden hakemukseen. Tässä tapauksessa myöhemmän hakemuksen jaksoksi merkitään tammi-joulukuu.
Esimerkkejä:
A osallistuu seminaariin, joka järjestetään helmikuussa 2014. A:ta laskutetaan seminaariin osallistumisesta 15.11.2013 päivätyllä laskulla. A maksaa laskun 7.1.2014. A sisällyttää laskun vuoden 2014 palautushakemukseen.
B tekee toukokuussa 2013 palautushakemuksen, joka koskee ajanjaksoa 1.1.–31.3.2013. Heinäkuussa 2013 B huomaa, että yksi helmikuulle päivätty lasku jäi pois hakemuksesta. B tekee 31.8.2013 seuraavan palautushakemuksen, joka koskee ajanjaksoa 1.4.–30.6.2013. B saa sisällyttää tähän uuteen hakemukseen helmikuun unohtuneen laskun, joten B ilmoittaa hakemusjaksoksi 1.2.–30.6.2013. Tammikuussa 2014 B tekee vielä yhden hakemuksen vuodelle 2013. Tämä hakemus sisältää laskut ajalta 1.7.–31.12.2013.
C tekee heinäkuussa 2013 palautushakemuksen, joka koskee ajanjaksoa 1.1.–30.6.2013. Helmikuussa 2014 C huomaa, että kaksi toukokuulle 2013 päivättyä laskua jäivät pois hakemuksesta. Unohtuneiden laskujen perusteella palautettava arvonlisäveron määrä olisi 40 euroa. C:llä ei ole muita laskuja hakematta vuodelta 2013. Koska pienin palautettava määrä on 50 euroa, ei C:llä ole oikeutta palautukseen unohtuneista laskuista.
5.2 Palautuksen vähimmäismäärä
5.3 Palautushakemuksessa annettavat tiedot
Hakemuslomake arvonlisäveron palauttamiseksi ulkomaalaiselle elinkeinonharjoittajalle (9550b)
Jos hakija kuuluu sijoittautumisvaltiossaan arvonlisäverovelvollisuusryhmään, palautushakemuksen tekee arvonlisäverovelvollisuusryhmä. Jos kuitenkin ryhmään kuuluvalla yrityksellä on oma arvonlisäveronumero, yritys voi tehdä hakemuksen omista hankinnoistaan.
Kotimaan rekisterinumeron ilmoittaminen on pakollista. Seuraavissa hakemuksissa hakijan on aina käytettävä samaa rekisterinumeroa.
Pankkiyhteys EU-jäsenvaltiossa
Hakemuksen voi tehdä myös asiamies
Tutustu Verohallinnon valtakirjamalliin
Myös hakijan laatima valtakirja hyväksytään, jos se sisältää vastaavat tiedot.
Laskuerittely (hakemuksen kohta 10)
- laskun päivämäärä, laskun numero ja myyjä
- merkintä siitä, onko hankinta ollut tavara vai palvelu
- hankinnan hinta laskun mukaan
- arvonlisäveron määrä euroina.
Laskumerkinnät
- laskun antamispäivä
- laskun juokseva tunniste
- myyjän arvonlisäverotunniste
- myyjän ja ostajan nimi ja osoite
- myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laajuus ja laji
- tavaran toimituspäivä, palvelun suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä, jos se voidaan määrittää eikä se ole sama kuin laskun antamispäivä
- veron peruste verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole otettu huomioon yksikköhinnassa
- tavaraan tai palveluun sovellettu verokanta
- suoritettavan veron määrä
- viittaus aiempaan laskuun, jos laskulla muutetaan aiemmin annettua laskua.
- laskun loppusumma on enintään 400 euroa
- kysymys on laskusta, joka annetaan vähittäiskaupassa tai siihen rinnastettavassa lähes yksinomaan yksityishenkilöille tapahtuvassa myynnissä
- kysymys on ravintola- tai ateriapalveluja tai henkilökuljetuksia koskevasta laskusta
- kysymys on pysäköintimittareiden tai muiden vastaavien laitteiden tulostamasta tositteesta.
- laskun antamispäivä
- myyjän nimi ja arvonlisäverotunniste
- myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji
- suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain.
5.4 Hakemukseen liitettävät asiakirjat
Jos hakija on verollisen sijoituskullan myyjä, todistuksesta on käytävä ilmi, että hakija harjoittaa kotimaassaan verollista sijoituskullan myyntiä.
Valtakirja
Jos valtakirja on toistaiseksi voimassa oleva, seuraaviin hakemuksiin valtakirjaa ei tarvitse liittää, jos se ei ole muuttunut.
Tutustu Verohallinnon mallivaltakirjaan
Alkuperäiset laskut, kuitit ja tullauspäätökset
5.5 Hakemuksen määräaika
5.6 Virheellisesti saatu palautus peritään takaisin
Jos hakijan antamien puutteellisten tai virheellisten tietojen vuoksi arvonlisäveroa on palautettu aiheettomasti tai liikaa, Verohallinto voi määrätä hakijan maksamaan palautuksen takaisin Verohallinnolle. Verohallinnon on tehtävä maksuunpanopäätös takaisinperinnästä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa virheellinen palautuspäätös koskee.
Maksuunpantua määrää voidaan korottaa enintään 30 prosentilla, jos hakemuksessa tai siihen liitetyssä selvityksessä on annettu vääriä tietoja. Jos väärien tietojen antaminen johtuu törkeästä huolimattomuudesta tai se on tahallista, maksuunpantua määrää voidaan korottaa enintään kolminkertaiseksi. Lisäksi maksuunpantavalle määrälle määrätään veronlisäystä.
Maksuunpanosta tehdään joko erillinen päätös tai maksuunpantu määrä voidaan vähentää hakijan tulevista arvonlisäveron palautuksista.
6 Miten päätökseen voi hakea muutosta?
Valituskirjelmä osoitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle, mutta se toimitetaan Uudenmaan yritysverotoimistoon. Valitusta ei voi lähettää sähköisesti. Valituskirjelmä on laadittava joko suomen tai ruotsin kielellä.
Valituskirjelmään on liitettävä alkuperäiset laskut erittelyineen. Kirjelmässä on ilmoitettava
- valittajan nimi
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi sekä
- vaatimuksen perusteet.
Valitus käsitellään ensin Uudenmaan yritysverotoimistossa. Niiltä osin kuin yritysverotoimisto ei oikaise päätöstään, yritysverotoimisto siirtää valituksen Helsingin hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.
Valitus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa päätös koskee. Valitusaika on kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista lukuun ottamatta tiedoksisaantipäivää. Päätös katsotaan saadun tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi.
Esimerkkejä:
A haluaa hakea muutosta Uudenmaan yritysverotoimiston 7.10.2013 tekemään päätökseen arvonlisäveron palauttamisesta ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle. Päätös koskee ajanjaksoa 1.1.2012–31.12.2012. A:n on tehtävä valitus viimeistään 31.12.2015. A tekee valituksen päätöksen liitteenä olevien muutoksenhakuohjeiden mukaisesti. Hän osoittaa valituksensa Helsingin hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa sen Uudenmaan yritysverotoimistoon.
B haluaa hakea muutosta Uudenmaan yritysverotoimiston 13.5.2013 tekemään päätökseen arvonlisäveron palauttamisesta ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle. Päätös koskee ajanjaksoa 1.1.2009–31.12.2009. B on vastaanottanut päätöksen 20.5.2013. Valitus vuotta 2009 koskevasta päätöksestä on tehtävä viimeistään 31.12.2012. Mutta koska Uudenmaan yritysverotoimisto on tehnyt päätöksen vasta 13.5.2013, B:llä on 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista (lukuun ottamatta tiedoksisaantipäivää) aikaa hakea muutosta. Valitus on toimitettava Uudenmaan yritysverotoimistoon viimeistään 19.7.2013.