Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa
Vuosi 2011 | |
VEROHALLINTO | |
OHJE | |
Voimassaolo | Päivämäärä |
Toistaiseksi | 3.5.2011 |
Aiemmin | |
Verohallinnon julkaisu 185 |
1 Yleistä
Suomessa liiketoiminnan muodossa harjoitetusta tavaroiden ja palvelujen myynnistä on suoritettava arvonlisäveroa, vaikka myyjä olisi ulkomainen elinkeinonharjoittaja.
Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, usein ostaja suorittaa veron myyjän puolesta tämän Suomessa myymistään tavaroista ja palveluista (käännetty verovelvollisuus).
Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on Suomessa kiinteä toimipaikka, hän on verovelvollinen Suomessa tapahtuvasta myynnistä. Hänet merkitään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin samalla tavoin kuin suomalaiset elinkeinonharjoittajat, ja häntä koskevat samat oikeudet, velvollisuudet ja muut säännöt kuin verovelvollisia yleensä. Ulkomaalainen myyjä on verovelvollinen myös hakeutuessaan täällä arvonlisäverovelvolliseksi tai kun kyseessä on jokin arvonlisäverolaissa luetelluista tilanteista, joissa myyjä on aina verovelvollinen Suomessa (katso kohta 5 ja kohta 6).
Jos ulkomaalainen tekee Suomessa yhteisöhankintoja tai harjoittaa yhteisömyyntiä taikka on rakentamispalvelujen ostajana verovelvollinen (katso kohta 6), hän on Suomessa ilmoituksenantovelvollinen. Jos hän harjoittaa Suomessa niin sanottua nollaverokannanalaista myyntiä, jota myös yhteisömyynti on, hän joutuu rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi saadakseen palautuksen Suomessa tehtyihin hankintoihin sisältyneestä arvonlisäverosta. (Yhteisömyynnin ja -hankinnan käsitteistä katso tarkemmin sivu Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa.
Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto ylläpitävät yhdessä Yritys- ja yhteisötietojärjestelmää (YTJ). Järjestelmään annetaan tiedot molemmille tai vain toiselle viranomaiselle yhdellä ilmoituksella joko perustamisilmoituslomakkeella (Y1–Y3) tai muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeella (Y4–Y6). Lomakkeet löytyvät Internet-osoitteesta www.ytj.fi.
Ulkomainen elinkeinonharjoittaja saa Y-tunnuksen (yritys- ja yhteisötunnus) kun perustamisilmoitus kirjataan yritys- ja yhteisötietojärjestelmään. Y-tunnus yksilöi elinkeinonharjoittajat, mutta siitä ei voi suoraan päätellä onko elinkeinonharjoittaja rekisteröitynyt esimerkiksi arvonlisäverovelvolliseksi.
Kun ulkomainen elinkeinonharjoittaja on rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi, Verohallinto lähettää elinkeinonharjoittajalle ilmoituksen rekisteriin merkitsemisestä sekä ohjeita ilmoittamiseen ja maksamiseen liittyen. Lisätietoja ilmoittamisesta ja maksamisesta saa myös Verohallinnon Internet-osoitteesta: www.vero.fi/Verotiliohjeet.
Jos arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröity ulkomainen elinkeinonharjoittaja harjoittaa EU-kauppaa, jossa tarvitaan arvonlisäverotunnistetta (alv-numero) elinkeinonharjoittaja muodostaa itse tämän numeron Y-tunnuksestaan. Alv-numero muodostuu maatunnuksesta FI ja numerosarjasta, joka on Y-tunnus ilman kahden viimeisen numeron välissä olevaa väliviivaa. Jos Y-tunnus on esimerkiksi 1234567-8, alv-numero on FI12345678.
2 Ulkomainen elinkeinonharjoittaja
Yhteisön kotipaikka on siinä valtiossa, jossa yhteisön yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrätty kotipaikka sijaitsee tai jossa toimintaa pääasiallisesti harjoitetaan tai johdetaan. Luonnollisen henkilön kotipaikka on ulkomailla, jos hän asuu muualla kuin Suomessa eikä oleskele täällä jatkuvasti. Oleskelu voidaan yleensä katsoa jatkuvaksi, jos se kestää vähintään kuusi kuukautta.
3 Rekisteröinnistä ja valvonnasta vastaava verohallinnon toimipiste
4 Kiinteästä toimipaikasta toimiva ulkomainen elinkeinonharjoittaja
4.1 Kiinteä toimipaikka
Liikepaikalla tarkoitetaan esim. laitosta, huoneistoa tai laitteistoa, jota käytetään yrityksen liiketoiminnassa. Liikepaikasta voi olla kyse myös silloin, kun yritys ainoastaan hallitsee pysyvästi tiettyä tilaa. Liikepaikka voi sijaita myös toisen yrityksen liiketiloissa.
Liikepaikan tulee olla pysyvä eli sen on sijaittava tietyssä maantieteellisessä paikassa. Liikepaikan muodostavan laitoksen, laitteiston tms. ei tarvitse kuitenkaan olla kiinteästi maahan kiinnitetty. Yrityksellä katsotaan olevan kiinteä toimipaikka esim. silloin, kun se myy kuljetuspalveluja Suomessa noudattaen tiettyä aikataulua ja reittiä.
Yrityksen on harjoitettava liiketoimintaansa kokonaan tai osittain tästä pysyvästä liikepaikasta, jotta liikepaikan katsotaan muodostavan kiinteän toimipaikan. Käytännössä yrityksellä tulee olla kiinteän toimipaikan sijaintivaltiossa henkilökuntaa tai muita yrityksen määräysvallan alaisia henkilöitä, jotka hoitavat pysyvässä liikepaikassa harjoitettavaa toimintaa. Kiinteä toimipaikka on olemassa, vaikka toiminta olisi pitkälle automatisoitua, jos sijaintivaltiossa on henkilökuntaa huolehtimassa laitteistojen ylläpidosta, valvonnasta tai muusta vastaavasta.
Pysyvästä liikepaikasta harjoitettavan toiminnan ei tarvitse olla keskeytymätöntä, kunhan se on säännöllistä. Kiinteistöjen tai irtaimien esineiden vuokraus sekä immateriaalioikeuksien käyttöoikeuden luovuttaminen ei vielä sinänsä muodosta kiinteää toimipaikkaa.
Rakennus- tai asennustoiminnassa kiinteäksi toimipaikaksi katsotaan urakointikohde tai useat peräkkäiset urakointikohteet, jotka kestävät yli yhdeksän kuukautta. Kiinteän toimipaikan katsotaan muodostuvan jo toiminnan alkaessa eikä vasta yhdeksän kuukauden aikarajan ylityttyä.
Jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät, arvonlisäverotuksessa kiinteitä toimipaikkoja ovat esimerkiksi:
- liikkeen johdon sijaintipaikat, sivuliikkeet, toimistot, teollisuuslaitokset, työpajat, myymälät ja osto- tai myyntipaikat
- kaivokset, louhokset, turpeenottopaikat ja muut sellaiset luonnonvarojen talteenottopaikat
- varastot.
Tuloverotuksessa pelkkä varasto ei yleensä muodosta kiinteää toimipaikkaa. Tuloverotuksessa kiinteän toimipaikan syntyminen ratkaistaan erikseen verosopimusten määräysten ja tuloverolain perusteella.
Suomessa oleva kiinteä toimipaikka ei sinänsä tee ulkomaisesta elinkeinonharjoittajasta arvonlisäverovelvollista, vaan arvonlisäverovelvollisuuden edellytyksenä on lisäksi, että arvonlisäverollista toimintaa harjoitetaan tästä Suomessa olevasta toimipaikasta käsin. Vastaavasti arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityminen ei sinänsä aiheuta kiinteän toimipaikan muodostumista tuloverotuksessa.
Kiinteänä toimipaikkana ei pidetä ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sellaista Suomessa olevaa toimipistettä, joka ei osallistu tavaroiden ja palvelujen myyntiin. Kaupparekisteriin sivuliikkeeksi rekisteröity verollisia liiketoimia suorittava toimipiste on kiinteä toimipaikka.
4.2 Verohallinnolle toimitettavat asiakirjat
- Perustamisilmoitus ja mahdollinen sen allekirjoittamista varten annettu valtakirja sekä lomake 6204a tai 6206a. Perustamisilmoituslomakkeita (Y-lomakkeita) saa Verohallinnon toimipisteistä, Patentti- ja rekisterihallituksesta, ELY-keskuksista, maistraateista ja Internet-osoitteesta: www.ytj.fi.
- Ulkomainen kaupparekisteriotetta vastaava ote sekä suomen- tai ruotsinkielinen käännös, joista käyvät ilmi yrityksen nimi, kotipaikka, toimiala, tilikausi sekä nimenkirjoitusoikeudet.
- Yhtiöjärjestys, yhtiösopimus tai muut vastaavat säännöt tai niiden oikeaksi todistettu jäljennös sekä suomen- tai ruotsinkielinen käännös. Jos Verohallinnolle on toimitettu 2 kohdassa mainittu ulkomaista kaupparekisteriotetta vastaava ote, tässä kohdassa mainittuja asiakirjoja ei tarvitse toimittaa.
Vaihtoehtoisesti ne voi toimittaa Verohallinnon toimipisteeseen, Patentti- ja rekisterihallitukseen, ELY-keskukseen tai maistraattiin.
4.3 Sivuliike
Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeestä on ennen toiminnan aloittamista tehtävä ilmoitus perustamisilmoituslomakkeella (Y1) ja kaupparekisterin liitelomakkeella 3. Lomakkeet ja lisätietoja saa Internet-osoitteesta www.ytj.fi ja lisätietoja sivuliikkeestä Internet-osoitteesta www.prh.fi. Jos sivuliikettä perustava yhteisö tai säätiö on Euroopan talousalueen ulkopuolelta, tarvitaan sivuliikkeen perustamiseen työ- ja elinkeinoministeriön lupa. Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan tulee liittää tämä lupa oikeaksi todistettuna jäljennöksenä perustamisilmoitukseen. Euroopan talousalueen muodostavat EU:n jäsenvaltiot sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein.
Perustamisilmoituksen liitteenä on toimitettava:
- Selvitys sivuliikkeen perustamisesta (esim. hallituksen pöytäkirja).
- Selvitys elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun edustajan asettamisesta (esim. hallituksen pöytäkirja).
- Selvitys elinkeinonharjoittajan lakisääteisenä toimielimenä tai tällaisen elimen jäsenenä edustamiseen kelpoisista henkilöistä sekä toiminimen kirjoittamisoikeuden antamisesta sekä siitä, miten toiminimi kirjoitetaan.
- Ote rekisteristä, johon ulkomainen elinkeinonharjoittaja on kotimaassaan merkitty taikka muu selvitys elinkeinonharjoittajan olemassaolosta.
- Suomen- tai ruotsinkielinen jäljennös tai laillisesti pätevä käännös elinkeinonharjoittajan perustamiskirjasta, yhtiöjärjestyksestä, säännöistä tai muista vastaavista asiakirjoista.
- Jos sivuliikkeen perustava yhteisö tai säätiö on Euroopan talousalueen ulkopuolelta, tarvitaan selvitys siitä, että sivuliikkeen perustamiseen on saatu työ- ja elinkeinoministeriön lupa.
- Jos rekisteriin merkittäväksi ilmoitetaan henkilö, jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta ja jota ei ole mainittu ulkomaalaista yhteisöä tai säätiötä koskevassa rekisteriotteessa, vaaditaan ilmoituksen liitteeksi selvitys kyseisen henkilön olemassaolosta. Selvitys voi olla esimerkiksi oikeaksi todistettu kopio passista.
Jos ilmoitukseen liitetään vieraskielinen asiakirja, oheistetaan siitä suomen- tai ruotsinkielinen käännös.
Jos ulkomainen elinkeinonharjoittaja aloittaa arvonlisäverollisen liiketoiminnan harjoittamisen kaupparekisteriin jo aiemmin merkitystä sivuliikkeestä käsin, tästä on tehtävä muutosilmoitus Verohallinnolle muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeella (Y4–Y6).
Verohallinto tekee arvonlisäverotusta ja tuloverotusta koskevat päätökset. Patentti- ja rekisterihallitus puolestaan käsittelee sivuliikkeen perustamiseen ja rekisteröintiin liittyvät asiat. Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisterin palvelunumero on (09) 693 9500, ulkomailta soitettaessa + 358 9 693 9500.
Kaupparekisterin rekisteröintimaksusta löytyy tietoa Internet-osoitteesta: www.prh.fi.
Asiakirjat voi postittaa osoitteeseen:
5 Ulkomainen elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa
5.1 Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen ja hakeutuminen
Seuraavissa tilanteissa käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta, vaan myyjä on aina velvollinen ilmoittautumaan arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa:
- Ostajana on ulkomaalainen, jolla ei ole täällä kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. (Poikkeus rakentamispalvelun käännetyssä verovelvollisuudessa katso kohta 6)
- Ostajana on yksityishenkilö. (Yksityishenkilö on kuitenkin verovelvollinen silloin, kun on kyse uuden kuljetusvälineen hankinnasta toisesta EU-jäsenvaltiosta.)
- Kyse on toisesta EU-jäsenvaltiosta Suomeen suuntautuvasta tavaran kaukomyynnistä yksityishenkilöille tai näihin rinnastettaville tahoille. (Katso ohje Kaukomyyntiä koskevat arvonlisäverosäännökset Suomessa.)
- Kyseessä ovat henkilökuljetuspalvelut.
- Kyseessä ovat seuraavat palvelut: elinkeinonharjoittajalle luovutettu oikeus pääsyyn opetus-, tiede-, kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuuteen, messuille ja näyttelyyn, ja muuhun vastaavaan tilaisuuteen sekä pääsyyn välittömästi liittyvä palvelu, jos tilaisuus järjestetään Suomessa. Kuluttajalle luovutetut palvelut, jotka liittyvät opetukseen, tieteellisiin palveluihin, kulttuuri-, viihde-, ja urheilutilaisuuksiin, messuihin, näyttelyihin ja muihin vastaaviin palveluihin sekä niiden järjestämiseen, jos toiminta tapahtuu Suomessa.
Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla ei ole kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa EU-maassa, hakemuksen hyväksyminen edellyttää, että elinkeinonharjoittajalla on Verohallinnon hyväksymä edustaja, jolla on kotipaikka Suomessa ja joka hoitaa arvonlisäverovelvollisuudesta aiheutuvat hallinnolliset velvollisuudet. Verohallinto voi lisäksi vaatia asetettavaksi vakuuden veron suorittamisesta. Vakuutena on yleensä pankkitakaus.
Ilmoitus katsotaan saapuneeksi Verohallintoon sinä päivänä, kun se on leimattu tai kirjattu saapuneeksi Verohallinnon toimipisteeseen, Patentti- ja rekisterihallitukseen, ELY-keskukseen, maistraattiin tai yritystietojärjestelmän postilokeroon.
5.2 Verohallinnolle toimitettavat asiakirjat
- Perustamisilmoitus ja mahdollinen sen allekirjoittamista varten annettu valtakirja sekä lomake 6204a tai 6206a. Perustamisilmoituslomakkeita (Y-lomakkeita) saa Verohallinnon toimipisteistä, Patentti- ja rekisterihallituksesta, ELY-keskuksista, maistraateista ja Internet-osoitteesta: www.ytj.fi.
- Ulkomainen kaupparekisteriotetta vastaava ote sekä suomen- tai ruotsinkielinen käännös, joista käyvät ilmi yrityksen nimi, kotipaikka, toimiala, tilikausi sekä nimenkirjoitusoikeudet.
- Yhtiöjärjestys, yhtiösopimus tai muut vastaavat säännöt tai niiden oikeaksi todistettu jäljennös sekä suomen- tai ruotsinkielinen käännös. Jos Verohallinnolle on toimitettu 2 kohdassa mainittu ulkomaista kaupparekisteriotetta vastaava ote, tässä kohdassa mainittuja asiakirjoja ei tarvitse toimittaa.
Asiakirjat voi postittaa osoitteeseen:
Vaihtoehtoisesti ne voi toimittaa Verohallinnon toimipisteeseen, Patentti- ja rekisterihallitukseen, ELY-keskukseen tai maistraattiin.
5.3 Edustaja
Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuvan on edustajan nimeämiseksi toimitettava Verohallinnolle kohdassa 5.2 mainittujen asiakirjojen lisäksi seuraavat asiakirjat:
- Jos perustamisilmoituksen allekirjoittajana on ulkomainen elinkeinonharjoittaja, suomalaisen edustajan sitoumus tms. siitä, että hän toimii arvonlisäverolain tarkoittamana edustajana.
- Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan asianmukaisessa järjestyksessä edustajalle antama valtakirja, jossa tämä valtuutetaan toimimaan arvonlisäverolain tarkoittamana edustajana, sekä valtakirjan suomen- tai ruotsinkielinen käännös. Valtakirjan perusteella edustajalla on oikeus mm. allekirjoittaa arvonlisäverolain edellyttämät ilmoitukset.
- Edustajan nimi, Y-tunnus sekä yhteystiedot. Jos edustajan toimiala on muu kuin kirjanpitoon liittyvä, tarvitaan myös selvitys siitä, että edustaja on kykenevä hoitamaan arvonlisäverolain mukaiset edustajan tehtävät.
Edustajan on Verohallinnon kehotuksesta esitettävä päämiehensä kirjanpitoaineisto tarkastettavaksi. Edustaja ei ole vastuussa ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle määrätyn veron maksamisesta.
Edustajaa voidaan vaihtaa ilmoittamalla siitä etukäteen Verohallinnolle ja esittämällä uuden edustajan osalta edellä mainitut asiakirjat. Verohallinnon on hyväksyttävä myös uusi edustaja. Jos elinkeinonharjoittaja tai edustaja on ilmoittanut edustajan tehtävän lakkaamisesta eikä elinkeinonharjoittaja ole kehotuksesta huolimatta nimennyt uutta Verohallinnon hyväksymää edustajaa, Verohallinto katsoo verovelvollisuuden päättyneeksi.
5.4 Nollaverokannan alaista toimintaa Suomessa harjoittava ulkomainen elinkeinonharjoittaja
Muita nollaverokannan alaisia tilanteita ovat mm.
- sanoma- ja aikakauslehtien myynti vähintään kuukauden ajaksi tilattuna (AVL 55 §)
- jäsenlehden painoksen myynti yleishyödylliselle yhteisölle (AVL 56 §)
- arvonlisäverottomien vesialusten myynti, vuokraus ja rahtaus sekä tällaisiin aluksiin kohdistuvat työsuoritukset (AVL 58 §)
- kullan myynti keskuspankille (AVL 59 §:n 4 kohta)
- kansainväliseen kauppaan liittyvät tavaroiden ja palvelujen myynnit (AVL 70–72§)
5.5 Ilmoituksenantovelvolliset
Koska ilmoituksenantovelvollisia ja muita arvonlisäverovelvollisia käsitellään osin eri tavoin, on tärkeää, että perustamis- tai muutosilmoituksen antaja ilmoittaa, haluaako hän rekisteröityä normaalisti arvonlisäverovelvolliseksi vai ilmoituksenantovelvolliseksi yhteisömyynneistä/-hankinnoista tai rakentamispalvelujen ostajaksi (katso kohta 6). Ilmoituksenantovelvolliseksi ilmoittaudutaan rastittamalla perustamisilmoituslomakkeen tai muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeen kohdasta ”Ulkomainen elinkeinoharjoittaja ilmoittautuu arvonlisäverovelvolliseksi” vaihtoehto ”vain ilmoituksenantovelvolliseksi”.
Ilmoituksenantovelvollisen elinkeinonharjoittajan on täytettävä Suomessa ilmoitusvelvollisuutensa eli annettava kausivero- ja/tai yhteenvetoilmoitukset, mutta muutoin elinkeinonharjoittajaa kohdellaan kuten ei-verovelvollista ulkomaalaista. Ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen on edellytyksenä yhteisöhankinnan ja yhteisömyynnin verottomuudelle sekä rakentamispalvelun ostosta suoritettavan veron vähentämiselle. Rakentamispalvelun ostajan velvollisuudesta tarkemmin kohdassa 6.
5.5.1 Yhteisöhankkijat
Jos yhteisöhankintoja Suomessa tekevän ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa harjoittamaan myyntiin soveltuu käännetty verovelvollisuus, hänellä on mahdollisuus vaihtoehtoisesti hakeutua Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi (katso kohta 5.1 Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen ja hakeutuminen).
Tietyissä tilanteissa käännetty verovelvollisuus ei ole mahdollinen (katso kohta 5.1 kolmas kappale). Tällöin ulkomaisen elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi.
5.5.2 Yhteisömyyjät
Jos ulkomainen elinkeinonharjoittaja haluaa saada takaisin arvonlisäverot, jotka sisältyvät Suomessa tapahtuneisiin yhteisömyynteihin liittyviin vähennyskelpoisiin hankintoihin, elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Ulkomaalaispalautukseen elinkeinonharjoittajalla ei ole oikeutta. Ulkomainen elinkeinonharjoittaja rekisteröidään näissä tilanteissa arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautujana, joten edustajaa ei tarvitse nimetä.
5.5.3 Verohallinnolle toimitettavat asiakirjat
- Perustamisilmoitus ja mahdollinen sen allekirjoittamista varten annettu valtakirja sekä lomake 6204a tai 6206a . Perustamisilmoituslomakkeita (Y-lomakkeita) saa Verohallinnon toimipisteistä, Patentti- ja rekisterihallituksesta, ELY-keskuksista, maistraateista ja Internet-osoitteesta: www.ytj.fi. Ilmoituslomakkeessa on erityinen kohta, joka ilmoituksenantovelvollisen on täytettävä.
- Ulkomainen kaupparekisteriotetta vastaava ote sekä suomen- tai ruotsinkielinen käännös, joista käyvät ilmi yrityksen nimi, kotipaikka, toimiala, tilikausi ja nimenkirjoitusoikeudet.
Vaihtoehtoisesti ne voi toimittaa Verohallinnon toimipisteeseen, Patentti- ja rekisterihallitukseen, ELY-keskukseen tai maistraattiin.
5.6 Kaukomyynti
6 Ulkomainen elinkeinonharjoittaja rakentamispalvelun myyjänä tai ostajana (1.4.2010 lähtien)
6.1 Yleistä
- Palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten. Rakentamispalvelua on kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen.
- Ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten. Säännöksiä sovelletaan myös kun ostajana on elinkeinonharjoittaja, joka rakentaa tai rakennuttaa hallinnassaan olevalle maa-alueelle rakennuksen tai pysyvän rakennelman myyntiä varten tai kun ostajana on elinkeinonharjoittaja, joka luovuttaa kiinteistön ennen kuin se on otettu käyttöön rakentamispalvelun suorittamisen jälkeen. Ostaja voi olla myös niin sanottu välimies eli elinkeinonharjoittaja, joka myy edelleen kyseisen palvelun edellä määritellylle elinkeinonharjoittajalle.
Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan, kun verovelvollisuus on syntynyt 1.4.2011 tai sen jälkeen. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta sellaisiin keskeneräisiin palveluihin, joiden suorittamiseen on ryhdytty ennen 1.4.2011. Säännöstä sovelletaan aliurakoitsijakohtaisesti.
Lisätietoja rakentamispalvelujen käännetystä verovelvollisuudesta sivulta Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011 alkaen.
6.2 Kiinteästä toimipaikasta toimiva ulkomainen elinkeinonharjoittaja
Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan tulee soveltaa rakentamispalveluiden myyntiinsä käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta aiemmin esitettyjen edellytysten täyttyessä.
6.3 Ulkomainen elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole kiinteää toimipaikka Suomessa
6.3.1 Ulkomainen elinkeinonharjoittaja myyjänä
Suomalaiseksi elinkeinonharjoittajaksi on verrattavissa ulkomainen elinkeinonharjoittaja, jolla on Suomessa kiinteä toimipaikka tai joka on merkitty Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi.
Pääsäännön mukaan käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta ostajan ollessa ulkomaalainen, jolla ei ole täällä kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ilmoittautujana tai hakeutujana. Myyjä on tällöin velvollinen ilmoittautumaan arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa. Poikkeus tästä on kahden ulkomaisen elinkeinonharjoittajan välisessä tiettyjen rakentamispalvelujen myynnissä. Tuolloin ostaja on aina verovelvollinen, jos ostaja on sellainen elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Toisin sanoen ostajan on rekisteröidyttävä Suomessa ilmoituksenantovelvolliseksi.
Suomessa tehtyihin hankintoihin sisältyvät verot ulkomaalainen myyjä voi saada niin sanottuna ulkomaalaispalautuksena, jos palautuksen edellytykset muutoin ovat olemassa.
Jos ostaja ei täytä edellytyksiä, myyjä on verovelvollinen ja hän joutuu rekisteröitymään Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Katso myös kohta 5.1.
6.3.2 Ulkomainen elinkeinonharjoittaja ostajana
Ilmoittaminen koskee ainoastaan rakentamispalveluja koskevia kohtia kausiveroilmoituksessa. Vähennyksissä ilmoitetaan vain rakentamispalveluja koskevien hankintojen arvonlisävero. Muihin Suomessa tehtyihin hankintoihin sisältyvät verot ulkomaalainen ostaja voi saada niin sanottuna ulkomaalaispalautuksena, jos palautuksen edellytykset muutoin ovat olemassa.
6.3.3 Ulkomaalaisen hakeutuminen Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi
Ulkomainen elinkeinonharjoittaja, joka on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi, ilmoittaa kausiveroilmoituksessa Verohallinnolle kaikista Suomessa tapahtuneista myynneistä suoritettavat ja ostoista vähennettävät verot. Tällaisella verovelvollisella ei ole oikeutta niin sanottuun ulkomaalaispalautukseen.