12.1.2018 8.57 Hovioikeuden ratkaisu asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuusta ja asumishaittaa koskevasta vahingonkorvauksesta

Vaikka yhtiöllä oli ollut asunto-osakeyhtiölain vastainen käsitys siitä, että A:iden pesuhuoneen vedeneristyksen kunnossapitotyö kuuluisi A:ille, yh­tiö oli pyrkinyt yhteistyössä A:iden kanssa aktiivisesti 29.2.2016 saakka saattamaan kunnossapitotyön loppuun niin, että pesuhuone olisi ollut A:iden käytettävissä mahdollisimman pian joulukuussa 2015 päättyneen kuivatuksen jälkeen. Yhtiö olisi teettänyt työn joulukuussa 2015 Saneeraus Kraft Oy:llä, mutta yhtiölle oli A:iden yhtiölle lähettämän viestin perusteella syntynyt käsitys, että A:t eivät ole hyväksyneet yhtiön esittämää korjaustyön tekijää. Tämän jälkeen yhtiö olisi teettänyt työn JS:llä. A:t eivät ole hyväksyneet JS:n tekemää korjaussuunnitelmaa. Yhtiö olisi työntilaajana ollut vastuussa siitä, että työ tulee tehdyksi asianmukaisesti. Yhtiöllä on ollut oikeus valita pesuhuoneen korjaustapa ja korjaustyön tekijä. A:illa ei ole ollut perustetta asettaa ehtoja korjaustyön laajuuden ja tekijän suhteen ja tällä tavoin viivästyttää korjaustyötä. Korjaus­ työn viivästyminen ei näin ollen ole johtunut yhtiön huolimattomuudesta tai tahallisuudesta. Edellä kerrotut seikat huomioon ottaen se, että yhtiö ei ole teettänyt korjaustyötä, ja että yhtiö on 29.2.2016 ylimääräisessä yhtiökokouksessa päättänyt, ettei se jatka pesuhuoneen remonttia yhtiön aloitteesta eikä sen kustannuksella, ei osoita, että yhtiö olisi tahallaan tai huolimattomuudellaan ai­heuttanut A:ille kysymyksessä olevaa vahinkoa. Pyrkimällä toimillaan saattamaan korjaustyön viivytyksettä loppuun ja näin poista­maan asumishaitan, yhtiö oli tehnyt vahingon välttämiseksi ne toimenpiteet, joita siltä oli kohtuudella voitu edellyttää. Yhtiö oli näyttänyt menetelleensä huolellisesti. Näillä perusteilla hovioikeus käräjäoikeuden tavoin katsoi, että yhtiö ei ollut vastuussa A:ille pesuhuoneen käytön estymisestä aiheutuneesta asumishaitasta. (Vailla lainvoimaa 12.1.2018)