Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Osakeyhtiön työntekijälleen maksamia käteisiä voittopalkkioita ei pidetty eläkkeeseen oikeuttavina työansioina siitä huolimatta, että niiden maksamisesta ei oltu päätetty työntekijän eläkelaissa mainitulla tavalla osakeyhtiön yhtiökokouksessa, vaan hallituksen kokouksessa tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä. Kyseessä oli ulkomaisen emoyhtiön omistama tytäryhtiö, jonka hallituksen kokouksessa oli sama edustus kun yhtiökokouksessa. Osakeyhtiön omistajien katsottiin päättäneen käteisen voittopalkkion maksamisesta sillä tavoin, että menettely voitiin rinnastaa yhtiökokouksessa tehtyyn päätökseen. Myöskään yksinomaan sitä seikkaa, onko käteisen voittopalkkion maksamista koskeva asia käsitelty yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisella tavalla tai muulla vastaavalla tavalla, ei voitu pitää ratkaisevana seikkana arvioitaessa, onko kysymyksessä ollut eläketyöansioon kuulumaton vai siihen kuuluva suoritus.
Esitiedot
Eläkelaitos myönsi A:lle työeläkelakien mukaisen osa-aikaeläkkeen 1.7.2009 alkaen.
A haki päätökseen muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vaati muuttamaan eläkelaskelmaan hänen todelliset vuosiansionsa. A viittasi vuosien 2004 – 2009 palkkatodistuksiin.
Eläkelaitos antoi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle vastineensa, jossa se ilmoitti muun muassa, että osa-aikaeläkkeen perusteena oleva vakiintunut ansiotaso on vuoden 2004 lopussa lasketun eläkepalkan sekä vuosien 2005 – 2008 ansioiden keskiarvo. Vuonna 2006 voimassa olleen työntekijäin eläkelain 7 §:n ja vuonna 2007 voimaan tulleen työntekijän eläkelain 70 §:n mukaan eläkkeen perusteena tarkoitettuna vastikkeena työstä ei pidetä muun muassa eriä, jotka maksetaan työntekijälle yhtiökokouksen päätöksen perusteella voitonjakona tai käteisenä voittopalkkiona edellyttäen, että käteinen voittopalkkio maksetaan koko henkilöstölle eikä sillä pyritä korvaamaan työehtosopimuksen tai työsopimuksen edellyttämää palkkausjärjestelmää ja että käteisen voittopalkkion määräytymisperusteet ovat henkilöstörahastolain 2 §:n 2 momentin mukaiset ja että yhtiön vapaan pääoman määrä on suurempi kuin yhtiökokouksessa päätettävän käteisen voittopalkkion ja osakkeenomistajille maksettavien osinkojen yhteismäärä. Laissa edellytetään myös, että voittopalkkion maksamisesta ei ole tehty työnantajaa velvoittavaa sopimusta ja että omistajat tekevät sitovan päätöksen käteisen voittopalkkion maksamisesta yhtiökokouksessa tilikauden päätyttyä ja että voittopalkkiot maksetaan tämän jälkeen. Lisäksi edellytyksenä on, että asia käsitellään yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisella tai muulla vastaavalla tavalla.
Työnantajalta saadun selvityksen mukaan voittopalkkion maksamisesta ei ollut vuosina 2006 – 2007 tehty työnantajaa velvoittavaa sopimusta. Lisäksi työnantajalta saadun selvityksen mukaan laissa säädetyt edellytykset ovat käytännössä täyttyneet. Päätös voittopalkkion maksamisesta tehtiin yhtiön hallituksen kokouksessa tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä, mutta koska osakeyhtiö X on 100-prosenttisesti ulkomaisen emoyhtiön omistama tytäryhtiö ja hallituksessa on sama edustus kuin yhtiökokouksissa, päätös on rinnastettavissa yhtiökokouksen päätökseen. Osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n mukaan osakkeenomistajat voivat yhtiökokousta pitämättä yksimielisinä päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta.
Edelleen eläkelaitos ilmoitti, että työnantajalla on ollut vaikeuksia selvittää, miten asiaa on käsitelty henkilöstön kanssa aikanaan, koska asiaa hoitaneet henkilöt ovat jo eläkkeellä. Tämän hetkisen selvityksen mukaan asiaa ei olisi käsitelty yt-menettelyssä.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut
Päätöksen käteisen voittopalkkion kuulumista eläkkeen perusteena oleviin ansioihin koskevien perustelujen mukaan eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä otetaan työntekijän eläkelain 70 §:n mukaan huomioon palkka, tulospalkkio tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä. Edellä tarkoitettuna vastikkeena työstä ei pidetä muun muassa eriä, jotka maksetaan työntekijälle yhtiökokouksen päätöksen perusteella voitonjakona tai käteisenä voittopalkkiona edellyttäen, että käteinen voittopalkkio maksetaan koko henkilöstölle eikä sillä pyritä korvaamaan työehtosopimuksen tai työsopimuksen edellyttämää palkkausjärjestelmää ja että käteisen voittopalkkion määräytymisperusteet ovat henkilöstörahastolain 2 §:n 2 momentin mukaiset ja että yhtiön vapaan pääoman määrä on suurempi kuin yhtiökokouksessa päätettävän käteisen voittopalkkion ja osakkeenomistajille maksettavien osinkojen yhteismäärä. Lisäksi edellytetään, että voittopalkkion maksamisesta ei ole tehty työnantajaa velvoittavaa sopimusta, että omistajat tekevät sitovan päätöksen käteisen voittopalkkion maksamisesta yhtiökokouksessa tilikauden päätyttyä ja että voittopalkkiot maksetaan tämän jälkeen. Lisäksi edellytyksenä on, että asia käsitellään yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisella tai muulla vastaavalla tavalla.
Vuonna 2006 ja 2007 osakeyhtiö X:n henkilöstölle maksetut voittopalkkiot on työnantajan selvityksen mukaan maksettu koko henkilöstölle eikä sillä ole pyritty korvaamaan työehtosopimuksen tai työsopimuksen edellyttämää palkkaa. Määräytymisperusteet ovat saadun selvityksen mukaan olleet henkilöstörahastolain 2 §:n 2 momentin mukaiset ja vapaan pääoman määrää koskevat edellytykset ovat täyttyneet. Voittopalkkioiden maksamisesta ei myöskään ole tehty työnantajaa sitovaa sopimusta.
Työntekijän eläkelain 70 § edellyttää myös, että omistajat tekevät sitovan päätöksen käteisen voittopalkkion maksamisesta yhtiökokouksessa tilikauden päätyttyä ja että voittopalkkiot maksetaan tämän jälkeen. Työnantajalta saadun selvityksen mukaan päätös voittopalkkioiden maksamisesta on tehty hallituksen kokouksessa tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä.
Osakeyhtiö X:ltä saadun selvityksen mukaan näyttää ilmeiseltä, että asiaa ei ole yrityksessä käsitelty yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisella tai muulla vastaavalla tavalla. Henkilöstöä ei myöskään muulla tavalla ole informoitu palkkioiden kuulumisesta työeläkeansioon.
Asiassa saadun selvityksen perusteella työntekijän eläkelain 70 §:n edellytykset sille, ettei suoritettua käteistä voittopalkkiota pidetä eläkkeen perusteena olevana ansiona, täyttyvät pääosin. Edellytys, että asia olisi yrityksessä käsitelty yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisella tai muulla vastaavalla tavalla ja että henkilöstö näin ollen olisi tietoinen palkkioiden kuulumattomuudesta työansioon, ei kuitenkaan ole täyttynyt.
Eläkepalkan perusteena on työansio, joka on vastiketta työnteosta. Voittopalkkiot määräytyvät yrityksen tuloksen mukaan, eivätkä yksityisen työntekijän tekemän työn perusteella. Vaikka työntekijän eläkelain 70 §:n kaikki edellytykset eivät tässä tapauksessa ole täyttyneet, muutoksenhakulautakunta katsoo, että maksetut voittopalkkiot ovat saadun selvityksen perusteella luonteeltaan selvästi olleet voitonjaon luonteisia eivätkä palkan luonteisia. Tämän vuoksi maksettuja käteisiä voittopalkkioita ei ole pidetty eläkkeen perusteena olevana ansiona.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati, että eläkelaskelmassa tulee ottaa huomioon myös vuosibonukset vuosilta 2006 ja 2007 sekä vuoden 2009 alkupuolisko. A totesi, että vuosien 2006 ja 2007 ansioista on jätetty huomiotta tulospalkkiot, jotka on maksettu vuosibonuksen nimikkeellä ja jotka perustuvat yhtiön menestykseen. A:n mukaan yrityksessä on vuosina 2006-2007 ollut töissä noin 25-35 henkilöä. Tämänkokoisessa yrityksessä kaikkien työntekijöiden tekemät ratkaisut, kuten asiakassopimukset, ostot, valvonnat, suunnittelut ja käyttöönotot sekä työpanos määräävät yrityksen menestymisen. Kaikki työntekijät ovat kuukausipalkkalaisia eikä heitä ole informoitu siitä, etteivät vuosibonukset kuuluisi työeläkeansion piiriin. A vetosi myös siihen, että vuosilta 2008 ja 2009 sekä keväällä 2010 maksetut bonukset kuitenkin kartuttavat eläkettä. Edelleen A katsoi, että vuoden 2009 ensimmäisen vuosipuolikkaan ansio kuuluu osa-aikaeläkkeen perusteena oleviin ansioihin, koska eläketapahtumaa 1.7.2009 edeltävät ansiot tulee ottaa huomioon.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin. Äänestysratkaisu (4-1).
Vakuutusoikeuden perustelut
Vakuutusoikeus hyväksyy työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perusteluissa käteisen voittopalkkion kuulumisesta eläkkeen perusteena oleviin työansioihin lausutun.
Vakuutusoikeus toteaa lisäksi, että osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Saman pykälän 2 momentin mukaan osakkeenomistajat voivat 1 momentin estämättä yhtiökokousta pitämättä yksimielisinä päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta. Edelleen vakuutusoikeus toteaa, että työeläkelakeja sovellettaessa käteisiä voittopalkkioita ei pidetä työstä maksettuina vastikkeina silloin, kun ne täyttävät voitonjaon edellytykset. Voitonjaosta päättäminen kuuluu osakeyhtiössä yhtiökokouksen toimivaltaan, joten myös eläketyöansioon kuulumattoman käteisen voittopalkkion maksamisesta tulee päättää yhtiökokouksessa. Osakeyhtiö X:n eläkelaitokselle antaman selvityksen mukaan se on ulkomaisen emoyhtiön omistama tytäryhtiö ja hallituksen kokouksessa on sama edustus kuin yhtiökokouksessa, minkä perusteella hallituksen kokouksessa tehty päätös on sen mielestä rinnastettavissa yhtiökokouksen päätökseen. Vakuutusoikeus katsoo edellä olevan johdosta, että osakeyhtiö X:n omistajat ovat päättäneet käteisen voittopalkkion maksamisesta sillä tavoin, että menettely voidaan rinnastaa yhtiökokouksessa tehtyyn päätökseen arvioitaessa sitä, onko kyse työntekijän eläkelaissa tarkoitetusta eläketyöansioihin kuulumattomasta käteisestä voittopalkkiosta.
Vakuutusoikeus katsoo lisäksi, ettei yksinomaan sitä seikkaa, onko käteisen voittopalkkion maksamista koskeva asia käsitelty yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisella tavalla tai muulla vastaavalla tavalla, voida pitää ratkaisevana seikkana arvioitaessa, onko kysymyksessä ollut eläketyöansioon kuulumaton vai siihen kuuluva suoritus.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella vakuutusoikeus katsoo, että osakeyhtiö X:n A:lle vuosina 2006 ja 2007 maksamia käteisiä voittopalkkioita ei voida pitää eläkkeeseen oikeuttavina työansioina.
Eri mieltä olleen jäsenen äänestyslausunto
31.12.2010 saakka voimassa olleessa työntekijän eläkelain 70 §:ssä on määritelty, että eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä otetaan huomioon palkka, tulospalkkio tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä. Laissa on todettu, että edellä mainittuna vastikkeena ei pidetä muun muassa eriä, jotka maksetaan työntekijälle yhtiökokouksen päätöksen perusteella voitonjakona tai käteisenä voittopalkkiona edellyttäen, että käteinen voittopalkkio maksetaan koko henkilöstölle eikä sillä pyritä korvaamaan työehtosopimuksen tai työsopimuksen edellyttämää palkkausjärjestelmää ja että käteisen voittopalkkion määräytymisperusteet ovat henkilöstörahastolain 2 §:n 2 momentin mukaiset ja että yhtiön vapaan pääoman määrä on suurempi kuin yhtiökokouksessa päätettävän käteisen voittopalkkion ja osakkeenomistajille maksettavien osinkojen yhteismäärä. Laissa on määrätty, että lisäksi edellytetään, että voittopalkkion maksamisesta ei ole tehty työnantajaa velvoittavaa sopimusta, että omistajat tekevät sitovan päätöksen käteisen voittopalkkion maksamisesta yhtiökokouksessa tilikauden päätyttyä ja että voittopalkkiot maksetaan tämän jälkeen. Lisäksi edellytyksenä on, että asia käsitellään yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (725/1978) mukaisella tai muulla vastaavalla tavalla.
Säännös vastaa 31.12.2006 saakka voimassa olleen työntekijäin eläkelain (8.7.1961/395) 7 §:n määräystä, joka on ollut voimassa 1.10.2004 lukien. Lain esitöissä (HE 39/2004) on todettu asiaa säädettäessä seuraavaa (s. 32):
”Jos yhtiökokous päättää jakaa osan osakeyhtiön voitosta työntekijöille, kyseessä ei ole työstä maksettava vastike. Nykyisen soveltamiskäytännön mukaan myöskään käteisenä maksettua voittopalkkiota ei lueta eläkkeen perusteena oleviin ansioihin, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Työeläkejärjestelmän vuodesta 1995 vallinneen käytännön mukaan käteisellä voittopalkkiolla tarkoitetaan muuta käteistä voittopalkkiota kuin henkilöstörahastolain mukaista käteistä voittopalkkiota. Esityksessä ehdotetaan, että käytäntö kirjataan lakiin. Esityksen 3 momentin 9 kohdan mukaan edellytyksenä sille, että käteistä voittopalkkiota ei luettaisi eläkkeen perusteena oleviin ansioihin, on, että se maksetaan koko henkilöstölle. Jos käteinen voittopalkkio maksetaan vain tietylle rajatulle henkilöstöryhmälle tai tietyille yksittäisille työntekijöille, kyse on eläkkeen perusteena olevaan työansioon luettavasta tulospalkan luonteisesta erästä. Koko henkilöstöllä tarkoitetaan yrityksen vakinaista tai pidempiaikaista henkilöstöä. Yrityksellä saattaa olla palveluksessaan henkilöitä, joiden työsuhde kestää vain lyhyen ajan, kuten kesälomansijaisia tai lyhytaikaista työtä tekeviä työntekijöitä. Lain edellyttämän vaatimuksen koko henkilöstölle maksamisesta katsotaan täyttyvän, vaikka käteistä voittopalkkiota ei maksettaisi kesätyöntekijöille tai muille vastaavanlaisessa lyhyessä määräaikaisessa työsuhteessa oleville työntekijöille. Lisäksi edellytetään, että käteisen voittopalkkion määräytymisperusteet ovat henkilöstörahastolain 2 §:n 2 momentin mukaiset, yhtiön vapaan pääoman määrä on suurempi kuin yhtiökokouksessa päätettävän käteisen voittopalkkion ja osakkeenomistajille maksettavien osinkojen yhteismäärä eikä käteisellä voittopalkkiolla pyritä korvaamaan työehtosopimuksen tai työsopimuksen edellyttämää palkkausjärjestelmää.
Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan otettavaksi käteistä voittopalkkiota määrättäessä noudatettavat menettelylliset edellytykset, joiden on täytyttävä, että kyse voidaan katsoa olevan 3 momentin 9 kohdan mukaisesta eläkkeen perusteena olevan työansion ulkopuolelle jäävästä käteisestä voittopalkkiosta. Esityksen mukaan edellytyksenä on, ettei käteisen voittopalkkion maksamisesta ole tehty työnantajaa velvoittavaa sopimusta, ja että omistajat tekevät sitovan päätöksen käteisen voittopalkkion maksamisesta yhtiökokouksessa tilikauden päätyttyä ja että voittopalkkio maksetaan tämän jälkeen. Lisäksi tarkoituksena on, että työntekijät ovat tietoisia siitä, että kyseisestä erästä ei makseta työeläkevakuutusmaksuja, eikä siitä kartu työeläkettä. Tämä varmistettaisiin säätämällä, että asia on käsiteltävä yrityksessä yhteistoimintamenettelyssä tai muulla vastaavalla tavalla. Periaatteessa olisi suotavaa, että työnantaja informoisi työntekijöitä mainitulla tavalla käteisten voittopalkkioiden mahdollisesta maksamisesta ja eläkkeen perusteena olevaan työansioon kuulumattomuudesta jo ennen kuin se tilikausi on alkanut, jolta voittopalkkio mahdollisesti tulee maksettavaksi. Ennen tilikauden alkamista tapahtuvaa käsittelyä ei kuitenkaan voida pitää välttämättömänä edellytyksenä sille, että voittopalkkiota ei luettaisi työansioksi.”
Lain esitöistä ilmenevällä perusteella katson, että laissa on lueteltu tyhjentävästi ne edellytykset, joiden on täytyttävä, jotta kyseessä voisi olla työntekijän eläkelain 70 §:n 3 momentin 10 kohdassa tarkoitettu voittopalkkio, jota ei pidetä vastikkeena työstä.
Vakuutusoikeudelle toimitetun aineiston perusteella on näytetty, että asiaa ei ole yrityksen toimesta käsitelty yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (725/1978) mukaisella tai muulla vastaavalla tavalla. Tämä ilmenee yhtiön sähköpostitse vakuutusoikeudelle antamasta ilmoituksesta. Koska laissa säädetyt edellytykset eivät täyty, hyväksyn valituksen.
Sovelletut oikeusohjeet
Työntekijän eläkelaki 15 §, 17 §, sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2011 saakka, 70 §, sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2010 saakka, ja 76 § sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2009 saakka
Osasto
2
Äänestys
4 – 1