Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kasvinterveyden suojelemisesta annettua lakia siten, että kasveille ja kasvituotteille haitallisia kasvintuhoojia koskevia laboratorioanalyyseihin liittyviä tehtäviä voitaisiin tarpeen mukaan antaa yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja yksityisille laboratorioille tehtäväksi. Esitys perustuu kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä annetun direktiivin muutokseen, jolla mahdollistettiin virallisten laboratorioanalyysien delegointi myös muille kuin viranomaiselle.

Esityksen tavoitteena on turvata Suomen hyvä kasvinterveyden tilanne myös jatkossa, antamalla Elintarviketurvallisuusvirastolle (Evira) mahdollisuus tarvittaessa delegoida virallisten näytteiden laboratorioanalyyseja sekä kotimaisille että ulkomaisille tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja yksityisille laboratorioille, jos nämä täyttävät tietyt vaatimukset.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

---

Kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain 702/2003 (jäljempänä kasvinterveyslaki) nojalla laboratorioanalyysejä voi tällä hetkellä tehdä vain Evira viranomaisvastuulla. Lainsäädännön vaatimus on perustunut kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen annettuun neuvoston direktiiviin 2000/29/EY (jäljempänä kasvinterveysdirektiivi), jonka mukaisesti jäsenvaltioiden vastuussa olevat, viralliset toimielimet voivat delegoida niille kyseisessä direktiivissä osoitetut tehtävät, laboratoriokokeet mukaan luettuina, suoritettavaksi ainoastaan sellaiselle oikeushenkilölle, joka virallisesti hyväksyttyjen sääntöjensä nojalla on vastuussa yksinomaan erityisistä julkisista toiminnoista.

Kasvinterveysdirektiiviä on muutettu 26 päivänä marraskuuta 2009 annetulla neuvoston direktiivillä 2009/143/EY siten, että laboratorioanalyysit voidaan delegoida paitsi viranomaisille, myös muille oikeushenkilöille, kuten yliopistoille, tutkimuslaitoksille tai yksityisille laboratorioille edellyttäen, että ne täyttävät tietyt vaatimukset. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät kansalliset säädökset voimaan ennen 1 päivää tammikuuta 2011. Eduskuntaa on informoitu kasvinterveysdirektiivin muutoksesta maa- ja metsätalousministeriön kirjelmällä EU/2009/1186 marraskuussa 2009. Valtioneuvosto ja maa- ja metsätalousvaliokunta suhtautuivat esitykseen yleisiltä osiltaan myönteisesti ja pitivät hyvänä mahdollisuutta delegoida laboratorioanalyysejä (U 68/2009 vp ja 28/2009 vp).

Suomessa Eviran tehtävänä on osaltaan pyrkiä estämään kasvinterveyslaissa tarkoitettujen vaarallisten kasvintuhoojien asettuminen pysyvästi maahan. Kasvinterveyslain edellyttämät laboratorioanalyysit tehdään Evirassa.

Vuosittain toistuvien laboratorioanalyysien lukumäärä on lisääntynyt viime vuosina sellaisten kasvintuhoojien osalta, joille on jo kehitetty tarkat laboratorioanalyysit. Käytettävät laboratorioanalyysit perustuvat Euroopan ja Välimeren maiden kasvinsuojelujärjestön (jäljempänä EPPO:n) diagnostiikkaprotokolliin tai Euroopan unionin neuvoston kontrollidirektiiveistä peräisin oleviin analyysimenetelmiin. Säännöllisin väliajoin toistuvia laboratorioanalyysejä ovat esimerkiksi vuosittaisiin kasvintuhoojakartoituksiin, EU:n komission tiettyjä kasvintuhoojia koskeviin hätätoimenpidepäätöksiin sekä tuontiin, vientiin ja markkinavalvontaan liittyvät analyysit ja näistä saatavien tulosten perusteella tehtävät lisäanalyysit. Ehdotetun lainmuutoksen myötä Evira voisi tarvittaessa delegoida toistuvia laboratorioanalyyseja valtuutetuille laboratorioille. Myös joidenkin näytteiden esikäsittelytehtäviä voi olla tarpeen delegoida valtuutetuille laboratorioille.

Kasvintuhoojien toteamiseksi ja vahvistamiseksi tehtävät laboratorioanalyysit saattavat joskus olla luonteeltaan erittäin teknisiä ja liittyä eri tieteenaloihin. Tällöin analyysien suorittamiseen voidaan tarvita useantyyppisiä, kalliita teknisiä laitteita ja erittäin erikoistunutta laboratoriohenkilökuntaa, joka pystyy mukautumaan diagnostiikkamenetelmien nopeaan kehitykseen. Erityisosaamista vaativien tunnistamistehtävien siirtäminen tarvittaessa yliopistojen ja tutkimuslaitosten eri asiantuntijoille on täten perusteltua.

Jotta kasvinterveyden haasteisiin voitaisiin jatkossakin vastata, tulisi Suomessa käytettävissä olevat voimavarat kasvintuhoojien tutkimuksen ja analysoinnin alueella yhdistää ja lisäksi lisätä yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden kanssa. Mahdollisuuksista laboratorioanalyysien uudelleenjärjestelyyn on keskusteltu luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän alaisessa Lynet – laboratoriotyöryhmässä. Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymästä säädetään valtioneuvoston asetuksella 797/2009 ja siihen kuuluvat Eviran lisäksi Metsäntutkimuslaitos (Metla), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Geodeettinen laitos. Yhteenliittymän yhtenä tehtävänä on edistää luonnonvara- ja ympäristöalan tutkimuslaitosten, yliopistojen, yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä ja koordinoida asiantuntijapalvelujen tuottamista. Tutkimuslaitoksilla on usein erikoistuneita teknisiä laitteita ja erikoisosaamista, joita mahdollisesti tarvittaisiin tiettyjen tuntemattomampien kasvintuhoojien tunnistamiseksi. Metla on jo nyt tehnyt metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) nojalla laboratorioanalyysejä metsän tuholaisten tunnistamiseksi ja sille voitaisiin kasvinterveyslain muutoksen myötä antaa mahdollisuus tehdä tuholaisten analyysejä jatkossa tarvittaessa myös kasvinterveyslain nojalla.

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi kasvinterveyslakiin säännökset laboratorioanalyysien delegoimisesta ja laboratorioiden hyväksymisestä delegoitavan tehtävän suorittamiseen. Laboratorioanalyysien tekemistä ei ole kaikilta osiltaan tarpeellista keskittää viranomaistoiminnaksi. Analyysien pohjalta tehtävät päätökset tekisi kuitenkin aina Evira kasvinterveysviranomaisena tai Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimialueellaan.

Ehdotuksen mukaan Evira voisi käyttää tietyissä viranomaista avustavissa laboratoriotehtävissä apunaan muita julkisoikeudellisia tai yksityisoikeudellisia tahoja. Delegoitavia laboratorioanalyysejä tekevät oikeushenkilöt voisivat siten olla myös varsinaisen viranomaisorganisaation ulkopuolisia tahoja.

Laboratorioanalyysit voitaisiin kuitenkin delegoida vain silloin, kun Evira voisi varmistaa, että valtuutettu laboratorio sille delegoituja tehtäviä suorittaessaan toimii puolueettomasti, analysoi luotettavasti ja varmistaa tarvittavan tietosuojan, ja ettei sen muusta toiminnasta aiheudu eturistiriitaa. Eviran tulisi varmistaa laboratorioiden pätevyys delegoituihin tehtäviin ennen laboratorion hyväksymistä. Käytännössä analyysien sisältö sekä laboratorioiden ja niiden henkilökunnan pätevyysvaatimukset ja muut ehdot voisivat vaihdella esimerkiksi selvitettävänä olevan kasvintuhoojan mukaan. Laboratorioilla tulisi kuitenkin aina olla riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys tehtävän kohteena olevaan analyysiin ja laboratorioille hyvän laboratoriokäytännön mukaan asetettaviin vaatimuksiin. Laboratorioiden henkilökunta toimisi avustavassa tehtävässään virkavastuulla ja hyvän hallinnon vaatimusten mukaisesti.

Valtuutettujen laboratorioiden muut kuin tässä esityksessä ehdotetut viranomaista avustavat tehtävät eivät kuulu julkiseen hallintotehtävään, eikä esityksellä ole vaikutuksia laboratorioiden muihin tehtäviin. Julkisen hallintotehtävän hoitamisessa laboratorioiden olisi aina varmistettava luottamuksellisten tietojen suoja.

Laboratorioanalyysejä olisi mahdollista siirtää myös muissa yhteisön jäsenmaissa sijaitsevien valtuutettujen tai viranomaislaboratorioiden tehtäväksi. Vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti erillistä Eviran hyväksyntää ei tarvittaisi, jos laboratorio on jo saanut tässä laissa ehdotetun vastaavan hyväksynnän jäsenmaassa.

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi lakiin kasvinterveyden suojelemisesta uusi luku 4 a. Lukuun ehdotetaan kolmea pykälää.

15 a §. Tutkimuslaboratoriot. Pykälässä säädettäisiin, että kasvinterveyslain ja sen nojalla annettujen säännösten edellyttämät analyysit tulisi tehdä Evirassa, Eviran kirjallisesti hyväksymissä valtuutetuissa laboratorioissa tai Euroopan unionin jäsenvaltion hyväksymässä laboratoriossa.

Pykälässä mainittuja valtuutettuja laboratorioita voisivat olla esimerkiksi yksityiset laboratoriot, joille Evira voisi tarvittaessa siirtää sellaisia toistuvia laboratorioanalyysejä, joille on jo kehitetty tarkat laboratorioanalyysit. Käytettävät laboratorioanalyysit perustuvat esimerkiksi EPPO:n diagnostiikkaprotokolliin tai EU:n neuvoston kontrollidirektiiveistä peräisin oleviin analyysimenetelmiin. Eviran valtuuttamina laboratorioina voisivat myös tarvittaessa toimia yliopistot ja tutkimuslaitokset, jotka pystyisivät tekemään yhteistyössä Eviran kanssa pitkälle erikoistuneita analyysejä sellaisten kasvintuhoojien tunnistamiseksi ja varmistamiseksi, joita ei esiinny Suomessa tai edes EU:ssa. Nämä tutkimukset edellyttävät kalliita teknisiä laitteita ja erikoistunutta laboratoriohenkilökuntaa, joka pystyy mukautumaan diagnostisten menetelmien nopeaan kehitykseen. Yksittäisen uuden kasvintuhoojan tunnistamiseen ei aina löydy valmista tutkimusmenetelmää, joten valtuutetun tutkimuslaitoksen tehtävänä olisi tällöin auttaa kasvintuhoojan tunnistamisessa ja mahdollisesti kehittää tunnistamismenetelmää.

Säännöksen mahdollistama ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttö Eviran asiantuntemuksen ohella nopeuttaisi analyysitulosten saatavuutta ruuhkatilanteissa ja erityisosaamista vaativissa tilanteissa. Kasvintuhoojien nopea toteaminen on tärkeää kasvinterveystilanteen hallinnassa.

15 b §. Valtuutetun laboratorion hyväksyminen. Tähän pykälään sisällytettäisiin säännökset laboratorioiden hyväksymisestä ja valtuutuksesta.

Laboratorioiden pätevyyttä arvioidessaan Evira ottaisi huomioon laboratorioiden teknisen valmiuden ja aikaisemmat tutkimusaiheeseen liittyvät mittaukset, tutkimukset ja selvitykset sekä henkilöstön asiantuntemuksen ja kokemuksen. Laboratorioilla tulisi olla kirjallinen laatujärjestelmä ja niiden olisi pystyttävä osoittamaan tekemiensä määritysten luotettavuus. Arvioidessaan analyysien luotettavuutta Evira voisi edellyttää kyseisten analyysien akkreditointia tai muuta hyväksymismenettelyä, jonka perusteella laboratorioiden pätevyys ja niiden antamien todistusten uskottavuus voitaisiin luotettavasti todeta. Lisäksi laboratoriolle siirrettyjen tehtävien ja sen muiden toimien toteuttamisen välillä ei saisi olla eturistiriitaa.

Evira hyväksyisi laboratoriot hakemuksesta esittämiensä analyysitarpeiden pohjalta. Hyväksymisen edellytyksenä olisi, että laboratorio täyttää 1 momentissa säädetyt vaatimukset. Valtuutus annettaisiin määräajaksi tai toistaiseksi. Uudelleenarviointi voitaisiin tehdä tarvittaessa ja aina ennen uutta määräaikaa.

Laboratorion olisi aina viipymättä ilmoitettava Eviralle sen toiminnassa tapahtuvista sellaisista muutoksista, joilla olisi vaikutusta sen hyväksymisedellytyksiin.

Laboratorioanalyysejä olisi mahdollista siirtää myös muissa yhteisön jäsenmaissa sijaitsevien valtuutettujen tai viranomaislaboratorioiden tehtäväksi. Koska laboratoriot olisivat jo kyseisen jäsenmaan valtuuttamia, ei erillistä Eviran hyväksyntää enää tarvittaisi.

15 c §. Valtuutettujen laboratorioiden valvonta. Valtuutettujen laboratorioiden valvonta tulisi järjestää asianmukaisesti.

Evira valvoisi laboratorioiden toimintaa ja voisi tarvittaessa kehottaa laboratorioita korjaamaan toiminnassa havaitut puutteet määräaikaan mennessä. Mikäli laboratorio ei kehotuksesta huolimatta korjaa puutteita annetussa määräajassa, Evira voisi peruuttaa hyväksymisen. Hyväksymisen peruuttaminen voisi tulla kysymykseen silloin, jos laboratorion toiminta ei enää täyttäisi asetettuja vaatimuksia.

Avustavaan tehtävään hyväksytyistä laboratorioista olisi valvonnan kannalta tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä pitää rekisteriä. Eviran pitämään rekisteriin tulisi merkitä hyväksytyn laboratorion nimi, yhteystiedot, arvioinnin piirissä olevat tutkimusmenetelmät ja laboratoriossa tutkimuksista vastaavan henkilön nimi.

Kolmannessa momentissa viitattaisiin yleishallintolakeihin, vahingonkorvauslakiin ja rikoslakiin, joilla turvattaisiin nykyisen lainsäädännön tavoin hyvä kasvinterveyslain mukainen hallintoasioiden valmistelu myös ulkopuolisia asiantuntijoita käytettäessä. Rekisterin hallinnointiin sovellettaisiin maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä annettua lakia.

Tavoitteena on varmistaa nopea rutiinitutkimustulosten saanti sekä riittävä tietotaito uusien, Suomessa ennen esiintymättömien kasvintuhoojien toteamiseksi ja varmistamiseksi, mikä osaltaan nopeuttaa tarvittaviin torjuntatoimiin ryhtymistä.

Jos Evira delegoisi laboratorioanalyysejä yksityisille laboratorioille, yliopistoille ja tutkimuslaitoksille, aiheutuisi tästä Eviralle kuluja. Kulujen määrään vaikuttaisi delegoitujen analyysien luonne ja niiden määrä. Evira tekee vuosittain n. 12 000 kpl kasvinterveyslain mukaisia analyysejä, joista osa olisi mahdollista antaa ulkopuolisille laboratorioille tehtäväksi. Toisaalta Evira samalla säästäisi omia resurssejaan muuhun tarpeelliseen käyttöön, jolloin kulujen voidaan arvioida kompensoituvan vastaavilla säästöillä. Valtuutettujen laboratorioiden hyväksyntä ja niille delegoidut analyysit toteutettaisiin päätettyjen valtiontalouden kehysten ja linjausten puitteissa.

Lainmuutos mahdollistaisi sen, että Evira voisi toimijoiden pyynnöstä tehdä itse maksullisia laboratorioanalyyseja muiden kuin virallisiin näytteisiin liittyvien kasvintuhoojien osalta. Tästä tulisi Eviralle tuloja.

Taloudellisia vaikutuksia aiheutuisi myös Eviralta laboratorioanalyysejä vastaanottaville valtuutetuille laboratorioille, sillä niiden olisi mahdollisesti ensin hankittava käytettävälle analyysimenetelmälle akkreditointi. Tyypillisesti akkreditointi yhdelle analyysimenetelmälle maksaa akkreditointiin käytetyn työmäärän mukaan vähintään 5 500—7 500 euroa. Kuluja aiheutuisi vielä lisää mahdollisesta alustavasta arviointikäynnistä sekä matkakuluista ja määräaikaisarvioinnista.

Viime vuosina kasvintuhoojia koskevien laboratorioanalyysien lukumäärä on lisääntynyt ja ilmastonmuutoksen ja kasvaneen kansainvälisen kaupankäynnin myötä odotetaan uusia kasvintuhoojia löytyvän lisää. Nyt kaikki kasvinterveyslaissa edellytetyt laboratorioanalyysit tehdään Evirassa. Vaikka tutkittavien kasvintuhoojien määrän ennustetaan nousevan, ei Eviran henkilöresursseihin ole odotettavissa muutosta. Lisääntyviin kasvinterveyden haasteisiin on etsittävä ratkaisua muulla tavoin.

Toistuvien laboratorioanalyysien antaminen valtuutettujen yksityisten laboratorioiden tehtäväksi lisäisi Eviran tehtäviä jonkin verran laboratorioiden hyväksyjänä, valvojana ja rekisterinpitäjänä. Valtuutetuille laboratorioille ruuhkahuippuina delegoitavat analyysit parantaisivat osaltaan kasvinterveyttä, kun tutkimustulokset saataisiin nopeammin ja torjuntatoimiin voitaisiin ryhtyä aikaisemmin. Valtio korvaa vuosittain 1—2 miljoonaa euroa karanteenikasvintuhoojien torjuntatoimenpiteiden vuoksi aiheutuvista kustannuksista viljelijöille. Torjuntatoimenpiteiden aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa heti kasvintuhoojan esiintymisen varmistuttua laboratorioanalyyseissä vähentäisi torjuntakustannuksia, koska esiintymän alkuvaiheessa ennen tuhoojien leviämistä tuotannossa torjunta onnistuu paremmin ja nopeammin.

Uusien kasvintuhoojien tunnistaminen ja vahvistaminen saattaa edellyttää myös sellaista erityisasiantuntemusta ja pitkälle erikoistuneita analyysejä laitteilla, joita ei välttämättä ole Eviran käytettävissä. Ehdotettu kasvinterveyslain muutos antaisi Eviralle mahdollisuuden antaa analyysejä tutkimuslaitosten tai yliopistojen tehtäväksi. Laboratorioanalyysejä olisi mahdollista siirtää myös muissa yhteisön jäsenmaissa sijaitsevien valtuutettujen ja viranomaislaboratorioiden tehtäväksi.

Ehdotettu lainmuutos antaisi Eviralle myös mahdollisuuden harjoittaa maksullista laboratoriotoimintaa muiden kuin virallisia näytteitä koskevien kasvintuhoojien osalta. Toimijat voisivat tilata Eviralta kasvintuhoojia koskevia laboratorioanalyysejä ostopalveluna.

Kasvinterveyttä koskevan lainsäädännön tavoitteena on pitää yllä Suomen hyvä kasvinterveystilanne ja estää maa-, metsä- ja puutarhataloudelle vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen Suomeen. Kasvintuhoojien nopea tunnistaminen mahdollistaisi hävittämistoimenpiteisiin ryhtymisen jo varhaisessa vaiheessa, ennen kuin tuholainen ehtisi levitä ja aiheuttaa laajaa tuhoa maa-, metsä- tai puutarhataloudessa. Haitallisia ympäristövaikutuksia voitaisiin vähentää, kun käytettävien kasvinsuojeluaineiden määrä, sekä alue, joilla niitä käytettäisiin, olisi pienempi varhaisen kasvintuhoojan havaitsemisen ja tunnistamisen vuoksi.

Laboratoriotehtävien delegoimisesta ruuhkatilanteissa Evirasta valtuutetuille laboratorioille hyötyisivät myös viljelijät sekä maa-, metsä- ja puutarhatalouden yritykset. Nämä saisivat nopeasti tiedon haitallisista kasvintuhoojista ja voisivat jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ryhtyä hävittämistoimenpiteisiin. Esimerkiksi kasvihuoneissa kasvatettavien vihannes- ja koristekasvien taimituotantoaika on suhteellisen lyhyt ja pitkään jatkuvat torjuntatoimet voivat estää taimien myynnin asiakkaille kokonaan, koska saastuneiden kasvien myyntiä ei voida sallia. Taimien ja valmiiden kasvien toimittaminen asiakkaille tapahtuu tietyssä kasvuvaiheessa ja tiettyinä toimitusaikoina. Jos myynti oikeaan sesonkiaikaan ei onnistu, asiakkaat hankkivat kasvit muilta toimittajilta tai esimerkiksi muista EU-maista. Tuonti EU-maista taas saattaisi lisätä kasvintuhoojien leviämisriskiä. Kasvintuhoojien vuoksi toteutettavien hävittämistoimenpiteiden mahdollisimman varhainen aloittamisajankohta on yrityksille erittäin tärkeää myyntikauden onnistumisen vuoksi. Lisäksi mahdollisuus laboratoriotehtävien delegoimiseen viranomaiselta yksityisille laboratorioille lisäisi kilpailua markkinoilla sekä mahdollisesti jopa uusien yritysten syntymistä alalle ja tukisi sitä kautta työllisyyttä.

Lakiehdotus on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä yhteistyössä Eviran, MTT:n, Metlan ja Helsingin yliopiston kanssa.

Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta Perunantutkimuslaitos, Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Helsingin Yliopisto, Tullilaboratorio, Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT), Suomen siemenperunakeskus Oy, Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus, Maa- ja metsätalousministeriön maatalous- ja metsäosastot, (MMM/MEO ja MMM/MAO), Valtiovarainministeriö (VM), Oikeusministeriö (OM), Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK), Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC), Ålands landskapsregering, Kauppapuutarhaliitto, Puutarhaliitto ja Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY –keskukset).

Kaikki lausuntonsa antaneet pitivät ehdotettua muutosta tarpeellisena. Lausunnoissa tuli esille, että laboratorioanalyysien perusteella tehtäviä torjuntapäätöksiä tekevät Eviran ohella myös ELY -keskusten kasvintarkastajat. Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus, TEM ja VM halusivat selkeämmin esille, että laboratoriotutkimuksia voidaan tarvittaessa teettää myös muiden jäsenmaiden laboratorioissa ja Eviran mukaan tämä tulisi olla mahdollista ilman erillistä hyväksymismenettelyä. Lisäksi sekä TEM, että OM pitivät tärkeänä, että laboratoriot velvoitetaan ilmoittamaan Eviralle toiminnassaan tapahtuvista sellaisista muutoksista, joilla on vaikutusta hyväksynnän edellytyksiin. VM piti tärkeänä, että analyysitehtävien delegointi ja laboratorioiden auktorisointi hoidetaan päätettyjen valtiontalouden kehysten ja muiden linjausten puitteissa. OM halusi, että laboratorioiden hyväksymistä koskevaa 15 b § täsmennetään perusteluja vastaavaksi siten, että valtuutetun laboratorion riippumattomuus ja henkilökunnan asiantuntevuus kirjoitetaan pykälään. Selkeyden vuoksi pykälään tulisi lisätä maininta siitä, onko hyväksyntä annettu toistaiseksi vai määräajaksi. Lisäksi se piti tarpeellisena sitoa mahdollisuus peruuttaa hyväksyntä virheellisen menettelyn tai laiminlyönnin vakavuuteen tai toistuvuuteen ja siihen, ettei laboratorio kehotuksesta huolimatta korjannut puutteita viranomaisen asettamassa kohtuullisessa määräajassa.

Lausunnoissa esitetyt huomautukset on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon ehdotusta viimeisteltäessä.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa viranomaiskoneiston ulkopuolelle vain, jos tehtävä annetaan lain nojalla, tehtävän antaminen on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä tehtävän antaminen vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia.

Ehdotetun kasvinterveyslain 15 a §:n mukaan Evira voisi käyttää laboratorioanalyyseissä apuna viranomaislaboratorion lisäksi yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja yksityisiä laboratorioita. Näiden tutkimusten ja analyysien perusteella tehtävät päätökset tekisi kuitenkin Evira tai valvontaviranomaisena ELY –keskus toimialueellaan.

Ehdotettu toiminta saattaa olla tarkoituksenmukaista siirtää viranomaiskoneiston ulkopuolelle, jos viranomaisilla ei ole resursseja hoitaa kaikkia tarkastustoimenpiteitä itse. Tämä voi olla myös taloudellisesti järkevää ja muodostua joustavammaksi ja tehokkaammaksi, sillä asiaan erikoistuneella laboratoriolla on yleensä valmiina tutkimukseen tarvittavia teknisiä laitteita, pitkälle edistyneet oman alansa analyysit ja erikoistunutta henkilöstöä. Valtuutetut laboratoriot toimivat valvontaviranomaisen valvonnassa ja heitä koskevat samat rikosoikeudellista virkavastuuta koskevat säännökset kuin virkamiehiäkin. Valtuutettuihin laboratorioihin sovellettaisiin myös hallintolain 27 ja 28 §:ssä säädettyjä esteellisyyssäännöksiä ja 26 §:n säännöstä huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä. Valtuutettujen laboratorioiden on tehtäviä suorittaessaan kiinnitettävä huomiota myös siihen, että toimijan perusoikeus esittää asiantuntijalle omat näkemyksensä äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi toteutuu. Näin ollen pykälässä on turvattu myös perusoikeuksien, oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten asianmukainen toteutuminen.

Perustuslain 80 §:n mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan, on säädettävä lailla. Perustuslakivaliokunnan käytännön (PeVL 56/2002 vp) mukaan asetuksen antamiseen ja lainsäädäntövallan delegoimiseen liittyvien valtuutusten tulee olla riittävän täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Laista tulee käydä selvästi ilmi, mistä on tarkoitus säätää asetuksella.

Ehdotetun lain 15 b §:n mukaan maa- ja metsätalousministeriöllä olisi oikeus antaa asetuksella tarkempia määräyksiä. Koska kyse on tarkkaan rajatusta ja lainsäädännön soveltamista koskevista määräyksistä, voidaan asetuksenantovaltuuden katsoa täyttävän perustuslain 80 §:n 2 momentin vaatimukset. Edellä esitetyin perustein katsotaan, että esitykseen sisältyvä ehdotus voidaan käsitellä tavallisessa säätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään kasvinterveyden suojelemisesta annettuun lakiin (702/2003) uusi 4 a luku seuraavasti:

4 a luku

Laboratoriot

15 a §
Tutkimuslaboratoriot

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten edellyttämät näytteiden käsittelytehtävät ja tutkimukset tulee tehdä Elintarviketurvallisuusvirastossa, Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymässä valtuutetussa laboratoriossa tai Euroopan unionin jäsenvaltion hyväksymässä laboratoriossa.

15 b §
Valtuutetun laboratorion hyväksyminen

Valtuutetun laboratorion tulee olla toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumaton. Sillä tulee olla käytössään riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä ja toiminnan edellyttämät tekniset valmiudet. Laboratoriolla tulee olla kirjallinen laatujärjestelmä ja sen on pystyttävä osoittamaan tekemiensä määritysten luotettavuus.

Elintarviketurvallisuusvirasto hyväksyy laboratorion hakemuksesta valtuutetuksi laboratorioksi määräajaksi tai toistaiseksi. Hyväksymisen edellytyksenä on, että laboratorio täyttää 1 momentissa säädetyt vaatimukset. Valtuutetun laboratorion on viipymättä ilmoitettava Elintarviketurvallisuusvirastolle toimintansa sellaisista muutoksista, jotka vaikuttavat laboratorion hyväksymisedellytyksiin.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä laboratorion hyväksymisen edellytyksistä.

15 c §
Valtuutetun laboratorion valvonta

Elintarviketurvallisuusvirasto valvoo, että valtuutettu laboratorio noudattaa tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä tämän lain mukaista tehtävää suorittaessaan. Jos laboratorio ei enää täytä 15 b §:ssä säädettyjä hyväksymisen edellytyksiä tai sen toiminnassa muutoin esiintyy vakavia puutteita, Elintarviketurvallisuusviraston on kehotettava laboratoriota korjaamaan puutteet määräajassa. Elintarviketurvallisuusviraston on peruutettava antamansa hyväksyntä, jos laboratorio ei ole korjannut epäkohtaa annetussa määräajassa.

Elintarviketurvallisuusvirasto ylläpitää 1 momentissa tarkoitettua valvontaa varten rekisteriä hyväksytyistä laboratorioista. Rekisteriin merkitään hyväksytyn laboratorion nimi, yhteystiedot, siirretyt tehtävät ja laboratoriossa tutkimuksista vastaavan henkilön nimi.

Henkilötietojen keräämiseen ja tallettamiseen sekä rekisteriin talletettujen tietojen käyttämiseen sovelletaan, mitä maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä annetussa laissa (284/2008) säädetään. Valtuutetun laboratorion on tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaessaan noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003), kielilaissa (423/2003), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003) säädetään. Valtuutetun laboratorion henkilöstöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sen hoitaessa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2010

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila