Siirry esitykseen
HE 110/2010
Hallituksen esitys Eduskunnalle henkilöiden prosessuaalisten oikeuksien parantamiseksi sekä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisen edistämiseksi sellaisten päätösten osalta, jotka on tehty vastaajan ollessa poissa oikeudenkäynnistä, tehdyn neuvoston puitepäätöksen eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annettua lakia, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annettua lakia ja vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annettua lakia.
Henkilöiden prosessuaalisten oikeuksien parantamiseksi sekä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisen edistämiseksi sellaisten päätösten osalta, jotka on tehty vastaajan ollessa poissa oikeudenkäynnistä, tehdyn puitepäätöksen mukaan rikosasian ratkaiseminen vastaajan poissa ollessa on harkinnanvarainen peruste kieltäytyä henkilön luovuttamisesta toiseen jäsenvaltioon tai panna taloudellisen seuraamuksen tai menettämisseuraamuksen sisältävä tuomio täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa. Jos eräistä oikeusturvatakeista olisi huolehdittu, ei kieltäytymisperustetta kuitenkaan olisi. Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi edellä mainittuihin lakeihin puitepäätöksestä johtuvat muutokset.
Puitepäätöksen mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet puitepäätöksen säännösten noudattamiseksi 28 päivänä maaliskuuta 2011 mennessä. Tämän vuoksi ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 28 päivänä maaliskuuta 2011.
Neuvoston puitepäätös 2009/299/YOS puitepäätösten 2002/584/YOS, 2005/214/YOS, 2006/783/YOS, 2008/909/YOS ja 2008/947/YOS muuttamisesta henkilöiden prosessuaalisten oikeuksien parantamiseksi sekä vastavuoroisentunnustamisen periaatteen soveltamisen edistämiseksi sellaisten päätösten osalta, jotka on tehty vastaajan ollessa poissa oikeudenkäynnistä (EUVL N:o L 81, 27.3.2009, s. 24, jäljempänä poissaolotuomiopuitepäätös), tuli voimaan sitä seuraavana päivänä, jona se julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Puitepäätöksen 8 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän puitepäätöksen säännösten noudattamiseksi 28 päivänä maaliskuuta 2011 mennessä.
Puitepäätös perustuu seitsemän Euroopan unionin jäsenvaltion (Slovenia, Ranska, Taekki, Ruotsi, Slovakia, Iso-Britannia ja Saksa) 14 päivänä tammikuuta 2008 tekemään ehdotukseen neuvoston puitepäätökseksi poissaolotuomioiden täytäntöönpanosta (5213/08 COPEN 4).
Puitepäätöksen keskeisenä sisältönä oli muuttaa kolmea Suomessa kansallisesti voimaan saatettua puitepäätöstä sekä kahta puitepäätöstä, joita ei ole vielä saatettu kansallisesti voimaan. Edellä tarkoitetut kansallisesti voimaan saatetut puitepäätökset ovat neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (EYVL N:o L 190, 18.7.2002, s. 1), neuvoston puitepäätös 2005/214/YOS vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin (EUVL N:o 76, 22.3.2005, s. 16, jäljempänä sakkopuitepäätös) ja neuvoston puitepäätös 2006/783/YOS vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamista menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin (EUVL N:o L 328, 24.11.2006, s. 59, jäljempänä konfiskaatiopuitepäätös).
Poissaolotuomiopuitetuomiopäätöksellä muutettiin lisäksi vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta rikosasioissa annettuihin tuomioihin, joissa määrätään vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide, ja niiden täytäntöön panemiseksi Euroopan unionissa tehtyä puitepäätöstä 2008/909/YOS ja vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta tuomioihin ja valvontapäätöksiin valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten valvomiseksi tehtyä puitepäätöstä 2008/947/YOS. Näitä kahta viimeksi mainittua puitepäätöstä käsitellään jäljempänä jaksossa 6.
Eurooppalaista pidätysmääräystä koskeva puitepäätös on saatettu voimaan rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetulla lailla (1286/2003). Lain tai puitepäätöksen mukaan luovuttamisesta ei voida kieltäytyä sillä perusteella, että luovuttamispyyntö perustuu poissaolotuomiossa määrättyyn vapausrangaistukseen.
Lain 9 §:ssä säädetään kuitenkin poissaolotuomiota koskevasta ehdosta. Jos luovuttamista on pyydetty sellaisen vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten, joka on tuomittu vastaajan ollessa poissa asian käsittelystä, eikä tuomitulle henkilökohtaisesti ole annettu haastetta tiedoksi tai muuten ilmoitettu poissa ollessa annettuun tuomioon johtaneen oikeuskäsittelyn aikaa ja paikkaa, luovuttamisen ehdoksi on asetettava, että pyynnön esittänyt jäsenvaltio antaa vakuutuksen siitä, että luovutettavaksi pyydetyllä on mahdollisuus asian uudelleenkäsittelyyn kyseisessä jäsenvaltiossa ja mahdollisuus olla läsnä uudelleenkäsittelyssä. Vakuutus on annettava ennen luovuttamispäätöksen tekemistä.
Sakkopuitepäätös on saatettu voimaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetulla lailla (231/2007). Lain 1 §:n mukaan puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvat säännökset ovat lakina noudatettavia, jollei sanotusta laista muuta johdu. Täytäntöönpanolaissa ei ole säännöksiä poissaolotuomiosta. Sakkopuitepäätöksen 7 artiklan mukaan tuomio voidaan jättää tunnustamatta tai sen täytäntöönpanosta kieltäytyä, jos henkilö ei ole saanut henkilökohtaisesti tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti edustajan kautta ilmoitusta oikeudestaan riitauttaa kirjallisessa menettelyssä käsitelty asia eikä tietoa oikeussuojakeinoon liittyvistä määräajoista tai jos henkilö ei ole ollut henkilökohtaisesti läsnä eikä ole annettu hänelle edellä mainitulla tavalla tietoa käsittelystä eikä hän ole ilmoittanut jättävänsä asiaa riitauttamatta. Artiklaa sovelletaan lain 1 §:n mukaisesti lakina.
Konfiskaatiopuitepäätös on saatettu voimaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetulla lailla (222/2008). Lain 1 §:n mukaan puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvat säännökset ovat lakina noudatettavia, jollei sanotusta laista muuta johdu. Täytäntöönpanolaissa ei ole säännöksiä poissaolotuomiosta. Konfiskaatiopuitepäätöksen 8 artiklan mukaan konfiskaatiotuomio voidaan jättää tunnustamatta tai panematta täytäntöön, jos asianomainen henkilö ei ole ollut henkilökohtaisesti läsnä eikä hänellä ole ollut edustajanaan lainoppinutta asiamiestä menetetyksi tuomitsemista koskevaan päätökseen johtaneessa oikeudenkäynnissä. Poissaolotuomio ei kuitenkaan estä tunnustamista tai täytäntöönpanoa, jos asianomaiselle henkilölle annettiin henkilökohtaisesti tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti hänen toimivaltaisen edustajansa kautta tieto poissaolotuomioon johtaneesta oikeudenkäynnistä tai jos henkilö on ilmoittanut, ettei hän riitauta päätöstä. Artiklaa sovelletaan lain 1 §:n mukaisesti lakina.
Rikosasian ratkaisemisesta siten, ettei asianomainen henkilö ole henkilökohtaisesti läsnä, säädetään ensinnäkin oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (698/1997, jäljempänä ROL) 5 a luvussa, jonka mukaan asia voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä, jos vastaaja on tunnustanut rikoksen ja luopuu oikeudestaan istuntokäsittelyyn eikä suullinen käsittely ole tarpeen asian selvittämiseksi, eikä syytteenalaisesta teosta ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta. Rangaistukseksi voidaan tuomita sakkoa tai enintään yhdeksän kuukautta vankeutta. Menettelyssä voidaan tuomita myös menettämisseuraamus ilman erityisiä rajoituksia. Toiseksi ROL 8 luvun 11 ja 12 §:n mukaan rikosasia voidaan käsitellä vastaajan poissaolosta huolimatta, jos hänen läsnäolonsa ei ole asian selvittämiseksi tarpeen ja hänet on ratkaisun uhalla kutsuttu tuomioistuimeen. Rangaistukseksi voidaan tuomita sakkoa taikka enintään kolmen kuukauden tai asianomaisen henkilön suostumuksella kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Samalla voidaan tuomita enintään 10 000 euron suuruinen menettämisseuraamus. Muutoksenhakuasteissa käsittely on pääsääntöisesti kirjallista.
Tuomioistuimen ulkopuolisesta rikosasian käsittelemisestä säädetään rangaistusmääräysmenettelystä annetussa laissa (692/1993) ja rikesakkomenettelystä annetussa laissa (66/1983). Ensiksi mainitun lain mukaisessa menettelyssä voidaan seuraamukseksi määrätä sakkorangaistus ja enintään 1 000 euron suuruinen menettämisseuraamus. Jälkimmäisen lain mukaisessa menettelyssä voidaan määrätä seuraamukseksi rikesakko.
Esityksen tarkoituksena on toteuttaa poissaolotuomiopuitepäätöksen noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Esityksen ja puitepäätöksen tavoitteena on parantaa rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevien henkilöiden prosessuaalisia oikeuksia, helpottaa oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa ja edistää oikeudellisten päätösten vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä.
Puitepäätöksen 2 artiklan mukaan muutettiin eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tehtyä puitepäätöstä ensinnäkin niin, että siihen otetaan uusi artikla, jossa on harkinnanvarainen kieltäytymisperuste. Jäsenvaltio voi kieltäytyä panemasta täytäntöön eurooppalaista pidätysmääräystä, joka on annettu vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa varten, jos henkilö ei ollut henkilökohtaisesti läsnä päätökseen johtaneessa oikeudenkäynnissä.
Kieltäytymisperustetta ei kuitenkaan ole, jos luovutettavaksi pyydetty:
1) asianmukaiseen aikaan oli saanut haasteen henkilökohtaisesti tiedoksi ja siten saanut tiedon päätökseen johtaneen oikeudenkäynnin ajankohdasta ja paikasta tai oli muilla keinoin tosiasiallisesti saanut virallisen tiedon kyseisen oikeudenkäynnin ajankohdasta ja paikasta siten, että voidaan kiistattomasti todeta, että hän oli tietoinen oikeudenkäynnistä, ja hänelle oli ilmoitettu, että asia voidaan ratkaista, vaikka hän jää pois oikeudenkäynnistä;
2) oli oikeudenkäynnistä tietoisena valtuuttanut oikeudenkäyntiavustajan, jonka joko asianomainen henkilö tai valtio oli nimennyt puolustamaan häntä oikeudenkäynnissä, ja tämä edustaja oli tosiasiallisesti puolustanut häntä oikeudenkäynnissä;
3) sen jälkeen, kun päätös oli annettu hänelle tiedoksi ja hänelle oli nimenomaisesti ilmoitettu hänen oikeudestaan uudelleenkäsittelyyn tai muutoksenhakuun, johon hänellä on oikeus osallistua ja joka antaa mahdollisuuden asian ratkaisuperusteiden uudelleentutkimiseen, mukaan lukien uudet todisteet, ja joka voi johtaa alkuperäisen päätöksen kumoamiseen, nimenomaisesti ilmoitti, ettei hän riitauta päätöstä tai ei pyytänyt uudelleenkäsittelyä tai hakenut muutosta määräajassa; tai
4) ei saanut päätöstä tiedoksi henkilökohtaisesti, mutta se annetaan hänelle henkilökohtaisesti tiedoksi viipymättä luovuttamisen jälkeen ja hänelle nimenomaisesti ilmoitetaan hänen oikeudestaan uudelleenkäsittelyyn tai muutoksenhakuun, johon hänellä on oikeus osallistua ja joka antaa mahdollisuuden asian ratkaisuperusteiden uudelleentutkimiseen, mukaan lukien uudet todisteet, ja joka voi johtaa alkuperäisen päätöksen kumoamiseen ja hänelle ilmoitetaan, missä ajassa hänen on pyydettävä uudelleenkäsittelyä tai haettava muutosta.
Muutos toteutettaisiin niin, että rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annettuun lakiin otettaisiin edellä selostetun 2 artiklan mukainen säännös uudeksi 6 a §:ksi poissaolotuomiota koskevasta kieltäytymisperusteesta. Havainnollisuuden vuoksi edellä mainittu 1 kohta jaettaisiin kuitenkin kahteen osaan.
Mainitun 2 artiklan mukaan luovuttamispyynnön perustuessa 4 kohdassa tarkoitettuun ratkaisuun on luovutettavaksi pyydetylle ilmoitettava, missä ajassa hänen on pyydettävä uudelleenkäsittelyä tai haettava muutosta. Vastaava lisäys otettaisiin rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 14 §:ään, jossa säädetään luovuttamispyynnön sisällöstä ja muodosta.
Edelleen poissaolotuomiopuitepäätöksen 2 artiklan mukaan luovutuksen perustuessa edellä selostettuun 4 kohtaan olisi luovuttavaksi pyydetyllä oikeus saada tieto ratkaisusta. Jos hän ei ole aiemmin saanut virallista tietoa häntä koskevasta rikosoikeudellisesta menettelystä, hän voi siinä yhteydessä, kun hän saa tiedon eurooppalaisen pidätysmääräyksen sisällöstä, pyytää jäljennöksen tuomiosta ennen kuin hänet luovutetaan. Pidätysmääräyksen antaneen viranomaisen on toimitettava välittömästi saatuaan tiedon pyynnöstä etsitylle henkilölle jäljennös tuomiosta täytäntöönpanoviranomaisen välityksellä. Etsityn henkilön pyyntö ei saa viivyttää luovuttamismenettelyä eikä viivyttää päätöstä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta. Pyyntö saada jäljennös tuomiosta ei myöskään vaikuta lykkäävästi poliisin velvollisuuteen panna luovuttamispäätös täytäntöön siten kuin rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetussa laissa säädetään.
Tuomio toimitetaan asianomaiselle henkilölle ainoastaan informaatiotarkoituksessa, eikä sitä saa pitää virallisena tuomion tiedoksi antamisena eikä uudelleenkäsittelypyyntöön tai muutoksenhakuun sovellettavaa määräaikaa saa laskea alkavaksi siitä. Rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain uudeksi 21 a §:ksi otettaisiin informointia koskeva sääntely.
Puitepäätöksessä ei säädetä informaatiotarkoituksessa toimitettavan tuomion kääntämisestä asianomaisen henkilön ymmärtämälle kielelle. Puitepäätöksen johdannon mukaan jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten olisi tarvittaessa neuvoteltava keskenään tarpeesta ja olemassa olevista mahdollisuuksista toimittaa henkilölle tuomion tai sen olennaisten osien käännös kyseisen henkilön ymmärtämällä kielellä.
Artiklassa on lisäksi eräitä määräyksiä luovutuksen jälkeisestä vapaudenmenetyksen tuomioistuintutkinnasta ja uudelleen käsittelyn tai muutoksenhaun järjestämisestä luovutusta pyytäneessä valtiossa, kun henkilö on luovutettu edellä 4 kohdassa tarkoitetun tuomion perusteella. Koska Suomen lainsäädännön mukaan ei voida mainitunlaista tuomiota antaa eikä siten pyytää luovuttamista tällaisessa tapauksessa, lainsäädäntömuutoksiin ei ole tältä osin tarvetta.
Eurooppalaista pidätysmääräystä koskevaa puitepäätöstä on muutettu myös niin, että siitä on poistettu poissaolotuomiota koskeva ehto. Siksi edellä selostettu rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 9 § kumottaisiin.
Poissaolotuomiopuitepäätöksen 3 artiklan mukaan sakkopuitepäätöstä muutettiin poissaolotuomiota koskevien kieltäytymisperusteiden osalta vastaavalla tavalla kuin eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä annettua puitepäätöstä lukuun ottamatta edellä selostettua 4 kohtaa. Lisäksi kieltäytymisperustetta ei ole käsillä, jos asianomainen henkilö sen jälkeen, kun hänelle oli nimenomaisesti ilmoitettu asian käsittelystä ja mahdollisuudesta olla oikeudenkäynnissä henkilökohtaisesti läsnä, nimenomaisesti ilmoitti luopuvansa oikeudesta suulliseen käsittelyyn tai on nimenomaisesti ilmoittanut, ettei hän riitauta asiaa.
Artikla saatettaisiin kansallisesti voimaan niin, että vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 1 §:ään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan poissaolotuomiopuitepäätöksen 3 artikla on lakina noudatettava. Artikla on niin yksityiskohtainen, että sitä voidaan soveltaa suoraan.
Poissaolotuomiopuitepäätöksen 4 artiklan mukaan konfiskaatiopuitepäätöstä muutettiin poissaolotuomiota koskevien kieltäytymisperusteiden osalta vastaavalla tavalla kuin eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä annettua puitepäätöstä lukuun ottamatta edellä selostettua 4 kohtaa. Muutos toteutettaisiin kansallisesti niin, että saatettu vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 1 §:ään otettaisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan poissaolotuomiopuitepäätöksen 4 artikla on lakina noudatettava. Artikla on niin yksityiskohtainen, että sitä voidaan soveltaa suoraan.
Kieltäytymisperusteiden soveltamista harkittaessa olisi pidettävä silmällä nimenomaan oikeudenkäyntiä ensimmäisessä oikeusasteessa. Jos ensimmäisessä oikeusasteessa on järjestetty suullinen käsittely, jossa vastaaja on ollut läsnä, ei kieltäytymisperustetta muodostaisi yksin se, että muutoksenhakuasteessa asia on käsitelty kirjallisessa menettelyssä tai vastaajan poissa ollessa.
Kuten edellä on todettu, tavoitteena on parantaa rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevien henkilöiden prosessuaalisia oikeuksia, helpottaa oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa ja edistää oikeudellisten päätösten vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä. Harkittaessa edellä mainittujen kieltäytymisperusteiden soveltamista olisi siksi kiinnitettävä huomiota muun ohessa siihen, onko poissaolotuomioon johtanut menettely ollut toisessa jäsenvaltiossa oikeudenmukainen.
Esityksellä ei ole merkityksellisiä taloudellisia tai organisatorisia vaikutuksia.
Edellä ROL 5 a luvun mukaisessa menettelyssä ratkaistut asiat eivät aina johtaisi luovuttamiseen toisesta jäsenvaltiosta Suomeen. Luovuttamiseen suostuminen riippuisi siitä, miten jäsenvaltio saattaa puitepäätöksen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja, jos kieltäytymisperuste olisi harkinnanvarainen, katsotaanko toisessa jäsenvaltiossa olevan luovutukselle olevan este.
Luovuttaminen rangaistuksen täytäntöönpanoa varten edellyttää, että rangaistus on vähintään neljä kuukautta vankeutta. Siten luovuttamismahdollisuus poistuisi ROL 5 a luvun mukaisessa menettelyssä langetetun 4—9 kuukauden pituisen vankeusrangaistuksen osalta. Tällaisten tuomioiden perusteella Suomen viranomaiset eivät käytännössä tee luovuttamispyyntöjä, koska täytäntöönpanovaltion olisi asetettava ehto siitä, että henkilöllä on oikeus asian uudelleen käsittelyyn Suomessa. Jos muutoksenhakuaika on kulunut umpeen, kuten säännönmukaisesti on tapahtunut, ei tuomitulla ole Suomen lain mukaan oikeutta uudelleenkäsittelyyn.
Uudistus ei vaikuta ROL 8 luvun 11 tai 12 §:n nojalla ratkaistuun asioihin, koska pykälissä säädetty menettely ei muodosta kieltäytymisperustetta. Rangaistusmääräys- tai rikesakkomenettelyssä ei voida määrätä vankeusrangaistusta.
Sakkopuitepäätöksen muutoksella ja sen johdosta tapahtuvalla kansallisen lain muutoksella ei ole vaikutusta Suomen viranomaisen mahdollisuuteen saada taloudellista seuraamusta koskeva päätös tunnustetuksi ja täytäntöön pannuksi toisessa jäsenvaltiossa.
Konfiskaatiopuitepäätöksen muutoksesta seuraa, että menettämisseuraamuksen tuomitseminen ROL 5 a luvun mukaisessa menettelyssä voisi muodostaa kieltäytymisperusteen tunnustaa ja panna päätöstä täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa vastaavalla tavalla kuin edellä on todettu luovuttamisen osalta. Uudistuksella ei olisi mainittavaa vaikutusta, koska Suomen viranomaiset eivät käytännössä pyydä tällaisten päätösten täytäntöönpanoa toisessa jäsenvaltiossa. ROL 8 luvun 11 tai 12 §:ssä tarkoitetussa menettelyssä annettu tuomio olisi edelleen täytäntöönpantavissa toisessa jäsenvaltiossa. Rangaistusmääräysmenettelyssä määrätty menettämisseuraamus ei edelleenkään kuuluisi konfiskaatiopuitepäätöksen soveltamisalaan.
Poissaolotuomioita koskeva puitepäätösehdotus on saatettu eduskunnan tietoon valtioneuvoston kirjelmällä U 2/2008 vp. Eduskunnan lakivaliokunta on antanut kirjelmän johdosta lausunnon LaVL 2/2008 vp, jonka mukaisesti suuri valiokunta on yhtynyt valtioneuvoston kantaan.
Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä. Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunnot sisäasiainministeriöltä, Oikeusrekisterikeskukselta, Poliisihallitukselta, Rikosseuraamuslaitokselta, Valtakunnansyyttäjänvirastolta, Helsingin, Oulun, Pirkanmaan ja Pohjois-Savon käräjäoikeuksilta, Helsingin ja Pirkanmaan syyttäjänvirastoilta, Suomen Asianajajaliitolta, Suomen Tuomariliitolta sekä professoreilta Dan Frände ja Kimmo Nuotio. Lisäksi korkeimmalle oikeudelle varattiin tilaisuus antaa lausunto.
Lausuntoja annettiin kolmetoista. Lausunnoissa yleisesti puollettiin esitystä tai todettiin, ettei lausunnonantajalla ole huomauttamista esityksen johdosta. Lausunnot on otettu asian jatkovalmistelussa huomioon.
Poissaolotuomiopuitepäätöksen 5 ja 6 artikla koskevat sellaisia jaksossa 1 mainittuja puitepäätöksiä, joita ei ole kansallisesti saatettu voimaan. Poissaolopuitepäätöksen edellyttämät täytäntöönpanotoimet tehdään samassa yhteydessä, kun mainitut puitepäätökset saatetaan kansallisesti voimaan muiltakin osin. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tällä vaalikaudella.
Poissaolotuomiopuitepäätöksen 8 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet puitepäätöksen säännösten noudattamiseksi 28 päivänä maaliskuuta 2011 mennessä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että lait tulevat voimaan 28 päivänä maaliskuuta 2011.
Jos jäsenvaltio poissaolotuomiopuitepäätöksen 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti on ilmoittanut tämän puitepäätöksen tekemisen yhteydessä, että sillä on painavia syitä olettaa, ettei se voi noudattaa puitepäätöksen säännöksiä 1 kohdassa tarkoitettuun päivämäärään mennessä, tätä puitepäätöstä sovelletaan viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2014 kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tekemien päätösten tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon.
Italia on tehnyt 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen siitä, että se haluaa hyödyntää kohdassa tarjottua mahdollisuutta (EUVL N:o L 97, 16.4.2009, s. 26). Tämän vuoksi Italian viranomaisten tekemiin pyyntöihin, jotka tulevat vireille ennen 1 päivänä tammikuuta 2014, sovellettaisiin nyt voimassa olevia säännöksiä.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1.
Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain (1286/2003) 9 §,
muutetaan 14 §:n 1 momentin 6 kohta ja
lisätään lakiin uusi 6 a ja 21 a § seuraavasti:
6 a §Poissaolotuomiota koskeva kieltäytymisperuste
Luovuttamisesta voidaan kieltäytyä, jos pyyntö koskee sellaisen vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa, joka on tuomittu vastaajan ollessa poissa asian käsittelystä.
Luovuttamiseen kuitenkin suostutaan, jos luovutettavaksi pyydetty:
1) oli asianmukaiseen aikaan saanut haasteen henkilökohtaisesti tiedoksi ja siten saanut tiedon tuomioon johtaneen tuomioistuinkäsittelyn ajankohdasta ja paikasta ja hänelle oli ilmoitettu, että asia voidaan ratkaista, vaikka hän jää pois tuomioistuinkäsittelystä;
2) oli muilla keinoin tosiasiallisesti saanut virallisen tiedon kyseisen tuomioistuinkäsittelyn ajankohdasta ja paikasta siten, että voidaan kiistattomasti todeta, että hän oli tietoinen tuomioistuinkäsittelystä, ja hänelle oli ilmoitettu, että asia voidaan ratkaista, vaikka hän jää pois tuomioistuinkäsittelystä;
3) oli oikeudenkäynnistä tietoisena valtuuttanut oikeudenkäyntiavustajan, jonka joko hän tai valtio oli nimennyt puolustamaan häntä oikeudenkäynnissä, ja tämä edustaja oli tosiasiallisesti puolustanut häntä oikeudenkäynnissä;
4) nimenomaisesti ilmoitti, ettei hän riitauta tuomiota, tai ei pyytänyt uudelleenkäsittelyä tai ei hakenut muutosta määräajassa sen jälkeen, kun tuomio oli annettu hänelle tiedoksi, ja hänelle oli nimenomaisesti ilmoitettu hänen oikeudestaan uudelleen käsittelyyn tai muutoksenhakuun; edellytyksenä on tällöin myös, että hänellä olisi ollut oikeus osallistua uudelleenkäsittelyyn tai muutoksenhakuun, asian ratkaisuperusteet olisi voitu tutkia uudestaan, olisi voitu ottaa vastaan uusia todisteita ja uudelleenkäsittely tai muutoksenhaku olisi voinut johtaa alkuperäisen tuomion kumoamiseen; taikka
5) ei saanut tuomiota tiedoksi henkilökohtaisesti, mutta se annetaan hänelle henkilökohtaisesti tiedoksi viipymättä luovuttamisen jälkeen ja hänelle nimenomaisesti ilmoitetaan hänen oikeudestaan uudelleenkäsittelyyn tai muutoksenhakuun ja siitä, missä ajassa hänen on pyydettävä uudelleenkäsittelyä tai haettava muutosta; edellytyksenä on tällöin myös, että hänellä on oikeus osallistua uudelleenkäsittelyyn tai muutoksenhakuun, asian ratkaisuperusteet voidaan tutkia uudestaan, uusia todisteita voidaan ottaa vastaan ja uudelleenkäsittely tai muutoksenhaku voi johtaa alkuperäisen tuomion kumoamiseen.
14 §Pyynnön sisältö ja muoto
Kiinniottamista ja luovuttamista koskevan pyynnön tulee sisältää seuraavat tiedot:
6) pyynnön esittäneen jäsenvaltion laissa rikoksesta säädetty rangaistusasteikko tai jos kyseessä on lopullinen tuomio, määrätty rangaistus ja, jos luovuttamista pyydetään 6 a §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun tuomion perusteella, missä ajassa luovutettavaksi pyydetyn on vaadittava uudelleen käsittelyä tai haettava muutosta;
21 a §
Oikeus saada tieto poissaolotuomiosta
Jos luovuttamispyyntö perustuu 6 a §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun tuomioon, eikä luovutettavaksi pyydetty ole aiemmin saanut virallista tietoa häntä koskevasta rikosoikeudellisesta menettelystä, hän voi siinä yhteydessä, kun hän saa tiedon luovuttamispyynnön sisällöstä, pyytää jäljennöksen tuomiosta ennen kuin hänet luovutetaan. Luovuttamispyynnön esittäneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi saatuaan tiedon pyynnöstä toimitettava luovutettavaksi pyydetylle jäljennös tuomiosta tämän lain nojalla toimivaltaisen viranomaisen välityksellä.
Pyyntö saada jäljennös tuomiosta ei saa viivyttää luovuttamismenettelyä eikä luovuttamista koskevan päätöksen tekemistä. Tuomio toimitetaan ainoastaan informaatiotarkoituksessa, eikä sitä saa pitää virallisena tuomion tiedoksi antamisena eikä uudelleenkäsittelypyyntöön tai muutoksenhakuun sovellettavaa määräaikaa saa laskea alkavaksi siitä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain voimaan tullessa vireillä oleviin kiinniottamista ja luovuttamista koskeviin asioihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Myös lain voimaan tulon jälkeen mutta ennen 1 päivää tammikuuta 2014 vireille tuleviin Italian viranomaisen tekemiin kiinniottamista ja luovuttamista koskeviin pyyntöihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
2.
Laki vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain (231/2007) 1 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
1 §Puitepäätöksen täytäntöönpano
Brysselissä 26 päivänä helmikuuta 2009 puitepäätösten 2002/584/YOS, 2005/214/YOS, 2006/783/YOS, 2008/909/YOS ja 2008/947/YOS muuttamisesta henkilöiden prosessuaalisten oikeuksien parantamiseksi sekä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisen edistämiseksi sellaisten päätösten osalta, jotka on tehty vastaajan ollessa poissa oikeudenkäynnistä, tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2009/299/YOS 3 artikla on lakina noudatettava.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain voimaan tullessa vireillä oleviin päätösten täytäntöönpanoa koskeviin asioihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Myös lain voimaan tulon jälkeen mutta ennen 1 päivä tammikuuta 2014 täytäntöönpantavaksi toimitettuun Italian viranomaisen tekemään päätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
3.
Laki vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain (222/2008) 1 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti.
1 §.Puitepäätöksen täytäntöönpano
Brysselissä 26 päivänä helmikuuta 2009 puitepäätösten 2002/584/YOS, 2005/214/YOS, 2006/783/YOS, 2008/909/YOS ja 2008/947/YOS muuttamisesta henkilöiden prosessuaalisten oikeuksien parantamiseksi sekä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisen edistämiseksi sellaisten päätösten osalta, jotka on tehty vastaajan ollessa poissa oikeudenkäynnistä, tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2009/299/YOS 4 artikla on lakina noudatettava.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain voimaan tullessa vireillä oleviin päätösten täytäntöönpanoa koskeviin asioihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Myös lain voimaan tulon jälkeen mutta ennen 1 päivä tammikuuta 2014 täytäntöönpantavaksi toimitettuun Italian viranomaisen tekemään päätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2010
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Oikeusministeri
Tuija Brax