Siirry esitykseen
HE 270/2009
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia väliaikaisesti siten, että tiettyjä luottolaitosten niin sanottujen järjestämättömien saamisten maksamatta olevia korkoja ei luettaisi veronalaiseksi tuloksi verovuosilta 2009 ja 2010 toimitettavissa verotuksissa.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa.
Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968), jäljempänä elinkeinoverolaki, 19 §:ään vuonna 2007 väliaikaisesti lisätyn 3 momentin mukaan luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (121/2007) tarkoitetun luottolaitoksen veronalaiseksi tuloksi ei luettu verovuosilta 2007 ja 2008 toimitettavissa verotuksissa maksamatta olevia korkoja saamisista, joiden pääoma oli merkittävä silloisen Rahoitustarkastuksen, nykyisen Finanssivalvonnan, antaman standardin mukaan järjestämättömiksi ja joiden korkoja luottolaitos ei saanut Rahoitustarkastuksen standardin mukaan kirjata tilinpäätöksessä tuotoksi. Vastaavansisältöinen väliaikaisesti sovellettava säännös lisättiin lakiin ensimmäisen kerran vuonna 1993, ja sitä oli mahdollista soveltaa tietyin edellytyksin jo vuodelta 1991 toimitettavassa verotuksessa. Väliaikaisesti lisätty 3 momentti oli voimassa 31 päivään joulukuuta 2008.
Edellä selostettu järjestämättömien saamisten korkojen tulouttamista koskeva säännös liittyi arvonalentumistappioiden määrittämisessä meneillään olleeseen siirtymäaikaan. Siirtymäaikana sovelletun Rahoitustarkastuksen standardin 3.1 Tilinpäätös ja toimintakertomus, luvun 6 kappaleen 146 mukaan arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen tilikauden tuotoksi ei saanut kirjata maksamattomia korkoja lainoista ja muista saamisista silloin, kun arvon alentumisen arvioinnissa ei käytetty diskonttausmenetelmää. Arvon alentumisen arvioinnissa ei käytetty diskonttausmenetelmää niin sanottujen järjestämättömien saamisten kohdalla, jotka määritellään Rahoitustarkastuksen standardissa RA4.6. Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten ilmoittaminen. Standardin mukaan saamisen pääoma oli merkittävä järjestämättömäksi, jos sen korko taikka pääoma tai sen osa oli ollut erääntyneenä ja maksamatta 90 päivää.
Vuodesta 2009 lähtien kaikkien luottolaitosten on tullut noudattaa IAS 39 -standardiin perustuvaa korkojen kirjaamistapaa. IAS 39 -standardin mukaan rahoitusvaroihin kuuluvalle erälle kirjataan laskennallista korkotuottoa, vaikka erän kirjanpitoarvoa olisi jouduttu alentamaan arvonalentumistappion vuoksi. Tällöin korkotuotto kirjataan sen korkokannan perusteella, jolla vastaiset rahavirrat on diskontattu arvonalentumistappion määräämistä varten.
Siirtymäaikana tulouttamatta jääneet, maksamatta olevat korot tuloutuisivat verotettavaksi tuloksi ilman erillistä säännöstä verovuonna 2009. Siirtymäaikana tulouttamatta jääneisiin korkoihin edelleen liittyvien järjestelyiden vuoksi elinkeinoverolain 19 §:ään ehdotetaan lisättäväksi väliaikaisesti 3 momentti, joka olisi voimassa verovuoden 2010 loppuun. Säännös poikkeaisi aikaisemmin voimassa olleista väliaikaisista säännöksistä siten, että veronalaista tuloa eivät olisi korot saamisista, joiden pääoma tuli merkitä siirtymäkauden aikana sovelletun Rahoitustarkastuksen standardin mukaan järjestämättömäksi ja joiden korkoja luottolaitos ei siirtymäaikana saanut Rahoitustarkastuksen standardin mukaan merkitä tilinpäätöksessä tuotoksi. Ehdotettu 19 §:n 3 momentti koskisi siten vain edelleen maksamatta ja tilinpäätöksessä tuotoksi merkitsemättä olevia korkoja, joita ei siirtymäkauden aikana saanut merkitä tuotoksi ja joiden menetys ei vielä ole lopullinen.
Saatujen tietojen mukaan siirtymäkauden aikana tulouttamatta jääneiden ja edelleen maksamatta olevien korkojen määrä on arviolta noin 10 miljoonaa euroa. Yhteisöveron määrä tästä on 2,6 miljoonaa euroa. Edellä mainittujen korkojen tuloksi lukematta jättäminen merkitsee lähinnä niiden veronalaisuuden lykkääntymistä. Osa koroista jäänee kuitenkin lopullisesti saamatta.
Jos järjestämättömien saamisten korot olisi luettu veronalaisiksi sinä verovuonna, jona ne oli Rahoitustarkastuksen standardin mukaan jätetty kirjaamatta kirjanpidossa, luottolaitoksilla olisi tai olisi ollut oikeus oikaista verotettavaa tuloaan sinä verovuonna, jona korkomenetys todetaan lopulliseksi. Esityksellä on tältä osin vaikutusta tulon jaksottamiseen. Kokonaisuudessaan esityksen vaikutus veron tuottoon on hyvin vähäinen.
Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Asiaa valmisteltaessa on kuultu Finanssivalvontaa, Verohallintoa ja Finanssialan Keskusliitto r.y:tä.
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan ensi tilassa.
Lakia sovellettaisiin verovuosilta 2009 ja 2010 toimitettavissa verotuksissa.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360/1968) 19 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 859/1981 ja 1077/2008, väliaikaisesti uusi 3 momentti seuraavasti:
19 §Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun luottolaitoksen veronalaiseksi tuloksi ei verovuosina 2009 ja 2010 toimitettavissa verotuksissa lueta maksamatta olevia ja tilinpäätöksessä tuotoksi merkitsemättä olevia korkoja sellaisista saamisista, joiden pääoma oli merkittävä Rahoitustarkastuksen standardin mukaan järjestämättömäksi ja joiden korkoja luottolaitos ei ennen vuotta 2009 meneillä olleen siirtymäkauden aikana saanut merkitä eikä merkinnyt Rahoitustarkastuksen standardin mukaan tilinpäätöksessä tuotoksi.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja se on voimassa 31 päivään joulukuuta 2010.
Lakia sovelletaan verovuosilta 2009 ja 2010 toimitettavissa verotuksissa.
Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Valtiovarainministeri
Jyrki Katainen