Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 35/2009
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verkkotunnuslain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verkkotunnuslakia sen soveltamiskäytännössä saatujen kokemusten perusteella.

Esityksessä ehdotetaan pidennettävän verkkotunnuksen voimassaoloaikaa ja lyhennettävän käytöstä poistetun verkkotunnuksen niin sanottua karenssiaikaa. Lisäksi lakiin tehtäisiin eräitä muita pieniä, lähinnä teknisluonteisia tarkennuksia. Muutokset ovat vähäisiä, mutta verkkotunnushallinnon kannalta tarpeellisia. Ne helpottavat suomalaisen verkkotunnuksen käyttämistä ja lisäävät sen kiinnostavuutta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa.


perustelut

1 Nykytila

Verkkotunnuslaki (228/2003) tuli voimaan 1 päivänä syyskuuta 2003. Lain tarkoituksena on edistää tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamista tietoverkossa ja parantaa suomalaisten verkkotunnusten saatavuutta. Lailla pyritään turvaamaan kaikille suomalaisille internetin käyttäjille mahdollisuus suomalaiseen verkkotunnukseen. Suomalaista fi–juurta ylläpitää Viestintävirasto.

Laki sisältää muun muassa verkkotunnuksen muotoa koskevia säännöksiä, säännöksiä verkkotunnuksen hakemisesta ja myöntämisestä sekä säännöksiä, jotka koskevat verkkotunnuksen muuttamista, siirtämistä, uudistamista tai irtisanomista. Laissa on myös säännökset verkkotunnuksen määräaikaisesta sulkemisesta tai sen peruuttamisesta ongelmatilanteissa. Lisäksi laissa säädetään verkkotunnuksen haltijan, verkkotunnuspalvelun tarjoajan sekä Viestintäviraston velvollisuuksista.

Verkkotunnus on verkkotunnuslain 7 §:n mukaan voimassa enintään kolme vuotta, mutta se voidaan uudistaa rajattoman monta kertaa. Verkkotunnuksen haltija voi 9 §:n 1 momentin mukaan uudistaa tunnuksen ilmoittamalla asiasta Viestintävirastolle sekä suorittamalla siitä maksun, joka määräytyy valtion maksuperustelain mukaan.

Viestintävirasto muistuttaa verkkotunnuksen haltijaa verkkotunnuksen uudistamismahdollisuudesta viimeistään kaksi kuukautta ennen tunnuksen voimassaolon lakkaamista. Verkkotunnuksen voimassaolo lakkaa ja Viestintävirasto poistaa sen fi–juuresta, jos tunnuksen haltija ei ole määräpäivään mennessä ryhtynyt toimiin verkkotunnuksen uudistamiseksi.

Verkkotunnuksen haltija voi 10 §:n mukaan myös itse irtisanoa verkkotunnuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti Viestintävirastolle.

Viestintävirasto voi myöntää lakanneen tai irtisanotun verkkotunnuksen uudelle hakijalle aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisen voimaantulosta.

Verkkotunnuslain 8 §:n mukaan verkkotunnuksen haltija voi hakea verkkotunnuksen muutosta Viestintävirastolta. Viestintävirasto voi myöntää vapautuneen verkkotunnuksen uudelle hakijalle aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua määräajan päättymisestä. Käytännössä verkkotunnuksen haltija voi yhtä hyvin myös irtisanoa verkkotunnuksen ja samalla hakea uutta.

Viestintävirasto voi puuttua verkkotunnuksen käyttöön verkkotunnuksen voimassaoloaikana vain tietyissä, laissa luetelluissa poikkeustapauksissa. Viestintävirastolla on käytettävissään kaksi puuttumistapaa, verkkotunnuksen sulkeminen ja verkkotunnuksen peruuttaminen. Näistä kahdesta verkkotunnuksen sulkeminen on määräaikainen toimenpide, kun taas verkkotunnuksen peruuttaminen merkitsee lopullista puuttumista verkkotunnuksen käyttämismahdollisuuksiin.

Verkkotunnuslain 11 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan Viestintävirasto voi sulkea verkkotunnuksen muun muassa, jos tunnusta varten ei ole toimintakuntoisia nimipalvelimia, eikä puutetta ole Viestintäviraston kehotuksesta huolimatta korjattu.

Verkkotunnuslain 12 §:n mukaan Viestintävirasto voi peruuttaa verkkotunnuksen muun muassa, jos tunnuksen haltijaa ei enää ole olemassa tai, jos tunnus on ollut toimimattomien nimipalvelimien takia suljettuna vähintään kuukauden, eikä puutetta ole tämän jälkeen korjattu kuukauden kuluessa Viestintäviraston antamasta kehotuksesta.

Verkkotunnuslain 12 §:n 2 momentin mukaan Viestintävirasto voi myöntää peruutetun verkkotunnuksen uudelle hakijalle aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua peruutuksesta.

Kansallisessa fi–juuressa on tällä hetkellä rekisteröityjä verkkotunnuksia hieman yli 200 000. Suomalainen verkkotunnusjärjestelmä toimii sujuvasti ja luotettavasti. Se tarjoaa turvallisen ja kilpailukykyisen vaihtoehdon kansainvälisille verkkotunnuksille.

2 Ehdotetut muutokset

2.1 Voimassaoloaika

Verkkotunnuksen voimassaoloaikaa ehdotetaan pidennettävän. Esityksessä ehdotetaan, että lain 7 §:n 1 momenttia muutettaisiin siten, että verkkotunnus olisi jatkossa voimassa viisi vuotta nykyisen kolmen vuoden sijaan. Voimassaoloajan pidennys koskisi sekä verkkotunnuksen myöntämistä että tunnuksen uudistamista.

2.2 Verkkotunnuksen muuttaminen

Verkkotunnuslain 8 §:n 1 momentin mukaan verkkotunnuksen haltija voi hakea verkkotunnuksen muutosta Viestintävirastolta. Tätä mahdollisuutta ei ole käytännössä juurikaan hyödynnetty, koska verkkotunnuksen haltijan kannalta samaan lopputulokseen päästään irtisanomalla verkkotunnus ja hakemalla uutta.

Esityksessä ehdotetaan, että lain 8 §:n 1 momentti kumottaisiin tarpeettomana ja pykälän otsikko korjattaisiin koskemaan vain verkkotunnuksen siirtoa.

2.3 Karenssiaika

Irtisanottua, peruutettua tai muuten käytöstä poistettua verkkotunnusta ei saa ottaa uudelleen käyttöön ennen kuin irtisanomisesta, peruutuksesta tai verkkotunnuksen voimassaolon lakkaamisesta on kulunut kolme kuukautta.

Esityksessä ehdotetaan, että tämä verkkotunnuslain 9, 10 ja 12 §:ssä tarkoitettu karenssiaika lyhennettäisiin kuukauden mittaiseksi.

2.4 Nimipalvelimet

Toimivat nimipalvelimet ovat tekninen edellytys verkkotunnuksen toiminnalle. Ilman nimipalvelimia verkkotunnuksen ilmoittamassa osoitteessa toimivia verkkosivuja ei löydy, eivätkä sähköpostiosoitteet toimi.

Toimivat nimipalvelimet ovat verkkotunnuslain 4 a §:n mukaan edellytys myös verkkotunnushakemuksen käsittelylle. Ilman niitä verkkotunnushakemus raukeaa.

Voimassaolevan lain mukaan toimimattomat nimipalvelimet johtavat ensin verkkotunnuksen sulkemiseen ja vasta sitten sen peruuttamiseen. Viestintäviraston on ensin kehotettava verkkotunnuksen haltijaa korjaamaan nimipalvelimet toimintakuntoisiksi ja se voi sulkea verkkotunnuksen vasta tämän kehotuksen lähetettyään. Kun tunnus on ollut vähintään kuukauden suljettuna, Viestintäviraston on lähetettävä uusi kehotus. Verkkotunnuksen lopullinen peruuttamispäätös voidaan tehdä vasta kuukauden kuluttua tästä toisesta kehotuksesta.

Esityksessä ehdotetaan, että tätä menettelyä kevennettäisiin siten, että verkkotunnuksen sulkemismenettelystä luovuttaisiin. Lain 11 §:n 1 momentin 2 kohta kumottaisiin ja asiasta säädettäisiin jatkossa yksinomaan 12 §:n 1 momentin 7 kohdassa.

2.5 Verkkotunnuksen peruuttaminen

Esityksessä ehdotetaan, että lain 12 §:n 1 momentin 6 kohtaa muutettaisiin.

Lain soveltamiskäytännössä on tullut vastaan tilanteita, joissa verkkotunnuksen hakijana esiintynyttä oikeushenkilöä ei ole syystä tai toisesta koskaan syntynytkään. Näiden tilanteiden kattamiseksi ehdotetaan pykälän sanamuotoa muutettavan sellaiseksi, että Viestintävirasto voisi peruuttaa verkkotunnuksen myös, jos tunnuksen haltijana esiintyvää yritystä tai yhteisöä ei ole muodostettukaan odotetulla tavalla. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun verkkotunnus rekisteröidään yhteisölle, joka on sittemmin poistettu patentti- ja rekisterihallituksen rekisteristä. Säännöstä voitaisiin soveltaa myös, jos yhteisön rekisteröintiprosessia patentti- ja rekisterihallituksessa ei ole aloitettu taikka saatettu loppuun luvatusti.

2.6 Lakitekniset muutosehdotukset

Esityksessä ehdotetaan lisäksi korjattavan 8 §:n 2 momentissa ja 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa olevat viittaukset lain 5 §:ään, jotka ovat virheellisiä. Oikea viittaussäännös olisi lain 4 a §. Muutos on yksinomaan lakitekninen.

Lain 17 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan Viestintäviraston tehtävänä on kehittää verkkotunnusrekisteriä. Sanamuoto on harhaanjohtava, koska viraston kehittämistoimenpiteet kohdistuvat verkkotunnusjärjestelmään kokonaisuutena, ei yksinomaan verkkotunnusten ylläpidossa tarvittaviin rekistereihin. Esityksessä ehdotetaan säännöksen sanamuotoa muutettavan siten, että se vastaa paremmin tosiasiallista tarkoitustaan. Asiallisesti muutos ei vaikuttaisi Viestintäviraston tehtäviin.

3 Esityksen vaikutukset

3.1 Yleistä esityksen vaikutuksista

Ehdotetut muutokset verkkotunnuslakiin ovat vähäisiä, mutta verkkotunnushallinnon kannalta tarpeellisia. Ne helpottavat suomalaisen verkkotunnuksen käyttämistä ja lisäävät sen kiinnostavuutta muihin verkkotunnuksiin verrattuna. Hyvin toimiva suomalainen verkkotunnusjärjestelmä luo osaltaan edellytyksiä sananvapauden tehokkaalle käytölle internetissä.

Luotettava ja kilpailukykyinen suomalainen verkkotunnusjärjestelmä vaikuttaa välillisesti positiivisesti myös verkossa palveluitaan tarjoaviin suomalaisiin yrityksiin. Tiettyyn maantieteelliseen alueeseen liittyvä verkkotunnus antaa usein viitteitä siitä lainsäädännöllisestä kehyksestä, jota verkkotunnuksen haltija on velvollinen noudattamaan. Kotimaisen verkkotunnuksen voidaan olettaa lisäävän suomalaisten kuluttajien luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin ja suomalaisten yritysten verkkopalveluihin yleensä.

Ehdotetuilla muutoksilla ei ole välittömiä henkilöstö- tai organisaatiovaikutuksia. Muutokset kuitenkin vähentäisivät tarpeetonta byrokratiaa ja tehostaisivat Viestintäviraston verkkotunnushallintoa.

3.2 Voimassaoloaika

Verkkotunnuksen voimassaoloajan pidentämiselle on Viestintäviraston mukaan ollut kysyntää. Enimmäisajan pidentäminen viiteen vuoteen palvelisi erityisesti tunnettujen tavaramerkkien sekä muiden vakiintuneiden verkkotunnusten haltijoiden tarpeita. Yritysten ohella esimerkiksi julkisen sektorin sähköiset asiointipalvelut saattavat hyötyä verkkotunnuksen pidemmästä pysyvyydestä. Muutos vähentää näissä tapauksissa tarpeetonta byrokratiaa.

Kyseessä on enimmäisaika, joten Viestintävirasto voisi edelleen tarjota esimerkiksi vuoden, kolme tai viisi vuotta voimassaolevia verkkotunnuksia ja siten lisätä palveluvalikoimaansa. Muutos tekisi suomalaisesta verkkotunnuksesta entistä kilpailukykyisemmän ja houkuttelevamman kansainvälisiin verkkotunnuksiin verrattuna.

3.3 Karenssiaika

Kolmen kuukauden pituinen karenssiaika poikkeaa kansainvälisestä käytännöstä. Kansainvälisten vertailututkimusten mukaan useimmilla maatunnusrekisteriä ylläpitävillä palveluntarjoajilla ei ole lainkaan käytössä karenssiaikaa käytöstä poistetuille verkkotunnuksille. Jos sellainen on käytössä, karenssiajan pituus on tyypillisesti enintään yksi kuukausi.

Nykyinen kolmen kuukauden karenssiaika pitää käyttämättömät verkkotunnukset tarpeettoman kauan poissa saatavilta. Ehdotettu muutos yhtenäistäisi verkkotunnuksen käytöstä poistoa koskevat toimintaperiaatteet samanlaiseksi kuin muissa maissa.

Verkkotunnuksen haltijan kannalta kuukautta voidaan pitää riittävän pitkänä aikana, jotta hän ehtii havaita verkkotunnuksensa toimimattomuuden ja reagoida siihen esimerkiksi uusimalla rekisteröintinsä. Verkkotunnuksen teknisessä ylläpidossa käytettävien nimipalvelimien tiedot vanhenevat alle kuukaudessa. Jos karenssiaika on yli kuukauden pituinen, verkkotunnuksen uuden haltijan tietoliikenteen ohjautumisesta verkkotunnuksen edellisen haltijan osoitteeseen ei enää ole vaaraa. Tämä on käyttäjän tietosuojan ja tietoturvan kannalta merkityksellistä.

Kuukauden pituinen karenssiaika on myös riittävän pitkä aika peruutetun verkkotunnuksen siirtämiseksi uudelle haltijalle.

Viestintävirasto on jo voimassa olevan lain aikana omaksunut käytännön, jonka mukaan se muistuttaa verkkotunnuksen haltijaa tunnuksen vanhenemisesta kirjeitse kaksi kuukautta ennen verkkotunnuksen voimassaoloajan päättymistä. Lisäksi verkkotunnuksen haltijaa muistutetaan asiasta kaksi kertaa sähköpostitse. Nämä jo olemassa olevat käytännöt huolehtivat jatkossakin siitä, ettei verkkotunnuksen voimassaoloaika pääty haltijan tietämättä esimerkiksi loma-aikoina.

3.4 Nimipalvelimet

Toimimattomiin nimipalvelimiin liittyvä kaksivaiheinen menettely on tarpeettoman monimutkainen, byrokraattinen ja hidas. Tunnuksen haltijan oikeussuojan kannalta riittäisi menettely, jossa verkkotunnus voitaisiin peruuttaa silloin, jos Viestintäviraston kehotusta nimipalvelimista ei ole määräajassa noudatettu. Verkkotunnuksen sulkemismenettelystä voitaisiin siten hyvin luopua.

Muutos yksinkertaistaisi menettelyä Viestintävirastossa ja ohjaisi viraston henkilöstöresurssit tarkoituksenmukaisempaan käyttöön.

4 Asian valmistelu

Hallituksen esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä.

Esityksestä on pyydetty lausunnot noin 40:ltä viranomaiselta, järjestöltä, yhteisöltä ja asiantuntijalta. Lausuntokierroksen ajan esitysluonnos on ollut vapaasti kommentoitavissa myös ministeriön verkkosivujen kautta.

Lausunnonantajat ovat yksimielisesti kannattaneet esitystä ja esittäneet siihen vain harvoja parannusehdotuksia. Muutosehdotukset on kaikki otettu huomioon esityksen jatkovalmistelussa.

Verkkotunnuksen voimassaoloajan pidennys kolmesta viiteen vuoteen koski lausuntokierrosversion mukaan vain ensimmäisen kerran tapahtuvaa verkkotunnuksen myöntämistä. Lausuntopalautteen johdosta esitystä on muutettu siten, että voimassaoloaika pitenisi viiteen vuoteen myös silloin, kun on kyse jo myönnetyn verkkotunnuksen uudistamisesta.

Esityksen jatkovalmistelussa on arvioitu tarkemmin myös muutosehdotusten välillisiä yritysvaikutuksia.

Muut lausuntokierroksen johdosta tehdyt muutokset ovat olleet lähinnä lakiteknisiä.

5 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty. Pykälän 2 momentissa on tavanomainen säännös mahdollisuudesta ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin ennen lain voimaantuloa.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki verkkotunnuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 13 päivänä maaliskuuta 2003 annetun verkkotunnuslain (228/2003) 8 §:n 1 momentti ja 11 §:n 1 momentin 2 kohta sekä

muutetaan 7 §:n 1 momentti, 8 §:n otsikko ja 2 momentti, 9 §:n 1 ja 3 momentti, 10 §:n 2 momentti, 12 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohta ja 2 momentti, 13 §:n 1 kohta sekä 17 §:n 1 momentin 3 kohta seuraavasti:

7 §
Verkkotunnuksen myöntäminen

Viestintäviraston on myönnettävä verkkotunnus, jos hakemus täyttää verkkotunnuksen hakijaa, muotoa ja sisältöä koskevat vaatimukset. Verkkotunnus on voimassa enintään viisi vuotta kerrallaan.


8 §
Verkkotunnuksen siirto

Verkkotunnus voidaan siirtää toiselle. Siirto tulee voimaan, kun siirron saaja on tehnyt sitä koskevan hakemuksen 4 a §:n mukaisesti ja verkkotunnuksen haltija on antanut suostumuksensa siirtoon. Siirtoa koskevaa hakemusta ei ratkaista, jos verkkotunnuksen peruuttamista tai sulkemista koskeva asia on vireillä Viestintävirastossa.


9 §
Verkkotunnuksen uudistaminen

Verkkotunnuksen haltija voi uudistaa tunnuksen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan ilmoittamalla asiasta Viestintävirastolle sekä suorittamalla siitä maksun, joka määräytyy valtion maksuperustelain mukaan. Viestintävirasto lähettää ilmoituksen uudistamismahdollisuudesta tunnuksen haltijalle kirjeellä sille ilmoitettuun osoitteeseen viimeistään kaksi kuukautta ennen tunnuksen voimassaolon lakkaamista.


Viestintävirasto voi myöntää lakanneen verkkotunnuksen uudelle hakijalle aikaisintaan kuukauden kuluttua voimassaolon lakkaamisesta.

10 §
Verkkotunnuksen irtisanominen

Viestintävirasto voi myöntää irtisanotun verkkotunnuksen uudelle hakijalle aikaisintaan kuukauden kuluttua irtisanomisen voimaantulosta.

12 §
Verkkotunnuksen peruuttaminen

Viestintävirasto voi peruuttaa verkkotunnuksen, jos:


6) tunnuksen haltijaa ei ole enää olemassa tai tunnuksen haltijaksi ilmoitettua oikeushenkilöä ei ole koskaan muodostettukaan;

7) tunnusta varten ei ole toimintakuntoisia nimipalvelimia tai tunnukseen liittyvä verkkotekniikka on muutoin jatkuvasti tai olennaisesti Viestintäviraston teknisten määräysten vastaista, eikä puutetta ole korjattu kuukauden kuluessa Viestintäviraston antamasta kehotuksesta;


Viestintävirasto voi myöntää peruutetun verkkotunnuksen uudelle hakijalle aikaisintaan kuukauden kuluttua peruutuksesta. Sen estämättä, mitä edellä tässä momentissa säädetään, Viestintävirasto voi hakemuksesta siirtää edellä 1 momentin 2–4 kohdan nojalla peruutetun tunnuksen peruuttamista pyytäneelle tässä laissa säädetyin edellytyksin.

13 §
Haltijan velvollisuudet

Verkkotunnuksen haltijan on osaltaan:

1) huolehdittava siitä, että tunnusta varten on jatkuvasti olemassa sen käyttämiseen tarvittavat 4 a §:n 2 momentissa tarkoitetut tekniset määritykset;


17 §
Viestintäviraston tehtävät

Sen lisäksi, mitä muualla tässä laissa säädetään, Viestintäviraston tehtävänä on:

1) valvoa tämän lain ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamista;

2) hallinnoida fi-maatunnusta;

3) kehittää verkkotunnusjärjestelmää;



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2009

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Liikenne- ja viestintäministeri
Suvi Lindén

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.