Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 200/2008
Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Montenegron tasavallan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Luxemburgissa lokakuussa 2007 Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Montenegron tasavallan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen sekä lain sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimus on luonteeltaan jaetun toimivallan sopimus eli niin sanottu sekasopimus, jonka määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltion ja osittain Euroopan yhteisön toimivaltaan.

Sopimuksen tavoitteena on tukea Montenegron pyrkimyksiä demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen lujittamisessa, edistää Montenegron ja koko alueen poliittista, taloudellista ja institutionaalista vakauttamista muun muassa kansalaisyhteiskunnan kehittämisen, alueellisen kaupan integraation sekä eri alojen, varsinkin oikeus- ja sisäasioihin liittyvän yhteistyön kautta; kehittää osapuolten välistä poliittista vuoropuhelua, tukea Montenegron pyrkimyksiä kehittää taloudellista ja kansainvälistä yhteistyötään muun muassa lainsäädäntönsä lähentämisellä yhteisön säännöstöön; tukea Montenegron pyrkimyksiä saattaa päätökseen toimivaan markkinatalouteen siirtyminen sekä kehittää asteittain yhteisön ja Montenegron välinen vapaakauppa-alue.

Sopimuksen johdannossa osapuolet tunnustavat Montenegron aseman mahdollisena Euroopan unionin jäsenehdokkaana Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisesti sillä edellytyksellä, että se täyttää kesäkuussa 1993 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston vahvistamat arviointiperusteet ja panee onnistuneesti täytäntöön tämän sopimuksen määräykset. Sopimuksella parannetaan siten asteittain Montenegron valmiuksia liittyä Euroopan unioniin.

Osapuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön. Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen hyväksymismenettelyjensä päätökseen saattamisesta. Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.


yleisperustelut

1 Johdanto

Euroopan unionin Länsi-Balkan -politiikan perustana on vuonna 1999 käynnistetty vakautus- ja assosiaatioprosessi. Sen tavoitteena on varustaa prosessiin kuuluvat Länsi-Balkanin maat, joita ovat Albania, Bosnia-Hertsegovina, Kosovo*, Kroatia, Makedonia, Montenegro ja Serbia, sellaisilla eurooppalaisiin käytäntöihin ja standardeihin perustuvilla valmiuksilla, joilla ne voivat ylläpitää vakaita demokraattisia instituutioita, varmistaa oikeusvaltion pysyvyyden ja säilyttää avoimen ja vauraan talouden. Vakautus- ja assosiaatioprosessi edellyttää sekä Euroopan unionilta että Länsi-Balkanin mailta pysyvää sitoutumista siihen, että ne pysyvät tiukasti tavoitteessaan integroida alue täydellisesti unioniin ja että ne toteuttavat siihen tarvittavat toimenpiteet.

Vakautus- ja assosiaatioprosessin kulmakivi on kunkin Länsi-Balkanin maan kanssa solmittava vakautus- ja assosiaatiosopimus. Vakautus- ja assosiaatiosopimukset ovat laaja-alaisia jaetun toimivallan sopimuksia, jotka kattavat vapaakaupan lisäksi poliittisen vuoropuhelun ja määräyksiä yhteistyön kehittämisestä useilla eri aloilla. Sopimusten johdantoon on sisällytetty maininta kyseisten maiden asemasta mahdollisina Euroopan unionin jäsenehdokkaina.

Vakautus- ja assosiaatiosopimukset ovat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 310 artiklan nojalla tehtyjä jaetun toimivallan sopimuksia, jotka sisältävät sekä yhteisön että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Vakautus- ja assosiaatiosopimusten kauppapoliittisten määräysten osalta yhteisön toimivalta on yksinomainen. Useimmat muut sopimusten kattamat yhteistyöalat sen sijaan sisältävät myös jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia asioita. Sopimukset edellyttävät siksi sekä yhteisön että jäsenvaltioiden hyväksymistä. Sopimukset ovat pääperiaatteiltaan samantyyppisiä, mutta ne sisältävät tiettyjä maakohtaisia eroja.

* 22 EU-maata tunnustanut Kosovon itsenäisenä valtiona; Suomi tunnusti 7.3.2008

Euroopan yhteisöllä on tällä hetkellä voimassa olevat vakautus- ja assosiaatiosopimukset Kroatian ja Makedonian kanssa. Albanian sopimus allekirjoitettiin kesäkuussa 2006 ja Bosnia-Hertsegovinan sopimus kesäkuussa 2008. Molemmat sopimukset ovat parhaillaan ratifioitavina jäsenmaissa. Suomi hyväksyi Albanian sopimuksen marraskuussa 2007. Serbian sopimus allekirjoitettiin huhtikuussa 2008. Jäsenmaiden hallitukset antavat kuitenkin sopimuksen ratifiointia koskevan esityksen kansallisille parlamenteilleen vasta kun Euroopan unionin neuvosto toteaa yksimielisesti, että Serbia on täydessä yhteistyössä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa.

Montenegron vakautus- ja assosiaatiosopimus allekirjoitettiin Luxemburgissa 15 päivänä lokakuuta 2007. Sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat hyväksyneet sen omien menettelyjensä mukaisesti.

2 Nykytila

2.1 Euroopan yhteisön ja Montenegron väliset sopimus- ja kauppasuhteet

Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen voimaantuloa odotettaessa kauppaa ja siihen liittyviä kysymyksiä koskevat määräykset on pantu täytäntöön Euroopan yhteisön ja Montenegron tasavallan välisellä väliaikaisella sopimuksella kaupasta ja kaupan liitännäistoimenpiteistä, joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008 (EUVL L 345, 28.12.2007, s. 2).

Poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden käyttöönotosta Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuville maille tai siihen yhteydessä oleville maille ja alueille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2000 (EUVL L 240, 23.9.2000, s. 1) ja sen muutosten nojalla säädetyt kauppamyönnytykset pysyvät kuitenkin voimassa niiltä osin, kun ne ovat edullisempia kuin sopimusjärjestelmän myönnytykset.

Euroopan yhteisö on Montenegron tärkein kauppakumppani. Vuonna 2007 tuonnin arvo Montenegrosta Euroopan yhteisön alueelle oli noin 343 miljoonaa euroa. Suurimmat tuoteryhmät olivat maataloustuotteet, koneet ja laitteet sekä tekstiili- ja vaatetusteollisuuden tuotteet. Euroopan yhteisön vienti Montenegroon oli vuonna 2007 arvoltaan noin 672 miljoonaa euroa. Vienti koostui pääasiassa koneista ja laitteista, kuljetusvälineistä ja maataloustuotteista.

Euroopan yhteisön ja Montenegron välillä on voimassa luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamista koskeva sopimus (EUVL L 334, 19.12.2007, s. 26) sekä sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta (EUVL L 334, 19.12.2007, s. 109), jotka tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. Lisäksi Euroopan yhteisön ja Montenegron välillä on kirjeenvaihtona tehty sopimus, joka koskee vakautus- ja assosiaatiosopimukseen liitetyn, Montenegron osallistumista yhteisön ohjelmiin koskevista yleisperiaatteista tehdyn pöytäkirjan n:o 8 väliaikaista soveltamista (EUVL L 43, 19.2.2008, s. 11). Pöytäkirjaa on sovellettu 15 päivästä marraskuuta 2007 lähtien.

2.2 Suomen ja Montenegron kahdenväliset sopimus- ja kauppasuhteet

Suomen ja Montenegron välillä on voimassa oleva sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi (SopS 59-60/1987, 45/2007) ja kansainvälistä maantieliikennettä koskeva sopimus (SopS 56-57/1978, 45/2007). Sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta allekirjoitettiin Podgoricassa 14 päivänä marraskuuta 2008.

Suomen ja Montenegron välinen kauppa on vähäistä. Vuonna 2007 Suomen viennin arvo Montenegroon oli Tullihallituksen tilastojen mukaan noin 6,7 miljoonaa euroa. Pääasiassa vietiin koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä. Suomen tuonti Montenegrosta oli noin18 000 euroa.

2.3 Nykytilan arviointi

Suomen suhteiden järjestämistä Montenegroon Euroopan unionin puitteissa tehtävällä vakautus- ja assosiaatiosopimuksella voidaan pitää tarkoituksenmukaisena.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Montenegron kanssa tehty vakautus- ja assosiaatiosopimus on varsin samankaltainen sekä rakenteensa että sisältönsä puolesta kuin Euroopan yhteisön jo aiemmin tekemät vakautus- ja assosiaatiosopimukset muiden Länsi-Balkanin maiden kanssa. Sopimus kattaa poliittisen vuoropuhelun ohella määräyksiä tavarakaupan, työvoiman, palvelujen ja pääomien liikkumisesta, alueellisesta yhteistyöstä sekä Montenegron lainsäädännön lähentämisestä yhteisön säännöstöön. Sopimus sisältää lisäksi määräyksiä yhteistyöstä eri aloilla, muun muassa oikeus- ja sisäasioiden alalla.

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Montenegron välille perustettava assosiaatio toteutetaan asteittain enintään viiden vuoden pituisen siirtymäkauden aikana. Lainsäädännön lähentämisen ja lainvalvonnan alalla Montenegron on alkuvaiheessa tarkoitus keskittyä yhteisön sisämarkkinasäännöstön perusosiin sekä oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alaan ja kauppaan liittyviin aloihin.

Osapuolten välisen poliittisen vuoropuhelun tavoitteena on edistää Montenegron yhdentymistä demokraattisten valtioiden yhteisöön ja asteittaista lähentymistä Euroopan unioniin, lähentää osapuolten näkökantoja kansainvälisissä, myös yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä sekä edistää alueellista yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita. Tavoitteena on myös yhteistyö terrorismin ja joukkotuhoaseiden torjunnassa.

Sopimuksen kauppaosissa osapuolet sitoutuvat perustamaan asteittain vapaakauppa-alueen enintään viiden vuoden pituisen, väliaikaisen sopimuksen voimaantulosta alkavan ajanjakson kuluessa. Sopimuksessa annetut molemminpuoliset myönnytykset ovat epäsymmetrisiä siten, että yhteisön antamat etuisuudet ovat Montenegron antamia myönnytyksiä suuremmat ja yhteisön soveltamat siirtymäajat Montenegron siirtymäaikoja lyhyemmät. Teollisuustuotteiden osalta yhteisö poistaa tullit välittömästi väliaikaisen sopimuksen tultua voimaan. Montenegro alentaa vaiheittain tullejaan siten, että väliaikaisen sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan viidennen vuoden tammikuun 1 päivänä vielä jäljellä olevat tullit poistetaan. Maatalous- ja kalastustuotteiden sekä jalostettujen maataloustuotteiden osalta osapuolet antavat toisilleen vastavuoroisia myönnytyksiä kuitenkin niin, että yhteisön antamat myönnytykset ovat Montenegron antamia myönnytyksiä kattavammat. Lisäksi sopimukseen liittyvän pöytäkirjan nro 1 mukaan vakautus- ja assosiaationeuvosto päättää pöytäkirjassa mainittujen jalostettujen maataloustuotteiden luettelon laajentamisesta, tullien muuttamisesta sekä tariffikiintiöiden korottamisesta tai poistamisesta.

Sopimuksen nojalla perustettava vakautus- ja assosiaationeuvosto valvoo sopimuksen toimeenpanoa ja soveltamista. Parlamenttien välistä vuoropuhelua varten perustetaan parlamenttaarinen vakautus- ja assosiaatiovaliokunta.

4 Esityksen vaikutukset

4.1 Taloudelliset vaikutukset

Sopimuksella on Euroopan unionin ja Montenegron kauppavaihdon kehitykselle suuri merkitys sen perustaessa osapuolten välille vapaakauppa-alueen. Sopimus tarjoaa taloudellisen yhteistyön ja kaupan osalta myös Suomelle ja suomalaisille yrityksille entistä paremmat yhteistyö- ja vientimahdollisuudet kolmansiin maihin verrattuna.

4.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Sopimuksella ei ole vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Sopimuksella perustettavista vakautus- ja assosiaationeuvoston ja -komitean sekä sen alaryhmien kokouksista johtuvat tehtävät voidaan hoitaa tavanomaisen käytännön edellyttämällä tavalla nykyisellä henkilöstöllä.

4.3 Ympäristövaikutukset

Sopimuksella ei ole välittömiä ympäristövaikutuksia. Yhtenä alueena, jolla osapuolten yhteistyötä kehitetään, mainitaan ympäristö. Tavoitteena on muun muassa vahvistaa Montenegron hallintorakenteita sekä edesauttaa ympäristölainsäädännön kehittämistä ja yhdenmukaistamista Euroopan yhteisön vastaavan lainsäädännön kanssa. Lisäksi sopimuksessa määrätään, että yhteistyön tavoitteena on tukea kestävää kehitystä.

4.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Sopimuksella pyritään edistämään osapuolten yhteistyötä useilla aloilla, jotka ovat omiaan saamaan aikaan myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia erityisesti Montenegrossa. Sopimuksella pyritään osaltaan siihen, että laillisesti maassa oleskelevien sopimusvaltioiden kansalaisten oikeusturva ja tasa-arvo työ- ja sosiaalilainsäädännössä paranee. Sopimus edellyttää muun muassa sitä, ettei vakautus- ja assosiaatiomaan kansalaisia saa syrjiä esimerkiksi työolojen, palkan tai irtisanomismääräysten osalta. Myös eläke-etuudet pyritään huomioimaan ja yhteensovittamaan työskentelymaasta riippumatta. Sopimus ei vaikuta jäsenvaltioissa voimassaoleviin maahantuloa koskeviin määräyksiin.

Suomen kahdenväliset suhteet Montenegron kanssa ovat ongelmattomat. On huomattava, että vakautus- ja assosiaatiosopimus ei korvaa kahdenvälisiä suhteita, vaan toimii niitä täydentäen.

5 Asian valmistelu

5.1 Asian valmistelu Euroopan unionissa

Euroopan komissio julkisti huhtikuussa 2005 raportin Serbia ja Montenegron valtioliiton valmiudesta aloittaa vakautus- ja assosiaatiosopimusneuvottelut ja totesi sen olevan riittävän valmis neuvottelujen aloittamiseen. Yleisten asiain ja ulkosuhteiden neuvosto valtuutti lokakuussa 2005 komission käynnistämään sopimusneuvottelut ja hyväksyi neuvotteluohjeet. Samalla neuvosto katsoi, että neuvottelujen tahti ja loppuun saattaminen riippuvat muun muassa Serbia ja Montenegron kyvystä olla täydessä yhteistyössä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa.

Neuvotteluprosessissa noudatettiin lokakuussa 2004 hyväksyttyä kaksitahoista lähestymistapaa (twin track), joka huomioi Serbia ja Montenegron valtioliiton monimutkaisen institutionaalisen rakenteen. Neuvotteluja käytiin sekä valtioliiton että tasavaltojen kanssa riippuen niiden keskinäisestä toimivallan jaosta. Toukokuussa 2006 neuvosto päätti kuitenkin keskeyttää sopimusneuvottelut Serbia ja Montenegron kanssa sen riittämättömän ICTY-yhteistyön vuoksi.

Serbia ja Montenegron perustuslain mukaisesti Montenegrossa järjestettiin toukokuussa 2006 kansanäänestys valtioliitosta eroamisesta. Äänestyksen tuloksena maa julistautui itsenäiseksi 3 päivänä kesäkuuta 2006. Serbia julistautui valtioliiton seuraajavaltioksi ja peri sen aseman kansainvälisenä oikeushenkilönä. Tämän seurauksena neuvosto valtuutti heinäkuussa 2006 komission neuvottelemaan vakautus- ja assosiaatiosopimuksen Montenegron kanssa ja hyväksyi uudistetut neuvotteluohjeet. Sopimusneuvotteluja jatkettiin aiemmin saavutettujen tulosten pohjalta syyskuussa. Sitä ennen Montenegron oli todettu täyttävän Serbia ja Montenegrolle lokakuussa 2005 asetetun ICTY-ehdollisuuden. Neuvottelut saatiin päätökseen joulukuussa 2006 ja sopimus parafoitiin maaliskuussa 2007. Sopimus allekirjoitettiin Luxemburgissa 15 päivänä lokakuuta 2007. Myös Suomi allekirjoitti tuolloin sopimuksen.

5.2 Asian kansallinen valmistelu

Eduskunnan suurelle valiokunnalle annettiin perustuslain 97 §:n nojalla 22 päivänä heinäkuuta 2005, 20 päivänä joulukuuta 2005 ja 19 päivänä heinäkuuta 2006 selvitykset vakautus- ja assosiaatiosopimuksen valmisteluista.

Vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta ja hallituksen esityksen luonnoksesta, joka on valmisteltu ulkoasiainministeriössä virkatyönä, pyydettiin lausunnot liikenne- ja viestintäministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, oikeusministeriöltä, opetusministeriöltä, puolustusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä sekä Kansaneläkelaitokselta, Kilpailuvirastolta, Maahanmuuttovirastolta, Suomen Pankilta ja Tullihallitukselta. Lisäksi Ahvenanmaan maakuntahallitukselta pyydettiin lausunto sopimuksesta. Saaduissa lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon hallituksen esityksen viimeistelyssä.

6 Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Vakautus- ja assosiaatiosopimus on varsin laaja sopimus, jonka erottamattomana osana on suuri määrä liitteitä. Suomessa on lähtökohtana, että Suomea valtiona sitovat valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Poikkeuksen tähän muodostavat ainoastaan säädöskokoelmalain (188/2000) 9 §:ssä luetellut tilanteet. Tämän säännöksen nojalla sopimus, joka ei vaadi eduskunnan hyväksymistä, voidaan jättää julkaisematta, kun tähän on erityisiä syitä. Vaikka pykälässä puhutaan sopimuksesta, voi sen ajatella soveltuvan myös sopimuskokonaisuudesta erilliseen pöytäkirjaan tai liitteeseen. Näin ollen jaetun toimivallan sopimuksen pöytäkirja tai liite, joka kuuluu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan eikä siksi vaadi eduskunnan hyväksymistä, voidaan jättää julkaisematta, kunhan muut julkaisematta jättämisen edellytykset täyttyvät. Edellä olevan perusteella ja ottaen lisäksi huomioon sen, että sopimusteksti on julkaistu kokonaisuudessaan Euroopan unionin neuvoston julkisessa asiakirjahakemistossa ”http://register.consilium.europa.eu”, tämän hallituksen esityksen liitteeksi ei ole otettu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia tavaroiden vapaata liikkuvuutta määrittäviä varsin yksityiskohtaisia ja teknisluonteisia liitteitä I-V sekä pöytäkirjoja nro 1–3.

Yksityiskohtaiset perustelut

1 Sopimuksen sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön

Johdanto. Sopimuksen johdannossa todetaan muun muassa Euroopan unionin halu liittää Montenegro mahdollisimman tiiviisti Euroopan poliittiseen ja taloudelliseen valtavirtaan sekä Montenegron asema mahdollisena Euroopan unionin jäsenehdokkaana edellyttäen, että se täyttää kesäkuussa 1993 vahvistetut arviointiperusteet.

1 artikla. Perustetaan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Montenegron välille assosiaatio ja luetellaan assosiaation tavoitteet.

I OSASTO: YLEISET PERIAATTEET

2 artikla. Viitataan demokratian periaatteita, ihmisoikeuksia sekä markkinatalouden periaatteita koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin ja julistuksiin. Viitataan myös kansainvälisen oikeuden periaatteiden noudattamiseen mukaan lukien toimiminen täydessä yhteistyössä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa.

3 artikla. Joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estäminen on olennainen osa sopimusta.

4 artikla. Osapuolet vahvistavat pitävänsä tärkeänä erityisesti täysipainoista yhteistyötä ICTY:n kanssa.

5 artikla. Viitataan vakautus- ja assosiaatioprosessiin, jonka keskeiset tekijät ovat kansainvälinen ja alueellinen rauha ja vakaus, hyvien naapuruussuhteiden kehittäminen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioitus ja suojelu.

6 artikla. Montenegro sitoutuu jatkamaan ja edistämään alueellista yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita erityisesti rajavalvonnassa sekä järjestäytyneen rikollisuuden, korruption, rahanpesun, laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan sekä huumekaupan torjunnassa.

7 artikla. Osapuolet vahvistavat terrorismin torjunnan ja siihen liittyvien kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanon tärkeyden.

8 artikla. Todetaan, että assosiaatio toteutetaan asteittain enintään viiden vuoden pituisen siirtymäkauden aikana. Sopimuksen nojalla perustettava vakautus- ja assosiaationeuvosto tarkastelee säännöllisesti sopimuksen soveltamista. Viimeistään kolmantena vuonna sopimuksen voimaantulopäivästä se tarkastelee sopimuksen soveltamista perinpohjaisesti. Tarkastelun perusteella vakautus- ja assosiaationeuvosto arvioi Montenegron edistymistä ja voi tehdä päätöksiä assosiaation seuraavista vaiheista. Tätä tarkastelua ei sovelleta tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen, jonka osalta sopimuksessa määrätään erityisjärjestelystä.

9 artikla. Todetaan sopimuksen olevan asiaa koskevien WTO:n, GATT 1994 -sopimuksen ja GATS-sopimuksen mukainen.

II OSASTO: POLIITTINEN VUOROPUHELU

10 artikla. Artiklassa selostetaan poliittista vuoropuhelua, joka on merkittävä osa sopimusta ja kuuluu Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaan. Vuoropuhelun tarkoituksena on edistää erityisesti Montenegron täysimääräistä yhdentymistä demokraattisten valtioiden yhteisöön ja asteittaista lähentymistä Euroopan unioniin; osapuolten näkökantojen lähestymistä kansainvälisissä kysymyksissä, alueellista yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita sekä Euroopan turvallisuutta ja vakautta koskevia yhteisiä näkemyksiä, myös niillä aloilla, jotka kuuluvat Euroopan unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Artiklan kolmannessa kappaleessa osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseksi panemalla kansallisella tasolla täytäntöön kansainvälisistä aseriisunta- ja asesulkusopimuksista johtuvat velvoitteensa ja noudattamalla niitä sekä muita asiaa koskevia kansainvälisiä velvoitteita täysimääräisesti. Osapuolet sopivat myös luovansa tehokkaan kansallisen vientivalvontajärjestelmän. Joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämistä koskevaa poliittista vuoropuhelua käydään alueellisella tasolla.

11–13 artiklat. Määrätään osapuolten välisen poliittisen vuoropuhelun foorumeista, joista ensisijainen on vakautus- ja assosiaationeuvosto. Parlamentaarisella tasolla vuoropuhelua käydään parlamentaarisessa vakautus- ja assosiaatiovaliokunnassa. Poliittista vuoropuhelua voidaan käydä myös monenvälisellä tasolla ja aluetasolla, jolloin siihen osallistuu myös muita alueen maita.

III OSASTO: ALUEELLINEN YHTEISTYÖ

14 artikla. Montenegro sitoutuu edistämään aktiivisesti alueellista yhteistyötä, jota yhteisö tukee teknisen avun ohjelmiensa avulla. Montenegron tulee ilmoittaa yhteisölle ja sen jäsenvaltioille aikeistaan lisätä yhteistyötä 15-17 artiklassa mainittujen maiden kanssa. Montenegro panee täysimääräisesti täytäntöön voimassa olevat kahdenväliset vapaakauppasopimukset ja Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen.

15 artikla. Montenegro määrätään aloittamaan yhden tai useamman vakautus- ja assosiaatiosopimuksen jo allekirjoittaneen maan kanssa neuvottelut alueellista yhteistyötä koskevasta kahdenvälisestä yleissopimuksesta. Sopimusten tulee sisältää muun muassa poliittinen vuoropuhelu, vapaakauppa-alueen perustaminen, henkilöiden liikkuvuuteen liittyvät vastavuoroiset myönnytykset ja yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa. Sopimukset tulee tehdä kahden vuoden kuluessa vakautus- ja assosiaatiosopimuksen voimaantulopäivästä. Montenegron halukkuutta kyseisten sopimusten tekemiseen pidetään edellytyksenä sen ja Euroopan unionin suhteiden jatkokehittämiselle. Montenegron on aloitettava vastaavanlaiset neuvottelut myös muiden alueen maiden kanssa heti, kun ne ovat allekirjoittaneet vakautus- ja assosiaatiosopimukset.

16 artikla. Montenegron on tehtävä alueellista yhteistyötä muiden vakautus- ja assosiaatioprosessiin kuuluvien maiden kanssa joillakin tai kaikilla EU:n ja Montenegron välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen kattamilla aloilla. Yhteistyön on oltava sopusoinnussa sopimuksen periaatteiden ja tavoitteiden kanssa.

17 artikla. Montenegro voi lisätä yhteistyötään ja tehdä alueellista yhteistyötä koskevan yleissopimuksen minkä tahansa Euroopan unionin ehdokasmaan kanssa. Montenegron on tehtävä ennen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun siirtymäajan päättymistä sopimus Turkin kanssa vapaakauppa-alueen perustamisesta.

IV OSASTO: TAVAROIDEN VAPAA LIIKKUVUUS

18 artikla. Artikla sisältää määräyksen vapaakauppa-alueen asteittaisesta perustamisesta enintään viiden vuoden pituisen, tämän sopimuksen voimaantulosta alkavan ajanjakson kuluessa. Perustulli, jonka perusteella peräkkäiset alennukset lasketaan, on sopimuksen allekirjoituspäivänä tosiasiallisesti sovellettu yhteisön yhteisen tullitariffin kaikkia koskeva tulli ja Montenegron sovellettu tariffi. Mikäli sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen sovelletaan mitä tahansa kaikkia koskevaa tullinalennusta, joka johtuu erityisesti WTO:ssa käydyistä tariffineuvotteluista tai Montenegron liittymisestä WTO:hon, korvaavat nämä alennetut tullit perustullit.

I LUKU

Teollisuustuotteet

19–23 artikla. Artiklassa määrätään, että Montenegron teollisuustuotteilla on heti sopimuksen tultua voimaan tulliton ja kiintiötön markkinoillepääsy Euroopan unionin alueelle. Yhteisö saa vastaavasti muihin kuin liitteessä I lueteltuihin yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin tullittoman ja kaikille tuotteille kiintiöttömän markkinoillepääsyn Montenegroon heti sopimuksen tultua voimaan. Liitteessä I lueteltujen tuotteiden tuontitulleja alennetaan asteittain siten, että sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan viidennen vuoden tammikuun 1 päivänä ne poistuvat kokonaan. Osapuolet poistavat heti sopimuksen tultua voimaan kaikki vientitullit ja viennin määrälliset rajoitukset keskinäisessä kaupassaan. Yleisen taloudellisen tilanteen ja asianomaisen toimialan tilanteen niin salliessa Montenegro ilmoittaa olevansa valmis alentamaan sovellettuja tulleja myös nopeammassa tahdissa. Vakautus- ja assosiaationeuvosto tarkastelee tilannetta ja antaa asiaa koskevat suositukset.

II LUKU

Maatalous ja kalastus

24–33 artikla. Artiklassa määrätään maatalous- ja kalastustuotteita koskevista järjestelyistä. Jalostettujen maataloustuotteiden osalta noudatetaan pöytäkirjassa nro 1 vahvistettuja kauppajärjestelyjä. Käytännössä perustuotteiden osalta yhteisö poistaa sopimuksen voimaantulopäivänä maataloustuotteilta tuontitullit ja muut vaikutuksiltaan vastaavat maksut lukuunottamatta eräitä yhdistetyn nimikkeistön nimikkeisiin kuuluvia tuotteita. Erityismääräyksiä annetaan liitteessä II määriteltyjen ”baby beef” -tuotteiden tullista. Montenegro poistaa sopimuksen voimaantulopäivänä liitteessä III a lueteltujen maataloustuotteiden tuontitullit, alentaa asteittain liitteessä III b ja III c lueteltujen maataloustuotteiden tuontitulleja. Viineihin ja väkeviin alkoholijuomiin sovellettavista järjestelyistä määrätään pöytäkirjassa nro 2. Sopimuksen tullessa voimaan yhteisö poistaa muihin kuin liitteessä IV lueteltuihin kaloihin ja kalastustuotteisiin sovellettavat tullit. Liitteessä IV lueteltuihin tuotteisiin sovelletaan kyseisen liitteen määräyksiä. Sopimuksen tullessa voimaan Montenegro poistaa kaikki kaloihin ja kalastustuotteisiin sovellettavat tullit tai vaikutuksiltaan niitä vastaavat maksut lukuun ottamatta liitteessä V lueteltuja tuotteita, joihin sovelletaan ko.liitteessä olevia määräyksiä. Ennen kuin kolme vuotta on kulunut sopimuksen voimaantulosta, osapuolet tarkastelevat vakautus- ja assosiaationeuvostossa mahdollisuuksia myöntää toisilleen lisää myönnytyksiä maatalous- ja kalastustuotteiden kaupan vapauttamisen jatkamiseksi. Maatalous ja kalastustuotteiden kauppaan sovelletaan suojalauseketta, joka mahdollistaa yksipuoliset suojatoimet tarvittaessa. Määrätään maatalous- ja kalastustuotteiden ja muiden elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen suojasta.

III LUKU

Yhteiset määräykset

34–35 artikla. Määrätään, että tämän luvun määräyksiä sovelletaan kaikkien tuotteiden kauppaan osapuolten välillä, ellei tässä luvussa tai pöytäkirjassa nro 1 toisin määrätä. Määräykset eivät estä kumpaakaan osapuolta soveltamasta yksipuolisesti tätä edullisempia toimenpiteitä.

36–45 artikla. Uusia tuonti- tai vientitulleja tai määrällisiä rajoituksia ei oteta käyttöön eikä jo käytössä olevia koroteta, kielletään verosyrjintä, määrätään tuontitullien poistamista koskevat määräykset koskemaan myös fiskaalisia tulleja, sallitaan tulliliittojen, vapaakauppa-alueiden tai rajakauppajärjestelyjen ylläpitäminen tai perustaminen sekä määrätään toimenpiteistä koskien polkumyyntiä ja tasoittavia tukia. Määrätään suojatoimenpiteistä ja riittämättömästä tarjonnasta. Määrätään valtion monopoleista, jotka Montenegron on mukautettava niin, ettei sopimuksen voimaantulon jälkeen esiinny syrjintää jäsenvaltioiden ja Montenegron kansalaisten välillä. Määrätään alkuperäsäännöistä (pöytäkirja nro 3). Määrätään kauppaa koskevista sallituista rajoituksista, jotka ovat perusteltuja muun muassa julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vuoksi.

46 artikla. Osapuolet sopivat hallinnollisesta yhteistyöstä ja sitoutuvat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten torjuntaan tullialalla ja siihen liittyvissä asioissa. Määrätään niiden laiminlyönnistä johtuvista toimenpiteistä.

47 artikla. Määrätään toimenpiteistä, jos toimivaltaiset viranomaiset tekevät virheen viennin etuuskohtelujärjestelmän hallinnoinnissa ja pöytäkirjan nro 3 määräysten soveltamisessa.

48 artikla. Sopimus ei rajoita yhteisön lainsäädännön soveltamista Kanariansaariin.

V OSASTO: TYÖNTEKIJÖIDEN LIIKKUVUUS, SIJOITTAUTUMINEN, PALVELUJEN TARJOAMINEN JA PÄÄOMANLIIKKEET

I LUKU

Työntekijöiden liikkuvuus

49 artikla. Artiklan mukaan jonkin jäsenvaltion alueella laillisesti työskenteleviä Montenegron kansalaisia ei saa syrjiä kansalaisuutensa perusteella työehdoissa, palkkauksessa tai irtisanomisessa. Myös työntekijän aviopuolisolla ja lapsilla on pääsy jäsenvaltion työmarkkinoille edellä mainitun työntekijän työluvan voimassaolon ajan. Poikkeuksen muodostavat kausityöntekijät ja 50 artiklassa tarkoitettujen kahdenvälisten sopimusten perusteella saapuneet työntekijät. Montenegron on taattava vastaavat oikeudet siellä laillisesti työtä tekeville jäsenvaltioiden kansalaisille sekä heidän Montenegrossa laillisesti oleskeleville aviopuolisolleen ja lapsilleen, jollei Montenegrossa sovellettavista ehdoista ja yksityiskohtaisista säännöistä muuta johdu.

Syrjimättömyysperiaatteen toteuttamiseen liittyvät Suomessa muun muassa perustuslain 6 §, työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 2 §, ja rikoslain (39/1889) 47 luvun 3 §. Ulkomaalaisen maahantulosta, oleskelusta ja työnteosta säädetään ulkomaalaislaissa (301/2004). Lain 79 § 2 momentin mukaan oikeus tehdä ansiotyötä on muun muassa ulkomaalaisella, jolle on myönnetty oleskelulupa perhesiteen perusteella. Kun Montenegron kansalainen saa Suomessa työntekijän oleskeluluvan, myös hänen oleskeluluvan saaneella perheenjäsenellään on oikeus tehdä Suomessa ansiotyötä, mikä on parempi oikeus kuin pelkkä vakautus- ja assosiaatiosopimuksessa tarkoitettu pääsy jäsenvaltion työmarkkinoille.

50 artikla. Artiklassa määrätään, että Montenegron työntekijöiden työnsaantimahdollisuudet, jotka jäsenvaltiot antavat heille kahdenvälisten sopimusten nojalla, olisi säilytettävä tai niitä olisi mahdollisuuksien mukaan parannettava. Muut jäsenvaltiot tutkivat mahdollisuuksia vastaavien sopimusten tekemiseen. Kolmen vuoden kuluttua vakautus- ja assosiaationeuvosto tarkastelee muiden parannusten myöntämistä jäsenvaltioissa voimassa olevien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja yhteisön työmarkkinatilanteen.

51 artikla. Artikla sisältää määräyksiä jäsenvaltion alueella laillisesti työskenteleviin Montenegron kansalaisiin ja heidän siellä laillisesti asuviin perheenjäseniinsä sovellettavan sosiaaliturvan yhteensovittamisesta, jota varten vakautus- ja assosiaationeuvosto vahvistaa asianmukaiset säännöt. Neuvoston antamat määräykset eivät kuitenkaan saa vaikuttaa heikentävästi kahdenvälisistä sopimuksista johtuviin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, jos niissä määrätään edullisemmasta kohtelusta. Euroopan unionin eri jäsenvaltioissa työskentelevien Montenegron kansalaisten siellä täyttyneet vakuutus-, työskentely- tai asumiskaudet lasketaan yhteen muun muassa eläkkeitä varten. Artiklassa määritellyt eläkkeet ja elinkorot ovat maksuihin perustumattomia etuuksia lukuun ottamatta vapaasti siirrettävissä sen suuruisina kuin velallisjäsenvaltion tai -valtioiden lainsäädännössä säädetään. Artiklassa tarkoitetut työntekijät saavat perheavustuksia edellä tarkoitetuille perheenjäsenilleen. Montenegro myöntää puolestaan samankaltaisen kohtelun alueellaan laillisesti työskenteleville jäsenvaltioiden kansalaisille sekä heidän siellä laillisesti asuville perheenjäsenilleen.

Jäsenmaiden välillä liikkuvien jäsenmaiden kansalaisten sosiaaliturvan yhteensovittamisesta säädetään neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1408/71. Nämä säännöt on neuvoston asetuksella (EY) N:o 859/2003 laajennettu koskemaan kolmansien maiden kansalaisia, jotka laillisesti asuvat yhteisön alueella ja jotka yksinomaan kansalaisuutensa vuoksi ovat jääneet asetuksen 1408/71 soveltamisen ulkopuolelle. Asetus 859/2003 on tullut voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2003 ja sosiaaliturvan osalta se takaa kolmansien valtioiden kansalaisille lähes samanlaisen aseman kuin jäsenmaiden kansalaisille heidän liikkuessaan yhteisön alueella. Asetuksen 859/2003 perusteella muuan muassa Montenegron kansalaiselle eri jäsenmaissa täyttyneet vakuutus-, työskentely- tai asumiskaudet lasketaan yhteen eläkeoikeuden saavuttamiseksi. Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen sosiaaliturvaa koskevilla määräyksillä on merkitystä vain silloin, kun Montenegron kansalainen työskentelee tai on työskennellyt ainoastaan Suomessa eikä muussa jäsenmaassa, tai silloin kun Suomen kansalainen työskentelee tai on työskennellyt Montenegrossa, koska muutoin oikeudet syntyvät jo asetuksen 859/2003 nojalla.

Suomen ja Montenegron välillä ei ole kahdenvälistä sosiaaliturvasopimusta, joka vaikuttaisi sosiaaliturvaoikeuksiin.

II LUKU

Sijoittautuminen

52–56 artikla. Osapuolet takaavat toistensa alueille sijoittautuneille yhtiöilleen, tytäryhtiöilleen ja sivuliikkeille tasapuolisen kohtelun. Lähtökohtana on syrjinnän poistaminen mahdollisimman pitkälle. Vakautus- ja assosiaationeuvosto vahvistaa neljän vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulopäivästä säännöt osapuolten kansalaisten oikeudesta ryhtyä taloudelliseen toimintaan itsenäisinä ammatinharjoittajina. Rahoituspalvelujen osalta osapuolet voivat toteuttaa vakautta ja luotettavuutta turvaavia toimenpiteitä, joilla muun muassa suojellaan sijoittajia, tallettajia ja vakuutuksenottajia. Liitteessä VI määritellään ”rahoituspalveluilla” tarkoitetut toiminnot.

Esimerkiksi ulkomaisia vakuutusyhtiöitä koskevan lain (398/1995) mukaan Euroopan talousalueen ulkopuolinen vakuutusyhtiö ei saa Suomessa harjoittaa vakuutusliikettä ilman toimilupaa. Vakuutuslainsäädännössä on myös muita vastaavia rajoituksia, jotka voidaan katsoa kuuluvan artiklassa mainittuihin vakautta ja luotettavuutta turvaaviin toimiin.

Suomen ja Montenegron välillä on sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta. Se tarjoaa eräiltä tärkeiltä osiltaan, kuten esimerkiksi riitojenratkaisun ja pääomasiirtojen osalta, paremman kohtelun kuin vakautus- ja assosiaatiosopimus. Kahdenvälisen sopimuksen kattavuus on myös laajempi koskien investoinnin eri muotoja.

57 artikla. Vakautus- ja assosiaationeuvoston toimivaltaan kuuluu selvittää tutkintotodistusten vastavuoroiseksi tunnustamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

58 artikla. Artikla sisältää määräyksiä keskeisissä tehtävissä toimivista lähetetyistä työntekijöistä.

Artikla sisältää määräyksiä osapuolen alueelle sijoittautuneen yrityksen oikeudesta työllistää yrityksen sisäisinä siirtoina yrityksen johtotehtäviin tai erityistä asiantuntemusta vaativiin tehtäviin. Myös tytär- tai sivuliikkeen perustamisen valmistelua varten tulee sallia toisen osapuolen kansalaisten väliaikainen maassaoleskelu. Määräykset vastaavat pitkälti sitoumuksia, jotka Suomi on tehnyt Maailman kauppajärjestön puitteissa solmitun palvelukauppasopimuksen (GATS) puitteissa.

Suomen ulkomaalaislain 79 § sallii määräaikaisen oleskeluluvan perusteella yritysten ylimmän johdon, keskijohdon sekä erityisasiantuntijoiden työnteon ilman työntekijän oleskelulupaa. Se sallii myös työnteon yrityksen sijoittautumisen valmistelua varten. Sopimusmääräys ei siten edellytä lainsäädäntömme muuttamista.

III LUKU

Palvelujen tarjoaminen

59 artikla. Artiklan 1 kohdassa määrätään, että osapuolet sitoutuvat toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet salliakseen asteittain palvelut, joita tarjoavat sellaiset yhteisön tai Montenegron yhtiöt tai kansalaiset, jotka ovat sijoittautuneet toisen osapuolen alueelle kuin palveluiden vastaanottaja. Artiklan 3 kohdan mukaan vakautus- ja assosiaationeuvosto toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet 1 kohdan määräysten täytäntöönpanemiseksi asteittain neljän vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulopäivästä.

60 artikla. Määrätään, ettei tämän sopimuksen voimaantulolla toteuteta toimia, jotka aiheuttaisivat palvelujen tarjonnan osalta merkittävästi aikaisempaa rajoittavamman tilanteen.

61artikla. Määrätään, että maakuljetusten osalta osapuolten välisiä suhteita säännellään pöytäkirjan nro 4 mukaisesti. Kansainvälisen meriliikenteen osalta osapuolet noudattavat periaatetta kaupallisin perustein tapahtuvasta vapaasta pääsystä kansainvälisille markkinoille. Vastavuoroista markkinoillepääsyä koskevista edellytyksistä lentoliikenteen alalla sovitaan Euroopan yhteiseen ilmailualueen perustamisessa tehdyssä monenvälisessä sopimuksessa (ECAA). Vakautus- ja assosiaationeuvosto tarkastelee keinoja, joilla voidaan luoda tarvittavat edellytykset palvelujen vapaan tarjonnan parantamiseksi lento-, maa- ja sisävesiliikenteessä.

Eduskunta on hyväksynyt artiklassa mainitun ECAA-sopimuksen 4 päivänä joulukuuta 2007 (EV 117/2007 vp) sekä voimaansaattamislain (38/2008). Sopimus ei ole vielä tullut kansainvälisesti voimaan.

Pöytäkirja nro 4:n 11 artikla koskee maantieliikennettä. Siinä todetaan, että kunnes yhteisön ja Montenegron välinen maantiekuljetusten markkinoille pääsyä koskeva sopimus ja yhteisön ja Montenegron tieliikenteen verotusta koskeva sopimus tehdään, Montenegro toimii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tarvittavien muutosten tekemiseksi voimassa oleviin kahdenvälisiin sopimuksiin tai asiakirjoihin niiden mukauttamiseksi tähän pöytäkirjaan. Suomella ja Montenegrolla on kahdenvälinen kansainvälistä maantieliikennettä koskeva sopimus (SopS 56-57/1978, 45/2007).

IV LUKU

Maksuliikenne ja pääomanliikkeet

62 artikla. Osapuolet sitoutuvat Kansainvälisen valuuttarahaston perustamissopimuksen VIII artiklan mukaisesti hyväksymään kaikki vapaasti vaihdettavassa valuutassa suoritettavat vaihtotaseeseen liittyvät maksut ja siirrot yhteisön ja Montenegron välillä.

63 artikla. Määrätään pääomien vapaasta liikkuvuudesta suorien sijoitusten, luottojen ja portfoliosijoitusten osalta. Määrätään jäsenvaltioiden kansalaisten mahdollisuudesta hankkia kiinteistöjä Montenegrosta. Osapuolet voivat toteuttaa määräaikaisia suojatoimenpiteitä yhteisön ja Montenegron välisen pääomaliikenteen osalta, mikäli pääomien liikkuvuus aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavia vaikeuksia valuuttakurssipolitiikan tai rahapolitiikan toteuttamiselle yhteisössä tai Montenegrossa. Artiklan määräyksillä ei rajoiteta osapuolten elinkeinonharjoittajien oikeuksia hyötyä edullisemmasta kohtelusta, josta osapuolia koskevissa voimassa olevissa kahden tai monenvälisissä sopimuksissa saatetaan määrätä.

64 artikla. Osapuolet toteuttavat sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan ensimmäisen vuoden aikana toimenpiteitä, joilla luodaan edellytykset pääomien vapaata liikkuvuutta koskevien yhteisön sääntöjen asteittaisen soveltamisen jatkamiselle. Vakautus- ja assosiaationeuvosto määrittää toisen vuoden loppuun mennessä yksityiskohtaiset säännöt pääomanliikkeitä koskevien yhteisön sääntöjen täysimääräiseksi soveltamiseksi Montenegrossa.

V LUKU

Yleiset määräykset

65 artikla. Todetaan, että tämän osaston määräyksiä sovelletaan, jollei yleisen järjestyksen, yleisen turvallisuuden tai kansanterveyden perusteella käyttöön otetuista rajoituksista muuta johdu. Niitä ei sovelleta toimintaan, joka jommankumman osapuolen alueella liittyy edes tilapäisesti julkisen vallan käyttöön.

66 artikla. Todetaan, että osapuolet voivat soveltaa kansallisia lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden maahantuloa, oleskelua, työskentelyä, työehtoja ja sijoittautumista sekä palvelujen tarjoamista, erityisesti oleskeluluvan myöntämisen, uusimisen tai kieltämisen osalta. Soveltaminen ei kuitenkaan saa mitätöidä tämän sopimuksen nojalla osapuolelle kuuluvia etuja tai heikentää niitä.

67 artikla. Todetaan, että tämän osaston määräyksiä sovelletaan myös Montenegron ja yhteisön yhtiöiden ja kansalaisten yhteiseen määräysvaltaan kuuluviin ja niiden yhdessä kokonaan omistamiin yhtiöihin.

68 artikla. Rajataan kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevin sopimuksin annettavat veroetuudet tämän osaston määräysten ulkopuolelle. Määräyksiä ei myöskään saa tulkita siten, että niillä estettäisiin verojen kiertämistä tai veropetoksia koskevia toimenpiteitä. Määräysten ei myöskään pidä estää erottelemasta verovelvollisia, jotka ovat keskenään eri tilanteessa erityisesti asuinpaikkakunnan suhteen.

Suomen ja Montenegron välillä on voimassa kahdenvälinen sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi (SopS 59-60/1987, 45/2007).

69 artikla. Artikla sisältää määräykset tilanteessa, jossa yhdellä tai useammalla jäsenvaltiolla tai Montenegrolla on maksutaseeseen liittyviä vaikeuksia.

70 artikla. Artiklassa määrätään, että tämän osaston määräyksiä mukautetaan asteittain ottaen erityisesti huomioon palvelukaupan yleissopimuksen (GATS-sopimuksen) V artiklan vaatimukset.

71 artikla. Sopimuksen määräykset eivät estä toimenpiteitä, jotka koskevat kolmannen maan pääsyä osapuolen markkinoille.

VI OSASTO: LAINSÄÄDÄNNÖN LÄHENTÄMINEN, LAINVALVONTA JA KILPAILUSÄÄNNÖT

72 artikla. Montenegro pyrkii kaikin tavoin varmistamaan, että sen voimassa olevat lait ja tuleva lainsäädäntö saatetaan asteittain yhdenmukaiseksi yhteisön säännöstön kanssa. Montenegro varmistaa, että voimassa oleva ja tuleva lainsäädäntö pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja että sen noudattamista valvotaan. Lainsäädännön lähentäminen alkaa sopimuksen allekirjoituspäivästä ja 8 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden loppuun mennessä ulotetaan asteittain koskemaan kaikkia sopimuksessa tarkoitettuja yhteisön säännöstön osia. Alkuvaiheessa keskitytään yhteisön sisämarkkinasäännöstön perusosiin mukaan lukien rahoitusalan lainsäädäntö, oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alaan sekä kauppaan liittyviin aloihin. Seuraavan vaiheen aikana Montenegro keskittyy jäljellä oleviin osiin. Lisäksi Montenegro määrittelee yhteistyössä Euroopan komission kanssa yksityiskohtaiset järjestelyt lainsäädännön lähentämisen täytäntöönpanoa ja lainvalvontatoimien seurantaa varten.

73 artikla. Artikla sisältää kilpailusäännöt ja muut taloutta koskevat määräykset. Yritysten väliset sopimukset kilpailun rajoittamiseksi, määräävän markkina-aseman väärinkäyttö ja kilpailua vääristävät valtiontuet ovat yhteensopimattomia tämän sopimuksen kanssa. Tämän artiklan vastaisia käytäntöjä arvioidaan yhteisössä sovellettavien kilpailusääntöjen, erityisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81, 82, 86 ja 87 artiklan, soveltamisesta johtuvien arviointiperusteiden sekä yhteisön toimielinten käyttöön ottamien tulkintavälineiden perusteella. Montenegro perustaa vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta riippumattoman julkisen viranomaisen, jolla on valtiontukia koskevat toimivaltuudet. Pöytäkirjassa nro 4 määrätään terästeollisuuteen sovellettavan valtiontuen erityisistä säännöistä.

74 artikla. Artiklassa määrätään julkisista yrityksistä. Montenegro soveltaa sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan kolmannen vuoden loppuun mennessä julkisiin yrityksiin ja yrityksiin, joille on myönnetty erityis- tai tekijänoikeuksia, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 86 artiklan periaatteita.

75 artikla. Osapuolet vahvistavat pitävänsä tärkeänä teollis- ja tekijänoikeuksien sekä kaupallisten oikeuksien riittävää ja tehokasta suojaa sekä niiden noudattamisen varmistamista. Tämän suhteen osapuolet myöntävät sopimuksen voimaantulosta alkaen toistensa yrityksille ja kansalaisille yhtä suotuisan kohtelun kuin minkä ne suovat mille tahansa kahdenvälisten sopimusten soveltamisalaan kuuluvalle kolmannelle maalle. Teollis- ja tekijänoikeuksien sekä kaupallisten oikeuksien suojan tulee olla Montenegrossa yhteisössä vallitsevalla tasolla viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta. Montenegro sitoutuu liittymään edellä mainitussa määräajassa liitteessä VII lueteltuihin teollis- ja tekijänoikeuksia sekä kaupallisia oikeuksia koskeviin monenvälisiin sopimuksiin. Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi päättää Montenegron velvoittamisesta liittymään kyseistä alaa koskeviin monenvälisiin sopimuksiin.

76 artikla. Artikla sisältää julkisia hankintoja koskevat määräykset. Pääsyä julkisiin hankintoihin pidetään vastavuoroisesti suotavana ketään syrjimättä. Yhteisön yhtiöt, jotka eivät ole sijoittautuneet Montenegroon, voivat sopimuksen voimaantulosta alkaen osallistua julkisiin hankintamenettelyihin Montenegrossa yhtä edullisin ehdoin kuin tämän omat yhtiöt.

77 artikla. Montenegro saattaa lainsäädäntönsä asteittain yhdenmukaiseksi yhteisön teknisten määräysten ja standardointia, metrologiaa, akkreditointia ja vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevien eurooppalaisten menettelyjen kanssa.

78 artikla. Osapuolet tekevät yhteistyötä saattaakseen Montenegron kuluttajansuojan yhteisön vaatimuksia vastaavaksi.

79 artikla. Montenegro yhdenmukaistaa asteittain työoloja ja erityisesti työterveyttä ja -turvallisuutta sekä naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan lainsäädäntönsä yhteisön lainsäädännön kanssa.

VII OSASTO: OIKEUS, VAPAUS JA TURVALLISUUS

80 artikla. Osapuolet kiinnittävät oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden alan yhteistyössä erityistä huomiota oikeusvaltioperiaatteen lujittamiseen ja instituutioiden vahvistamiseen kaikilla tasoilla. Yhteistyöllä pyritään muun muassa parantamaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja tehokkuutta, tehostamaan poliisin ja muiden lainvalvontaelinten toimintaa sekä torjumaan korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta.

81 artikla. Montenegro sitoutuu yhdenmukaistamaan henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädäntönsä yhteisön lainsäädännön ja muiden kansainvälisten säännösten kanssa sekä perustamaan riippumattomia valvontaelimiä.

82 artikla. Osapuolet sitoutuvat yhteistyöhön viisumi-, rajavalvonta-, turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksissä ja luovat toimintakehyksen näiden alojen yhteistyötä varten myös aluetasolla. Yhteistyö perustuu keskinäisiin neuvotteluihin ja tiiviiseen koordinointiin sekä alan tekniseen ja hallinnolliseen apuun.

83 artikla. Artiklassa määrätään laittoman maahanmuuton estämisestä ja valvonnasta sekä takaisinotosta. Osapuolet ottavat takaisin toisen osapuolen alueella laittomasti oleskelevat kansalaisensa sekä sitoutuvat lisäksi panemaan täytäntöön takaisinottoa koskevan sopimuksen, joka sisältää myös velvollisuuden ottaa takaisin kolmansien maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä. Montenegro sitoutuu myös tekemään takaisinottosopimuksia muiden vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvien maiden kanssa. Artiklassa määrätään lisäksi, että vakautus- ja assosiaationeuvosto selvittää muita toimenpiteitä laittoman maahanmuuton estämiseksi, mukaan lukien ihmiskauppa ja laittomat maahanmuuttoverkostot.

84 artikla. Osapuolet tekevät tiivistä yhteistyötä estääkseen rahoitusjärjestelmiensä käytön rikollisesta toiminnasta, erityisesti huumausainerikollisuudesta, saadun rahan pesuun sekä terrorismin rahoittamiseen. Tämän alan yhteistyöhön voi kuulua hallinnollinen ja tekninen apu, jolla edistetään kansainvälisten elinten, erityisesti rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) hyväksymien normien ja toimintatapojen täytäntöönpanoa.

85 artikla. Osapuolet sitoutuvat laittomien huumausaineiden vastaiseen yhteistyöhön. Tavoitteena on lujittaa laittomien huumausaineiden torjuntaan liittyviä rakenteita, vähentää laittomien huumausaineiden tarjontaa, kauppaa ja kysyntää, puuttua huumausaineiden väärinkäytöstä aiheutuviin terveydellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin sekä valvoa tehokkaammin huumausaineiden kemiallisia esiasteita. Osapuolten kesken sovittavat yhteistyömenetelmät ja toteutettavat toimet perustuvat Euroopan unionin huumausainestrategian periaatteisiin.

86 artikla. Osapuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä rikosten ja muiden laittomien toimien estämiseksi riippumatta siitä, kuuluvatko ne järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Yhteistyötä tehdään muun muassa ihmisten salakuljetuksen ja ihmiskaupan, käteisen rahan ja muiden maksuvälineiden väärentämisen, korruption, veropetosten, huumeiden ja psykotrooppisten aineiden sekä aseiden laittoman kaupan, salakuljetuksen sekä tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi. Erityismääräyksiä annetaan yhteistyöstä rahan väärentämisen estämiseksi.

87 artikla. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä terroritekojen ja niiden rahoituksen ehkäisemiseksi. Kyseeseen tulee muun muassa tietojen vaihto terroristiryhmistä ja niiden tukiverkostoista sekä kokemusten vaihto terrorismin torjunnan keinoista ja koulutuksesta.

VIII OSASTO: YHTEISTYÖPOLITIIKAT

88 artikla. Artiklassa annetaan yleisiä määräyksiä yhteistyöpolitiikoista. Yhteistyön tarkoituksena on edistää Montenegron kehitys- ja kasvumahdollisuuksia ja vahvistaa olemassa olevia taloussuhteita mahdollisimman laajalla pohjalla osapuolten etujen mukaisesti. Politiikkojen yhteydessä olisi varmistettava, että myös ympäristöasiat otetaan alusta alkaen huomioon. Yhteistyöpolitiikat liitetään osaksi alueellista yhteistyökehystä, minkä yhteydessä erityistä huomiota kiinnitetään alueen vakautta edistäviin toimenpiteisiin. Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi määritellä, mitkä jäljempänä kuvatuista yhteistyöpolitiikoista tai niiden osana toteutettavista toimista ovat ensisijaisia Eurooppa-kumppanuuden mukaisesti. Yhteistyöaloja ovat: talous- ja kauppapolitiikka (89 artikla), tilastoalan yhteistyö (90 artikla), pankki-, vakuutus- ja muut rahoituspalvelut (91 artikla), varainhoidon sisäistä valvontaa ja ulkoista tilintarkastusta koskeva yhteistyö (92 artikla), sijoitusten edistäminen ja suoja (93 artikla), teollisuusyhteistyö (94 artikla), pienet ja keskisuuret yritykset (95 artikla), matkailu (96 artikla), maatalous ja maatalouden raaka-aineita jalostava teollisuus (97 artikla), kalastus (98 artikla), tulli (99 artikla ja pöytäkirja nro 6), verotus (100 artikla), sosiaalialan yhteistyö (101 artikla), koulutus (102 artikla), kulttuurialan yhteistyö (103 artikla), audiovisuaalialan yhteistyö (104 artikla), tietoyhteiskunta (105 artikla), sähköisen viestinnän verkot ja palvelut (106 artikla), informaatio ja viestintä (107 artikla), liikenne (108 artikla), energia (109 artikla), ydinturvallisuus (110 artikla), ympäristö (111 artikla), yhteistyö tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alalla (112 artikla), alueellinen ja paikallinen kehitys (113 artikla), julkishallinto (114 artikla).

Edellä mainittujen alojen yhteistyötä koskevat määräykset ovat pääsääntöisesti väljiä ja luonteeltaan tavoitteellisia.

IX OSASTO: RAHOITUSYHTEISTYÖ

115 artikla. Artiklassa mainitaan yhteisön rahoitustuen muotoina avustukset ja lainat, mukaan lukien Euroopan investointipankin lainat. Yhteisön tuen edellytyksenä on muuan muassa edistyminen Kööpenhaminan poliittisten tavoitteiden ja Eurooppa-kumppanuuden erityistavoitteiden saavuttamisessa.

116 artikla. Avustuksina annettava rahoitustuki toteutetaan monivuotisen viiteohjelman ja vuotuisten toimintaohjelmien perusteella. Tuki voi kattaa kaikki yhteistyöalat. Erityistä huomiota kiinnitetään oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen, lainsäädännön yhdenmukaistamiseen, talouskehitykseen ja ympäristönsuojeluun.

117 artikla. Artiklassa määrätään mahdollisuudesta myöntää poikkeuksellisesti makrotaloudellista rahoitusapua.

118 artikla. Yhteisön avustukset sovitetaan yhteen muista lähteistä tulevien avustusten kanssa.

X OSASTO: INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET, YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

119–124 artikla. Sopimuksella perustetaan säännöllisin väliajoin kokoontuva vakautus- ja assosiaationeuvosto, jonka tehtävänä on valvoa tämän sopimuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista. Se koostuu Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission jäsenistä sekä Montenegron hallituksen jäsenistä. Euroopan investointipankki osallistuu tarkkailijana sitä koskevissa asioissa. Vakautus- ja assosiaationeuvoston puheenjohtajana toimii sen työjärjestyksen määräysten mukaisesti vuorotellen yhteisön edustaja ja Montenegron edustaja. Vakautus- ja assosiaationeuvostossa tehdyt päätökset sitovat osapuolia. Se voi antaa myös suosituksia. Päätökset ja suositukset tehdään osapuolten yhteisellä sopimuksella. Vakautus- ja assosiaationeuvostoa avustaa vakautus- ja assosiaatiokomitea, joka koostuu Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission edustajista sekä Montenegron hallituksen edustajista. Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi siirtää toimivaltaansa vakautus- ja assosiaatiokomitealle ja perustaa myös muita erityiskomiteoita ja -elimiä. Vakautus- ja assosiaatiokomitea voi perustaa alakomiteoita, joista yksi on maahanmuuttokysymyksiä käsittelevä alakomitea.

125 artikla. Perustetaan parlamentaarinen vakautus- ja assosiaatiovaliokunta, joka muodostaa puitteet Montenegron parlamentin ja Euroopan parlamentin jäsenten kokoontumiselle ja mielipiteiden vaihdolle. Se kokoontuu itse määrääminsä väliajoin.

126 artikla. Osapuolet sitoutuvat varmistamaan osapuolten kansalaisten syrjimättömän pääsyn esittämään asiansa toimivaltaisiin tuomioistuimiin ja hallintoelimiin.

Suomen perustuslain (731/1999) 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi alkuperän tai kielen perusteella. Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

127 artikla. Artiklassa määrätään sellaisista etenkin turvallisuusetuihin liittyvistä toimenpiteistä, joita sopimuksen määräykset eivät estä osapuolta toteuttamasta oman toimivaltansa rajoissa. Tällaisia ovat muuan muassa toimenpiteet, jotka liittyvät tietojen luovutukseen, aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden tuotantoon ja kauppaan sekä osapuolen oman turvallisuuden ja yleisen järjestyksen ylläpitämiseen sisäisissä levottomuuksissa ja vakavassa kansainvälisessä jännitystilassa.

Artiklan sisältö on yhdenmukainen Euroopan unionin perustamissopimuksen 296 artiklan kanssa, joka antaa jäsenmaalle turvallisuus- ja puolustusasioita koskevan poikkeusmahdollisuuden tietyissä tilanteissa. Artiklan määräys vaikuttaa myös jäsenvaltion toimivaltaan kuuluviin muihin määräyksiin sekä useisiin kansallisen lainsäädännön säännöksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), valmiuslaki (1080/1991), laki huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/1992), puolustustilalaki (1083/1991), laki julkisista hankinnoista (348/2007) ja laki puolustustarvikkeiden maasta viennistä ja kauttakuljetuksesta (242/1990). Artikla liittyy myös toimenpiteisiin, joihin Suomi ryhtyy pannakseen täytäntöön YK:n peruskirjan (SopS 1/1951) VII luvun mukaiset velvoitteensa esimerkiksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 301 artiklan mukaisesti. Artikla ei edellytä Suomen lainsäädännön muuttamista vaan nimenomaisesti varmistaa sen, että Suomi voi ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin, joista muun muassa edellä mainituissa laeissa säädetään.

128 artikla. Artiklan mukaan sopimuksen soveltamisaloilla sovelletut järjestelyt eivät saa johtaa syrjintään.

129 artikla. Osapuolet sitoutuvat sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseen. Kumpikin osapuoli voi saattaa vakautus- ja assosiaationeuvoston käsiteltäväksi kaikki sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevat riidat. Tällöin sovelletaan 130 artiklaa ja tarvittaessa pöytäkirjaa nro 7. Mikäli osapuoli katsoo, että toinen osapuoli on jättänyt sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämättä, voi se toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Ennen näiden toimenpiteiden toteuttamista, lukuunottamatta erityisen kiireellisiä tapauksia, osapuolen on annettava vakautus- ja assosiaationeuvostolle tilanteen perusteellista tarkastelua varten tarvittavat tiedot. Toimenpiteitä valittaessa on etusijalle asetettava ne, joista on vähiten haittaa sopimuksen toiminnalle. Luetellaan sopimuksen kohdat, joita artiklan määräykset eivät koske.

130 artikla. Määrätään sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevien riitojen ratkaisusta.

131 artikla. Sopimus ei vaikuta heikentävästi voimassa olevien jäsenvaltioita ja Montenegroa sitovien sopimusten perusteella myönnettyihin oikeuksiin.

132 artikla. Todetaan, että yleisperiaatteista, jotka koskevat Montenegron osallistumista yhteisön ohjelmiin, määrätään pöytäkirjassa nro 8. Määrätään, että liitteet I-VII ja pöytäkirjat nro 1-8 ovat erottamaton osa sopimusta.

133 artikla. Sopimus tehdään rajoittamattomaksi ajaksi. Kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen, ja sopimuksen voimassaolo päättyy kuuden kuukauden kuluttua tällaisesta ilmoituksesta. Kumpikin osapuoli voi keskeyttää sopimuksen soveltamisen, jos toinen osapuoli ei noudata jotakin sopimuksen keskeistä osaa.

134–138 artikla. Määrätään sopimuksen osapuolet ja soveltamisalue, sopimuksen tallettaja, todistusvoimaiset kielet ja sopimuksen voimaantulopäivä. Se on sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäinen päivä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen omien hyväksymismenettelyjensä päätökseen saattamisesta. Sopimuksen tallettaja on Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri.

139 artikla. Sisältää määräykset väliaikaisesta sopimuksesta, jonka nojalla eräät tämän sopimuksen yhteisötoimivaltaan kuuluvat määräykset (tavaroiden vapaa liikkuvuus, liikenne) saatetaan voimaan yhteisön ja Montenegron välillä. Näitä määräyksiä koskevissa artikloissa ja pöytäkirjoissa ”sopimuksen voimaantulopäivä” tarkoittaa väliaikaisen sopimuksen voimaantulopäivää.

Sopimuksen liitteet ja pöytäkirjat

Liite I. Sisältää sopimuksen 21 artiklan mukaisesti luettelot (liitteet I a ja I b) niistä yhteisön teollisuustuotteista, joiden tuontitullit Montenegro poistaa kokonaan sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan kolmannen tai viidennen vuoden tammikuun 1. päivänä.

Liite II. Määritellään sopimuksen 26 artiklassa mainitut ”baby beef” -naudanlihatuotteet.

Liite III. Sisältää sopimuksen 27 artiklan mukaisesti luettelot (liitteet III a, III b ja III c) niistä yhteisöstä peräisin olevista maataloustuotteista, joiden tuontitullit Montenegro poistaa kokonaan sopimuksen voimaantulopäivänä tai joiden tuontitullit poistetaan kokonaan tai alennetaan 50 prosenttiin voimaantulopäivää seuraavan neljännen vuoden tammikuun 1. päivänä.

Liite IV. Määritellään artiklan 29 mukaisesti yhteisön myönnytykset Montenegron kalastustuotteille.

Liite V. Määritellään artiklan 30 mukaisesti Montenegron myönnytykset yhteisöstä peräisin oleville kalastustuotteille.

Liite VI. Määritellään sopimuksen 52 artiklassa tarkoitetut rahoituspalvelut, joita ovat kaikki vakuutustoiminta ja siihen liittyvät palvelut, pankkipalvelut ja muut rahoituspalvelut.

Liite VII. Luetellaan sopimuksen 75 artiklassa tarkoitetut teollis- ja tekijänoikeuksia sekä kaupallisia oikeuksia koskevat monenväliset sopimukset, joihin Montenegro sitoutuu liittymään viimeistään viiden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta, ja sopimukset, joiden velvoitteita vakautus- ja assosiaatiosopimuksen osapuolet vahvistavat pitävänsä tärkeinä.

Pöytäkirja nro 1. Määrätään 25 artiklan mukaisesti jalostettuja maataloustuotteita koskevasta kaupasta yhteisön ja Montenegron välillä. Vakautus- ja assosiaationeuvosto päättää tuoteluettelon laajentamisesta, pöytäkirjan liitteissä I ja II tarkoitettujen tullien muuttamisesta sekä tariffikiintiöiden korottamisesta tai poistamisesta.

Pöytäkirja nro 2. Sovitaan 28 artiklan mukaisesti eräiden viinien vastavuoroisista etuusmyönnytyksistä sekä viinien nimien vastavuoroisesta tunnustamisesta, suojasta ja valvonnasta sekä väkevien alkoholijuomien ja maustettujen viinien nimitysten vastavuoroisesta tunnustamisesta, suojasta ja valvonnasta.

Pöytäkirja nro 3. Määritellään 44 artiklan mukaisesti käsite ”alkuperätuotteet” ja hallinnollisen yhteistyön menetelmät, kuten keskinäinen avunanto, alkuperäselvitysten tarkastaminen ja riitojen ratkaiseminen.

Pöytäkirja nro 4. Sovitaan 61 artiklan mukaisesti maakuljetusalan yhteistyöstä erityisesti kauttakulkuliikenteen osalta. Yhteistyö kattaa maantie- ja rautatiekuljetukset sekä yhdistetyt kuljetukset ja niihin liittyvät infrastruktuurit. Sovitaan kauttakulkuliikenteen vapauttamisesta kokonaan sopimuksen voimaantulopäivänä.

Pöytäkirja nro 5. Määrätään 73 artiklan mukaisesti terästeollisuuteen sovellettavan valtiontuen säännöistä.

Pöytäkirja nro 6. Sovitaan 99 artiklan mukaisesti keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa tavoitteena varmistaa, että tullilainsäädäntöä sovelletaan oikein. Pöytäkirja ei rajoita rikosasioissa annettavaa keskinäistä avunantoa koskevien sääntöjen soveltamista.

Pöytäkirja nro 7. Määrätään 129 artiklan mukaisesti riitojen ratkaisemisesta tapauksissa, jotka koskevat sopimuksen osastojen IV, V ja VI tiettyjä kohtia.

Pöytäkirja nro 8. Määrätään 132 artiklan mukaisesti yleisperiaatteista, jotka koskevat Montenegron osallistumista yhteisön ohjelmiin.

Päätösasiakirja ja julistukset

Sopimuksen päätösasiakirjan liitteenä olevassa yhteisessä julistuksessa osapuolet ilmoittavat tulkintansa sopimuksen 75 artiklasta. Liitteenä olevassa yksipuolisessa julistuksessa yhteisö ja jäsenvaltiot ilmoittavat yhteisön asetuksen (EY) N:o 2007/2000 perusteella myöntämien poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden soveltamisesta. Julistukset eivät ole oikeudellisesti sitovia asiakirjoja. Päätösasiakirjaa ja julistuksia ei ole julkaistu tämän hallituksen esityksen liitteenä. Tekstit ovat nähtävinä Euroopan unionin neuvoston julkisessa asiakirjahakemistossa ”http://register.consilium.europa.eu”.

2 Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Lain 1 § sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa.

2 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin sopimus tulee voimaan.

3 Voimaantulo

Osapuolet ratifioivat tai hyväksyvät sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön. Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen hyväksymismenettelyjensä päätökseen saattamisesta. Hyväksymisestään ovat hallituksen esityksen antamisajankohtaan mennessä ilmoittaneet Bulgaria, Itävalta, Latvia, Portugali, Slovakia, Slovenia, Tanska, Unkari ja Viro. Esitykseen sisältyvä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samana ajankohtana kuin sopimus tulee voimaan.

Montenegron vakautus- ja assosiaatiosopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n mukaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Esitykseen liittyvän voimaansaattamislain voimaantulemiselle on siten saatava itsehallintolain 59 § 2 momentin mukaan Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyminen.

4 Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys

4.1 Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Euroopan yhteisön ja jäsenvaltioiden välinen toimivallanjako

Montenegron kanssa tehty vakautus- ja assosiaatiosopimus on luonteeltaan jaetun toimivallan sopimus eli niin sanottu sekasopimus, joka sisältää sekä yhteisön että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Jotkut näistä määräyksistä kuuluvat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, toiset taas yhteisön ja sen jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. Osassa sopimuksen kattamista kysymyksistä toimivalta kuuluu yksinomaan jäsenvaltioille. Eduskunta hyväksyy tällaisen sopimuksen vakiintuneen käytännön mukaan vain niiltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan (esim. PeVL 6/2001 vp, PeVL 31/2001, PeVL 16/2004 vp, PeVL 24/2004 vp).

Sopimuksessa itsessään ei ole määräyksiä, jotka osoittaisivat, miten toimivalta tarkkaan ottaen jakautuu. Yhteisöllä on kuitenkin katsottava olevan yksinomainen toimivalta niiden vakautus- ja assosiaatiosopimuksen määräysten osalta, jotka on sisällytetty myös kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevaan Euroopan yhteisön ja Montenegron välillä tehtyyn väliaikaiseen sopimukseen. Tällaisia ovat vakautus- ja assosiaatiosopimuksen määräykset tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta (sopimuksen IV osasto, liitteet I–V sekä pöytäkirjat nro 1, 2 ja 3) sekä siihen suorassa yhteydessä olevat määräykset kauttakulkuliikenteestä (pöytäkirjan nro 4 asianomaiset kohdat). Myös määräykset vaihtotaseeseen liittyvistä maksuista ja siirroista (V osasto 62 artikla) sekä maksutasevaikeuksiin liittyvistä rajoituksista (V osasto 69 artikla) kuuluvat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Sama koskee kilpailusääntöjä ja muita taloutta koskevia määräyksiä (VI osasto 73 ja 74 artikla sekä pöytäkirja nro 5), teollis- ja tekijänoikeuksia sekä kaupallisia oikeuksia (VI osasto 75 artikla ja liite VII) ja tullialan yhteistyötä (VIII osasto 99 artikla) koskevia määräyksiä.

Yhteisöllä ei ole toimivaltaa toteuttaa niin sanottua poliittista vuoropuhelua kolmansien valtioiden kanssa, joten sopimuksen asiaa koskevat määräykset (II osasto) kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. Nämä määräykset (10–13 artikla) eivät edellytä Suomessa voimassa olevan lainsäädännön muuttamista.

Muilta kuin edellä mainituilta osin sopimuksen määräykset kuuluvat osittain Euroopan yhteisön ja osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan. Jäsenvaltioilla on merkittävässä määrin toimivaltaa erityisesti työntekijöiden liikkuvuutta, sijoittautumista, palvelujen tarjoamista ja pääomanliikkeitä koskevien määräysten (V osasto) osalta. Sama koskee myös oikeutta, vapautta ja turvallisuutta koskevia määräyksiä (VII osasto) sekä eräitä yhteistyöpolitiikan lohkoja (VIII osasto). Myös alueellinen yhteistyö (III osasto), lainsäädännön lähentäminen, lainvalvonta ja kilpailusäännöt (VI osasto) sekä rahoitusyhteistyö (IX osasto) kuuluvat ainakin osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan. Sopimuksen institutionaaliset ja muut horisontaaliset määräykset (X osasto) taas kuuluvat yhteisön toimivaltaan siltä osin kuin niitä sovelletaan sopimuksen muiden, yhteisön toimivaltaan kuuluvien määräysten soveltamisen yhteydessä. Vastaavasti, kun kysymys on jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvista asioista, sopimuksen institutionaaliset määräykset kuuluvat näiltä osin jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Lainsäädännön alaan kuuluvat sopimusmääräykset

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy muun muassa sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan perustuslaissa tarkoitettu eduskunnan hyväksymistoimivalta kattaa kaikki aineelliselta luonteeltaan lain alaan kuuluvat kansainvälisen velvoitteen määräykset. Sopimuksen määräykset on luettava lainsäädännön alaan, 1) jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, 2) jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita, 3) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla, taikka 4) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä tai 5) siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kysymykseen ei vaikuta se, onko jokin määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11/2000 vp, 12/2000 vp ja 45/2000 vp).

Sopimuksen 2 artiklassa todetaan, että sopimuksen olennaisen osan muodostavat demokratian periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioitus sellaisina kuin ne määritellään ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, Helsingin päätösasiakirjassa ja uutta Eurooppaa koskevassa Pariisin peruskirjassa. Perustuslakivaliokunta on katsonut (PeVL 45/2000 vp; PeVL 31/2001 vp), etteivät sellaiset yleispiirteiset ja julistuksenomaiset määräykset, joissa osapuolet vahvistavat sitoumuksensa kunnioittaa ihmisoikeuksia, vaikuta Suomen kansainvälisten velvoitteiden sisältöön tai laajuuteen ihmisoikeuksien alalla. Tällaisilla määräyksillä on kuitenkin aikaisempaan verrattuna uudentyyppistä sitovaa merkitystä sopimuksen 130 artiklan mukaisen neuvottelu- ja sanktiomenettelyn vuoksi, joten sopimuksen ihmisoikeusmääräysten on katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan (ks. PeVL 31/2001 vp).

Sopimuksen 49 artiklan syrjimättömyysperiaatteen toteuttamiseen liittyvät Suomessa muun muassa perustuslain 6 §, työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 2 § ja rikoslain (39/1889) 47 luvun 3 §. Ulkomaalaisen maahantulosta, oleskelusta ja työnteosta säädetään ulkomaalaislaissa (301/2004). Artiklan määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan, koska ne sisältävät yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita koskevia seikkoja ja koska niistä on Suomessa voimassa laintasoista sääntelyä, vaikka ne eivät edellytäkään olemassa olevien lakien muuttamista.

Sopimuksen 51 artiklan määräykset sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta koskevat yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia. Niillä on yhteys perustuslain 19 §:n 2 momentissa mainittujen sosiaalisten riskien varalta luotuun sosiaaliturvaan, joka taataan lailla ja joka tällöin kuuluu lainsäädännön alaan. Sopimus ei kuitenkaan edellytä lainsäädännön muuttamista.

Sopimuksen sijoittautumisoikeutta ja palvelujen tarjontaa koskevat 52-61 artiklat sekä liite VI sisältävät jäsenvaltioiden osittaiseen toimivaltaan ja Suomessa lainsäädännön alaan kuuluvaa sääntelyä. Yhteisön sijoittaumisoikeutta ja palvelujen vapaata tarjontaa koskevat säännökset eivät lähtökohtaisesti kata kolmansista valtioista tapahtuvaa taloudellista toimintaa. Kun kolmansista maista tuleva henkilö tai yhtiö haluaa aloittaa ammatinharjoittamisen tai perustaa yhtiön jossakin jäsenvaltiossa, häneen sovelletaan kyseisen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä. Sijoittautumisoikeutta koskevat määräykset liittyvät perustuslain 18 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan jokaisella on lain mukaan oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan.

Sopimuksen 88–114 artiklassa määritellään yhteistyöpolitiikkoihin kuuluvat alat. Yhteistyön kehittäminen ei kuulu lain alaan eikä sellaisenaan edellytä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, mutta asiallisesti useat näissä artikloissa esitetyt yhteistyön kohteina olevat asiat kuuluvat Suomessa lain alaan.

Sopimuksen 119–124 artikla sisältää määräykset vakautus- ja assosiaationeuvoston perustamisesta ja toiminnasta. Jäsenvaltio on neuvostossa edustettuna Euroopan unionin neuvoston edustajan kautta. Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi paitsi antaa suosituksia, myös tehdä osapuolia sitovia päätöksiä. Sopimus sisältää kuitenkin verrattain vähäisenä pidettävän mahdollisuuden siihen, että vakautus- ja assosiaationeuvoston päätökset koskettavat kysymyksiä, jotka yhteisön perustamissopimusten mukaan ovat jäsenvaltion toimivallassa ja Suomen perustuslain kannalta kuuluvat lainsäädännön alaan. Koska sopimusta hallinnoiva vakautus- ja assosiaationeuvosto saa kuitenkin osapuolia sitovaa päätösvaltaa, sopimuksen määräykset vakautus- ja assosiaationeuvoston perustamisesta ja toiminnasta kuuluvat näiltä osin lainsäädännön alaan ja edellyttävät eduskunnan suostumusta.

Sopimuksen 126 artiklan mukaan osapuolet sitoutuvat varmistamaan, että toisen osapuolen luonnolliset ja oikeushenkilöt voivat, ilman syrjintää sen omiin kansalaisiin verrattuna esittää asiansa osapuolten toimivaltaisille tuomioistuimille ja hallintoelimille puolustaessaan yksilönoikeuksiaan ja omistusoikeuksiaan. Määräys sisältää myös jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvaa sääntelyä, joka liittyy Suomessa perustuslain 6 ja 21 §:n noudattamiseen ja kuuluu lainsäädännön alaan.

Sopimuksen 127 artiklan kanssa sanamuodoltaan samanlainen määräys sisältyy myös kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevaan väliaikaiseen sopimukseen. Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen yhteydessä tämä artikla, joka sisältää sopimuksen sallimat poikkeusmääräykset, vaikuttaa myös jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluviin muihin määräyksiin sekä useisiin kansallisen lainsäädännön säännöksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), valmiuslaki (1080/1991), laki huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/1992), puolustustilalaki (1083/1991), laki julkisista hankinnoista (348/2007) ja laki puolustustarvikkeiden maasta viennistä ja kauttakuljetuksesta (242/1990). Määräys kuuluu lainsäädännön alaan.

4.2 Käsittelyjärjestys

Sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Luxemburgissa 15 päivänä lokakuuta 2007 Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Montenegron tasavallan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Montenegron tasavallan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Luxemburgissa 15 päivänä lokakuuta 2007 Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Montenegron tasavallan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.


Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2008

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ulkoasiainministeri
Alexander Stubb

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.