Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista. Esityksen mukaan tervehdyttämisavustuksia voitaisiin myöntää aravavuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen lisäksi huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa oleville korkotukivuokrataloyhteisöille. Korkotukivuokrataloyhteisöille ei ole nykyisin valtion tukitoimenpiteitä taloudellisiin vaikeuksiin. Avustusta voitaisiin myöntää jo toteutuneiden alijäämien lisäksi valtiolle syntyvien luottotappioriskien tai takausvastuun toteutumisen välttämiseksi.

Uudella lailla kumottaisiin nykyinen vuokratalojen ja asumisoikeustalojen tervehdyttämisavustuksista annettu laki.

Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

---

Valtioneuvosto on hyväksynyt 14 päivänä helmikuuta 2008 pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaan perustuvan asuntopoliittisen toimenpideohjelman. Toimenpideohjelman mukaan taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokrataloyhtiöiden avustus tehdään mahdolliseksi myös korkotukitaloille.

Taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille ja asumisoikeustaloille voidaan myöntää avustuksia vuokratalojen ja asumisoikeustalojen tervehdyttämisavustuksista annetun lain (657/2000) ja sen nojalla annetun vuokra- ja asumisoikeustalojen talouden tervehdyttämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen (58/2003) perusteella.

Avustusta voidaan myöntää aravavuokrataloille, joille on myönnetty valtion asuntolainaa vuokratalon rakentamiseen, perusparantamiseen tai peruskorjaukseen. Jos vuokrataloja koskee aravarajoituslain (1190/1993) 3 §:ssä tarkoitettu kymmenen vuoden jatkorajoitusaika, avustuksen myöntäminen ei ole mahdollista. Avustusta voidaan myöntää myös asumisoikeustalolle, jonka rakentamiseen on myönnetty aravalainaa tai korkotukilainaa.

Vuokra- ja asumisoikeustalon voidaan katsoa olevan huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa, jos se ei ole kahtena edellisenä vuotena pystynyt kattamaan vuokrilla tai käyttövastikkeilla pääoma- ja hoitomenoja. Tervehdyttämisavustus voidaan myöntää talolle, jonka arvioidaan avustuksen ja omistajan oman panostuksen avulla selviytyvän taloudellisista vaikeuksistaan ja saavan taloutensa tasapainoon.

Avustuksen myöntämisen yleisenä ehtona on, että talon omistaja on huolehtinut täysimääräisesti omasta taloudellisesta ja muusta vastuustaan talon talouden tervehdyttämiseksi pitkäjänteisellä tavalla. Avustuksen myöntämisen ehtona on lisäksi, että talolle on tehty hyväksyttävä suunnitelma talouden tervehdyttämiseksi kohtuullisen ajan kuluessa. Talon omistaja ei myöskään saa periä vuokrissa omille varoille korkoa viitenä vuotena tai tätä pidempänä talouden tervehdyttämiseen kuluvana aikana.

Tervehdyttämisavustuksia on myönnetty 2000-luvulla vuosittain 16—60:lle vuokratalolle. Asumisoikeustalot eivät ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hakeneet avustusta.

Nykyjärjestelmässä avustuksesta osa on maksettu lainansaajille ja loppuosalla on kuitattu aravalainojen maksamatta jääneitä korkoja ja lyhennyksiä. Näin on voitu vähentää valtiolle muuten syntyviä luottotappioita.

Avustuksilla on voitu turvata valtion saatavia tervehdyttämällä taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneita vuokra- tai asumisoikeustaloja. Ongelmatilanteissa valtio on lähes aina suurin velkoja. Jos lainansaaja joutuu esimerkiksi konkurssiin, valtion riski menettää ainakin pääosin saatavansa kasvaa olennaisesti. Avustuksella on voitu vähentää tällaisia riskejä huomattavasti.

Jos talon talouden tervehdyttäminen ei onnistu pelkällä avustuksella, aravalainan lainaehtoja on voitu järjestellä esimerkiksi aravalainaehtojen määräaikaisella muuttamisella tai vapaaehtoisella velkasaneerauksella. Tällöin pääomamenoja on voitu pienentää tietyksi ajaksi ja avustuksilla kattaa jo syntyneitä alijäämiä. Toimenpiteiden yhteisvaikutuksella on näin saavutettu parempi talouden tasapaino ongelmatilanteissa.

Nykyisin tervehdyttämisavustuksia ei voida myöntää taloudellisissa vaikeuksissa oleville korkotukivuokrataloille.

Valtio on antanut osalle vuokratalojen rakentamiseen tarkoitetuista korkotukilainoista täytetakauksen, mikä merkitsee takausriskiä valtiolle. Valtio on vastuussa lainanmyöntäjälle lainan pääoman ja koron lopullisten menetysten osalta, jotka johtuvat velallisen maksukyvyttömyydestä, siltä osin kuin lainan vakuuksista kertyvät varat eivät riitä kattamaan lainasta maksamatta olevia lyhennyksiä ja korkoja. Tällaisia lainoja, joilla on valtion täytetakaus, on hyväksytty korkotukilainoiksi 1.1.1993 lukien.

Korkotukilainakanta, jolla on valtion täytetakaus, oli vuoden 2008 maaliskuun lopussa 3,7 miljardia euroa. Yli 80 prosenttia lainoista on kohdentunut pääkaupunkiseudulle ja muihin suurimpiin kasvukeskuksiin. Korkotukilainoissa valtion täytetakaus on toistaiseksi realisoitunut vain kerran.

Vuodesta 2008 alkaen valtion tukemaa vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoa on voitu toteuttaa vain korkotukilainoituksella. Aravalainoja ei enää myönnetä. Vuosina 2005—2007 korkotukilainoista suurin osa on kohdistunut erityisryhmien investointiavustusta saaneisiin kohteisiin. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi vanhuksille, asunnottomille ja vammaisille tarkoitetut asunnot. Uusia asuntoja on rakennettu erityisryhmille 4 200 ja peruskorjattu 2 900 asuntoa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA selvittää kohteiden hankekäsittelyn yhteydessä tulevan kohteen ja sen omistajan taloudellista tilannetta sekä kohteen kannattavuutta pidemmällä tähtäimellä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus pyrkii hankkeiden huolellisella valmistelulla ja käsittelyllä varmistamaan jo riittävän aikaisessa vaiheessa kohteiden toteutuskelpoisuuden ja kannattavuuden. Tarkoituksena on näin estää mahdollisten riskikohteiden käynnistyminen ja siten vaikuttaa tulevien valtion riskien minimointiin.

Nykyjärjestelmässä korkotukivuokrataloille ei ole valtion taholta tukikeinoja, joilla voitaisiin puuttua taloudellisiin vaikeuksiin ja tervehdyttää talon taloutta. Koska valtio ei ole itse velkojana velkasuhteessa, ei lainaehtoihin voida kohdistaa vaatimuksia eikä velkasaneeraustakaan voida vaatia. Jos korkotukivuokratalolla esiintyy maksuvaikeuksia, lainanmyöntäjä voi käynnistää varsin nopeasti korkotukilainan vakuutena olevan omaisuuden muuttamisen rahaksi.

Varsinkin erityisryhmille tarkoitetuissa korkotukikohteissa on olemassa riski taloudellisten ongelmien syntymiseen. Tervehdyttämisavustuksen käyttöä tulisikin laajentaa koskemaan myös korkotukivuokrataloja.

Valtion takausvastuun määrä on kasvanut huomattavasti eri tukijärjestelmissä. Valtion vastuiden realisoitumisen rajoittamiseksi olisi välttämätöntä laajentaa avustuksen myöntämisedellytyksiä siten, että avustusta voitaisiin myöntää kaikkiin sellaisiin tapauksiin, joihin liittyy valtion vastuu myönnetyn lainan tai takauksen johdosta lukuun ottamatta hallituksen esityksessä laiksi vuokratalojen rakentamislainojen valtion takauksesta (HE xx/2008 vp) tarkoitettuja valtion takauksia.

Esityksessä ehdotetaan, että aravavuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen lisäksi korkotukivuokrataloyhteisöille voitaisiin myöntää tervehdyttämisavustusta. Avustusta myönnettäisiin sellaisille korkotukivuokrataloyhteisöille, joille on myönnetty valtion täytetakaus. Tällaisia ovat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokra-asuntojen korkotuesta annetun lain (867/1980) nojalla 1.1.1993 lukien korkotukilainaksi hyväksytyt lainat. Korkotuetuille asumisoikeustaloille on voitu myöntää avustusta jo nykyisen lain perusteella.

Lisäksi valtion riskien minimoimiseksi tervehdyttämisavustusta voitaisiin myöntää aravavuokrataloyhteisöille, jotka tulisivat saamaan valtion takauksen lainalle, jolla maksettaisiin aravalaina pois. Hankkeesta on valmisteltu hallituksen esitys laiksi valtiontakauksesta aravalainojen takaisinmaksamiseksi, joka annetaan Eduskunnalle samanaikaisesti tämän hallituksen esityksen kanssa.

Nykyisten säännösten mukaan tervehdyttämisavustusta voidaan myöntää huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevalle talolle jo toteutuneiden alijäämien perusteella. Avustuksen tarvetta selvitettäisiin koko vuokrataloyhteisön tilinpäätöksen perusteella. Avustusta ehdotetaan myönnettäväksi myös silloin, jos yhteisön taloudelliset vaikeudet voivat johtaa siihen, että valtiolle voisi syntyä luottotappioriski tai valtion takausvastuu voisi toteutua. Näin voitaisiin vähentää valtiolle syntyviä luottotappioita ja takausvastuita.

Jos korkotukivuokrataloyhteisö joutuu maksuvaikeuksiin ja syntyy maksuviiveitä, lainan myöntänyt rahalaitos käynnistää yleensä hyvän pankkitavan mukaisesti varsin nopeasti kiinteistön realisoinnin. Olisi kuitenkin tärkeää, että avustusmahdollisuus voitaisiin selvittää ennen omaisuuden realisointia. Rahalaitos on velvollinen ilmoittamaan Valtiokonttorille lainansaajan maksuviivästyksistä Valtiokonttorin antamien määräysten mukaisesti vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 31 §:n perusteella. Tässä yhteydessä Valtiokonttori voisi käydä neuvotteluja rahalaitoksen kanssa avustusmahdollisuuden selvittämiseksi ennen realisoinnin aloittamista. Uusia korkotukiluottoja hyväksyttäessä luottosopimuksiin tulisi ottaa maininta asiasta.

Lainsäädännön selkeyttämiseksi kaikki säännökset ehdotetaan koottavaksi uuteen vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annettavaan lakiin eikä valtioneuvoston asetusta enää annettaisi.

Valtiontaloudelliset vaikutukset

Tervehdyttämisavustukset maksetaan valtion asuntorahaston varoista. Avustusvaltuuden suuruus on määrätty valtion talousarvion momentilla 35.20.60 Siirto valtion asuntorahastoon. Vuokra- ja asumisoikeustaloille tarkoitettu avustusvaltuus on hallituksen esityksessä vuoden 2009 valtion talousarvioksi 2,6 miljoonaa euroa.

Avustusten laajentamisen koskemaan myös korkotukivuokrataloyhteisöjä ei arvioida olennaisesti lisäävän avustushakemusten määrää lähivuosina.

Vaikutukset lainansaajien asemaan

Avustuksella olisi mahdollista tervehdyttää vuokra- tai asumisoikeustaloyhteisön taloudellista tilannetta. Avustuksella voitaisiin myös estää kiinteistön joutuminen pakkorealisointiin, jolloin myös valtion luottotappioriski vähentyisi.

Avustukset myöntäisi Valtiokonttori. Esitetty lainsäädäntö ei asettaisi Valtiokonttorille uusia tehtäviä, vaikka tehtävät lisääntyisivät jossain määrin. Tehtävien lisääntyminen ei aiheuttaisi tarvetta lisätä henkilöstöresursseja.

Esitys on valmisteltu ympäristöministeriössä yhteistyössä Valtiokonttorin ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kanssa.

Esityksen valmistelun yhteydessä on lakiehdotuksesta pyydetty lausunnot valtiovarainministeriöltä, Finanssialan Keskusliitto ry:ltä, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:ltä ja Suomen Kuntaliitto ry:ltä. Lausunnoissa on pidetty hallituksen esitystä perusteltuna ja kannatettavana.

Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Eduskunnalle on samanaikaisesti tämän esityksen kanssa annettu hallituksen esitys laeiksi valtiontakauksesta aravalainojen takaisinmaksamiseksi sekä aravarajoituslain ja asumisoikeusasunnoista annetun lain 45 ja 50 b §:n muuttamisesta (HE xx/2008 vp). Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi valtion myöntämästä täytetakauksesta lainalle, jolla maksettaisiin aravalaina takaisin valtiolle. Koska nyt ehdotetun lain mukaan myös takauksen saaneelle vuokrataloyhteisölle voitaisiin myöntää avustus, tulisi tämä toinen esitys käsitellä Eduskunnassa ensin.

1 §. Soveltamisala. Lakia sovellettaisiin valtion asuntorahaston varoista myönnettäviin avustuksiin valtion talousarviossa vahvistettujen myöntämisvaltuuksien rajoissa. Avustuksia myönnettäisiin huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloyhteisöille ja asumisoikeustaloyhteisöille.

Avustusten myöntämisessä sovellettaisiin myös valtionavustuslakia (688/2001), johon pykäläehdotuksessa on viittaus. Siten muun muassa avustuksen käytön valvontaan, sanktioihin ja avustuspäätöksen tiedoksiantoon sovellettaisiin valtionavustuslakia.

2 §. Tavoite. Lailla pyrittäisiin parantamaan huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokrataloyhteisöjen ja asumisoikeustaloyhteisöjen taloudellista tilannetta. Tarkoitus olisi avustuksella tasapainottaa yhteisön taloutta silloin, kun arvioidaan sen selviytyvän taloudellisista vaikeuksistaan. Tavoitteena olisi myös vähentää luottotappioiden syntymisen riskiä valtiolle sekä riskiä valtion takausvastuun toteutumisesta.

3 §. Avustuksen saajat. Lähtökohtana olisi, että avustusta voitaisiin myöntää silloin, kun valtiolla olisi riskiä joko myönnetyn lainan tai takauksen johdosta. Jos aravavuokrataloyhteisöille ja asumisoikeustaloyhteisöille on myönnetty valtion asuntolainaa tai aravalainaa asuntotuotantolakien (488/1953 ja 247/1966), aravalain (1189/1993) tai perusparannuslainaa asuntojen perusparantamisesta annetun lain (34/1979) nojalla ja lainaa on vielä jäljellä, kuuluisivat ne lain soveltamisen piiriin. Nykyisestä laista poiketen sellaisille aravavuokrataloyhteisöille, joilla on meneillään aravarajoituslain 3 §:ssä tarkoitettu kymmenen vuoden jatkorajoitusaika ja aravalainaa on vielä jäljellä, voitaisiin myöntää avustusta. Jos aravalaina on maksettu ennenaikaisesti takaisin, avustusta ei voitaisi myöntää toisin kuin nykyisen lain perusteella.

Avustusta voitaisiin myöntää myös korkotukivuokrataloyhteisöille ja asumisoikeustaloyhteisöille, jotka on rahoitettu vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993) tai vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) nojalla ja joiden jäljellä olevaan lainaan kohdistuu vielä valtion täytetakaus. Vuoden 1980 korkotukilain mukaiset täytetakaukset koskivat 1.1.1993 lukien hyväksyttyjä korkotukilainoja, jotka oli tarkoitettu rakentamiseen. Samoin täytetakaus koski aluksi vain asumisoikeustalojen rakentamislainoja. Sen sijaan vuoden 2001 korkotukilain mukaiset täytetakaukset koskevat rakentamislainojen lisäksi hankinta- ja perusparannuslainoja. Korkotuetuille asumisoikeustaloyhteisöille on voitu jo nykyisen lain perusteella myöntää avustuksia. Arava- ja korkotukivuokrataloyhteisöillä tarkoitetaan myös kuntien suoraan omistamia vuokratalokohteita.

Lisäksi avustusta voitaisiin myöntää sellaisille aravavuokrataloyhteisöille, joille myönnettäisiin valtion takaus rahalaitoksen myöntämälle lainalle, jolla maksettaisiin aravalaina takaisin valtiolle. Kyseisistä takauksista on valmisteltu hallituksen esitys laeiksi valtiontakauksesta aravalainojen takaisinmaksamiseksi sekä aravarajoituslain ja asumisoikeusasunnoista annetun lain 45 ja 50 b §:n muuttamisesta (HE xx/2008 vp).

4 §. Avustuksen myöntämisen edellytykset. Avustusta voitaisiin myöntää huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevalle vuokra- tai asumisoikeustaloyhteisölle, joka ei olisi voinut kahtena edellisenä vuotena kattaa vuokrilla tai käyttövastikkeilla hyväksyttäviä vuotuisia pääoma- ja hoitomenoja kuten nykyisinkin. Kahden viimeisimmän vuoden tilinpäätöksistä selvitettäisiin alijäämien määrät, jotka määritetään samalla tavalla kuin aravarajoituslain 7 §:n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 13 §:n mukaisessa vuokranmäärityksessä sekä asumisoikeusasunnoista annetun lain (650/1990) 16 ja 16 a §:n mukaisessa käyttövastikkeen määrityksessä.

Lisäksi ehdotetaan, että avustusta voitaisiin myöntää myös sellaiselle vuokra- tai asumisoikeustaloyhteisölle, joka olisi muutoin ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin siten, että valtiolle voisi syntyä luottotappioriski tai valtion takausvastuu voisi toteutua. Avustuksen myöntämisessä olisi perusteltua ottaa tällöin huomioon valtion taloudellisen edun näkökulma. Jos taloudelliset vaikeudet johtavat kiinteistön realisointiin, valtion riski menettää saataviaan on suuri, koska useissa tapauksissa vakuuden arvo ei kata valtion saatavia eli jäljellä olevaa lainaa tai valtion myöntämän takauksen määrää. Myöntämällä avustus tilanne voitaisiin välttää.

Avustusta voitaisiin myöntää valtiolle syntyvän riskin perusteella vain, jos arvioidaan, että avustuksella voitaisiin rajoittaa valtiolle syntyviä kustannuksia, jotka aiheutuisivat luottotappiosta tai takausvastuun realisoitumisesta. Tällöin verrattaisiin edellä mainittuja kustannuksia niihin kustannuksiin, joita valtiolle syntyisi, jos avustusta ei myönnettäisi. Pelkästään valtion taloudellisen edun näkökulma olisi perusteltua ottaa huomioon, jos näin on mahdollista välttää vielä suuremmat luottotappiot.

Luottotappioriskiä tai takausvastuuta arvioitaessa otettaisiin huomioon lainansaajan varallisuusasema, lainan vakuuden arvo suhteessa lainan jäljellä olevaan pääomaan ja vakuuden realisointimahdollisuudet.

5 §. Omistajalle asetettavat edellytykset. Pykälä vastaisi nykyisiä säännöksiä. Jotta avustus voitaisiin myöntää, olisi omistajan täytettävä pykälässä säädetyt edellytykset. Omistajan tulisi huolehtia pitkäjänteisesti omasta taloudellisesta ja muusta vastuustaan yhteisön talouden tervehdyttämiseksi.

Omistajan tulisi lisäksi laatia yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa yhteisölle tervehdyttämissuunnitelma siitä, miten sen talous saataisiin jälleen tasapainoon. Tervehdyttämissuunnitelmassa edellytetään aina myös omistajan vastaantuloa. Omistajan panos on useimmiten pääomalaina, avustus tai osakepääoman korotus.

Omistajan olisi myös luovuttava perimästä vuokrissa tai käyttövastikkeissa korkoa omille varoilleen viitenä vuotena tai pidempänä aikana, minkä suunnitelman mukainen yhteisön tervehdyttäminen kestää.

6 §. Avustuksen määrä. Pykälän 1 momentti vastaisi nykyisiä säännöksiä. Avustusta voitaisiin myöntää määrä, mikä yhdessä muiden tervehdyttämissuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden kanssa tarvittaisiin, jotta yhteisön talous saataisiin tasapainoon kohtuullisen ajan kuluessa. Avustuksen enimmäismääränä on käytännössä tilinpäätökseen perustuva kumulatiivinen alijäämä. Alijäämä saadaan oikaisemalla rahoituslaskelman lukuja siten, että velkakirjaehtojen mukaiset lainanlyhennykset otetaan huomioon, mutta ei saatuja avustusluontoisia lainoja. Yleensä avustus on samansuuruinen kuin tervehdyttämissuunnitelmaan sisältyvä omistajan taloudellinen panos.

Pykälän 2 momentin mukaisen luottotappioriskin tai takausvastuun toteutumisriskin välttämiseksi tarkoitetun avustuksen määrän määrittelemiseksi olisi tarpeen selvittää, miten yhteisön talous kehittyy pidemmällä ajanjaksolla esimerkiksi kymmenessä vuodessa. Selvitettäisiin kyetäänkö vuokrilla tai käyttövastikkeilla kattamaan yhteisön kustannukset. Selvityksessä otettaisiin huomioon alueen väestörakenteen ja asuntomarkkinoiden muutokset ja miten ne vaikuttaisivat yhteisön vuokrien tai käyttövastikkeiden todennäköisiin muutoksiin. Selvitettäisiin myös pääomamenojen kehitys, miten korkotukilainan, aravalainan ja konvertoidun aravalainan ehdot muuttuvat tarkasteluajanjaksolla.

Erityisesti takausriskin välttämisen yhteydessä alijäämän kattaminen yksistään ei vielä riitä katkaisemaan tappiokierrettä, koska korkotukilainan tai konvertoidun aravalainan ehtoja ei kyetä muuttamaan siten kuin aravalainan osalta yleensä on mahdollista menetellä. Tällöin olisi perusteltua esimerkiksi pienentää avustuksella jonkin lainan kustannuksia, jotta yhteisön taloutta saataisiin tervehdytettyä aravajärjestelmän lisätukitoimenpiteitä vastaavalla tavalla. Ottamalla valtion taloudellinen intressi huomioon jo tässä vaiheessa, voitaisiin välttää myöhemmin tulevat takausvastuun toteutumisesta valtiolle mahdollisesti syntyvät suuremmat tappiot.

7 §. Avustuksen myöntäjä. Valtiokonttori myöntäisi talon omistajan hakemuksesta avustuksen kuten nykyisinkin. Valtiokonttori antaisi edelleen ohjeet hakumenettelystä, esimerkiksi hakuajasta ja hakemukseen liitettävistä selvityksistä. Tarkoituksena olisi turvata riittävän yhdenmukainen hakumenettely.

8 §. Muutoksenhaku. Valtiokonttorin tekemään päätökseen saisi hakea oikaisua. Oikaisua haettaisiin päätöksen tehneeltä viranomaiselta. Tämän lisäksi oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saisi pääsääntöisesti hakea valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Avustuksen myöntämistä koskevaan päätökseen ei kuitenkaan saisi valittamalla hakea muutosta. Avustuksia voidaan myöntää vain siinä määrin kuin valtion talousarviossa on tarkoitukseen osoitettu valtuuksia. Hakijalla ei myöskään ole subjektiivista oikeutta avustukseen, vaan Valtiokonttorilla on harkintavalta siitä, että avustuksen myöntämisen edellytykset tulevat täytetyiksi. Siten on perusteltua säilyttää avustuksen myöntämisen osalta valitusta koskeva muutoksenhakukielto kuten nykyisessäkin laissa on.

9 §. Tarkemmat säännökset. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanosta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Lailla kumottaisiin vuokratalojen ja asumisoikeustalojen tervehdyttämisavustuksista 30 päivänä kesäkuuta 2000 annettu laki (657/2000) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Soveltamisala

Valtion asuntorahaston varoista voidaan myöntää valtion talousarviossa vahvistettujen myöntämisvaltuuksien rajoissa avustuksia huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloyhteisöille ja asumisoikeustaloyhteisöille siten kuin tässä laissa säädetään.

Tässä laissa tarkoitettuihin avustuksiin sovelletaan lisäksi, jollei jäljempänä toisin säädetä, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään.

2 §
Tavoite

Avustuksen myöntämisen tavoitteena on tervehdyttää huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevan vuokrataloyhteisön tai asumisoikeustaloyhteisön taloutta taikka vähentää valtiolle syntyvää luottotappioriskiä tai riskiä valtion takausvastuun toteutumisesta.

3 §
Avustuksen saajat

Avustus voidaan myöntää vuokrataloyhteisölle ja asumisoikeustaloyhteisölle, jolla on jonkin seuraavista laeista nojalla myönnettyä valtion asuntolainaa tai aravalainaa vielä jäljellä:

1) vuoden 1953 asuntotuotantolaki (488/1953);

2) vuoden 1966 asuntotuotantolaki (247/1966);

3) aravalaki (1189/1993); tai

4) asuntojen perusparantamisesta annettu laki (34/1979).

Avustus voidaan myöntää myös vuokrataloyhteisölle ja asumisoikeustaloyhteisölle, jonka jonkin seuraavista laeista nojalla hyväksyttyyn korkotukilainaan kohdistuu vielä valtion täytetakaus:

1) vuokra-asuntolainojen korkotuesta annettu laki (867/1980);

2) asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettu laki (1205/1993); tai

3) vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettu laki (604/2001).

Avustus voidaan myöntää 1 momentissa tarkoitetulle lainansaajalle myös, jos jäljellä ollut valtion asuntolaina tai aravalaina on maksettu takaisin lainalla, johon liittyy valtiontakauksesta aravalainojen takaisinmaksamiseksi annetussa laissa ( /2008) tarkoitettu valtion takaus.

4 §
Avustuksen myöntämisen edellytykset

Avustusta voidaan myöntää, jos vuokrataloyhteisö tai asumisoikeustaloyhteisö:

1) ei ole voinut kahtena edellisenä vuotena vuokrilla tai käyttövastikkeilla kattaa hyväksyttäviä vuotuisia pääoma- ja hoitomenoja; tai

2) on muutoin ajautunut sellaisiin taloudellisiin vaikeuksiin, että valtiolle voi syntyä luottotappioriski tai riski valtion takausvastuun toteutumisesta.

Avustusta voidaan myöntää 1 momentin 2 kohdan mukaan vain, jos sen arvioidaan rajoittavan valtion luottotappiosta tai takausvastuun toteutumisesta aiheutuvia kustannuksia verrattuna kustannuksiin, jotka valtiolle aiheutuisivat, ellei avustusta myönnetä.

Arvioitaessa luottotappioriskiä tai riskiä valtion takausvastuun toteutumisesta otetaan huomioon lainansaajan varallisuusasema, lainan vakuuden arvo suhteessa valtion asuntolainan, aravalainan, korkotukilainan tai 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun lainan jäljellä olevaan pääomaan ja vakuuden realisointimahdollisuudet.

5 §
Omistajalle asetettavat edellytykset

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että vuokrataloyhteisön tai asumisoikeustaloyhteisön omistaja:

1) huolehtii omasta taloudellisesta ja muusta vastuustaan talouden tervehdyttämiseksi pitkäjänteisellä tavalla;

2) on tehnyt yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa yhteisölle suunnitelman, jonka tavoitteena on sen talouden tervehdyttäminen kohtuullisessa ajassa ja johon sisältyy myös omistajan toimenpiteitä; sekä

3) ei saa vuokrissa eikä käyttövastikkeissa periä omille varoille korkoa avustuksen myöntämisvuonna eikä sitä seuraavana neljänä vuotena tai tätä pidempänä 2 kohdassa tarkoitetun tervehdyttämissuunnitelman mukaisena aikana.

6 §
Avustuksen määrä

Avustusta myönnetään enintään määrä, joka yhdessä muiden tervehdyttämissuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden kanssa tarvitaan yhteisön talouden saattamiseksi kohtuullisessa ajassa tasapainoon.

Avustusta 4 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella myönnetään enintään määrä, joka tarvitaan luottotappioriskin tai valtion takausvastuun toteutumisesta aiheutuvan riskin välttämiseksi.

7 §
Avustuksen myöntäjä

Valtiokonttori myöntää avustuksen hakemuksesta.

8 §
Muutoksenhaku

Hakija, joka on tyytymätön Valtiokonttorin päätökseen tässä laissa tarkoitetussa asiassa, saa hakea siihen oikaisua 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on tehtävä Valtiokonttorille. Päätökseen, johon saa hakea oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä.

Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen, joka koskee avustuksen myöntämistä, ei saa hakea valittamalla muutosta. Muuhun oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen haetaan valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

9 §
Tarkemmat säännökset

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

10 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan vuokratalojen ja asumisoikeustalojen tervehdyttämisavustuksista 30 päivänä kesäkuuta 2000 annettu laki (657/2000) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2008

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Asuntoministeri
Jan Vapaavuori