Esityksessä ehdotetaan annettavaksi uusi laki Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta. Samanniminen vanha laki kumottaisiin.

Lakiin ehdotetaan otettavaksi perussäännökset kehittämiskeskuksen tehtävistä, johtamisesta, toimivallan jaosta ja ratkaisuvallan käytöstä. Siinä otetaan huomioon perustuslain vaatimukset säätää julkisen vallan tehtävistä lakitasolla. Asetuksenantovaltuutuksia täsmennettäisiin.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2008.

---

Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintaa sääntelevät ehdotuksen tekohetkellä Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta 7 päivänä toukokuuta 1993 annettu laki (429/1993); muutettu viimeksi 19 päivänä lokakuuta 2006 (918/2006) sekä tämän nojalla 29 päivänä maaliskuuta 2007 annettu asetus (299/2007).

Kehittämiskeskusta koskeva alkuperäinen lainsäädäntö on annettu vuonna 1993. Lakia on muutettu tämän jälkeen useita kertoja. Alkuperäisestä laista on voimassa enää teknologian valtuuskuntaa koskeva 5 § sekä yleissäännös 8 §, jonka mukaan asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä. Valtion virastoja ja laitoksia koskevia lakeja on myös viime aikoina muutettu perustuslain 80 §:n ja 119 §:n vaatimusten mukaisiksi. Samalla virastokohtaisissa asetuksissa johtamista ja ratkaisuvallan käyttämistä ja organisoinnin perusteita koskevat asetuksen pykälät on siirretty lakeihin.

Perustuslain 80 §:ssä edellytetään, että yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista säädetään lailla. Perustuslakivaliokunnan lausuntojen mukaan edellytetään lisäksi erityistä täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta siirrettäessä oikeussääntöjen antamisvaltuutta alemmalle lainsäätäjälle.

Perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaan valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Valtion alue- ja paikallishallinnon perusteista säädetään niin ikään lailla. Valtionhallinnon yksiköistä voidaan muutoin säätää asetuksella. Kehittämiskeskuksen nykyisessä laissa vain teknologiavaltuuskuntaa koskevan asetuksenantovaltuuden 5 §:n nojalla voidaan asetuksella tai ministeriön päätöksellä antaa tästä tarkempia säännöksiä, koska valtuuskunnan tehtäviin ei kuulu julkisen vallan käyttöä.

Kehittämiskeskuksen nykyisessä laissa hallitusta koskevan asetuksenantovaltuuksien 8 §:n mukaan tarkemmat säännökset annetaan asetuksessa. Tällaista säännöstä on tulkittava perustuslakivaliokunnan mukaan suppeasti, eli valtuuden nojalla annetaan vain lain asianmukaisen täytäntöönpanon kannalta välttämättömiä säännöksiä mistä tahansa lain sääntelyalaan kuuluvasta asiasta. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että tällaisen valtuuden käyttöala jää melko vähäiseksi. (esim. PeVL 7/2005 ja PeVL 40/2002 vp) Kehittämiskeskuksen hallitukselle on kuitenkin määrätty tehtäviä, jotka ovat selkeästi julkisen vallan käyttöä, joten hallituksen tehtävät tulee siirtää lakiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön uudistus aiheuttaa lakiin sekä asetukseen muutoksia. Kehittämiskeskuksen tehtäviin tulee aikaisempien tehtävien lisäksi työelämän innovaatioperusteinen kehittäminen. Laaja-alaisen innovaatiopolitiikan tavoitteiden tulisi näkyä myös kehittämiskeskukselle annettavissa tehtävissä. Tulosohjausvastuuta on tarkoitus myös selkiyttää.

Lailla on tarkoitus saattaa Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskusta koskeva lainsäädäntö vastaamaan kehittämiskeskuksen toiminnalle asetettuja toimivaltuuksia. Ehdotuksen tavoitteena on nostaa kehittämiskeskuksen pääjohtajan ja hallituksen julkisen vallan käyttöä koskevat määräykset lain tasolle sekä määritellä asetuksenantovaltuudet tarkemmin perustuslain vaatimusten mukaisesti. Nykyistä lakia on muutettu kuluneiden neljäntoista vuoden aikana useaan kertaan, mikä on tehnyt siitä hajanaisen ja vaikeasti luettavan ja uudet muutokset lisäisivät näitä tekijöitä entisestään. Nyt ehdotetun teknisluonteisen uudistuksen tavoitteena on selkeyttää kehittämiskeskusta koskeva lainsäädäntö sekä viranomaisten että kehittämiskeskuksen asiakkaiden kannalta johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.

Kehittämiskeskusta koskevaan lakiin ehdotetaan otettavaksi perussäännökset ratkaisuvallan käytöstä. Perustuslain 119 §:n 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Perustuslain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä todetaan yleisillä perusteilla säännöksessä tarkoitettavan lähinnä yksikön nimeä, toimialaa sekä pääasiallisia tehtäviä ja toimivaltaa (HE 1/1998). Viraston johtamista ja ratkaisuvallan käyttöä koskevat perusratkaisut liittyvät kiinteästi viraston toimivaltuuksiin. On asianmukaista ja perusteltua, että myös näistä seikoista säädetään lailla. Tämän vuoksi ehdotetaan, että kehittämiskeskusta koskevasta asetuksesta (299/2007) siirrettäisiin viraston lakiin johtamista ja ratkaisuvallan käyttämistä sekä organisoinnin perusteita koskevat säännökset. Kehittämiskeskuksen tehtäviin ehdotetaan lisättäväksi laaja-alainen teknologioiden ja innovaatioiden kehittäminen. Ministeriöuudistuksen myötä kehittämiskeskuksen vastuulle siirtyy työelämän kehittämisohjelma Tykes. Tämän katsotaan kuitenkin ennestään soveltuvan kehittämiskeskuksen tehtäviin, joten sitä ei erikseen laissa mainita.

Asetuksenantovaltuudet ehdotetaan tarkistettaviksi perustuslain 80 § 1 momentin mukaisesti niin, että valtuussäännöksissä ilmenisi riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti, mistä seikoista asetuksella on tarkoitus säätää. Lakiin otettaisiin myös nimenomaisia säännöksiä kehittämiskeskuksen työjärjestyksen antamisesta.

Virkaan nimittämisen perusteista voidaan säätää valtion virkamieslain (750/1994) 8 §:n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella. Tämän vuoksi ehdotettuihin lakeihin ei oteta kelpoisuusehtoja koskevia säännöksiä.

Voimassa oleva asetus tullaan myös uudistamaan, koska sen voimassaolo perustuu lakiin (429/1993), joka ehdotetaan nyt kumottavaksi.

Uudistus selkeyttäisi kehittämiskeskuksen ja ministeriön välistä tulosohjausjärjestelmää. Ohjaajan ja ohjattavan asema ja vastuu selkeytyisivät. Uudistus selkeyttäisi kehittämiskeskusta koskevan lainsäädännön. Kehittämiskeskuksen pääjohtajan asemaan muutos ei vaikuttaisi, vaan hän olisi edelleen tulosvastuussa laitoksen toiminnasta.

Hallituksen nykyiset tehtävät säilyisivät, mutta niiden oikeusperusta tulisi nyt lainsäädännöstä. Ministeriön hallinnollinen työ säilyisi näin ennallaan.

Henkilöstön edustaja on ollut mukana jo ennestään hallituksessa. Siten uudistuksella ei olisi henkilöstö- eikä organisatorisia vaikutuksia.

Hallituksen jäsenille on maksettu kauppa- ja teollisuusministeriön/työ ja elinkeinoministeriön vahvistamat kokouspalkkiot. Muutoksella ei siten olisi taloudellisia vaikutuksia.

Lakiehdotus on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä. Ehdotuksesta on pyydetty lausunto valtiovarainministeriötä, oikeusministeriöltä, opetusministeriöltä, sisäasianministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriön eri osastoilta, Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukselta, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta, Suomen Yrittäjät ry:ltä, Akavalta, Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:lta, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:lta, Suomen Kuntaliitolta. Annetut lausunnot on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon.

Valtiovarainministeriö pitää ehdotuksen tavoitteita kannatettavina. Valtiovarainministeriön lausuntoon sisältyneet huomiot siitä, että kehittämiskeskuksen rahoitustoiminnan volyymin ja yleisiä painopisteitä koskevan päätösvallan tulee säilyä talousarvion tasolla, on otettu huomioon.

Oikeusministeriön lausunnossa esitetyt muutosehdotukset 6 ja 9 §:iin on otettu huomioon.

Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n ehdotukset 2 §:n mukaisiin kehittämiskeskuksen toiminnan tavoitteisiin on otettu huomioon.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lausunnossa kehittämiskeskuksen hallituksen ja valtuuskunnan jäsenmäärän nostamista pidetään perusteltuna.

1 §. Organisatorinen asema. Pykälässä todetaan kehittämiskeskuksen kuuluvan uuden työ- ja elinkinoministeriön hallinnonalaan.

2 §. Toiminnan tavoite. Kehittämiskeskuksen toiminnan tavoitteena on elinkeinoelämän kehittäminen, mikä käsittää teollisuuden lisäksi sekä yksityisen että julkisen palvelutoiminnan kehittämisen teknologian ja innovaatioiden keinoin. Pykälä ei muuta nykytilaa.

Kehittämiskeskuksen toiminnan tavoitteena on elinkeinoelämän kehittäminen, mikä käsittää teollisuuden lisäksi sekä yksityisen että julkisen palvelutoiminnan kehittämisen teknologian ja innovaatioiden keinoin. Toiminnan tulee uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, parantaa tuottavuutta ja työelämän laatua, lisätä vientiä sekä luoda työllisyyttä ja hyvinvointia.

Ministeriöjakoa muutettiin 1 päivänä tammikuuta 2008 voimaan tulleella lailla valtioneuvostosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (970/2007). Kauppa- ja teollisuusministeriö ja työministeriö lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin työ- ja elinkeinoministeriö, johon siirrettiin myös aluepolitiikkaan liittyvät tehtävät sisäministeriöstä. Organisaatiomuutoksen yhteydessä työministeriön toimialaan kuuluneet työelämän kehittämistä koskevat asiat siirrettiin työ- ja elinkeinoministeriön alaiselle Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukselle. Työelämän kehittämisohjelma Tykes (2004 – 2009) siirrettiin kehittämiskeskukseen. Kehittämiskeskus kirjaa strategiassaan tavoitteensa ja toimenpiteensä. Kehittämiskeskuksen muut tehtävät säädettäisiin asetuksessa ehdotuksen 9 §:n mukaisesti.

3 §. Kehittämiskeskuksen tehtävät. Pykälässä säädettäisiin kehittämiskeskuksen lakisääteisistä tehtävistä sekä määriteltäisiin että ministeriö voi tulosohjauksen kautta antaa kehittämiskeskukselle tehtäviä. Säädös vahvistaisi kehittämiskeskuksen tehtävää edistää asiantuntemuksellaan ja rahoitustoiminnallaan teknologioiden ja innovaatioiden kehittämistä sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa, työelämässä ja muualla yhteiskunnassa. Säädös olisi myös linjassa laaja-alaisen innovaatiopolitiikan tavoitteiden kanssa. Pykälän 1 momentissa on kuvattu kehittämiskeskuksen perustehtävät ja 2 momentissa työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain antamat erillistehtävät.

4 §. Kehittämiskeskuksen johtaminen. Pääjohtajan tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä, mikä tulee säätää perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaisesti lakitasolla. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi pääjohtajan nimittämisestä ja pääjohtajan tehtävistä ja toimivaltuuksista. Pääjohtaja ratkaisee kaikki kehittämiskeskuksessa ratkaistavat asiat, ellei niistä ole muualla erikseen säädetty. Tällaisia säännöksiä on ehdotuksen 6 §:ssä, jossa säädetään kehittämiskeskuksen hallituksen tehtävistä.

Ministeriö tekee tulossopimuksen viraston virkamiesjohdon ja hallituksen kanssa. Ministeriö myös seuraa ja keskustelee viraston johdon kanssa säännöllisesti tulossopimuksen toteutumisesta. Pääjohtaja päättää viraston työjärjestyksestä ja muista sisäisistä määräyksistä, viraston toimintaorganisaatiosta ja ratkaisuvallan käyttämisestä virastossa tai laitoksessa. Näin virkamiesjohdolla on vastuu viraston toiminnasta, mutta toimintapolitiikasta päätetään viime kädessä viraston hallituksessa.

5 §. Kehittämiskeskuksen hallitus. Pykälässä säädettäisiin, että kehittämiskeskuksen ylintä johtamista varten on asetettu pääjohtajan rinnalle hallitus, jolla on myös julkisen vallan käyttöön liittyviä tehtäviä. Perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaan valtionhallinnon toimielimen perusteista on säädettävä lailla, jos sen tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Tällä hetkellä hallituksesta ja sen tehtävistä on säädetty asetuksella, mistä osa ehdotetaan siirrettäväksi lakitasolle

6 §. Hallituksen tehtävät. Kehittämiskeskuksen hallituksen tehtäviin kuuluu päättää yleisistä toimintalinjoista kuten strategiasta sekä vaikuttavuus- ja muista tavoitteista ottaen huomioon työ- ja elinkeinoministeriön kanssa vuosittain sovitut tavoitteet. Tämän lisäksi kehittämiskeskuksen hallituksella on julkisen vallan käyttöön liittyvää toimivaltaa, josta tulee perustuslain 119 §:n 2 momentin nojalla säätää lailla. Tästä syystä hallituksen tehtävät, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä, ehdotetaan siirrettäväksi Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (299/2007) 6 §:stä lakiin. Kehittämiskeskuksen hallituksen tehtäviin kuuluu rahoituspäätöksien tekeminen. Kehittämiskeskuksen hallituksen tehtäviin, joihin liittyy tosiasiallisen julkisen vallan käyttöä, sovelletaan hallintolakia, jonka mukaan viranomaisen harkintavaltaa ohjaavat yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet.

Pykälän 2 momentin mukaan hallitus tekee kehittämiskeskukselle valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen puitteissa hallintopäätöksiä päättäessään varojen myöntämisestä asiakkaille. Yleisen oikeusturvan ja perusoikeuksien sekä viranomaisten toiminnalta edellytettävän lainalaisuusperiaatteen kannalta on tärkeää, että myös viranomaisen harkintavallan käytöstä säädetään lain tasolla.

Valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 21 §:n ja sen nojalla annetun asetuksen (254/2004) 63 §:n mukaan tilinpäätöksen hyväksyy ja allekirjoittaa tilivirastona toimivan viraston tai laitoksen päällikkö. Jos virastolla tai laitoksella on hallitus tai muu vastaava monijäseninen toimielin ylintä johtoa ja päätöksentekoa varten, tämä hyväksyy ja allekirjoittaa päällikön lisäksi tilinpäätöksen. Koska kyseisissä laissa ja asetuksessa on asiasta säädetty, niitä ei tarvitse tässä erikseen mainita.

Pykälän 3 momentin mukaan hallituksen muista tehtävistä voidaan säätää asetuksella.

7 §. Tekesin valtuuskunta. Pykälässä ehdotetaan valtuuskunnan nimeksi Tekesin valtuuskunta. Kehittämiskeskuksen toimialan kehityksen arviointia ja strategiavaihtoehtojen hahmottamista varten kehittämiskeskuksella on valtuuskunta, joka vastaa muualla hallinnossa olevia neuvottelukunta tyyppisiä toimielimiä. Valtuuskunta toimii erityisesti kehittämiskeskuksen ja sen sidosryhmien keskustelufoorumina. Valtuuskunnalla ei ole itsenäistä ratkaisuvaltaa kehittämiskeskusta koskevissa asioissa eikä sillä olisi toiminnan ja talouden ohjauksen ja valvonnan osalta muodollista vastuuta, joten siitä voidaan säätää tarkemmin kehittämiskeskuksesta annetussa asetuksessa. tai ministeriön päätöksellä.

8 §. Ulkomailla työskentelevän henkilöstön palvelussuhteen ehdot. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi ulkomailla työskentelevän henkilöstön palvelussuhteen ehdoista. Ehdotuksen mukaan kehittämiskeskuksen ulkomaanedustuksen korvauksista on voimassa, mitä ulkomaanedustuksen osalta säädetään taikka mitä valtion virkaehtosopimuslain nojalla sovitaan. Kehittämiskeskuksen päätösvalta rajoittuu siihen, mitä lailla ulkomaanedustuksen korvauksista taikka niiden perusteista säädetään. Viittaus pitää sisällään ne tulkinnat ja rajat, jotka asianomaisen lakiviittauksen kautta ovat kehittämiskeskusta velvoittavia.

9 §. Tarkemmat säännökset hallinnosta. Kehittämiskeskuksesta annettu laki (429/1993) ei ole ollut ajan tasalla koskien lain 8 §:n asetuksenantovaltuuksia. Asetuksenantovaltuuden määräämisen lähtökohtana on perustuslain 80 §. Lakia ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että siihen tulee täsmällisesti ja tarkkarajaisesti määritelty asetuksenantovaltuus. Tämä koskee erityisesti tarkempia määräyksiä kehittämiskeskuksen henkilöstöstä. Valtioneuvoston asetuksella ehdotetaan säädettäväksi määräykset henkilöstöstä, virkojen ja toimien täyttämisestä ja pääjohtajan sijaisten määrääminen. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa myös tarkempia määräyksiä kehittämiskeskuksen virkamiesten julkisen vallan käyttöön liittyvistä tehtävistä, kuten päätöksenteosta rahoitushakemuksista. Useimmista pykälän määräyksistä on jo ennestään säädetty Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta annetussa asetuksessa, mutta valtuutus halutaan korjata vastaamaan perustuslain määräyksiä.

10 §. Voimaantulo. Laki tulisi vuomaan 1 päivänä heinäkuuta 2008. Samalla kumotaan Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta annettu laki ja siihen myöhemmin tehdyt muutokset.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Organisatorinen asema

Teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa toteuttava Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan.

2 §
Toiminnan tavoite

Kehittämiskeskuksen toiminnan tavoitteena on edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Toiminnan tulee uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, parantaa tuottavuutta ja työelämän laatua, lisätä vientiä sekä luoda työllisyyttä ja hyvinvointia.

3 §
Kehittämiskeskuksen tehtävät

Kehittämiskeskus edistää asiantuntemuksellaan ja rahoitustoiminnallaan teknologian ja innovaatioiden kehittämistä sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulosten laaja-alaista hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa, työelämässä ja muualla yhteiskunnassa.

Kehittämiskeskus suorittaa lisäksi ne teknologia- ja innovaatiopolitiikan suunnitteluun, selvityksiin, kokeiluun ja seurantaan liittyvät tehtävät, jotka työ- ja elinkeinoministeriö sille tulosohjauksessaan antaa tai jotka sille erikseen valtioneuvoston asetuksella säädetään.

4 §
Kehittämiskeskuksen johtaminen

Kehittämiskeskusta johtaa pääjohtaja, jonka nimittää valtioneuvosto. Pääjohtaja johtaa, valvoo ja kehittää kehittämiskeskuksen toimintaa ja vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta työ- ja elinkeinoministeriölle.

Pääjohtaja ratkaisee kehittämiskeskuksessa ratkaistavat asiat, joista ei ole muualla erikseen säädetty.

Pääjohtaja vahvistaa työjärjestyksen. Työjärjestyksellä voidaan siirtää pääjohtajan ratkaisuvaltaa kehittämiskeskuksen muulle virkamiehelle. Työjärjestyksessä määrätään, mitkä asiat ratkaistaan esittelystä.

Pääjohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen ratkaistava.

5 §
Kehittämiskeskuksen hallitus

Kehittämiskeskuksella on hallitus, jonka valtioneuvosto nimittää neljäksi vuodeksi kerrallaan. Hallitukseen kuuluvat kehittämiskeskuksen pääjohtaja ja enintään 10 muuta jäsentä. Hallituksen jäsenistä yhden tulee olla kehittämiskeskuksen henkilöstön keskuudestaan ehdottama.

Valtioneuvosto määrää hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

6 §
Hallituksen tehtävät

Hallitus päättää kehittämiskeskuksen yleisistä toimintalinjoista sekä vaikuttavuus- ja muista tavoitteista ottaen huomioon työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sovitut tavoitteet.

Hallituksen oikeudesta päättää rahoituksen myöntämisestä yritysten ja yhteisöjen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin sekä julkisen tutkimuksen hankkeisiin kehittämiskeskukselle valtion talousarviossa osoitettujen myöntämisvaltuuksien puitteissa säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Hallituksen muista tehtävistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

7 §
Tekesin valtuuskunta

Kehittämiskeskuksen toimintaa seuraa Tekesin valtuuskunta, jonka asettamisesta, tehtävistä, kokoonpanosta ja toimikaudesta voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

8 §
Ulkomailla työskentelevän henkilöstön palvelussuhteen ehdot

Ulkomailla työskentelevän henkilöstön palkkauksesta, ulkomaanedustuksen korvauksista, työajasta, vuosilomasta ja virkavapaudesta on voimassa, mitä ulkomaanedustuksen osalta säädetään taikka mitä valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) nojalla sovitaan.

9 §
Tarkemmat säännökset hallinnosta

Kehittämiskeskuksen virkojen kelpoisuusvaatimuksista ja virkojen täyttämisestä on voimassa, mitä virkamieslaissa (750/1994) säädetään. Näistä seikoista, organisaatiosta, johtamisesta, virkamiehen virkavapauden myöntämisestä ja sijaisuudesta, valtion edustamisesta tuomioistuimissa ja virastoissa säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Kehittämiskeskuksen pääjohtajan ja virkamiesten julkisen vallan käyttöön liittyvistä tehtävistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

10 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200.

Tämän lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa.

Tällä lailla kumotaan Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta 7 päivänä toukokuuta 1993 annettu laki (429/1993) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

---

Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2008

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Anu Vehviläinen