Siirry esitykseen
HE 175/2005
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annettua lakia. Esityksen mukaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tehtävät painottuisivat aikaisempaa enemmän metsäkeskusten tarvitsemien asiantuntijapalvelujen tuottamiseen sekä metsäkeskusten valtakunnallisen yhteistoiminnan kehittämiseen ja koordinointiin. Kehittämiskeskuksen tehtävänä säilyisi edelleen myös yleinen metsätalouden edistäminen.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Maakunnallisella tasolla toimivat 13 metsäkeskusta ja koko valtakunnassa toimiva Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio muodostavat metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaation. Niiden toiminta perustuu metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annettuun lakiin (1474/1995), jäljempänä metsäkeskuslaki.
Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus hoitavat metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalouden muuta edistämistä koskevia tehtäviä. Näiden edistämistehtävien lisäksi metsäkeskukset valvovat metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitavat muita viranomaistehtäviä.
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on metsätalouden kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatio, joka hoitaa sille kuuluvia tehtäviä tekemällä metsätaloutta koskevia esityksiä ja aloitteita sekä tuottamalla metsätaloudellisia kehittämis- ja asiantuntijapalveluja maa- ja metsätalousministeriölle, metsäkeskuksille ja muille tahoille. Lisäksi kehittämiskeskus hoitaa ne tehtävät, jotka maa- ja metsätalousministeriö sille antaa. Viranomaistehtävät eivät kuitenkaan kuulu kehittämiskeskuksen tehtäväalueeseen. Metsäkeskusten viranomaistoimintaan liittyvä palvelutuotanto ja kehittämistehtävät sitä vastoin kuuluvat kehittämiskeskuksen tehtäviin. Kehittämiskeskus hoitaa myös metsäkeskusten hallinnollisia palvelutehtäviä. Maa- ja metsätalousministeriö antaa kehittämiskeskukselle metsäkeskusten ohjaustehtäviä muissa kuin viranomaistehtävissä. Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus ovat erityistyyppisiä organisaatioita ja ne luetaan niin sanottuun välilliseen valtionhallintoon.
Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus ovat maa- ja metsätalousministeriön ohjauksen ja valvonnan alaisia itsenäisiä organisaatioita, joiden oikeuskelpoisuutta ja oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu. Kehittämiskeskus ja metsäkeskukset eivät muun muassa saa harjoittaa niiden tarkoituksen toteuttamiseen kuulumatonta tai lakisääteisten tehtävien hoidon vaarantavaa elinkeinotoimintaa. Ministeriön valvonta kohdistuu kaikkeen metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen toimintaan. Metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen valtionavustustoimintaan sovelletaan pääosin tulosohjausmenetelmää.
Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, jonka puitteissa metsäkeskuksille ja kehittämiskeskukselle myönnetään valtionavustusta niille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä aiheutuviin toimintamenoihin ja maa- ja metsätalousministeriön hyväksymiin sijoitusmenoihin. Metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen toimintaa rahoitetaan valtion talousarvion momentilta 30.60.42 (Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille). Vuonna 2005 suoran valtionavustuksen suuruus on 43 677 000 euroa. Metsäkeskuksilla ja kehittämiskeskuksella on lisäksi muuta julkista rahoitusta valtionavustustoimintaan. Vuonna 2004 metsäkeskukset ja kehittämiskeskus saivat tällaista rahoitusta valtionavustustoimintaan 7 460 000 euroa ja muuhun toimintaan 2 696 000 euroa. Metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen julkisen rahoituksen osuus valtionavustustoiminnan tuotoista vuonna 2004 oli 96 % ja koko toiminnan tuotoista 56 %.
Metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen yhteenlaskettu henkilötyövuosien määrä on 1 280. Tästä valtionavustustoiminnan osuus on 921 henkilötyövuotta, josta valvonta- ja tarkastustoiminnan osuus on 249 henkilötyövuotta.
Alueellisten ja itsenäisten metsäkeskusten toimintaan liittyy runsaasti tehtäviä, joiden tehokas hoitaminen edellyttää valtakunnallista yhtenäisyyttä ja usein myös valtakunnallisia sopimuksia. Tällaisten tehtävien hoitamista varten metsäkeskukset ovat perustaneet epävirallisen metsäkeskusten yhteistyöryhmän. Metsäkeskusten yhteistyöryhmä toimii metsäkeskusten johdon kokousten päätösten toimeenpanevana elimenä. Yhteistyöryhmä hoitaa metsäkeskuksille yhteisiä tehtäviä alueellisten metsäkeskusten johtokuntien hyväksymän metsäkeskusten keskinäisen yhteistoimintasopimuksen ja metsäkeskusten johdon kokousten antamien valtuutuksien nojalla. Yhteistoimintaryhmän käytössä on vuodesta 2001 ollut yksi toimihenkilö, jonka kustannuksista metsäkeskukset vastaavat.
Yhteistyöryhmä sopii vuosittain Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa niiden palvelujen yksityiskohtaisesta sisällöstä, jotka Tapio sen ja maa- ja metsätalousministeriön välisen tulossopimuksen nojalla metsäkeskuksille toimittaa. Yhteistyöryhmän nimeämä yhteyshenkilö seuraa sopimuksen toimeenpanoa ja hoitaa tulossopimukseen liittyvät käytännön kysymykset metsäkeskusten puolelta. Yhteistyöryhmä neuvottelee myös muista vastaavista valtakunnallisista operatiiviseen toimintaan liittyvistä sopimuksista, joista esimerkkinä voidaan mainita valtakunnan metsien inventointiin liittyvästä yhteistyöstä sopiminen Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Yhteistyöryhmä huolehtii myös tarvittaessa metsäkeskusten yhteisistä kannanotoista antamalla metsäkeskusten puolesta lausuntoja ja hoitamalla välttämättömät sidosryhmäsuhteet.
Yhteistyöryhmään kuuluu kuusi jäsentä, joista kolme edustaa metsäkeskusten johtokuntien puheenjohtajia ja kolme metsäkeskusten johtajia.
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ei nykysäännösten puitteissa ole katsottu voivan toimia siinä määrin metsäkeskusten kehittämiskeskuksena kuin olisi ollut tarpeen.
Esityksen tavoitteena olisi vahvistaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion roolia metsäkeskusten kehittämiskeskuksena. Tapion tehtäviä täsmennettäisiin tämän mukaisesti. Tapion perustehtävänä olisi palvelujen tuottaminen metsäkeskuksille sekä metsäkeskusten valtakunnallisen yhteistoiminnan kehittäminen ja koordinointi.
Koska vastuun metsäkeskusten toiminnan kehittämisestä tulisi olla metsäkeskuksilla itsellään, ehdotetaan metsäkeskusten edustajien lukumäärää Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtokunnassa lisättäväksi, jolloin myös metsäkeskusten yhteistyöryhmän tehtävät voitaisiin siirtää Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle. Tarkoituksena on, että Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio tuottaisi nykyiseen tapaan palveluja myös muille tahoille kuin metsäkeskuksille.
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta hoitanut metsäkeskusten kertaalleen tarkastamien valtion rahoitustuella tehtyjä metsänhoitotöitä koskevien perusaineistojen keräämisen. Kehittämiskeskuksen keräämien tietojen tarkempi analysointi ja johtopäätösten tekeminen niistä on kuulunut maa- ja metsätalousministeriölle. Esityksen mukaan kehittämiskeskuksen johtokunta koostuisi valtaosaltaan metsäkeskusten edustajista ja kehittämiskeskuksen tärkeimmäksi tehtäväksi tulisi kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden tuottaminen metsäkeskuksille. Uudessa tilanteessa kehittämiskeskuksen osallistumista metsäkeskusten tarkastukseen ei voitaisi pitää soveliaana. Tarkoitus on, että kehittämiskeskuksen aiemmin hoitama maastotietojen keruu siirrettäisiin maa- ja metsätalousministeriön tehtäväksi.
Metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen toimintaan tarkoitetulta valtion talousarvion momentilta 30.60.42 (Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille) siirrettäisiin 70 000 euroa maa- ja metsätalousministeriön toimintamenomomentille 30.90.21 (Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot). Maa- ja metsätalousministeriön tehtäväksi tulisi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion aiemmin suorittama metsäkeskusten suorittamien tarkastusten tarkastus. Maa- ja metsätalousministeriön tehtävät lisääntyisivät vajaalla yhdellä henkilötyövuodella.
Metsäkeskusten epävirallisen yhteistyöryhmän tehtävien siirto kehittämiskeskukseen merkitsisi kehittämiskeskuksen tehtävien lisääntymistä arviolta kahdella henkilötyövuodella. Metsäkeskusten tehtävät vähenisivät vastaavasti.
Ruotsinkielisten alueiden palvelujen saanti ruotsiksi turvattaisiin edelleen säilyttämällä kehittämiskeskuksessa ruotsinkielinen yksikkö.
Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta HAUS kehittämiskeskus Oy on tehnyt ulkopuolisen arvioinnin metsäkeskuksista (Metsäkeskusarviointi 2004; MMM:n julkaisuja 16/2004). HAUS esitti metsäkeskusten toiminnan tehostamista ja yhtenäistämistä sekä liiketoiminnan siirtämistä palvelumarkkinoille. Lisäksi HAUS ehdotti metsätalouden edistämisorganisaation muuttamista siten, että perustettaisiin yksi Suomen metsäkeskus, jolla olisi neljän tai viiden yksikön alueorganisaatio tai vaihtoehtoisesti metsäkeskusten liittämistä työvoima- ja elinkeinokeskuksiin. HAUS ehdotti myös Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion toimintojen siirtämistä metsäkeskusorganisaatioon, Metsäntutkimuslaitokseen sekä itsenäiseksi konsulttiyritykseksi. Jo ennen ulkopuolisen arvioinnin käynnistämistä metsäkeskukset ovat tehneet omaa kehittämistyötä, joka tähtää toiminnan tehostamiseen samaan tapaan kuin HAUS esitti.
Arviointiin sisältyneistä ehdotuksista saadun palautteen perusteella hallitus käsitteli asiaa iltakoulussaan helmikuussa 2005 ja linjasi metsäkeskusten kehittämistä seuraavasti. Kehittämisen päälinjauksen mukaan metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatio perustuisi edelleen 13 itsenäiseen alueelliseen metsäkeskukseen. Metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion yhteistyötä kehitetään, mutta se toteutetaan Tapio itsenäisenä organisaationa säilyttämällä. Metsäkeskusten toimintaa selkeytetään ja tehostetaan organisoimalla viranomaistoiminta metsäkeskusten sisällä nykyistä selvemmin erilleen muusta toiminnasta, lisäämällä tilaaja-tuottajamallin käyttöä ja ulkoistamalla liiketoimintaa vapaaehtoisin henkilöstöjärjestelyin. Tavoitteena on metsäkeskusten toimintaa tehostamalla sekä uudistamalla metsänparannustuen myöntämisehtoja saavuttaa Kansallinen metsäohjelma 2010:n suoritetavoitteet. Metsäkeskusten toiminnan yhtenäistämisen tavoitteena on, että metsänomistajat saavat yhtäläiset palvelut asuinpaikastaan ja metsänsä sijaintipaikasta riippumatta. Tähän pyritään ottamalla käyttöön yhtenäiset toiminnan ja kustannusten seurantajärjestelmät, keskittämällä hallinto- ja tukipalvelut tarkoituksenmukaisella tavalla ja yhtenäistämällä ja sertifioimalla metsäkeskusten toimintajärjestelmät.
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion perustehtävänä olisi metsäkeskusten yhteistoiminnan kehittäminen ja metsäkeskuksille yhteisten kehittämispalvelujen tuottaminen. Kehittämiskeskuksen palvelutuotanto koko metsätaloudelle ja toiminta metsäntutkimustiedon käytäntöön siirtämiseksi säilyisi ennallaan. Metsäkeskusten epävirallisen yhteistyöryhmän tehtävät siirrettäisiin kehittämiskeskukseen ja metsäkeskusten päätösvaltaa kehittämiskeskuksessa vahvistettaisiin.
Esitys perustuu mainittuun hallituksen linjaukseen metsäkeskusten ja Tapion kehittämisestä ja se on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä. Esityksen valmistelun aikana on kuultu metsätalouden eri intressiryhmiä.
Esityksestä on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, Metsäntutkimuslaitokselta, Metsähallitukselta, metsäkeskuksilta, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Metsäteollisuus ry:ltä, METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:ltä, Metsänhoitajaliitto ry:ltä, Suomen Sahat ry:ltä, UPM-Kymmene Oyj:ltä, Stora Enso Oyj:ltä sekä Osuuskunta Metsäliitolta. Lausunnoissa on pääosin kannatettu kehittämiskeskukselle ehdotettavaa uutta tehtävää. Lausunnoissa on tuotu esiin myös näkemys, jonka mukaan kehittämiskeskuksen perustehtävänä tulisi olla vain palveluiden tuottaminen metsäkeskuksille. Kehittämiskeskuksen johtokunnan kokoonpanon osalta saaduissa lausunnoissa oli suurta vaihtelua. Kokoonpanoa, jossa olisi vain metsäkeskusten ja valtion edustus, pidettiin monissa lausunnoissa suppeana. Saatujen lausuntojen perusteella esitystä on tarkistettu mahdollisuuksien mukaan.
Esitys on tarkastettu oikeusministeriön laintarkastustoimistossa.
3 §. Kehittämiskeskus. Voimassa olevien säännösten mukaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on metsätalouden kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatio, joka hoitaa sille kuuluvia tehtäviä tekemällä metsätaloutta koskevia esityksiä ja aloitteita sekä tuottamalla metsätaloudellisia kehittämis- ja asiantuntijapalveluja maa- ja metsätalousministeriölle, metsäkeskuksille ja muille tahoille sekä suorittamalla ne tehtävät, jotka maa- ja metsätalousministeriö, viranomaistehtäviä lukuun ottamatta sille antaa. Kehittämiskeskus hoitaa myös metsäkeskusten hallinnollisia palvelutehtäviä.
Metsäkeskusten kehittämistoimintaa vahvistettaisiin säätämällä kehittämiskeskukselle tätä koskeva valtakunnallinen tehtävä. Ehdotettavan 3 §:n 1 momentin mukaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio olisi metsätalouden kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä olisi kehittää ja koordinoida metsäkeskusten valtakunnallista yhteistoimintaa. Kehittämiskeskuksen tehtävänä säilyisi palvelutuotanto kaikille metsätalouden toimijoille sekä metsäntutkimustiedon siirtäminen käytäntöön. Kehittämiskeskuksen perustehtävänä olisi ehdotettavan säännöksen mukaan myös tuottaa palveluja metsäkeskuksille, maa- ja metsätalousministeriölle ja muille tahoille. Säännöksen tarkoituksena on, että Tapio suuntautuisi tehtävässään ensisijaisesti metsäkeskusten valtakunnallisen yhteistoiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamiseen, samalla kun se tarjoaisi kehittämis- ja asiantuntijapalveluita metsäkeskuksille. Kehittämiskeskuksen tehtävien painotuksen muuttumiseen liittyy osaltaan myös ehdotettu kehittämiskeskuksen johtokuntaa koskeva 10 §, jonka mukaan johtokunnan jäsenten merkittävän enemmistön muodostaisivat metsäkeskuksia edustavat henkilöt.
Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan kehittämiskeskuksen tehtävistä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Pykälän 3 momentin mukaan kehittämiskeskuksessa olisi ruotsinkielinen yksikkö. Pykälän 2 ja 3 momentti vastaisivat asialliselta sisällöltään voimassa olevaa lakia.
4 §. Ohjaus ja valvonta. Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus olisivat nykyiseen tapaan maa- ja metsätalousministeriön ohjauksen ja valvonnan alaisia. Koska metsäkeskukset ja kehittämiskeskus eivät ole valtion virastoja tai laitoksia, maa- ja metsätalousministeriön ohjaus- ja valvontatehtävä tarkoittaa muun muassa sen varmistamista, että metsäkeskuksille ja kehittämiskeskukselle säädetyt tehtävät hoidetaan eduskunnan ja muiden viranomaisten päätösten mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriön valvontatehtäviin kuuluu esimerkiksi metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen varojen käytön valvonta sekä niiden oikeuskelpoisuutta, oikeustoimikelpoisuutta ja elinkeinonharjoittamista koskevien rajoitusten valvonta. Lisäksi ohjaus- ja valvontatehtävä sisältää metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen tulostavoitteista sopimista, tavoitteiden tarkistamistarpeen arviointia ja tavoitteiden saavuttamisen valvontaa koskevat asiat. Metsäkeskuslain 11 a §:n mukaan maa- ja metsätalousministeriö toimii myös metsäkeskuslain nojalla myönnettävien valtionavustusten valtionapuviranomaisena.
Yleisen ohjaus- ja valvontatehtävän lisäksi maa- ja metsätalousministeriölle on säädetty muita metsäkeskuksia ja kehittämiskeskusta koskevia, ohjaukseen ja valvontaan liittyviä tehtäviä. Ministeriö muun muassa vahvistaa organisaatioiden johtajan valintaa koskevat päätökset. Ministeriö asettaa organisaatioiden johtokunnat ja tilintarkastajat sekä määrää metsäkeskuksen yhteydessä toimivan katselmustoimikunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö määrää metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen johtokuntien ja katselmustoimikuntien jäsenten palkkiot sekä päivärahan ja matkakustannusten korvausten perusteet. Jos syntyy epätietoisuutta siitä, kuuluuko asia viranomaistoimihenkilön vai johtokunnan tai johtajan ratkaisuvaltaan, päättää asian ratkaisijasta maa- ja metsätalousministeriö.
Voimassa olevan 4 §:n 2 momentin mukaan maa- ja metsätalousministeriö antaa kehittämiskeskukselle metsäkeskusten ohjaustehtäviä muissa kuin viranomaistehtävissä. Säännöksen tarkoituksena on, että kehittämiskeskukselle voidaan antaa edistämistehtäviä koskevia metsäkeskusten ohjaustehtäviä lähinnä teknisluontoisissa asioissa ja siten hyödyntää kehittämiskeskuksen kokemusta ja asiantuntemusta metsäkeskusten toiminnassa tarkoituksenmukaisella tavalla. Viime vuosina kehittämiskeskukselle on annettu muun muassa metsäluonnon hoidon kehittämistä koskevia ohjaustehtäviä. Momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että maa- ja metsätalousministeriö voisi antaa kehittämiskeskukselle metsäkeskusten ohjaustehtäviä muissa kuin julkisen vallan käyttöä sisältävissä tehtävissä. Tarkoitus on, että kehittämiskeskus hoitaisi vastaavantyyppisiä metsäkeskusten ohjaustehtäviä, kuin mitä se viime vuosina on tehnyt. Tällaisia voisivat olla mainittujen metsäluonnon hoidon kehittämistä koskevien tehtävien lisäksi esimerkiksi metsäkeskusten hallintodiaarin yhdenmukaistamista koskevat tehtävät.
9 a §. Metsäkeskuksen johtaja ja muu henkilöstö. Ehdotettu 9 a § sisältää yleiset säännökset metsäkeskuksen johtajasta ja muusta henkilöstöstä. Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan metsäkeskuksessa olisi johtaja ja tarpeellinen määrä muuta henkilöstöä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin metsäkeskuksen johtajan tehtäväksi johtaa, valvoa ja kehittää metsäkeskuksen toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta. Lisäksi johtajan tulisi huolehtia johtokunnan käsiteltävien asioiden valmistelusta ja johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta. Ehdotetun pykälän 1 ja 2 momentti vastaavat asialliselta sisällöltään voimassa olevan metsäkeskusasetuksen 7 ja 9 §:n säännöksiä. Ehdotetun pykälän 3 momentti sisältäisi valtuutussäännöksen, jonka mukaan metsäkeskuksen henkilöstön nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.
10 §. Kehittämiskeskuksen johtokunta. Pykälä sisältäisi säännökset kehittämiskeskuksen johtokunnan jäsenistä ja jäsenmäärästä, asettajasta ja toimikaudesta. Säännöksen tarkoituksena on turvata kehittämiskeskuksen palvelujen pääkäyttäjien, metsäkeskusten sekä maa- ja metsätalousministeriön edustus johtokunnassa ottaen samalla huomioon kielelliset näkökohdat.
Voimassa olevien säännösten mukaan kehittämiskeskuksen johtokunnassa on enintään seitsemän jäsentä. Jäsenistä kaksi edustaa valtiota, yksi metsäteollisuutta ja kolme metsäkeskuksia. Metsäkeskuksien edustajista vähintään yhden tulee olla metsäkeskuksen johtaja. Metsäkeskuksia edustavista jäsenistä yksi nimitetään pääasiallisesti ruotsinkielisiä alueita varten olevan metsäkeskuksen ehdotuksesta. Valtion edustajista maa- ja metsätalousministeriötä edustava henkilö toimii johtokunnan puheenjohtajana.
Ehdotetun pykälän mukaan kehittämiskeskuksen johtokunta koostuisi edelleen seitsemästä jäsenestä. Jäsenistä neljä edustaisi metsäkeskuksia, yksi valtiota ja yksi kehittämiskeskuksen henkilöstöä. Yleisen käytännön mukaan kehittämiskeskuksen tyyppisen organisaation johtokunnassa on yksi henkilöstön edustaja, joka yleensä on palvelussuhteessa kyseiseen organisaatioon. Ehdotettavan säännöksen mukaan olisi tosin mahdollista sellainenkin poikkeuksellinen järjestely, että henkilöstön edustaja ei olisi kehittämiskeskuksen työntekijä. Lisäksi johtokunnassa olisi jäsen, jonka tulisi olla perehtynyt organisaatioiden kehittämistoimintaan. Kullakin jäsenellä olisi henkilökohtainen varajäsen. Kehittämiskeskuksen johtokunnan asettaisi maa- ja metsätalousministeriö, joka samalla määräisi jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.
Kehittämiskeskuksen johtokunnan jäsenten tulisi edustaa kehittämiskeskuksen toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta. Kun otetaan huomioon kehittämiskeskuksen tehtävien painottuminen metsäkeskusten valtakunnallisen yhteistoiminnan kehittämiseen ja tarpeellisten palvelujen tuottamiseen metsäkeskuksille, ehdotetaan pykälän 3 momenttiin otettavaksi säännös, jonka mukaan metsäkeskuksia edustavista jäsenistä vähintään kahden tulisi olla metsäkeskuksen toimihenkilöitä. Tehtäviensä puolesta kehittämistoiminnasta vastuussa olevia metsäkeskuksen toimihenkilöitä ja siten kehittämiskeskuksen johtokuntaan asiantuntemuksensa osalta sopivia olisivat ainakin metsäkeskuksen johtaja ja viranomaispäällikkö. Säännös merkitsisi, että metsäkeskuksia edustavista jäsenistä enintään kaksi voisi olla metsäkeskuksen johtokunnassa olevia sivutoimisia luottamushenkilöitä. Metsäkeskuksia edustavia jäseniä nimitettäessä tulisi ottaa huomioon maan eri osat ja alueellinen tasapuolisuus. Metsäkeskuksia edustavista jäsenistä yksi edustaisi pääasiallisesti ruotsinkielisiä alueita varten olevaa metsäkeskusta.
Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan otettavaksi valtuutussäännös, jonka mukaan johtokunnan tehtävistä, asettamisesta, kokoonpanosta ja muista johtokuntaa koskevista tarpeellisista asioista säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
10 a §. Henkilöstön edustaja johtokunnassa. Kehittämiskeskuksen johtokunnassa henkilöstön edustajalla olisi pääsääntöisesti samat oikeudet ja velvollisuudet kuin johtokunnan muilla jäsenillä. Henkilöstön edustaja ei saisi osallistua kehittämiskeskuksen johdon valintaa, erottamista, johdon sopimusehtoja ja henkilöstön palvelussuhteen ehtoja koskevien asioiden käsittelyyn. Henkilöstön edustaja ei myöskään saisi osallistua työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittelyyn. Henkilöstön edustajan toimivaltaa koskevat rajoitukset vastaisivat sisällöltään henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain (725/1990) 9 §:n 2 momentissa ja valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) 12 §:n 1 momentissa säädettyjä rajoituksia.
10 b §. Kehittämiskeskuksen johtaja ja muu henkilöstö. Ehdotettu 10 b § sisältää yleiset säännökset kehittämiskeskuksen johtajasta ja muusta henkilöstöstä. Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan kehittämiskeskuksessa olisi johtaja ja tarpeellinen määrä muuta henkilöstöä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kehittämiskeskuksen johtajan tehtäväksi johtaa, valvoa ja kehittää kehittämiskeskuksen toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta. Lisäksi johtajan tulisi huolehtia johtokunnan käsiteltävien asioiden valmistelusta ja johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta. Ehdotetun pykälän 1 ja 2 momentti vastaavat asialliselta sisällöltään voimassa olevan metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun asetuksen (93/1996), jäljempänä metsäkeskusasetus, 18 §:n ja 19 §:n 1 momentin säännöksiä. Ehdotetun pykälän 3 momentti sisältäisi valtuutussäännöksen, jonka mukaan kehittämiskeskuksen henkilöstön nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.
12 §. Suoritteista perittävät maksut. Voimassa olevan pykälän 1 momentin mukaan metsäkeskukset ja kehittämiskeskus perivät suoritteistaan maksuja, joiden maksullisuuden ja maksujen määräytymisen yleisten perusteiden osalta noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus perivät siis suoritteistaan maksuja samojen periaatteiden mukaan kuin valtion viranomaiset. Tämä merkitsee, että lähtökohtaisesti maksullisesta julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävän maksun suuruus määrätään suoritteen omakustannusarvon perusteella. Maksuperustelaissa säädetyin edellytyksin maksu voidaan määrätä suoritteen omakustannusarvoa alemmaksi. Muut maksulliset suoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein.
Valtion viranomaisten suoritteiden maksullisuudesta ja maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään valtion maksuperustelain 2 luvussa. Valtion maksuperustelain mukaista muutoksenhakua koskevat säännökset sisältyvät valtion maksuperustelain 4 lukuun. Voimassa olevien säännösten nojalla ei ole yksiselitteisen selvää, miten metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen maksua koskeva muutoksenhaku järjestyy. Metsäkeskuslain 12 §:n 1 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että säännöksessä viitattaisiin myös valtion maksuperustelain muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. Tämä merkitsisi, että maksuvelvollinen voisi vaatia julkisoikeudellisesta suoritteesta määrättyyn maksuun oikaisua maksun määränneeltä taholta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saataisiin hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta. Valitusaika hallinto-oikeuteen olisi 30 päivää luettuna siitä, kun valittaja on saanut tiedon oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saisi valittamalla hakea muutosta.
Lisäksi säännökseen otettaisiin selvyyden vuoksi maininta valtion maksuperustelain toimivaltasäännösten soveltamisesta metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen maksuihin. Tätä koskevat säännökset sisältyvät valtion maksuperustelain 3 lukuun. Säännöksellä ei ole tarkoitus muuttaa nykyistä käytäntöä, jonka mukaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädettäisiin metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen maksuista.
Voimaantulosäännös. Säännös sisältää tavanmukaisen voimaantulosäännöksen. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaan kehittämiskeskuksen johtokunta jatkaisi tehtävässään lain voimaantullessa olevassa kokoonpanossa siihen saakka kunnes maa- ja metsätalousministeriö asettaisi tämän lain mukaisen johtokunnan. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut metsäkeskuksille ja kehittämiskeskukselle johtokunnat, joiden neljävuotinen toimikausi päättyy vuoden 2007 lopussa. Kun otetaan huomioon esityksen mukainen metsäkeskusten vahva edustus kehittämiskeskuksen johtokunnassa, olisi edelleen tarkoituksenmukaista, että metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen johtokunnilla olisi sama toimikausi. Tämän vuoksi esitetään, että maa- ja metsätalousministeriön asettaessa esitykseen sisältyvien säännösten mukaisen kehittämiskeskuksen johtokunnan ensimmäisen kerran, johtokunnan toimikausi päättyisi vuoden 2007 lopussa.
Ehdotetut lainmuutokset edellyttävät myös metsäkeskusasetuksen muuttamista. Asetuksen metsäkeskuksen ja kehittämiskeskuksen henkilöstöä koskevat säännökset, jotka esityksessä nostettaisiin lain tasolle, on tarkoitus kumota asetuksesta. Metsäkeskusasetuksen säännöksiä metsäkeskuksen, kehittämiskeskuksen ja metsäkeskuksen johtokunnan tehtävistä on tarkoitus täsmentää. Lisäksi metsäkeskusasetukseen on tarkoitus ottaa säännös, jonka mukaan kehittämiskeskus laatisi kuvauksen metsäkeskuksille ja kehittämiskeskukselle myönnettyjen siirtomenojen vaikuttavuudesta ja niillä rahoitetun toiminnan toiminnallisesta tuloksellisuudesta.
Metsäkeskusasetuksen muutokset on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti muutoslain kanssa.
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1474/1995) 3 §, 4 §:n 2 momentti, 10 § ja 12 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 10 § laissa 1141/2003, sekä
lisätään lakiin uusi 9 a §, 10 a § ja 10 b § seuraavasti:
3 §Kehittämiskeskus
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on metsätalouden kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatio, joka kehittää ja koordinoi metsäkeskusten valtakunnallista yhteistoimintaa sekä tuottaa palveluja metsäkeskuksille, maa- ja metsätalousministeriölle ja muille tahoille.
Kehittämiskeskuksen tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Kehittämiskeskuksessa on ruotsinkielinen yksikkö.
4 §Ohjaus ja valvonta
Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa kehittämiskeskukselle metsäkeskusten ohjaustehtäviä muissa kuin julkisen vallan käyttöä sisältävissä tehtävissä.
9 a §Metsäkeskuksen johtaja ja muu henkilöstö
Metsäkeskuksessa on johtaja ja tarpeellinen määrä muuta henkilöstöä.
Metsäkeskuksen johtajan tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää metsäkeskuksen toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta. Johtaja huolehtii myös johtokunnan käsiteltävien asioiden valmistelusta ja johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta.
Metsäkeskuksen henkilöstön nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.
10 §Kehittämiskeskuksen johtokunta
Kehittämiskeskuksella on johtokunta, johon kuuluu seitsemän jäsentä. Johtokunnan jäsenten tulee edustaa kehittämiskeskuksen toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa johtokunnan neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan ja määrää jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.
Johtokunnassa on neljä metsäkeskusten edustajaa, valtion edustaja, kehittämiskeskuksen henkilöstön edustaja sekä jäsen, joka on perehtynyt organisaatioiden kehittämistoimintaan.
Metsäkeskuksia edustavista jäsenistä vähintään kaksi on metsäkeskuksen toimihenkilöitä. Metsäkeskuksia edustavista jäsenistä yksi edustaa pääasiallisesti ruotsinkielisiä alueita varten olevaa metsäkeskusta. Metsäkeskuksia edustavia jäseniä nimitettäessä otetaan huomioon maan eri osat ja alueellinen tasapuolisuus.
Johtokunnan tehtävistä, asettamisesta, tarkemmasta kokoonpanosta ja muista johtokuntaa koskevista tarpeellisista asioista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
10 a §Henkilöstön edustaja johtokunnassa
Johtokunnassa henkilöstöä edustavan jäsenen oikeudet ja velvollisuudet ovat samat kuin johtokunnan muilla jäsenillä. Henkilöstöä edustavalla jäsenellä ei kuitenkaan ole oikeutta osallistua kehittämiskeskuksen johdon valintaa tai erottamista, johdon sopimusehtoja, henkilöstön palvelussuhteen ehtoja tai työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittelyyn.
10 b §Kehittämiskeskuksen johtaja ja muu henkilöstö
Kehittämiskeskuksessa on johtaja ja tarpeellinen määrä muuta henkilöstöä.
Kehittämiskeskuksen johtajan tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää kehittämiskeskuksen toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta. Johtaja huolehtii myös johtokunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta.
Kehittämiskeskuksen henkilöstön nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.
12 §Suoritteista perittävät maksut
Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus perivät suoritteistaan maksuja. Suoritteiden maksullisuuden, maksujen suuruuden ja maksujen määräytymisen yleisten perusteiden, maksuista päättämistä koskevan toimivallan sekä maksua koskevan muutoksenhaun osalta noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kuuta 20 .
Kehittämiskeskuksen johtokunta jatkaa tehtävässään tämän lain voimaantullessa olevassa kokoonpanossa siihen saakka kunnes maa- ja metsätalousministeriö on asettanut tämän lain mukaisen johtokunnan. Kehittämiskeskuksen tämän lain mukaisesti ensimmäisen kerran asetetun johtokunnan toimikausi päättyy vuoden 2007 lopussa.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 2005
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Maa- ja metsätalousministeri
Juha Korkeaoja