Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pysyvästi ja väliaikaisesti vakuutetun sairausvakuutusmaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun suuruudesta annettua lakia. Esityksessä ehdotetaan, että työnantajan kansaneläkemaksua korotetaan 0,016 prosenttiyksikköä vuonna 2005. Maksun korotuksella rahoitettaisiin vuoden 2005 osalta Kainuun hallintokokeilualueella toteutettavaksi ehdotettu määräaikainen työnantajan sosiaaliturvamaksun vapautus. Kainuun alueen maksuvapautus koskisi vuosina 2005 – 2009 yksityisiä työnantajia, valtion liikelaitoksia ja kuntatyönantajia.

Ehdotetulla kansaneläkemaksun korotuksella rahoitettaisiin vuoden 2005 osalta myös eräitä Lapin läänin kuntia ja saaristokuntia koskeva määräaikainen maksukokeilu, jolla yksityiset työnantajat ja valtion liikelaitokset on vapautettu suorittamasta työnantajan sosiaaliturvamaksua. Maksukokeilun rahoittamiseksi vuoden 2003 alusta toteutettu työnantajan sairausvakuutusmaksun 0,014 prosenttiyksikön suuruinen väliaikainen korotus ehdotetaan samalla poistettavaksi vuoden 2005 alusta lukien.

Yksityisten työnantajien ja valtion liikelaitosten kansaneläkemaksu olisi vuonna 2005 maksuluokasta riippuen 1,366, 3,566 tai 4,466 prosenttia, kuntatyönantajien ja kirkkotyönantajien maksu 2,416 prosenttia ja muiden työnantajien maksu 3,966 prosenttia palkasta. Työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruus olisi vuoden 2005 alusta 1,60 prosenttia, kun maksun suorittajana on yksityinen työnantaja, kuntatyönantaja tai kirkkotyönantaja. Muiden työnantajien sairausvakuutusmaksu olisi 2,85 prosenttia palkasta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2005 alusta. Työnantajan kansaneläkemaksun suuruutta koskevaa määräaikaista säännöstä sovellettaisiin vuoden 2005 loppuun.

---

Sosiaaliturva rahoitetaan toisaalta työnantajilta ja toisaalta työntekijöiltä ja muilta vakuutetuilta perittävillä maksuilla sekä valtion varoin. Suomen lakisääteiset työnantajamaksut muodostuvat työnantajan sosiaaliturvamaksusta (työnantajan kansaneläkemaksusta ja sairausvakuutusmaksusta), työnantajan tapaturmavakuutusmaksusta, työnantajan työeläkemaksusta ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta. Osa työnantajan maksuista on porrastettu eri suuruiseksi työntekijälle maksettavan palkan mukaan. Matalista palkkatuloista maksetaan pienempiä työnantajamaksuja kuin muilla palkka-aloilla.

Sosiaaliturvamaksuilla rahoitetaan vanhuudesta, työkyvyttömyydestä, työttömyydestä, sairaudesta, lapsen syntymästä ja perheenhuoltajan kuolemasta aiheutuvia sosiaaliturvamenoja. Työnantajan sosiaaliturvamaksusta kertyvän maksutuoton merkitys kansaneläke- ja sairausvakuutusrahastolle niistä maksettavien etuuksien rahoittamisessa on merkittävä. Työnantajan sosiaaliturvamaksun tuotto oli vuonna 2003 noin 2,25 miljardia euroa.

Työnantajan kansaneläkemaksun ja sairausvakuutusmaksun suuruudesta on vuoden 2002 alusta säädetty vakuutetun sairausvakuutusmaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun suuruudesta annetulla pysyvällä lailla (1206/2001). Lain 5 §:n mukaan yksityisten työnantajien ja valtion liikelaitosten kansaneläkemaksun suuruus on maksuluokasta riippuen 1,35, 3,55 tai 4,45 prosenttia palkasta. Kansaneläkemaksun suuruus on 2,40 prosenttia, kun työnantajana on kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos, evankelis-luterilainen kirkko tai sen seurakunta, seurakuntayhtymä, ortodoksinen kirkkokunta tai sen seurakunta. Muiden työnantajien, valtion, valtion laitoksen ja Ahvenanmaan maakunnan maksu on 3,95 prosenttia palkasta.

Mainitun lain pysyvän säännöksen mukaan yksityisen työnantajan, sekä kunnan, kuntayhtymän ja kunnallisen liikelaitoksen, evankelisluterilaisen kirkon, sen seurakunnan ja seurakuntayhtymän sekä ortodoksisen kirkkokunnan ja sen seurakunnan suorittama työnantajan sairausvakuutusmaksu on 1,60 prosenttia palkasta ja työtulosta. Ahvenanmaan maakunnan, valtion ja valtion laitoksen sairausvakuutusmaksu on 2,85 prosenttia. Työnantajan kansaneläkemaksua ja sairausvakuutusmaksua määrättäessä valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) mukaiset liikelaitokset rinnastetaan yksityisiin työnantajiin.

Eräissä Lapin läänin kunnissa ja saaristokunnissa yksityiset työnantajat ja valtion liikelaitokset on vuosina 2003 – 2005 vapautettu suorittamasta työnantajan sosiaaliturvamaksua (Lappi-kokeilu). Tämän kokeilun rahoittamiseksi muiden työnantajien sairausvakuutusmaksua on vuosina 2003 – 2005 väliaikaisesti korotettu 0,014 prosenttiyksikköä.

Valtioneuvoston 15 päivänä tammikuuta 2004 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti hallitus on antanut eduskunnalle valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Kainuun hallintokokeilualueella vuosina 2005—2009 (HE 144/2004 vp). Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen hallituksen esitys on valmisteltu sisäasiainministeriössä. Sen mukaan sellaiset yksityiset työnantajat ja valtion liikelaitokset, joilla on kiinteä toimipaikka Kainuun hallintokokeilualueella, vapautettaisiin laissa tarkemmin säädetyin edellytyksin määräaikaisesti työnantajan sosiaaliturvamaksusta. Työnantajamaksusta vapauttaminen koskisi myös hallintokokeilualueen kuntatyönantajia. Kainuun hallintokokeilussa mukana ovat Kajaanin ja Kuhmon kaupunki sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vuolijoen kunta.

Kainuun alueen määräaikaisen maksuvapautuksen arvioidaan pienentävän Kansaneläkelaitoksen maksutuottoja vuonna 2005 noin 4,5 miljoonaa euroa. Valtioneuvoston edellä mainitun periaatepäätöksen mukaan Kainuun maksualennus toteutetaan julkisen talouden kannalta neutraalisti. Jotta maksualennuksesta ei aiheutuisi Kansaneläkelaitokselle sosiaalietuuksien rahoitukseen tarvittavien maksutuottojen menetystä, muiden työnantajien sosiaaliturvamaksua tulisi väliaikaisesti korottaa 0,008 prosenttiyksikköä. Kansaneläkelaitoksen rahoitustarvetta lisäävästi vaikuttavat omalta osaltaan myös vuonna 2005 toteutettava kuntalaskutusuudistus, kansaneläkkeen tasokorotus sekä eräiden pitkäaikaistyöttömien eläketukea koskeva uudistus.

Lappi-kokeilun arvioitiin pienentävän Kansaneläkelaitoksen maksutuottoja noin 8 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä kokeilusta aiheutuneet maksutuottojen menetykset ovat Lapin veroviranomaisten antamien tietojen mukaan olleet vuonna 2003 lähes puolet ennakkoon arvioitua pienemmät. Lappi-kokeilun rahoittamiseksi tehtyä työnantajan sairausvakuutusmaksun korotusta voitaisiin alentaa vuoden 2005 alusta nykyisestä 0,014 prosenttiyksiköstä 0,008 prosenttiyksikköön. Lappi-kokeilusta ja Kainuun maksuvapautuksesta aiheutuva muiden työnantajien sosiaaliturvamaksun yhteenlaskettu korotustarve vuonna 2005 olisi siten 0,016 prosenttiyksikköä.

Sairausvakuutuksen rahoitusta on tarkoitus uudistaa vuoden 2006 alusta siten, että työtuloon perustuvien etuuksien rahoitus erotetaan sairaanhoitoetuuksien rahoituksesta. Uudistuksella pyritään lisäämään sairausvakuutuksen rahoituksen läpinäkyvyyttä. Tämän mahdollistamiseksi ehdotetaan, että Lapin ja Kainuun alueellisten maksuvapautusten rahoittamiseksi tarvittava työnantajan sosiaaliturvamaksun korotus tehtäisiin työnantajan sairausvakuutusmaksun sijasta työnantajan kansaneläkemaksuun. Korotus olisi yhteensä 0,016 prosenttiyksikköä ja se tehtäisiin muuttamalla vuonna 2005 väliaikaisesti vakuutetun sairausvakuutusmaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun suuruudesta annetun lain 5 §:n 1 momenttia. Samalla kumottaisiin vuoden 2005 alusta mainitun lain 4 §:n väliaikainen muutos, jolla on toteutettu työnantajan sairausvakuutusmaksun väliaikainen korottaminen Lappi-kokeilun johdosta. Siitä, kuinka työnantajan kansaneläkemaksua tulee Kainuun maksuvapautuksen rahoittamisen vuoksi tarkistaa vuoden 2005 jälkeen, päätettäisiin valtion tulevien talousarvioehdotusten yhteydessä.

Lain 5 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi että yksityisen työnantajan ja valtion liikelaitoksen kansaneläkemaksu olisi siten vuonna 2005 maksuluokasta riippuen 1,366, 3,566 tai 4,466 prosenttia. Kansaneläkemaksun suuruus olisi 2,416 prosenttia, kun työnantajana on kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos, evankelis-luterilainen kirkko tai sen seurakunta, seurakuntayhtymä, ortodoksinen kirkkokunta tai sen seurakunta. Muiden työnantajien, valtion, valtion laitoksen ja Ahvenanmaan maakunnan maksu olisi 3,966 prosenttia palkasta.

Lisäksi ehdotetaan, että työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruus olisi vuoden 2005 alusta 1,60 prosenttia palkasta, kun maksun suorittajana on yksityinen työnantaja, kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos, evankelis-luterilainen kirkko tai sen seurakunta, seurakuntayhtymä, ortodoksinen kirkkokunta tai sen seurakunta. Maksu olisi 2,85 prosenttia, kun työnantajana on valtio tai sen laitos taikka Ahvenanmaan maakunta

Samalla ehdotetaan muutettavaksi vakuutetun sairausvakuutusmaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun suuruudesta annetun lain 4 §:n johdantokappaleen sanamuotoa siten, että se olisi yhdenmukainen kumottavaksi ehdotetun väliaikaisen 4 §:n samoin kuin 5 §:n sanamuodon kanssa. Ehdotuksen mukaan työnantajan sairausvakuutusmaksun perusteena olisi työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa tarkoitettu palkka. Viittaus palkan ohella työtuloon on tarpeeton, koska työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa määritellään tarkemmin, mitä työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun perusteena olevalla palkalla tarkoitetaan.

Työnantajan kansaneläkemaksun korottaminen 0,016 prosenttiyksiköllä lisäisi Kansaneläkelaitoksen saamia kansaneläkemaksun tuottoja noin 9 miljoonaa euroa vuodessa. Työnantajan sairausvakuutusmaksun alentaminen samanaikaisesti 0,014 prosenttiyksiköllä vähentäisi Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastoon kertyviä maksutuottoja noin 8 miljoonalla eurolla. Ehdotettujen muutosten kokonaisvaikutus Kansaneläkelaitoksen rahoitukseen olisi siten vähäinen. Maksualennuksista aiheutuviksi arvioidut vuoden 2005 maksutuottojen menetykset tulisivat katettua ehdotetulla työnantajan kansaneläkemaksun korotuksella.

Valtio vastaa takuusuorituksella kansaneläkerahaston ja sairausvakuutusrahaston nettorahoitusomaisuuden vähimmäismäärän saavuttamisesta. Ehdotetut maksumuutokset lisäisivät osaltaan valtion takuusuorituksen tarvetta sairausvakuutusrahastoon ja pienentäisivät takuusuorituksen tarvetta kansaneläkerahastoon. Valtion takuusuorituksen määrään vaikuttavat kuitenkin tämän esityksen lisäksi myös muut Kansaneläkelaitoksen rahoitusta koskevat hallituksen esitykset.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi Kansaneläkelaitoksen rahoituksen väliaikaisesta muuttamisesta vuonna 2005 (HE 148/2004 vp). Esityksessä ehdotetaan, että osa arvonlisäveron tuotosta tilitetään vuonna 2005 Kansaneläkelaitokselle. Tuotosta tilitettäisiin 600 miljoonaa euroa sairausvakuutusrahastoon ja 400 miljoonaa euroa kansaneläkerahastoon.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen sairaanhoitokorvausten täyskustannusvastuun toteuttamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 158/2004 vp). Esitys pienentäisi vuonna 2005 Kansaneläkelaitoksen saamia maksutuottoja 51,6 miljoonaa euroa.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 176/2004 vp). Kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien 7 euron suuruinen tasokorotus lisäisi Kansaneläkelaitoksen menoja vuonna 2005 noin 48 miljoonaa euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi eräiden pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuesta. Esityksessä ehdotetaan, että vuosina 1941 – 1947 syntyneille kymmenen vuotta työttöminä olleille henkilöille myönnetään oikeus eläketukeen, jonka vähimmäismäärä on kansaneläkkeen suuruinen. Esitys lisäisi kansaneläkerahoituksen menoja 7,5 miljoonaa euroa vuonna 2005.

Lisäksi hallitus on antanut eduskunnalle esityksen sairausvakuutuslaiksi annetun hallituksen esityksen (HE 50/2004 vp) täydentämisestä (HE 164/2004 vp). Esityksessä ehdotetaan muun muassa korotettavaksi vuoden 2005 alusta työnantajille perhevapaan ajalta maksettavaa vuosilomakustannusten korvausta. Tästä vuonna 2005 aiheutuva noin 2 miljoonan euron menonlisäys rahoitettaisiin valtion varoista. Vuoden 2006 alusta toteutettavaksi tarkoitetun sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksen jälkeen vuosilomakustannusten korvaukset luettaisiin sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen menoihin, jotka on tarkoitus rahoittaa työnantajilta sekä palkansaajilta ja yrittäjiltä perittävällä maksulla.

Edellä esitetty huomioon ottaen arvioidaan, että vuonna 2005 valtion takuusuorituksen määrä olisi sairausvakuutusrahastoon noin 1006 miljoonaa euroa ja kansaneläkerahastoon noin 86 miljoonaa euroa.

Työnantajan kansaneläkemaksun 0,016 prosenttiyksikön suuruinen korotus nostaisi kymmenen henkeä työllistävän työnantajan kansaneläkemaksua yhteensä 4 euroa kuukaudessa, jos työnantajan maksamien palkkojen yhteismäärä kuukaudessa olisi esimerkiksi 25 000 euroa. Kun työnantajan sairausvakuutusmaksua kuitenkin ehdotetaan samanaikaisesti alennettavaksi 0,014 prosenttiyksikköä, maksumuutosten yhteisvaikutus olisi vähäinen. Esimerkkitapauksessa korotusta tulisi yhteensä 0,5 euroa kuukaudessa. Korotuksen nettovaikutus jäisi työnantajakohtaisesti niin pieneksi, ettei sillä olisi maksuvapautuksen ulkopuolelle jäävien työnantajien kannalta merkittävää taloudellista vaikutusta.

Kainuun maksuvapautuksen totuttamiseksi annetussa hallituksen esityksessä laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Kainuun hallintokokeilualueella vuosina 2005 – 2009 arvioidaan maksualennuksen vaikutuksia hallintokokeilualueen yritysten ja kuntien talouteen, uudistuksen organisaatio- ja henkilöstövaikutuksia sekä maksualennuksen aluepoliittisia ja työllisyysvaikutuksia.

Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä on kuultu valtiovarainministeriötä, sisäasianministeriötä, Kansaneläkelaitosta, Verohallitusta sekä keskeisten työmarkkinajärjestöjen edustajia. Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunto Ahvenanmaan maakunnalta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Kansaneläkelaitoksen rahoituksen osalta esitys liittyy kohdassa 2 mainittuihin erikseen annettaviin hallituksen esityksiin, esitykseen laiksi Kansaneläkelaitoksen rahoituksen väliaikaisesta muuttamisesta vuonna 2005, esitykseen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen sairaanhoitokorvausten täyskustannusvastuun toteuttamista koskevaksi lainsäädännöksi, esitykseen kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi, esitykseen laiksi eräiden pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuesta sekä esitykseen sairausvakuutuslaiksi annetun hallituksen esityksen (HE 50/2004 vp) täydentämisestä. Kainuun maksuvapautuksen toteuttamiseksi sisäasianministeriö on antanut eduskunnalle kohdassa 1 mainitun hallituksen esityksen laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Kainuun hallintokokeilualueella vuosina 2005 – 2009.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Työnantajan kansaneläkemaksun 0,016 prosenttiyksikön suuruinen korotus koskisi kansaneläkemaksuja, jotka suoritetaan vuona 2005 maksettavien palkkojen perusteella.

Perustuslain 81 §:n 1 momentin mukaan valtion verosta säädetään lailla. Laissa tulee olla säännökset verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.

Työnantajan kansaneläkemaksu ja työnantajan sairausvakuutusmaksu ovat veronluonteisia maksuja. Ehdotetulla lailla säädettäisiin maksujen suuruudesta. Maksut olisivat ehdotuksen mukaan saman suuruisia kaikkialla maassa, maksujen alueellisesta alentamisesta säädettäisiin muualla laissa. Maksuvelvollisuuden perusteista ja maksuvelvollisen oikeusturvasta säädetään myös muualla laissa. Hallitus katsoo, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan vakuutetun sairausvakuutusmaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun suuruudesta 13 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1206/2001) 4 §, sellaisena kuin se on laeissa 1074/2002 ja 706/2003, sekä

muutetaan 4 §:n johdantokappale ja väliaikaisesti 5 §:n 1 momentti,

sellaisena kuin niistä on 5 §:n 1 momentti osaksi mainitussa laissa 706/2003, seuraavasti:

4 §
Työnantajan sairausvakuutusmaksu

Työnantajan sairausvakuutusmaksu suoritetaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa (366/1963) tarkoitetun palkan perusteella. Maksun suuruus on:

---

5 §
Työnantajan kansaneläkemaksu

Työnantajan kansaneläkemaksu suoritetaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa tarkoitetun palkan perusteella. Maksun suuruus on:

1) yksityisellä työnantajalla sekä sellaisella valtion liikelaitoksella, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia:

a) I maksuluokassa 1,366 prosenttia;

b) II maksuluokassa 3,566 prosenttia;

c) III maksuluokassa 4,466 prosenttia;

2) kunnalla ja kuntayhtymällä sekä kunnallisella liikelaitoksella 2,416 prosenttia;

3) evankelisluterilaisella kirkolla sekä sen seurakunnalla ja seurakuntayhtymällä 2,416 prosenttia;

4) ortodoksisella kirkkokunnalla ja sen seurakunnalla 2,416 prosenttia;

5) Ahvenanmaan maakunnalla 3,966 prosenttia; ja

6) valtiolla ja sen laitoksella 3,966 prosenttia.

---

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Lain 5 §:n 1 momentti on voimassa vuoden 2005 loppuun ja sitä sovelletaan vuonna 2005 maksettavan palkan perusteella suoritettavaan työnantajan kansaneläkemaksuun.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2004

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre