Siirry esitykseen
HE 176/2004
Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi
Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus. Saman suuruinen tasokorotus tehtäisiin myös leskeneläkkeen täydennysmäärään, maahanmuuttajan erityistukeen, luopumistuen täydennysosaan ja sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaan. Kansaneläkkeen tasokorotuksen johdosta sotilasavustuksen perusavustuksen määrä nousisi 7 euroa ja ylimääräisen rintamalisän enimmäismäärä 3,15 euroa kuukaudessa. Tasokorotuksen suuruus 7 euroa kuukaudessa on laskettu vuoden 2004 kansaneläkeindeksin tasossa. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelakia, perhe-eläkelakia, maahanmuuttajan erityistuesta annettua lakia, maatalousyrittäjien luopumistuesta annettua lakia ja maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annettua lakia.
Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.
Kansaneläkkeen määrästä säädetään kansaneläkelain (347/1956) 24 §:ssä. Lain mukaan yksinäisen henkilön täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 715,12 ja toisessa kuntaryhmässä 5 477,40 euroa vuodessa. Naimisissa olevan eläkkeensaajan täysimääräinen kansaneläke on vastaavasti 5 028,48 tai 4 826,04 euroa vuodessa. Kansaneläkelaissa säädetyt markkamäärät vastaavat vuoden 2001 tammikuun kansaneläkeindeksin tasoa. Kansaneläkkeen tarkistamisesta hintatason muutosten perustella ja kansaneläkeindeksistä säädetään kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001).
Vuonna 2004 yksinäiselle eläkkeensaajalle maksettava täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 496,38 ja toisessa kuntaryhmässä 475,73 euroa kuukaudessa. Puolisoilla täyden kansaneläkkeen määrä on tällä hetkellä vastaavasti 436,74 tai 419,16 euroa kuukaudessa.
Laitoshoidossa olevalle eläkkeensaajalle maksettavan kansaneläkkeen enimmäismäärästä säädetään kansaneläkelain 42 b §:ssä. Laitoshoidossa olevan eläkkeensaajan kansaneläkkeen täysi määrä on mitoitettu siten, että se on ensimmäisessä kuntaryhmässä 43 prosenttia ja toisessa kuntaryhmässä 40 prosenttia kansaneläkkeen entisen lisäosan määrästä lisättynä entisen pohjaosan määrällä. Vuonna 2004 laitoshoidossa olevalle yksinäiselle eläkkeensaajalle maksetaan kansaneläkettä ensimmäisessä kuntaryhmässä enintään 262,04 euroa ja toisessa kuntaryhmässä enintään 241,45 euroa kuukaudessa. Naimisissa olevan eläkkeensaajan kansaneläkkeen enimmäismäärä on vastaavasti 236,39 euroa tai 218,82 euroa kuukaudessa.
Kansaneläkkeen määrään on tehty tasokorotus viimeksi vuoden 2001 kesäkuun alussa. Vuoden 2000 indeksitasossa määritellyn tasokorotuksen suuruus oli 70 markkaa kuukaudessa ja se toteutui vuoden 2001 indeksitasossa 73 markan suuruisena. Tasokorotus tehtiin vuonna 2001 kansaneläkkeen lisäksi myös leskeneläkkeen täydennysmäärään, luopumistuen täydennysosaan, sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaan, ylimääräiseen rintamalisään ja sotilasavustuksen perusavustukseen.
Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelman mukaan kansaneläkettä korotetaan vuonna 2006. Hallitusohjelman mukaan kansaneläkkeen tasokorotuksen kustannusvaikutuksissa otetaan huomioon, että myös kansaneläkkeen määrään kytköksissä olevat sosiaalietuudet nousevat.
Kansaneläkkeen saajien eläketason säilymisestä huolehditaan vuosittain tehtävillä indeksitarkistuksilla. Vuoden 2005 kansaneläkeindeksiin vaikuttavien hinnanmuutosten johdosta hallitus on eläkkeensaajien ostovoiman parantamiseksi päättänyt aientaa hallitusohjelmassa sovittua kansaneläkkeen tasokorotusta. Hallitus esittää, että korotus toteutettaisiin maaliskuun alusta 2005. Tasokorotuksen aientamisella täydennettäisiin vuoden alussa 2005 tehtävää kansaneläkkeen indeksitarkistusta, jonka odotetaan maltillisen hintakehityksen vuoksi jäävän pieneksi.
Hallitus esittää, että kansaneläkkeen tasokorotuksen määrä olisi vuoden 2004 indeksitasossa laskettuna 7 euroa kuukaudessa. Maaliskuussa 2005 maksettavan kansaneläkkeen määrään vaikuttaa myös vuoden alussa tehtävä kansaneläkkeen indeksitarkistus. Tämän vuoksi toteutuvan tasokorotuksen määräksi arvioidaan noin 7,03 euroa kuukaudessa.
Kansaneläkkeen tasokorotuksella olisi heijastusvaikutuksia myös muiden etuuksien määrään. Perhe-eläkelaissa (38/1969) tarkoitettu leskeneläke koostuu perusmäärästä ja täydennysmäärästä. Niiden suuruudesta säädetään perhe-eläkelain lain 15 a §:ssä. Täyden leskeneläkkeen yhteismäärä on ollut sama kun täyden kansaneläkkeen määrä. Vuoden 2004 indeksitasossa leskeneläkkeen perusmäärä on 85,26 euroa kuukaudessa ja täydennysmäärä eläkkeensaajan perhesuhteista ja kuntaryhmästä riippuen 333,90 – 411,12 euroa kuukaudessa. Laitoshoidossa olevalle eläkkeensaajalle maksettava leskeneläkkeen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 43 prosenttia ja toisessa kuntaryhmässä 40 prosenttia täydestä täydennysmäärästä. Jotta täysimääräisen leskeneläkkeen yhteismäärä vastaisi edelleen täysimääräistä kansaneläkettä, ehdotetaan perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen täydennysmäärää korotettavaksi 7 eurolla kuukaudessa. Korotus on laskettu vuoden 2004 indeksitasossa ja se toteutettaisiin maaliskuun alusta 2005.
Maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain (1192/2002) 6 §:ssä säädetyt täysimääräisen erityistuen määrät ovat samat kuin edellä kerrotut täyden kansaneläkkeen määrät. Maahanmuuttajan erityistuki määräytyy henkilön asuinkunnan ja perhesuhteiden perustella vastaavasti kuin kansaneläke, mutta on kansaneläkkeestä poiketen tiukasti tarveharkintainen. Jotta täysimääräinen maahanmuuttajan erityistuki olisi jatkossakin täysimääräisen kansaneläkkeen suuruinen, erityistuen määrään ehdotetaan tehtäväksi kansaneläkkeen tasokorotusta vastaava korotus maaliskuun alusta 2005.
Maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 19 §:n 1 momentin mukaan luopumistuen täydennysosa on yhtä suuri kuin se kansaneläke, joka henkilölle olisi myönnetty, jos hänellä luopumistuen alkaessa olisi ollut oikeus työkyvyttömyyseläkkeenä myönnettyyn kansaneläkkeeseen. Luopumistuki, joka myönnetään kansaneläkelain tasokorotusta koskevan lainmuutoksen voimaantulon jälkeen, määrätään suoraan tasokorotetun täysimääräisen kansaneläkkeen pohjalta. Tasokorotuksen toteuttaminen ei tältä osin edellytä maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamista. Sen sijaan jo maksussa olevien luopumistukien osalta 7 euron suuruinen täydennysosan tasokorotus toteutettaisiin muuttamalla mainittua lakia.
Maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) 16 §:n mukaan sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosa on yhtä suuri kuin se kansaneläkkeen pohja- ja lisäosan yhteismäärä, joka luovuttajalle olisi myönnetty, jos hänellä sukupolvenvaihdoseläkkeen alkaessa olisi ollut oikeus kansaneläkkeeseen. Uusia sukupolvenvaihdoseläkkeitä ei enää myönnetä. Maksussa oleviin sukupolvenvaihdoseläkkeiden täydennysosaan tehtävä 7 euron suuruinen tasokorotus ehdotetaan toteutettavaksi muuttamalla maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annettua lakia.
Rintamasotilaseläkelain (119/1977) 9 a §:ssä tarkoitettu ylimääräinen rintamalisä on täysimääräisenä 45 prosenttia siitä kansaneläkkeen osasta, joka ylittää 981,60 euroa vuodessa. Lain rahamäärä on tammikuun 2001 indeksitasossa. Vuonna 2004 ylimääräisen rintamalisän enimmäismäärä on etuuden saajan perhesuhteista ja kuntaryhmästä riippuen 150,26 – 185,01 euroa kuukaudessa. Ehdotetusta kansaneläkkeen tasokorotuksesta seuraisi, että rintamasotilaseläkelain mukaan täyden ylimääräisen rintamalisän määrä nousee 3,15 euroa kuukaudessa.
Sotilasavustuslain (781/1993) 8 §:ssä tarkoitetun perusavustuksen täysi määrä on yksinäiselle henkilölle maksettavan täyden kansaneläkkeen suuruinen. Vuonna 2004 täysimääräinen perusavustus on kuntaryhmästä riippuen 496,38 tai 475,73 euroa kuukaudessa. Mainitun säännöksen mukaan perusavustuksen määrää tarkistetaan samasta ajankohdasta ja samassa suhteessa kansaneläkkeen tarkistamisen kanssa. Perusavustuksen määrä nousee siten kansaneläkkeen tasokorotuksen johdosta 7 eurolla kuukaudessa ilman, että sotilasavustuslakia tarvitsisi muuttaa.
Tuloverolain (1535/1992) 100 §:ssä tarkoitetun valtionverotuksen eläketulovähennyksen samoin kuin mainitun lain 101 §:ssä tarkoitetun kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen suuruus määräytyy täyden kansaneläkkeen määrän perusteella. Kansaneläkkeen tasokorotus korottaa siten myös valtion tuloverotuksessa ja kunnallisverotuksessa tehtävän eläketulovähennyksen määrää. Valtion eläketulovähennyksellä ei kuitenkaan ole käytännössä merkitystä, sillä valtion tuloveroasteikon alaraja on niin korkealla, että vähennykseen oikeutetut eivät ole velvollisia maksamaan valtion tuloveroa.
Vuoden 2004 kunnallisverotuksessa eläketulovähennykseen ovat oikeutettuja yksinäiset eläkkeensaajat, joiden verotettava vuositulo on alle 16 248 euroa. Naimisissa olevilla eläkkeensaajilla verotettavan vuositulon enimmäisraja on 13 868 euroa. Yksinäisen henkilön vuositulon enimmäisrajan arvioidaan nousevan vuonna 2005 noin 290 euroa ja puolisoiden noin 265 euroa.
Julkistaloudelliset vaikutukset
Esityksen kustannusvaikutukset on arvioitu siten, että tasokorotuksen euromäärä 7 euroa vastaa vuoden 2004 kansaneläkeindeksin tasoa. Tasokorotuksen kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan vuositasolla yhteensä noin 56 miljoonaa euroa, josta kansaneläkemenojen osuus olisi noin 55 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 kansaneläkemenot kasvaisivat tasokorotuksen johdosta noin 47,8 miljoonaa euroa. Menonlisäys rahoitettaisiin vuonna 2005 valtion varoista.
Vuoden 2004 heinäkuussa noin 664 800 eläkkeensaajaa sai eläkevähenteistä kansaneläkettä. Vuoden 2005 maaliskuun alussa lukumääräksi arvioidaan noin 660 000 kansaneläkkeensaajaa. Heistä noin 20 000 arvioidaan olevan laitoshoidossa. Kansaneläkkeeseen oikeutettujen määrän arvioidaan lisäksi kasvavan tasokorotuksen johdosta noin 10 000 uudella eläkkeensaajalla, kun pienimpään kansaneläkkeeseen oikeuttava rajatulo nousisi.
Leskeneläkemenot kasvaisivat tasokorotuksen johdosta noin 0,3 miljoonaa euroa, maahanmuuttajan erityistuesta aiheutuvat menot noin 0,3 miljoonaa euroa ja ylimääräisestä rintamalisästä aiheutuvat menot noin 0,7 miljoonaa euroa vuonna 2005. Sotilasavustuslain mukaisen perusavustuksen tasokorotuksesta aiheutuva lisämeno vuonna 2005 olisi vähäinen. Tasokorotuksen saisi noin 4 000 leskeneläkkeen saajaa, 3 500 maahanmuuttajan erityistuen saajaa, 50 000 ylimääräisen rintamalisän saajaa ja 800 sotilasavustuksen saajaa.
Maksussa olevia luopumistukia oli vuoden 2004 heinäkuun lopussa 9 409 kappaletta ja sukupolvenvaihdoseläkkeitä 1 447 kappaletta. Näistä arviolta 8 900 luopumistuensaajaa ja 1 350 eläkkeensaajaa saisi tasokorotuksen. Muutokset lisäisivät luopumistukijärjestelmän menoja runsaalla 0,6 miljoonalla eurolla vuonna 2005. Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmässä menojen lisäys olisi noin 0,1 miljoona euroa.
Kansaneläke, leskeneläkkeen täydennysmäärä ja maahanmuuttajan erityistuki otetaan eläkkeensaajien asumistuessa tulona huomioon uuden määräisenä, kun asumistukeen tehdään seuraava säännönmukainen tarkistus. Pelkkä tasokorotus ei kuitenkaan aiheuta asumistuen ylimääräistä tarkistamista. Eläkkeensaajien asumistuesta aiheutuvan menon arvioidaan tasokorotuksen vuoksi alenevan noin 1 miljoonaa euroa vuonna 2005.
Kansaneläkkeen tasokorotus lisäisi veronalaisia eläketuloja. Samalla kuitenkin kunnallisverotuksessa tehtävän eläketulovähennyksen määrä kasvaisi, mikä johtaisi siihen, että kunnallisverotuksen yhteydessä kerättävät vero- ja maksutulot tulisivat pienenemään. Kuntien saamien verotulojen arvioidaan pienenevän noin 13 miljoona euroa, Kansaneläkelaitoksen maksutulojen noin 1,1 miljoonaa euroa ja kirkon verotulojen noin 0,8 miljoonaa euroa vuonna 2005.
Vaikutukset kotitalouksiin
Kansaneläkkeen tasokorotus koskee noin 670 000 kansaneläkkeen saajaa, kun otetaan huomioon myös uudet kansaneläkkeen saajat. Maksettavan tasokorotuksen suuruuteen eivät vaikuta kansaneläkkeen saajan asuinkunta, perhesuhteet tai työeläkkeen määrä. Kansaneläkkeeseen oikeutettuja vuonna 2004 ovat yksinäiset eläkkeensaajat, joiden työeläke on enintään 1 017 euroa kuukaudessa. Naimisissa olevilla eläkkeensaajilla tämä työeläkkeen yläraja on 898 euroa kuukaudessa.
Kansaneläkkeen tasokorotus nostaisi samalla kunnallisverotuksessa tehtävän eläketulovähennyksen määrää. Nettoeläkkeen määrä kasvaisi siten myös sellaisilla työeläkettä saavilla, jotka eivät saa kansaneläkettä, mutta ovat verotuksessa oikeutettuja eläketulovähennykseen. Tasokorotuksen ja eläketulovähennyksen kasvun yhteisvaikutuksena arviolta yli 900 000 eläkkeensaajan nettotulot kasvaisivat vuonna 2005.
Tasokorotus ehdotetaan toteutettavaksi eräitä eläkkeen varhentamisesta, myöhentämisestä tai asumisaikaan suhteuttamisesta aiheutuvia poikkeuksia lukuun ottamatta saman suuruisena kaikille kansaneläkettä saaville henkilöille. Korotus tehtäisiin saman suuruisena yksinäisille henkilöille ja avioliitossa oleville.
Naisten keskimääräiset eläkkeet ovat pienempiä kuin miesten. Kansaneläkkeen saajista yli puolet on naisia, joten tasokorotus parantaisi erityisesti pientä eläketuloa saavien naisten taloudellista asemaa.
Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Kansaneläkelaitos ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos ovat osallistuneet esityksen valmisteluun.
Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen tarkoituksena on antaa eduskunnalle esitys kansaneläkelainsäädännön uudistamisesta. Kokonaisuudistuksen tavoitteena on selkeyttää voimassa olevaa kansaneläkelainsäädäntöä.
24 §. Pykälän 1 ja 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että täyden kansaneläkkeen määriä korotetaan. Vuoden 2004 kansaneläkeindeksin tasossa korotus olisi 7 euroa kuukaudessa. Korotus olisi saman suuruinen riippumatta henkilön perhesuhteista tai asuinkunnan kuntaryhmästä. Lykättyä tai varhennettua kansaneläkettä saavan korotus olisi suurempi tai pienempi kuin 7 euroa riippuen varhennusvähennyksestä tai lykkäyskorotuksesta. Asumisaikaan suhteutetun kansaneläkkeen korotus olisi suhteutuskertoimen mukaisesti pienempi. Puolitettua yksilöllistä varhaiseläkettä saavan korotus olisi puolet tasokorotuksesta. Jos kansaneläkkeeseen sisältyy aikaisempien lainmuutosten mukaista suojaosuutta, tasokorotuksella pienennettäisiin suojan määrää, jolloin korotusta ei välttämättä tulisi näissä tilanteissa maksettavaksi.
Kansaneläkkeen tasokorotus lisäisi jonkin verran uusien kansaneläkkeen saajien lukumäärää, koska rajatulo, jolla saa pienimmän eläkkeen, korottuisi. Tasokorotus saattaisi tuoda tuen piiriin myös sellaisia henkilöitä, joiden kansaneläkeoikeus on aikaisemman lainsäädännön johdosta lakannut. Heidän olisi kuitenkin haettava eläkettä uudelleen.
42 b §. Pykälän 1 momentin rahamäärät ehdotetaan muutettaviksi vastaamaan suhteessa 24 §:n mukaista täyttä kansaneläkettä. Silloin kun laitoshoito vaikuttaa kansaneläkkeen määrään vähentävästi, 7 euron tasokorotuksesta maksettaisiin perhesuhteista riippumatta ensimmäisessä kuntaryhmässä asuvalle 43 prosenttia ja toisessa kuntaryhmässä asuvalle 40 prosenttia.
Voimaantulosäännös. Voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaan lain voimaan tullessa maksussa olevaa kansaneläkettä korotettaisiin tasokorotuksen johdosta. Korotus tehtäisiin viran puolesta ilman erillistä hakemusta. Korotuksesta ei annettaisi automaattisesti päätöstä tai muuta henkilökohtaista ilmoitusta määrän muuttumisesta. Tarkoituksena on, että Kansaneläkelaitos tiedottaisi tasokorotuksesta etukäteen.
Tasokorotuksen seurauksena kansaneläkettä alkavat saada myös sellaiset henkilöt, jotka jo saavat työeläkettä. Vuoden 2005 alussa voimaan tulevan työeläkeuudistuksen yhteydessä kansaneläkelain säännöksiä muutettiin siten, että kansaneläkkeessä tuloksi otetaan 63 ikävuoteen karttunut työeläke ja työeläkelakien mukainen perhe-eläke. Siten 63 ikävuoden jälkeen tehdystä työstä karttuva työeläke ei vaikuta kansaneläkkeen määrään. Voimaantulosäännöksen 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että ennen 1 päivää tammikuuta 2005 karttunut työeläke otetaan tuloksi ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olleen kansaneläkelainsäädännön mukaisesti, jos työeläkkeen maksaminen on alkanut ennen 1 päivää tammikuuta 2005 ja kansaneläke alkaa tai sitä tarkistetaan tämän tasokorotusta koskevan lain voimaantultua.
Voimaantulosäännöksen 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että jos henkilö on täyttänyt 63vuotta ennen 1 päivää tammikuuta 2005 ja hänen työeläkkeensä alkaa 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen, kansaneläkettä määrättäessä tuloksi otetaan 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä karttunut työeläke.
Voimaantulosäännöksen 5 momentissa säädettäisiin muutettavien rahamäärien indeksitasosta, joka on vuoden 2001 tammikuussa sovelletun kansaneläkeindeksin taso.
15 a §. Pykälän 3 ja 4 momentissa olevia leskeneläkkeen täydennysmäärän rahamääriä ehdotetaan tarkistettaviksi tasokorotuksen vuoksi. Vuoden 2004 indeksitasossa korotus olisi 7 euroa kuukaudessa riippumatta lesken perhesuhteista tai asuinkunnan kuntaryhmästä. Suhteutettua leskeneläkettä saavan korotus olisi suhteutetusta vastaavasti pienempi. Jos leski ei olisi oikeutettu täydennysmäärään eli hän saisi vain leskeneläkkeen perusmäärän, hänen eläkkeeseensä ei tehtäisi tasokorotusta. Laitoshoidossa olevalle leskelle maksetaan 34 a §:n mukaan leskeneläkkeen täydennysmääränä ensimmäisessä kuntaryhmässä 43 prosenttia ja toisessa kuntaryhmässä 40 prosenttia täydennysmäärän täydestä määrästä. Tasokorotuksen toteuttaminen ei edellytä 34 a §:n muuttamista.
Leskeneläkkeen täydennysmäärän korottaminen vaikuttaisi korottavasti myös niihin tulorajoihin, jolla leski on oikeutettu täydennysmäärään. Uudelle tuensaajalle täydennysmäärä myönnettäisiin hakemuksesta.
Voimaantulosäännös. Voimaantulosäännöksen 2 momentissa säädettäisiin tasokorotuksen täytäntöönpanosta vastaavasti kuin edellä kansaneläkelain voimaantulosäännöksen 2 momentissa.
Tasokorotuksen johdosta tulee myös uusia perhe-eläkkeen saajia, jotka jo saavat työeläkettä. Voimaantulosäännöksen 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että jos henkilön perhe-eläke alkaa tai sitä tarkistetaan lain voimaantultua, otetaan ennen 1 päivää tammikuuta 2005 alkanut työeläke tuloksi ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olleiden perhe-eläkelain säännösten perusteella. Säännös vastaa kansaneläkelain voimaantulosäännöksen 3 momenttiin ehdotettua säännöstä.
Voimaantulosäännöksen 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi työeläkkeen tuloksi ottamisesta perhe-eläkettä määrättäessä, jos henkilö on täyttänyt 63 vuotta ennen 1 päivää tammikuuta 2005 ja hänen työeläkkeensä alkaa 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen. Perhe-eläkettä määrättäessä tuloksi otettaisiin tällöin 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä karttunut työeläke.
Voimaantulosäännöksen 5 momentissa säädettäisiin muutettavien rahamäärien indeksitasosta, joka on vuoden 2001 tammikuussa sovelletun kansaneläkeindeksin taso.
6 §. Erityistuen määrä. Pykälän 2 momentissa säädetään yksinäisen henkilön ja 3 momentissa avioliitossa olevan henkilön täysimääräisen erityistuen määrästä. Säännöksiä ehdotetaan muutettaviksi siten, että täysimääräisen erityistuen määrää korotettaisiin vuoden 2004 indeksitasossa 7 eurolla kuukaudessa. Maahanmuuttajan erityistuen tasokorotus toisi jonkin verran lisää erityistuen saajia. Erityistuki myönnettäisiin hakemuksesta.
Erityistuessa tulona huomioon otetun kansaneläkkeen tai perhe-eläkkeen tasokorotusta ei katsota maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain 19 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaiseksi eläkkeen tarkistamiseksi, joten eläke otettaisiin erityistuessa tulona huomioon uuden määräisenä erityistuen seuraavassa tarkistuksessa.
Voimaantulosäännös. Voimaantulosäännöksen 2 ja 3 momentissa säädettäisiin tasokorotuksen täytäntöönpanosta sekä rahamäärien indeksitasosta vastaavasti kuin kansaneläkelain voimaantulosäännöksen 2 ja 5 momentissa.
19 §. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös luopumistukiin tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus. Korotus tehtäisiin vain niihin 1 päivänä maaliskuuta 2005 maksussa oleviin luopumistukiin, joihin sisältyy kansaneläkettä vastaavaa täydennysosaa. Täydennysosaan tehtäisiin kansaneläkettä vastaava tasokorotus, mutta sitä ei muutoin tarkistettaisi samassa yhteydessä.
Voimaantulosäännös. Voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaan täydennysosan tarkistaminen tehdään kuten kansaneläkkeessä ilman hakemusta. Asiasta annetaan päätös vain etuudensaajan pyynnöstä. Täydennysosaa ei tasokorotuksen toteuttamisen yhteydessä muutoin tarkisteta.
16 §. Pykälän 5 momenttia muutettaisiin siten, että kaikkia niitä kansaneläkkeen tasokorotuksen voimaan tullessa maksussa olevia sukupolvenvaihdoseläkkeitä, joihin sisältyy kansaneläkettä vastaavaa täydennysosaa, korotettaisiin 7 eurolla kuukaudessa.
Voimaantulosäännös. Laissa olisi vastaavan sisältöinen voimaantulosäännös kuin maatalousyrittäjien luopumistuesta annetussa laissa.
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.
Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi kansaneläkkeen ja eräiden kansaneläkkeen määrään sidottujen etuuksien määrää. Kenenkään maksussa oleva etuus ei ehdotuksen vuoksi laskisi. Hallitus katsoo, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 24 § ja 42 b §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 724/2001, seuraavasti:
24 §Täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 795,76 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 5 558,04 euroa vuodessa.
Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 109,12 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 906,68 euroa vuodessa.
42 b §Jos kansaneläkkeensaaja on 42 a §:ssä tarkoitetussa hoidossa, kansaneläkkeestä ei siltä ajalta, kun hoito kestää yli kolme kuukautta, makseta sitä osaa, joka ylittää kansaneläkkeensaajalla ensimmäisessä kuntaryhmässä 254,31 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 234,35 euroa kuukaudessa sekä naimisissa olevalla kansaneläkkeensaajalla ensimmäisessä kuntaryhmässä 229,70 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 212,64 euroa kuukaudessa. Jos kansaneläkettä on 25 a §:n mukaisesti lykätty tai varhennettu, korotetaan mainittuja markkamääriä lykkäyskorotusprosentilla tai alennetaan varhennusvähennysprosentilla.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.
Tämän lain voimaan tullessa kansaneläkettä saavan henkilön kansaneläke muutetaan tämän lain mukaiseksi ilman hakemusta. Kansaneläkkeen muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös.
Jos henkilön kansaneläkelain 26 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu eläke on alkanut ennen 1 päivää tammikuuta 2005, se otetaan tuloksi ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olevien kansaneläkelain säännösten perusteella silloin, kun kansaneläke alkaa tai sitä tarkistetaan tämän lain voimaantultua.
Jos henkilön työntekijäin eläkelain (395/1961) tai sitä vastaavien lakien mukainen eläke alkaa 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen ja henkilö on täyttänyt 63 vuotta ennen 1 päivää tammikuuta 2005, tuloksi otetaan 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä karttunut työeläke.
Laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/1969) 15 a §:n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 726/2001, seuraavasti:
15 a §Täysimääräinen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 4 814,16 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 576,44 euroa vuodessa.
Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräinen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 4 127,52 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 3 925,08 euroa vuodessa.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.
Tämän lain voimaan tullessa leskeneläkkeen täydennysmäärää saavan henkilön eläke muutetaan tämän lain mukaiseksi ilman hakemusta. Leskeneläkkeen täydennysmäärän muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös.
Jos henkilön kansaneläkelain (347/1956) 26 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu eläke on alkanut ennen 1 päivää tammikuuta 2005, se otetaan tuloksi ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olevien perhe-eläkelain säännösten perusteella silloin, kun perhe-eläke alkaa tai sitä tarkistetaan tämän lain voimaantultua.
Jos henkilön työntekijäin eläkelain (395/1961) tai sitä vastaavien lakien mukainen eläke alkaa 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen ja henkilö on täyttänyt 63 vuotta ennen 1 päivää tammikuuta 2005, tuloksi otetaan 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä karttunut työeläke.
Laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
3.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan maahanmuuttajan erityistuesta 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1192/2002) 6 §:n 2 ja 3 momentti seuraavasti:
6 §Erityistuen määrä
Täysimääräinen erityistuki on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 795,76 euroa ja toisessa kunta-ryhmässä 5 558,04 euroa vuodessa.
Jos erityistuen saaja on avioliitossa, täysimääräinen erityistuki on ensimmäisessä kunta-ryhmässä 5 109,12 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 906,68 euroa vuodessa.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.
Tämän lain voimaan tullessa maahanmuuttajan erityistukea saavan henkilön erityistuki muutetaan tämän lain mukaiseksi ilman hakemusta. Erityistuen muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös.
Laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
4.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan maatalousyrittäjien luopumistuesta 16 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1293/1994) 19 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1226/2000, seuraavasti:
19 §Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, luopumistuen täydennysosaa 1 päivänä kesäkuuta 2001 saavan henkilön täydennysosa muutetaan mainitusta ajankohdasta kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n muuttamisesta annetun lain (1224/2000) mukaisesti ja luopumistuen täydennysosaa 1 päivänä maaliskuuta 2005 saavan henkilön täydennysosa muutetaan mainitusta ajankohdasta kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n muuttamisesta annetun lain ( /2004) mukaisesti.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.
Tässä laissa tarkoitettu luopumistuen täydennysosa muutetaan ilman hakemusta. Muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös. Täydennysosaa ei muuttamisen yhteydessä tarkisteta.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
5.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1317/1990) 16 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1227/2000, seuraavasti:
16 §Sen estämättä, mitä 1, 3 ja 4 momentissa säädetään, sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaa 1 päivänä kesäkuuta 2001 saavan henkilön täydennysosa muutetaan mainitusta ajankohdasta kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n muuttamisesta annetun lain (1224/2000) mukaisesti ja sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaa 1 päivänä maaliskuuta 2005 saavan henkilön täydennysosa muutetaan mainitusta ajankohdasta kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n muuttamisesta annetun lain ( /2004) mukaisesti.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.
Tässä laissa tarkoitettu sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosa muutetaan ilman hakemusta. Muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös. Täydennysosaa ei muuttamisen yhteydessä tarkisteta.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2004
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre