Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annettua lakia siten, että valtion varoista maksettavaan kuntoutukseen oikeutettujen piiriä laajennettaisiin karjan evakuointitehtäviin sotatoimialueella osallistuneisiin miehiin sekä Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteiksi joutuneisiin henkilöihin. Uudistuksella saatetaan karjan evakuointitehtäviin osallistuneet miehet kuntoutuspalvelujen osalta samaan asemaan kuin vastaavia tehtäviä aikoinaan hoitaneet naiset.

Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

---

Rintamaveteraanit ovat oikeutettuja kaikkiin samoihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kuin muutkin kansalaiset. Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa laissa (1184/1988) säädetään rintamaveteraanien oikeudesta saada kuntoutusta sekä kuntoutuksen tarkoituksesta ja tavoitteista. Kuntoutukseen ovat oikeutettuja ne vuosien 1939-1945 sotiin osallistuneet rintamaveteraanit, joille on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus kyseisiä tunnuksia koskevien asetusten (772/1969, 554/1978 ja 256/1988) mukaisesti. Tunnusten hakuaika on päättynyt 31 päivänä joulukuuta 1994. Vuoden 1994 alusta lukien myös rintamaveteraanien aviopuolisot ovat voineet osallistua kuntoutukseen yhdessä veteraanin kanssa. Osana veteraanietuuksien kehittämistä rintamaveteraaneille maksuttomia laitos- ja avokuntoutuspalveluja on lisätty rintamaveteraanien itsenäisen selviytymisen tukemiseksi. Avo- ja laitoskuntoutukseen osallistui vuonna 2002 yli 32 000 henkilöä, noin kolmannes veteraaneista.

Rintamapalvelustunnuksesta annetun asetuksen mukaan rintamapalvelustunnuksen saamiseen on ollut oikeutettu vain nainen, joka Suomen kansalaisena on palvellut, tai joka nyt on Suomen kansalainen ja on palvellut vuosien 1939-1945 sotien aikana rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa, taikka ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä tai ilmavoimien lentoyksiköissä tahi muutoin toiminut rintamapalvelukseen rinnastettavissa tehtävissä rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella. Noin 67 000 naista on aikanaan saanut veteraanitunnuksen. Sota-aikana naisten panos siviiliväestön ja myös omaisuuden evakuoinnissa oli tärkeä. Rintamapalvelustunnus on voitukin myöntää naiselle, joka on osallistunut sotatoimialueelta poiskuljetettavan karjan evakuointitehtäviin mutta ei vastaavaan tehtävään osallistuneelle miehelle. Tasa-arvovaltuutettu on katsonut, että rintamapalvelustunnuksen myöntämismenettely on ristiriidassa tasa-arvolain (609/1986) kanssa.

Lailla (1039/1997) eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta mahdollistettiin kuntoutus myös joillekin sellaisille henkilöryhmille, jotka eivät ole rintamaveteraaneja. Kyseessä olevat henkilöt palvelivat vuosien 1939-1945 sotien aikana tai niiden jälkeen sotiin liittyneissä raskaissa ja vaarallisissa tehtävissä ja olosuhteissa, mutta heillä ei ole rintamaveteraanitunnusta. Kuntoutusta voi lain 1 §:n nojalla saada 1) se, jolle olisi annettu rintamaveteraanitunnus, jos henkilö olisi hakenut sitä tunnuksen hakemiselle varatussa määräajassa, 2) se, joka vuosien 1939-1945 sotien aikana on palvellut ulkomaalaisena vapaaehtoisena osallistuen varsinaisiin sotatoimiin Suomen puolustusvoimien joukoissa ja joka asuu Suomessa tai entisen Neuvostoliiton alueella; 3) se, joka vuosina 1939-1945 puolustusvoimien alaisena on osallistunut merimiinojen raivaukseen tai raivausesteiden purkamiseen merivoimien alusyksikössä tai maamiinojen raivaukseen Pohjois-Suomessa, 4) se, joka sotien aikana palveli sairaanhoitotehtävissä puolustusvoimien hoitopaikoissa sekä 5) se, jotka sotien aikana palveli puolustusvoimien koulutuskeskuksessa asevelvollisuuslain (219/1932) nojalla määrättynä. Kuntoutukseen hyväksymisen edellytyksenä on lain 2 §:n mukaan pääsääntöisesti ollut Sota-arkiston myöntämä todistus vuosien 1939-1945 sotiin osallistumisesta. Hakemus todistuksen saamiseksi tulee toimittaa Sota-arkistolle viimeistään vuoden 2004 loppuun mennessä.

Eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain 1 §:n 4 momentin nojalla kuntoutukseen hyväksytyn laitoskuntoutusjakso voidaan jakaa aviopuolison kanssa.

Rintamaveteraanien ja muiden kuntoutukseen oikeutettujen ryhmien kuntoutuspalvelut vastaavat antamistavoiltaan, sisällöltään ja määrältään toisiaan. Voimassa olevan rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun asetuksen (1348/1988) mukaan kuntoutusta voidaan antaa laitoskuntoutuksena kaksi viikkoa, päiväkuntoutuksena 10 päivää ja muuna avokuntoutuksena enintään 15 käyntikertaa kalenterivuodessa. Henkilölle, jonka vamma tai sairaus aiheuttaa toimintakyvyn häiriötä, laitoskuntoutuksen määrä on enintään neljä viikkoa, päiväkuntoutuksen enintään 20 päivää ja muun avokuntoutuksen enintään 20 käyntikertaa kalenterivuodessa.

Valtio suorittaa korvauksia eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille lain (697/2003) nojalla. Korvaus suoritetaan henkilölle sairauden johdosta, joka on aiheutunut vuosina 1939-1945 Neuvostoliiton partisaaniosastojen tai muiden vastaavien aseellisten erikoisjoukkojen hyökkäyksestä, jos sairauden syntyminen todennäköisillä syillä liittyy hyökkäyksen aiheuttamaan poikkeukselliseen järkytykseen. Kyseessä on 1 500 euron rahallinen kertakorvaus. Valtiokonttorille tuli noin 1300 korvaushakemusta lain 3 §:ssä säädetyn hakuajan, vuoden 2004 elokuun loppuun mennessä.

Kuntoutukseen liittyvät kustannukset korvataan pääosin Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroista. Vuodelle 2005 talousarvioesityksessä on varattu lisärahoitusta muiden sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden erityisryhmien kuntoutukseen 500 000 euroa.

Lakiehdotuksen tavoitteena on laajentaa kuntoutuspalveluihin oikeutettuja henkilöryhmiä siten, että järjestelmän piirin tulisivat myös karjan evakuointitehtäviin sotatoimialueella vuosina 1939-1945 osallistuneet miehet. Nykyisin vastaaviin tehtäviin osallistuneet naiset ovat jo kuntoutukseen oikeutettuja. Osallistuminen välirauhan aikana Kaakkois-Suomen ja Hangon sekä syksyllä 1944 Porkkalan evakuointiin ei ole ollut rintamapalvelustunnukseen oikeuttavaa palvelusta eikä olisi näin ollen myöskään tässä ehdotuksessa tarkoitettua palvelua.

Edelleen lain piiriin sisällytettäisiin ne henkilöt, jotka ovat saaneet valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille annetussa laissa säädetyn korvauksen tai olisivat olleet oikeutettuja korvaukseen, jos olisivat hakeneet sitä laissa säädettynä määräaikana.

Karjan evakuointitehtäviin osallistuneiden henkilöiden ja niiden, jotka olisivat olleet oikeutetutuja partisaanien uhrien korvaukseen, jos olisivat sitä määräajassa hakeneet, on ehdotuksen mukaan haettava oikeutta kuntoutukseen Valtiokonttorilta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006.

Ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluvien ja kuntoutusta käytännössä hakevien määrää ei ole mahdollista arvioida täsmällisesti. Järjestelmän piiriin voidaan kuitenkin arvioida tulevan noin 3000 henkilöä, joista runsas 2000 on työskennellyt sotatoimialueella karjan evakuointitehtävissä. Kuntoutuksen kustannukset kuntoutettavaa kohti olisivat samaa tasoa veteraanikuntoutuksen kustannusten kanssa. Järjestelmän vuotuiset kokonaiskustannukset määräytyisivät tarkoitukseen kulloinkin myönnettävien varojen mukaan. Valtion vuoden 2005 talousarvioesityksessä erityisryhmien kuntoutukseen on esitetty momentille 33.92.58 yhteensä 2 950 000 euroa. Määrärahalla voitaisiin kuntouttaa arvion mukaan noin 2100 henkilöä.

Esityksellä olisi jonkin verran vaikutusta Valtiokonttorin työmäärään. Arvion mukaan lisähenkilöstötarve kuntoutusoikeuden tutkimiseen ja kuntoutushakemusten käsittelyyn on jatkossa noin kaksi henkilötyövuotta, joka painottuu vuosille 2005 ja 2006. Kun kuntoutuksen saamista koskevat hakemukset on tutkittu, lisähenkilöstön tarve jatkossa kuntoutushakemusten käsittelyyn on noin puoli henkilötyövuotta. Sotainvalidien määrän vähentyessä tehtävään ei tarvitse palkata lisää henkilökuntaa.

Esitys lisää miesten ja naisten tasa-arvoista kohtelua mahdollistaessaan kuntoutuksen järjestämisen samoin edellytyksin sekä naisille että miehille, jotka ovat sotien 1939-1945 aikana osallistuneet sotatoimialueella karjan evakuointitehtäviin.

Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa.

Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

1 §. Lain soveltamisala. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että kuntoutusta voivat saada vuosien 1939-1945 sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden isäksi myös Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneet.

Pykälän 2 momentissa olevaa luetteloa kuntoutukseen oikeutettavista ehdotetaan laajennettavaksi täydentämällä luettelossa mainittuja henkilöryhmiä. Valtion varoista maksettavaa kuntoutusta voisivat lisätyn 6 kohdan mukaan saada myös ne karjan evakuointitehtäviin rintamapalvelustunnuksesta annetussa asetuksessa tarkoitetuissa olosuhteissa osallistuneet, jotka sukupuolestaan johtuen eivät ole olleet oikeutettuja rintamapalvelustunnukseen. Lisäksi lisätyn 7 ja 8 kohdan mukaan kuntoutukseen olisivat oikeutettuja myös ne partisaani-iskujen uhrit, joita tarkoitetaan valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille annetussa laissa. Näin ollen oikeus kuntoutukseen koskisi sekä niitä, jotka ovat saaneet valtion varoista maksettavan kertakorvaukset että niitä, jotka olisivat saaneet korvauksen, jos olisivat sitä määräajassa hakeneet.

Vuosien 1939-1945 sotien ajaksi katsottaisiin talvisodan aika 30.11.1939-13.3.1940, jatkosodan aika 25.6.1941-19.9.1944 ja Lapin sodan aika 15.9.1944-27.4.1945.

2 §. Pykälän 1 ja 2 momentin mukaan kuntoutuksen saamiseksi henkilön tulee osoittaa Sota-arkiston antamalla todistuksella, että hän on osallistunut asianomaiseen palvelukseen. Vuoden 1944 evakuointiin osallistuneiden osalta Sota-arkiston tiedot ovat puutteellisia. Evakuointi toteutettiin sotilas- ja siviiliviranomaisten yhteistyönä, eikä luotettavia arkistotietoja välttämättä ole käytettävissä. Tästä syystä on pidetty tarkoituksenmukaisena, että kuntoutushakemuksen yhteydessä Valtiokonttori selvittää hakijalta saamansa selvityksen sekä Sota-arkistosta ja muista mahdollisista arkistoista saatavien arkistotietojen perusteella sen, onko kyseessä ollut sellainen sotatoimialueella suoritettu tehtävä, jota laissa tarkoitetaan. Rintamapalvelustunnuksen saaminen on edellyttänyt, että karjan evakuointitehtävä on suoritettu rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella ja tehtävään on saatu määräys evakuoinnin järjestämisvastuussa olleelta viranomaiselta. Lisäksi huomioon on otettu muun muassa karjan määrä, kuljetuksen kesto ja suoritustapa. Tarkoituksena on, että edelleenkin noudatettaisiin näitä aikanaan Puolustusministeriön alaisen veteraanitunnuslautakunnan rintamapalvelustunnuksia myöntäessään soveltamia periaatteita.

Voimassa olevassa laissa kuntoutuksen edellytyksenä olevaa Sota-arkiston antamaa todistusta on haettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004. Kuntoutusjärjestelmän hallittavuuden varmistamiseksi esitetään, että karjan evakuointitehtäviin osallistuneiden ja niiden partisaanien uhrien, jotka eivät määräajassa ole hakeneet kertakorvausta, on selvitettävä oikeutensa kuntoutukseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006. Hallintolain (434/2003) periaatteiden mukaisesti asianomainen voisi tarvittaessa täydentää asiakirjoja Valtiokonttorin pyynnöstä myös edellä mainitun määräajan jälkeen.

Valtiokonttori hyväksyy vuosittain eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain 7 §:n nojalla kuntoutukseen otettavat. Kuntoutukseen pääsy ja järjestelmän vuotuiset kustannukset määräytyisivät tarkoitukseen kulloinkin myönnettävien varojen mukaan.

9 §. Muutoksenhaku. Voimassa olevan lain mukaan Sota-arkiston 2 §:n ja Valtiokonttorin 6 tai 7 §:n nojalla tekemästä päätöksestä saa valittaa hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valitukset on osoitettu valittajan asuinpaikan mukaan määräytyvään hallinto-oikeuteen. Valtiokonttorin sotilasvamma-asioissa antamista päätöksistä kuten myös partisaanien uhrien korvauspäätöksistä voidaan valittaa vakuutusoikeuteen. Korvauskäytännön yhtenäisyyden vuoksi olisi tarkoituksenmukaista keskittää mahdolliset valitukset yhteen valitusviranomaiseen. Tästä syystä ehdotetaan 9 pykälää muutettavaksi niin, että Valtiokonttorin 2 §:n 3 momentin sekä 6 ja 7 §:n nojalla antamista päätöksistä saisi valittaa vakuutusoikeuteen. Sota-arkiston antamia todistuksia koskevissa asioissa hallinto-oikeus säilyisi edelleenkin valitusviranomaisena.

Lakimuutos ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotukset

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta 28 päivänä marraskuuta 1997 annetun lain (1039/1997) 1 §:n 1 ja 2 momentti ja 9 § sekä

lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on on laissa 1025/1999, uusi 3 momentti seuraavasti:

1 §
Lain soveltamisala

Eräissä vuosien 1939-1945 sotien aikana tai niiden jälkeen sotiin liittyneissä tehtävissä palvellut ja Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutunut voi saada kuntoutusta siten kuin tässä laissa säädetään.

Kuntoutusta voi saada:

1) se, jolle olisi annettu rintamasotilastunnuksesta annetussa asetuksessa (772/1969) tarkoitettu rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnuksesta annetussa asetuksessa (554/1978) tarkoitettu rintamapalvelustunnus tai rintamatunnuksesta annetussa asetuksessa (256/1988) tarkoitettu rintamatunnus, jos hän olisi hakenut sitä mainitussa asetuksessa säädettynä määräaikana;

2) se, joka vuosien 1939-1945 sotien aikana on palvellut ulkomaalaisena vapaaehtoisena osallistuen varsinaisiin sotatoimiin Suomen puolustusvoimien joukoissa ja joka asuu Suomessa tai entisen Neuvostoliiton alueella;

3) se, joka vuosina 1939-1945 puolustusvoimien alaisena on osallistunut merimiinojen raivaukseen tai raivausesteiden purkamiseen merivoimien alusyksikössä tai maamiinojen raivaukseen Pohjois-Suomessa;

4) se, joka vuosien 1939-1945 sotien aikana on palvellut sairaanhoitotehtävissä puolustusvoimien hoitopaikassa;

5) se, joka vuosien 1939-1945 sotien aikana on palvellut puolustusvoimien koulutuskeskuksessa asevelvollisuuslain (219/1932) nojalla määrättynä;

6) se, joka vuosien 1939-1945 sotien aikana on osallistunut karjan evakuointiin rintamapalvelustunnuksesta annetussa asetuksessa tarkoitetuissa tehtävissä eikä ole oikeutettu kuntoutukseen 1 kohdan perusteella;

7) se, joka on saanut valtion korvauksen eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille annetun lain (697/2003) nojalla; ja

8) se, joka olisi ollut oikeutettu 7 kohdassa mainittuun korvaukseen, jos hän olisi hakenut korvausta mainitussa laissa säädettynä määräaikana.

---

2 §
Todistus perusteesta

---

Kuntoutuksen saamiseksi 1 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetun henkilön tulee luotettavalla tavalla selvittää, että hän on osallistunut asianomaiseen tehtävään. Kuntoutuksen saamiseksi 1 §:n 2 momentin 8 kohdan perusteella osoitettavasta selvityksestä säädetään laissa valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille. Kuntoutuksen saamiseksi tässä momentissa tarkoitettu selvitys on toimitettava Valtiokonttoriin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006.

9 §
Muutoksenhaku

Sota-arkiston 2 §:n nojalla tekemästä päätöksestä saa valittaa hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valtiokonttorin 2, 6 tai 7 §:n nojalla tekemästä päätöksestä saa valittaa vakuutusoikeuteen.

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2004

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Peruspalveluministeri
Liisa Hyssälä