Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista. Esityksellä kehittämispalveluihin osallistuvien yrittäjien ja yritysten rahoitusosuudesta säätäminen nostetaan asetustasolta lakitasoiseksi ja käsitteistöä kehittämispalveluiden osalta tarkennetaan. Varsinaisia muutoksia kehittämispalveluiden sisältöön tai niiden tuottamiseen ei esitetä. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

---

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastojen toteuttamat pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä pk-yritykset, osaamisen kehittämispalvelut toteutetaan ostamalla palvelut alan yksityisiltä ja julkisilta palveluntarjoajilta. Toimintamalli on käytännössä osoittautunut hyväksi ja toimivaksi, koska toimenpiteiden ja palvelujen sisältöä voidaan helposti uudistaa eikä toiminta myöskään rajoita yksityisen palvelutuotannon kehitystä vaan päinvastoin lisää sen kysyntää alueellisesti tasapainoisesti.

Vastaavia kehittämispalveluja tarjotaan pk-yrityksille julkisina palveluina myös muissa EU:n jäsenmaissa. Sekä kansallisten selvitysten että EU:n komission arvioiden mukaan käytännön yhteistyösuhde tukiorganisaatioiden ja yritysten tukipalveluja tarjoavien yksityisten toimijoiden välillä on hyvä.

Pk-yritysten kehittämispalvelujärjestelmä on notifioitu Euroopan unionin komissiossa (valtiontuet N 548/96 ja 549/96). Tehty lakiesitys ei käytännössä muuta komission hyväksymää järjestelmää, eikä näin ollen edellytä erillistä ennakkoilmoitusmenettelyä EU:n komissiolle. Myös EU-tason pk-yrityksiä koskevassa politiikassa on pidetty tärkeänä tukea niiden osaamisen kehittämistä julkisella rahoituksella.

Pk-yritysten osaaminen erityisesti liikkeenjohdollisissa ja liiketaloudellisissa kysymyksissä on todettu riittämättömäksi. Nämä yritykset eivät välttämättä kuitenkaan tunnista ja osaa analysoida kehittämistarpeitaan, mistä johtuen ne eivät käytä ulkopuolisia, markkinahintaisia asiantuntijapalveluita puutteellisen osaamisensa tueksi. Yrityksillä ei usein myöskään ole taloudellisia resursseja palkata omaan organisaatioon tarvittavaa erityisasiantuntemusta. Yrityksen maksettavaksi jäävällä rahoitusosuudella varmistutaan siitä, että myös yritys sitoutuu kehittämishankkeen toteutukseen.

Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelujen hinnoittelusta säädetään tällä hetkellä kauppa- ja teollisuusministeriön sekä TE-keskusten maksullisten kehittämispalvelujen hinnoittelusta annetulla kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella (16/2001), jäljempänä hinnoitteluasetus. Asetuksen mukaan yksittäisistä suoritteista määrätään osallistuville yrityksille tai yrittäjille maksut siten, että ne yhteensä tuottavat valtion talousarvion kunakin soveltamisvuotena vähintään kuudesosan siitä määrästä, mikä niiden tuottamisesta syntyviin menoihin on valtion kunkin vuoden talousarvion momentilla 32.10.22 ja momentilla 32.30.62 tähän tarkoitukseen osoitettu. Kehittämispalveluja on toteutettu niin sanottuna. vähämerkityksellisenä tukena.

Edellä mainituista momenteista 32.10.22 on työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenomomentti ja 32.30.62 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta siltä osin kuin on kysymys Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden kansallisesta rahoitusosuudesta.

Asetuksessa määritelty hintatuettu eli subventoitu kehittämispalvelujen hinnoittelu ei kuitenkaan ole yhdenmukainen valtion maksuperustelaissa (150/1992) määriteltyjen liiketaloudellisten suoritteiden hinnoittelun kanssa. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelujen hinnoittelusta säätämisen erillisessä laissa on katsottava korjaavan nykyistä tilannetta.

Lisäksi esityksessä on tarkennettu hinnoittelua koskevaa terminologiaa. Esityksen mukaan osaamisen kehittämispalveluhankkeisiin osallistuvilta yrittäjiltä ja yrityksiltä perittäisiin rahoitusosuus. Rahoitusosuuden tarkoituksena on, että yritys sitoutuu kehittämishankkeen toteutukseen. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluja ei niiden tarkoituksen perusteella niinkään voi rinnastaa valtion muihin maksuperustelain mukaisesti hinnoiteltuihin suoritteisiin vaan pikemminkin muihin yritystoimintaa tukeviin julkisen sektorin instrumentteihin ja palveluihin, kuten esimerkiksi vastikkeettomiin yritystukiin ja yritysrahoitukseen.

Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluilla tarkoitetaan kauppa- ja teollisuusministeriön sekä työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastojen toimeksiannosta pk-yrityksille järjestettyä yrittäjäkoulutusta, tuotteistettuja asiantuntijapalveluita, alueellisia elinkeinojen kehittämisprojekteja sekä neuvonta-, koulutus-, konsultointi- ja muita kehittämispalveluita.

Osaamisen kehittämispalvelujen suunnittelu- ja toteuttamistavan osalta kauppa- ja teollisuusministeriön ensisijaisena tehtävänä on johtaa kulloinkin voimassa olevasta elinkeinopoliittisesta strategiasta osaamisen kehittämispalvelujen sisältö. Ministeriön rooli palveluiden kehittämisvaiheessa on keskeinen. Palveluiden käytännön toteutus ja ylläpito ovat pääosiltaan työvoima- ja elinkeinokeskusten vastuulla. Työvoima- ja elinkeinokeskukset voivat myös räätälöidä osaamisen kehittämispalveluita alueellisista lähtökohdista. Osaamisen kehittämispalveluita hankittaessa noudatetaan hankintalainsäädäntöä.

Työvoima- ja elinkeinokeskusten toteuttamat osaamisen kehittämispalvelut ovat alueellaan merkittävä elinkeinotoiminnan kehittämisinstrumentti, joilla edistetään alueellisen elinkeinorakenteen uudistumista ja vahvistumista. Osaamisen kehittämispalvelujen vision mukaisesti toiminta perustuu painopisteajatteluun eli fokusointiin, merkittävään taloudelliseen panostukseen ja osaavaan omaan asiantuntijahenkilöstöön sekä parhaiden ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöön. Osaamisen kehittämispalvelujen keskeisin tavoite on elinkeinotoiminnan kehittäminen alueella. Tavoitteena on myös sekä kansallisten että EU-tason kehitysteemojen tarjoaminen yrittäjille ja yrityksille. Edellä mainituista voidaan mainita esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamat tavoiteohjelmat. Toiminnan lisäarvoina ovat asiakkaan toiminnan edistäminen ja kilpailukyvyn kehittäminen.

Osaamisen kehittämispalvelujen palvelutuotteet voidaan jakaa neljään palveluryhmään: 1). yrittäjävalmennus 2). asiantuntija- ja konsulttipalvelut 3). tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja 4). alueelliset elinkeinojen kehittämisprojektit.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut suomalaiset yrityspalvelut –työryhmän, jonka tehtävänä on muun muassa palvelujen rakenteellinen uudistaminen, yksityisen ja julkisen palvelutuotannon roolien ja työnjaon selkeyttäminen.

Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osoitettiin vuonna 2003 valtion talousarviossa yhteensä 11,6 miljoonaa euroa ja ensimmäisessä lisätalousarviossa 5,4 miljoonaa euroa myöntämisvaltuutta. Tämän lisäksi oli käytettävissä ESR-myöntämisvaltuutta 8,6 miljoonaa euroa.

Vuoden 2003 aikana toteutuneisiin kehittämispalveluihin käytettiin yhteensä 17,7 miljoonaa euroa ja 9,7 miljoonaa euroa sitä vastaavaa ESR-rahoitusta. Kehittämispalvelujen osanottomaksuina laskutettiin yhteensä 4,7 miljoonaa euroa. Lisäksi kehittämispalvelujen toteutukseen sitoutui muuta yksityistä rahoitusta muun muassa osanottajien koulutukseen ja konsultointeihin osallistumisen ajalta maksettuja palkka-, matka- yms. kustannuksia yhteensä 17,1 miljoonaa euroa. Määrärahoilla toteutettiin yhteensä 65 000 henkilökoulutuspäivää.

Vuonna 2003 viidennes pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista painottui yrittäjyyden ja uusperustannan edistämiseen ja lähes puolet yritysten johto- ja avainhenkilöiden liikkeenjohtotaitojen kehittämiseen. Merkittävä osa osaamisen kehittämispalveluista muodostuu konsultointiin perustuvista ns. tuotteistetuista asiantuntijapalveluista. Esimerkiksi Kunto-kehittämisohjelman tavoitteena on selvittää yrityksen liiketoiminnan nykytila ja kehittämisen painopisteet sekä laatia yritykselle kehittämisohjelma. Viestinvaihto-asiantuntijapalvelu on pk-yritysten tarpeisiin räätälöity asiantuntijapalvelu sukupolvenvaihdokseen tähtäävän toimenpidesuunnitelman laatimiseksi. Monitaitoliiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämisohjelma selvittää puolestaan yrityksen liiketoiminta-analyysin pohjalta henkilöstön osaamisen kehittämistarpeet ja laatii yrityskohtaisen liiketoiminnan kehittämisohjelman sekä yksilötasolle menevän henkilöstön kehittämissuunnitelman. Kehittämisohjelmassa määritellään yrityksen kehittymisen suunta ja tärkeimmät kehittämisalueet. Vuonna 2004 TE-keskuksilla on pk-yritysten kehittämiseen käytettävissään yhteensä 15 lyhytkestoiseen konsultointiin perustuvaa analysointityökalua.

Osaamisen kehittämispalvelut on suunniteltu vastaamaan pienehköjen pk-yritysten kehittämistarpeisiin. Vuonna 2003 noin 40 % edellä mainituista kehittämispalveluihin osallistuneista tuli alle neljä henkilöä työllistävistä yrityksistä ja noin 20 % 5—9 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Runsaat 40 % osanottajista oli yrityksistä, joissa liikevaihto jäi alle 400 000 euron. Usein osaamisen kehittämispalveluihin osallistuneilla oli takanaan pitkä työkokemus: 60 % osanottajista oli ollut mukana työelämässä yli 10 vuotta. Kolmannes kehittämispalveluihin osallistuneista edusti ikäryhmää 40—49 vuotta, ja tätä varttuneempia osanottajia oli 20 %. Osanottajista 60 % oli miehiä ja 40 % naisia.

Osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta kerättävä rahoitusosuus on arvioitu säilyvän suunnilleen samalla tasolla palvelujen tuottamisen kustannuksista kuin nykyisin on asetuksessa määrätty palvelujen hinnaksi niihin osallistuville. Osallistujien rahoitusosuudesta päättäminen on esityksessä sidottu vuosittain valtion talousarviossa vahvistettavaksi. Tällä varaudutaan uuden rakennerahastokauden aikana mahdollisiin osaamisen kehittämispalvelujen painotuksia ja sisältöä, toteutustapaa sekä määrää koskeviin muutoksiin. Tarkoituksena on, että rahoitusosuutena kerätään valtiolle vuosittain käytetyistä varoista määrä, jonka vastaa yhtä kuudetta osaa niiden tuottamisesta aiheutuvista erilliskustannuksista, joiksi luetaan konsultti- ja muiden asiantuntijapalvelujen ostot, koulutus- ja neuvontatilaisuuksien järjestämiskustannukset, materiaalihankinnat ja muut kehittämispalvelujen toteutukseen liittyvät hankinnat.

Esityksen tavoitteena on nostaa osaamisen kehittämispalvelujen hinnoittelusta säätäminen lakitasoiseksi. Suomen perustuslain 81 §:n 2 momentin mukaan valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla. Erityislailla syrjäytetään valtion maksuperustelain määräykset valtion viranomaisten suoritteiden maksullisuuden ja suoritteista perittävien maksujen suuruuden laskemisesta. Osaamisen kehittämispalvelut kuuluvat niiden toimien joukkoon, joilla valtiovalta pyrkii edistämään yritystoiminnan toimintaedellytyksiä ja kehittämään yritysten toimintaympäristöä. Kehittämispalveluhankkeeseen osallistuvilta yrityksiltä peritään rahoitusosuus, jonka tarkoituksena on sitouttaa yritys hankkeeseen. Kysymys ei siten olisi maksuperustelain mukaisesta liiketaloudellisesti hinnoitellusta subventoidusta suoritteesta, kuten nykyisen hinnoitteluasetuksen mukaisesti on katsottu.

Lisäksi esityksessä on terminologiaa tarkennettu. Esityksessä pk-yritysten kehittämispalvelujen sijasta käytetään termiä pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut, joka kuvaa palvelujen sisältöä tarkemmin ja samalla se edesauttaa yksilöimään toiminnan muusta yrityksille tarjottavasta tukitoiminnasta.

Osaamisen kehittämispalveluihin voivat osallistua komission pk-yritysmääritelmän mukaiset yritykset. Euroopan sosiaalirahaston tavoite -ohjelmien mukaisesti suuret yritykset voivat poikkeuksellisesti osallistua hankkeisiin silloin, kun on kysymyksessä pk-yritysten kanssa toteutettava verkostoitumishanke. Tapauksissa, joissa on kyse Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden kansallisesta rahoitusosuudesta, sovellettaviksi tulevat myös rakennerahastoja koskeva muu sääntely kuten esimerkiksi rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annettu laki (1353/1999).

Vuoden 2004 valtion talousarvion momentin 32.10.22 selvitysosassa kuvataan pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluja seuraavasti: ”kilpailukykyinen alueellinen elinkeinotoiminta edellyttää panostamista osaamiseen. Kehittämispalvelujen strategian mukaisella neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalvelutarjonnalla vastataan asiakastarpeisiin ja pyritään poistamaan markkinapuutteita kehittämispalvelujen kysynnässä ja tarjonnassa. Tarjonnan kattavuus varmistetaan kehittämällä eri organisaatioiden palveluista asiakkaiden tarpeita vastaavia integroituja palvelukokonaisuuksia. Lisäksi toimitaan yhteistyössä muiden pk-yrityksille vastaavia palveluja tuottavien organisaatioiden kanssa. Pk-yritysten kehittämispalvelujen painopistealueita vuonna 2004 ovat yrittäjyyden ja uusperustannan edistäminen, yritysten johto- ja avainhenkilöiden liikkeenjohtotaitojen kehittäminen, markkinointi- ja kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen sekä yritysten sukupolvenvaihdosten tukeminen. Toiminnassa painottuu myös innovaatioiden kaupallistamisen nopeuttaminen ja yritysten verkostoitumisen sekä uuden teknologian ja informaatiotekniikan hyväksikäytön lisääminen pk-yrityksissä. Lisäksi tehostetaan kehittämispalvelujen seutukunnallista ja alueellista palvelutarjontaa.” Talousarvion momentteja 32.10.22 ja 32.30.62 tullaan esittämään muutettaviksi tämän esityksen mukaisiksi.

Esityksellä ei arvioida olevan vaikutusta valtion menoihin tai tuloihin. Osaamisen kehittämispalvelut tuotetaan valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa ja osallistujilta perittävän rahoitusosuuden arvioidaan vastaavan palvelujen nykyistä hinnoittelua osallistujille. Esityksellä ei voida katsoa olevan uusia yritysvaikutuksia, taloudellisia tai aluekehitysvaikutuksia, koska esityksellä ei muuteta kehittämispalvelujen nykyistä toimintamallia tai kehittämispalveluiden suuntaamista erilaiseen yritystoimintaan.

Esitys on valmisteltu virkatyönä kauppa- ja teollisuusministeriössä. Esityksen luonnoksesta on pyydetty lausunnot valtiovarainministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, työministeriöltä, Valtiontalouden tarkastusvirastolta ja työvoima- ja elinkeinokeskuksilta.

1 §. Lain tarkoitus. Pykälässä kuvataan pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluiden tarkoitus.

2 §. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut. Pykälässä määritellään pk-yritysten osaamispalveluiden sisältöä ja toimintamalleja. Tarkoituksena on, että kehittämispalveluiden sisältöä ja toimintamalleja pystytään joustavasti muuttamaan alueellisten, yhteiskunnallisten ja yritysten tarpeiden mukaan. Toimintamalli ei rajoita yksityisen osaamisen kehittämispalvelujen kehitystä, vaan päinvastoin lisää sen kysyntää alueellisesti tasapainoisesti.

3 §. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvien rahoitusosuus. Osaamisen kehittämispalvelut rahoitetaan valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen osoitetuilla määrärahoilla, nykyisin momenteilta 32.10.22 ja 32.30.62. Palvelujen järjestämisessä on siis kyse valtion varoilla toteutettavasta pk-yritysten toimintaedellytysten tukemisesta. Yritysten maksettavaksi jäävällä rahoitusosuudella varmistetaan pk-yritysten sitoutuminen kehittämispalveluiden toteutukseen. Harkitessaan osallistumistaan kauppa- ja teollisuusministeriön tai työvoima- ja elinkeinokeskusten toteuttamaan osaamisen kehittämispalveluun, yrittäjällä on tiedossaan häneen kohdistuva rahoitusosuuden määrä.

Rahoitusosuuden määrästä päättäminen on esityksessä sidottu vuosittain valtion talousarviossa vahvistettavaksi. Tällä varaudutaan uuden rakennerahastokauden aikana mahdollisiin osaamisen kehittämispalvelujen painotuksia ja sisältöä, toteutustapaa sekä määrää koskeviin muutoksiin. Tarkoituksena kuitenkin on, että rahoitusosuus säilyisi aikaisemmalla tasollaan, jo osallistujien sitoutumisen varmistamiseksi. Rahoitusosuuden määrä laskettaisiin palvelujen tuottamisesta aiheutuneista erilliskustannuksista siten kuin vuosittain valtion talousarviossa tarkemmin vahvistetaan. Palvelun tuottamisesta aiheutuviksi erilliskustannuksiksi luettaisiin konsultti- ja muiden asiantuntijapalvelujen ostot, koulutus- ja neuvontatilaisuuksien järjestämiskustannukset, materiaalihankinnat ja muut kehittämispalvelujen toteutukseen liittyvät hankinnat. Palvelun tuottamisessa käytetään määrärahoja momenteilta 32.10.22.2 ja 32.30.62.2 sekä edellä mainittua kansallista rahoitusosuutta vastaavaa rahoitusosuutta EU-momentilta. Tarvittaessa kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarkempia määräyksiä tai ohjeita rahoitusosuuden erilliskustannusten laskemisesta.

Tilanteissa, joissa rahoitusosuus jouduttaisiin perimään yrittäjältä tai yritykseltä, noudatetaan säännöksiä, joita yksityisoikeudellisten saatavien perinnästä on säädetty. Myös mahdollinen muu asiaa koskeva erimielisyys ratkaistaan viime kädessä riita-asiana yleisessä tuomioistuimessa. Käytännössä tällaisia tilanteita on ollut erittäin harvoin.

4 §. Voimaantulosäännökset. Lain esitetään tulevan voimaan 1 päivänä tammikuuta vuonna 2005. Lakiin liittyvät valtiontalousarvion momenttien 32.10.22 ja 32.30.62 perustelutekstit muutetaan lakiehdotuksen mukaisiksi. Vuonna 2004 osaamisen kehittämispalveluihin osallistuviksi ilmoittautuneiden yritysten osalta lain voimaantulo ei nosta yritysten kustannuksia, vaikka rahoitusosuuden laskutus tapahtuisi vuoden 2005 puolella. Edellä mainitusta syystä siirtymäsäännöksiin ei ole tarvetta. Lailla kumotaan kauppa- ja teollisuusministeriön asetus kauppa- ja teollisuusministeriön sekä TE-keskusten maksullisten kehittämispalveluiden hinnoittelusta, jonka mukaan aikaisemmin on palvelut katsottu maksuperustelain mukaisiksi subventoiduiksi liiketaloudellisiksi suoritteiksi.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotukset

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään

1 §
Lain tarkoitus

Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritys) osaamisen kehittämispalveluilla edistetään yrittäjyyttä ja pk-yritystoimintaa sekä kehitetään yritysten toimintaedellytyksiä.

2 §
Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut

Pk-yritystenosaamisen kehittämispalveluilla tarkoitetaan kauppa- ja teollisuusministeriön sekä työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimeksiannosta pk-yrityksille järjestettyä yrittäjävalmennusta, tuotteistettuja asiantuntijapalveluita, alueellisia elinkeinojen kehittämisprojekteja sekä neuvonta-, koulutus-, konsultointi- ja muita kehittämispalveluita.

3 §
Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvien rahoitusosuus

Kauppa- ja teollisuusministeriön tai työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimeksiantoon perustuvista pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista, jotka rahoitetaan valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen osoitetuilla määrärahoilla, peritään osallistujilta rahoitusosuus, jonka määrä vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa.

4 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Tällä lailla kumotaan kauppa- ja teollisuusministeriön sekä TE-keskusten maksullisten kehittämispalveluiden hinnoittelusta 11 päivänä tammikuuta 2001 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön asetus (16/2001).

---

Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2004

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Kauppa- ja teollisuusministeri
Mauri Pekkarinen