Esityksessä ehdotetaan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annettuun lakiin tehtäväksi ulkomaalaislain kokonaisuudistuksesta johtuvat muutokset. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan välittömästi hyväksymisen jälkeen.

---

Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999, jäljempänä kotouttamislaki) tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnan vapauttaa sekä turvata turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien toimeentulo ja huolenpito. Kotoutumista tukevien toimenpiteiden piiriin voi kuulua Suomeen muuttanut henkilö, jolla on kotikunta Suomessa. Turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton piiriin kuuluu turvapaikkaa hakenut henkilö ja vastaavasti tilapäistä suojelua saava henkilö, kunnes hänelle on myönnetty pysyväisluonteinen oleskelulupa tai hänen maasta poistamista koskeva asiansa on ratkaistu ja pantu täytäntöön.

Kotouttamislain 1 luvun 3 ja 3 a §:ssä sekä 4 luvun 25 §:ssä viitataan ulkomaalaislakiin (378/1991), joka oli voimassa 30.4.2004 saakka. Mainittu laki kumoutui 1.5.2004 voimaan tulleella ulkomaalaislailla. Kotouttamislain 3 §:n 2 momentin mukaan henkilö, joka on hakenut turvapaikkaa ulkomaalaislain 30 §:n mukaan, kuuluu turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin kotouttamislaissa säädetyin edellytyksin, ja henkilö, joka saa ulkomaalaislain 34 d §:n mukaan tilapäistä suojelua, kuuluu tilapäistä suojelua saavien vastaanoton piiriin.

Kotouttamislain 3 a §:ssä on säännökset henkilöistä, jotka kotouttamislakia sovellettaessa rinnastetaan pakolaisiin. Kotouttamislain 3 a §:n 1 kohdan mukaan pakolainen kotouttamislakia sovellettaessa on myös henkilö, jolle on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain 31 §:n mukaan suojelun tarpeen vuoksi tai 18 §:n 4 kohdassa tarkoitetusta painavasta humanitaarisesta syystä, taikka henkilö, joka on haettuaan turvapaikkaa saanut pysyväisluonteisen oleskeluluvan ulkomaalaislain 20 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella ellei oleskelulupaa tällöin ole myönnetty opiskelun, työnteon tai ammatinharjoittamisen tai avioliiton johdosta.

Pakolaiseen rinnastamisen lähtökohtana on, että henkilö on hakenut kansainvälistä suojelua tai saa tilapäistä suojelua Suomessa ja on tämän jälkeen saanut oleskeluluvan. Pakolaiseen rinnastamisen oikeudellinen merkitys liittyy kotouttamislain 2 luvun 8 §:ssä tarkoitettuun pakolaisten kustannusten korvaamisesta sopimiseen, 8 a §:ssä tarkoitettuun paluumuuttoavustukseen ja 3 luvun 9 §:ään pakolaisen kuntaan osoittamiseen.

Lisäksi kotouttamislain 4 luvun 25 §:ssä, joka koskee säilöön otetun ulkomaalaisen sijoittamista, viitataan ulkomaalaislain 46 §:ään.

Suomen pakolaisväestö koostuu niin sanotuista kiintiöpakolaisista, jotka valtio vastaanottaa pakolaiskiintiön puitteissa pääosin Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) suosituksesta ja UNHCR:n pakolaisleireiltä sekä Suomessa turvapaikan tai oleskeluluvan suojelun tarpeen perusteella tai humanitaarisista syistä saaneista henkilöistä ja edellä mainittujen omaisista, jotka ovat saaneet oleskeluluvan perheen yhdistämisen perusteella.

Pakolaisten vastaanoton järjestää kunta. Pakolaisten vastaanottaminen on kunnille vapaaehtoista. TE-keskus ohjaa pakolaisen kuntaan, joka on tehnyt TE-keskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten vastaanottamisesta. TE-keskus korvaa pakolaisista aiheutuvia kustannuksia kunnalle. Kunta huolehtii muun muassa asumisen järjestämisestä, tulkkipalveluista sekä neuvonnasta ja ohjauksesta. Kunta tukee maahanmuuttajien ja pakolaisten kotoutumista kotouttamislain 7 §:ssä tarkoitetun kotouttamisohjelman avulla. Maahanmuuttajalle tai pakolaiselle voidaan tehdä myös henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma.

Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on saattaa kotouttamislain 1 luvun 3 ja 3 a §:ssä sekä 4 luvun 25 §:ssä olevat pykäläviittaukset viittaamaan uuteen ulkomaalaislakiin. Esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa kotouttamislain soveltamisalaa eikä henkilöpiiriä. Uudessa ulkomaalaislaissa on oleskelua koskevia säännöksiä, joita vastaavia ei kumotussa ulkomaalaislaissa ole, mutta ulkomaalaislain soveltamiskäytäntö sekä käytössä ollut oleskelulupaluokitus on sisältänyt vastaavat oleskeluluvat.

3 §. Soveltamisala. Kotouttamislain 3 §:n 2 ja 3 momentin lakiviittaukset ehdotetaan muutettavaksi siten, että ne viittaisivat uuteen ulkomaalaislakiin. Turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin kuuluisi 3 §:n 2 momentin mukaan ulkomaalaislaissa tarkoitettua kansainvälistä suojelua hakenut henkilö, kunnes hänelle on myönnetty oleskelulupa tai hän on poistunut maasta. Maasta poistuminen tarkoittaisi sekä vapaaehtoista poistumista että poistamista. Vastaava sanonnallinen korjaus ja viittausmuutos tehtäisiin tilapäisen suojelun osalta myös 3 §:n 3 momenttiin.

3 a §. Pakolainen tätä lakia sovellettaessa. Pykälän lakiviittaukset ehdotetaan muutettavaksi siten, että ne viittaisivat uuteen ulkomaalaislakiin. Ehdotetussa säännöksessä tarkoitettu henkilöpiiri vastaisi asiallisesti voimassa olevan kotouttamislain 3 a §:ää.

Pakolaisella tarkoitetaan Suomeen pakolaiskiintiössä otettua pakolaisen aseman saanutta henkilöä ja Suomessa turvapaikan saanutta henkilöä. Pakolaiseen rinnastamisen lähtökohtana on, että henkilö on hakenut kansainvälistä suojelua ja tämän jälkeen saanut oleskeluluvan.

Ehdotetun 3 a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan pakolaiseen ehdotetaan rinnastettavaksi ulkomaalaislain mukaan suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saanut henkilö. Kohdan 2 mukaan pakolaiseen rinnastettaisiin henkilö, joka on saanut tilapäistä suojelua Suomessa ja tämän jälkeen saanut oleskeluluvan ulkomaalaislain 113 §:n 2 momentin perusteella.

Ulkomaalaislain 112 §:n 1 kohdan mukaan tilapäinen oleskelulupa myönnetään ulkomaalaiselle, joka saa tilapäistä suojelua saman lain 109 §:n nojalla. Pykälässä 109 on kyse henkilöistä, joiden turvallinen paluu kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa ei ole mahdollista sen vuoksi, että maasta tai sen lähialueilta on tapahtunut ihmisten joukkopako aseellisen selkkauksen tai muun väkivaltatilanteen taikka ympäristökatastrofin vuoksi. Ulkomaalaislain pykälä 109 ja 112 §:n 1) kohta vastaavat ulkomaalaislain (378/1991) pykälien 34 d—34 f §:n sisältöä.

Ehdotetun 3 a §:n 3 kohdan mukaan pakolaiseen rinnastettaisiin myös henkilö, joka haettuaan kansainvälistä suojelua on saanut oleskeluluvan ulkomaalaislain 51, 52 tai 89 §:n perusteella. Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tekemisestä säädetään ulkomaalaislain 95 §:ssä.

Ulkomaalaislain 51 §:n mukaan Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään tilapäinen oleskelulupa, jos häntä ei tilapäisestä terveydellisestä syystä voida palauttaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa taikka hänen maasta poistamisensa ei ole tosiasiassa mahdollista. Pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tällainen lupa myönnettäisiin Suomessa olevalle ulkomaalaiselle tilanteessa, jossa perusteita oleskeluluvan myöntämiseksi ei varsinaisesti olisi, mutta henkilöä ei kuitenkaan tilapäisesti voitaisi poistaa maasta joko maasta poistamiseen liittyvien tosiasiallisten syiden vuoksi tai henkilön itsensä olosuhteisiin liittyvien inhimillisten syiden vuoksi. Tätä lainkohtaa on vastannut ulkomaalaisasetuksen (142/1994) liitteen 1, oleskelun luonnetta kuvaava kirjain-numeroyhdistelmä (status) oleskeluluvassa, oleskelulupien kirjain-numeroyhdistelmät A.4, D.1 ja D.2. Kotikuntalain ja soveltamisalalain mukaan A.4 ja D-statuksen saaneiden on katsottu asuvan Suomessa ja kotouttamislain 3 a §:n 2 kohdan mukaan näitä henkilöitä on pidetty pakolaisena kotouttamislakia sovellettaessa.

Ulkomaalaislain 52 §:n mukaan Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään jatkuva oleskelulupa, jos oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hänen terveydentilansa, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi, kun erityisesti otetaan huomioon olosuhteet, joihin hän joutuisi kotimaassaan tai hänen haavoittuva asemansa. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan 52 §:ssä tarkoitettu oleskelulupa voitaisiin antaa turvapaikanhakijalle, jolle ei myönnettäisi oleskelulupaa kansainvälisen suojelun perusteella, mutta jonka ei inhimillisesti ajatellen voitaisi edellyttää palaavan kotimaahansa. Lisäksi pykälän perusteluissa mainitaan haavoittuvassa asemassa oleva lapsi, vanhus tai yksinhuoltaja, jonka koti- tai lähtömaa olisi sellainen, että pitkähkön Suomessa oleskelun jälkeen ei voitaisi vaatia sinne palaamista kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen.

Kansainvälistä suojelua hakeneiden ja sen jälkeen ulkomaalaislain 52 §:n perusteella oleskeluluvan saaneiden rinnastaminen pakolaisiin ei laajentaisi vastaanoton piiriin kuuluvien henkilöiden määrää, koska kotouttamislain 3 a §:n 2 kohdan mukaan pakolaiseen rinnastetaan turvapaikkaa hakenut henkilö, joka on saanut pysyväisluontoisen oleskeluluvan ulkomaalaislain 20 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella, jos oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta.

Ulkomaalaislain 89 §:n mukaan Suomessa olevalle ulkomaalaiselle, jolle ei myönnetä turvapaikkaa tai oleskelulupaa suojelun tarpeen perusteella sen vuoksi, että hän on tehnyt tai hänen on perusteltua aihetta epäillä tehneen lain 87 §:n 2 momentissa tarkoitetun teon, myönnetään tilapäinen oleskelulupa enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan, jos häntä ei voida poistaa maasta, koska häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Soveltamiskäytäntöä tämän lupaperusteen osalta ei liene juuri olemassa. Kuitenkin, jos maasta poistamatta jättäminen perustuu siihen, että henkilöä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu, voitaneen arvioida, että henkilön Suomessa oleskelu muodostuu tosiasiassa pitkäaikaiseksi. Tämän vuoksi lähtökohdaksi voitaneen ottaa, että kansaneläkelaitos ja maistraatti katsovat edellä tarkoitetun henkilön Suomessa asuvaksi soveltamisalalain ja vastaavasti kotikuntalain mukaan.

Ehdotetun 3 a §:n 4 kohdan mukaan pakolaiseen rinnastettaisiin lisäksi henkilö, joka on ulkomaalaislain 93 §:n mukaan otettu erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisen velvoitteen täyttämiseksi. Ulkomaalaislain 93 §:n mukaan valtioneuvosto voi yleisistunnossaan päättää ulkomaalaisten ottamisesta Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi. Ulkomaalaislain 93 § vastaisi ainakin osittain vanhan ulkomaalaislain 18 §:n 4 kohtaa.

Ehdotetun 3 a §:n 2 toiseksi momentiksi ehdotetaan säännöstä perheen jäsenen tai muun omaisen rinnastamisesta pakolaiseen kotouttamislakia sovellettaessa. Rinnastamisen edellytyksenä olisi, kuten voimassa olevassakin laissa, että hänellä on ollut perheside pakolaisen tai oleskeluluvan saaneen henkilön kanssa ennen tämän Suomeen tuloa.

25 §. Säilöön otetun ulkomaalaisen sijoittaminen. Pykäläviittaus korjattaisiin viittamaan uuden ulkomaalaislain 121 §:ssä tarkoitettuun ulkomaalaisten säilöönottoon.

Siirtymäsäännös. Siirtymäsäännös olisi tarpeen sen vuoksi, että ulkomaalaislain (378/1991) mukaan oleskeluluvan saaneet henkilöt, joita kotouttamislain 3 a §:ssä tarkoitetaan, voidaan edelleen ottaa huomioon lain 8 §:ää, pakolaisten kustannusten korvaamisesta sopiminen, 8 a §:ää, paluumuuttoavustus ja 9 §:ää, pakolaisen kuntaan osoittaminen, sovellettaessa.

Ulkomaalaislain 215 §:n siirtymäsäännöksen mukaan ennen lain voimaantuloa vireillä olleisiin hakemuksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tästä siirtymäsäännöksestä johtuu, että ulkomaalaislain (378/1991) perusteella ratkaistavia oleskelulupia myönnettäneen vielä pitkään uuden ulkomaalaislain voimassa ollessakin. Uuden ulkomaalaislain perusteella tehtäviä sellaisia oleskelulupapäätöksiä, joiden perusteella oleskeluluvan saanut henkilö voidaan rinnastaa pakolaiseen tämän kotouttamislakia koskevan muutosehdotuksen mukaan, tehtäneen vähitellen kevään ja kesän 2004 kuluessa.

Esityksellä ei ole taloudellisia eikä muitakaan vaikutuksia.

Esitys on valmisteltu työministeriössä virkatyönä. Valmistelun yhteydessä on kuultu sisäasiainministeriötä.

Tämä lakiesitys liittyy ulkomaalaislakiin (301/2004). Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on sen hyväksynyt.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 9 päivänä huhtikuuta 1999 annetun lain (493/1999) 3 §:n 2 ja 3 momentti sekä 3 a § ja 25 § sellaisina kuin ne ovat laissa 118/2002, seuraavasti:

3 §
Soveltamisala

---

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin kuuluu ulkomaalaislaissa (301/ 2004) tarkoitettua kansainvälistä suojelua hakenut henkilö, kunnes hänelle on myönnetty oleskelulupa tai hän on poistunut maasta.

Tilapäistä suojelua saavien vastaanoton piiriin kuuluu ulkomaalaislaissa tarkoitettua tilapäistä suojelua saava henkilö, kunnes hänelle on myönnetty jatkuva oleskelulupa tai hän on poistunut maasta.

3 a §
Pakolainen tätä lakia sovellettaessa

Mitä tässä laissa säädetään pakolaisesta sovelletaan myös henkilöön:

1) jolle on myönnetty ulkomaalaislain 113 §:n 1 momentin mukaan oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella;

2) jolle on ulkomaalaislain 112 §:n 1) kohdassa tarkoitetun tilapäisen suojelun jälkeen myönnetty saman lain 113 §:n 2 momentin nojalla oleskelulupa, ei kuitenkaan, jos oleskelulupa on myönnetty opiskelun, työnteon tai ammatin harjoittamisen tai avioliiton johdosta;

3) jolle on hänen haettuaan kansainvälistä suojelua myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain 51 §, 52, tai 89 §:n perusteella; sekä

4) joka on ulkomaalaislain 93 §:n mukaan otettu Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisen velvoitteen täyttämiseksi.

Lisäksi pakolaiseen rinnastetaan pakolaisen tai kohdassa 1—4 tarkoitetun henkilön perheen jäsen tai muu omainen, jos hänellä on ollut perheside pakolaisen tai oleskeluluvan saaneen henkilön kanssa ennen tämän Suomeen tuloa.

25 §
Säilöön otetun ulkomaalaisen sijoittaminen

Valtion tai kunnan ylläpitämässä vastaanottokeskuksessa voidaan järjestää ulkomaalaislain 121 §:n perusteella säilöön otettujen ulkomaalaisten säilöönotto.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Mitä tässä laissa säädetään pakolaisesta sovelletaan myös henkilöön:

1) joka on saanut oleskeluluvan ulkomaalaislain (378/1991) 31 §:n tai 18 §:n 4 kohdan perusteella;

2) henkilöön, joka on hakenut turvapaikkaa tai saanut tilapäistä suojelua Suomessa ja saanut tämän jälkeen pysyväisluonteisen oleskeluluvan ulkomaalaislain 20 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella, ei kuitenkaan, jos oleskelulupa on myönnetty opiskelun, työnteon tai ammatin harjoittamisen tai avioliiton johdosta; sekä

3) joka on pakolaisen tai 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön perheenjäsen tai muu omainen edellyttäen, että hänellä on ollut perheside pakolaisen tai oleskeluluvan saaneen henkilön kanssa ennen tämän tuloa Suomeen.

---

Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2004

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Työministeri
Tarja Filatov