Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi Helsingissä maaliskuussa 2004 tehdyn sopimuksen Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä maantien rakentamisesta maantieliikenteen turvaamiseksi Nuijamaan kansainvälisen maantieliikenteen rajanylityspaikan (Suomen tasavalta) ja Brusnitshnojen kansainvälisen maantieliikenteen rajanylityspaikan (Venäjän federaatio) välillä liittyen Nuijamaan rajanylityspaikan siirtämiseen sekä lain sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Nuijamaan raja-aseman kehittäminen on tehtyjen selvitysten valossa mahdollista ainoastaan, jos raja-asema siirretään nykyisestä sijaintipaikastaan. Päätös raja-aseman siirtämisestä on tehty Suomessa. Valtiosopimuksen tarkoituksena on luoda puitteet raja-aseman siirtämisen yhteydessä tarvittavien tieyhteyksien turvaamiselle ja koordinoidulle kehittämiselle Suomen ja Venäjän välillä.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin sopimus tulee voimaan.

---

Liikennemäärät Suomen ja Venäjän rajalla ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Nuijamaan rajanylityspaikka on merkittävä Suomen ja koko Euroopan unionin Venäjän kanssa käymän kaupan logistisen toimivuuden kannalta, minkä vuoksi sen toimintaa pahoin haittaavat ruuhkat pitäisi pystyä poistamaan mahdollisimman nopeasti.

Liikenteen sujumisen parantamiseksi raja-aseman kapasiteettia on välttämätöntä lisätä. Johtuen nykyisestä sijaintipaikastaan, kapasiteetin lisääminen edellyttää koko aseman siirtämistä. Siirretyn aseman ja Venäjän puolella olevan Brusnitshnojen raja-aseman välille on tämän johdosta rakennettava uusi tie. Vaikka päätös raja-aseman siirtämisestä on Suomen sisäinen asia on tien rakentamisesta sovittava Suomen ja Venäjän hallitusten välillä, jotta muun muassa varmistutaan siitä, että tien linjaus on yhteneväinen rajan kummallakin puolella. Tästä syystä Suomen ja Venäjän hallitusten edustajat ovat neuvotelleet ja allekirjoittaneet Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä sopimuksen maantien rakentamisesta maantieliikenteen turvaamiseksi Nuijamaan kansainvälisen maantieliikenteen rajanylityspaikan (Suomen tasavalta) ja Brusnitshnojen kansainvälisen maantieliikenteen rajanylityspaikan (Venäjän federaatio) välillä liittyen Nuijamaan rajanylityspaikan siirtämiseen (jäljempänä Nuijamaa-sopimus).

Nuijamaan nykyinen rajanylityspaikka avattiin kansainväliselle liikenteelle vuonna 1975. Nykyinen asema sijaitsee asemakaavoitetulla alueella Nuijamaan kylän lähellä ja Saimaan kanavan välisellä alueella. Käyttöönoton jälkeen Nuijamaan kautta kulkeva rajan ylittävä liikenne on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2002 1,4 miljoonaa henkilöä ylitti rajan Nuijamaan raja-aseman kautta. Tehtyjen liikenne-ennusteiden mukaan rajanylitysten määrän odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2015 mennessä. Suuri osa Keski- ja Itä-Suomen Venäjälle suuntautuvasta liikenteestä käyttää Nuijamaan rajanylityspaikkaa. Venäläisten osuus rajanylityksistä kasvaa koko ajan, mikä pidentää tarkastusaikoja oleellisesti. Schengen-määräykset edellyttävät myös entistä perusteellisempia tarkastuksia. Suomen ja Venäjän välisen tien liikennemäärä oli vuonna 2002 noin 2400 autoa vuorokaudessa maanantaista perjantaihin, josta raskaan liikenteen osuus oli lähes 20 prosenttia. Vuonna 2003 vuorokausiliikennemäärä oli 2078 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus oli noin 25 prosenttia. Kuorma-autoliikenteessä Nuijamaa on tätä nykyä Vaalimaan jälkeen vilkkain Suomen ja Venäjän välinen rajanylityspaikka.

Nuijamaan raja-asemalla on viime vuosina toteutettu pikaparannustoimenpiteitä aseman käsittelykapasiteetin parantamiseksi rakentamalla muun muassa lisäkaistoja sekä lisätarkastuspisteitä. Näiden parannustoimenpiteiden jälkeen ei nykyisen asema-alueen kapasiteettia voida enää tehostaa liikenteen kasvun edellyttämällä tavalla, koska taajama-asutuksen ja kanavan välisellä alueella ei ole tilaa laajennuksille. Tämän vuoksi on pidetty välttämättömänä rakentaa uusi rajanylityspaikka kauemmaksi kylästä. Venäjän puolelle on valmistunut syyskuussa 2000 Brusnitshnojen tulli- ja raja-asema. Nuijamaan nykyiset rajanylitysjärjestelyt ja Nuijamaan ja Brusnitshnojen välinen tie eivät vastaa voimakkaasti kasvavan liikenteen vaatimuksia.

Nuijamaan rajanylityspaikan nykyinen sijainti on määritelty Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan ylityspaikoista tehdyn sopimuksen (SopS 66/1994) (jäljempänä rajanylityspaikkasopimus) liitteessä, jossa todetaan, että Nuijamaa—Brusnitshnojen kansainvälinen rajanylityspaikka sijaitsee rajamerkin rm I/150 kohdalla ja että se on avoinna kansainväliselle auto- ja kanavaliikenteelle. Rajanylityspaikan siirtäminen vaikuttaa tähän määräykseen siltä osin kuin se koskee rajamerkin numeroa. Sen vuoksi sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä allekirjoitettiin myös erillinen sopimus tämän sopimuskohdan muuttamiseksi. Rajanylityspaikkasopimuksen muutos tulee voimaan samanaikaisesti kuin Nuijamaa-sopimus tulee voimaan.

Rajanylityspaikkasopimuksen 3 artiklan mukaan uusien kansainvälisten rajanylityspaikkojen avaaminen tapahtuu sopimuspuolten välisen sopimuksen pohjalta joko noottien vaihdolla tai muussa sopimuspuolten hyväksymässä muodossa. Nuijamaan nykyinen rajanylityspaikka on avattu Suomen ja Venäjän välisellä sopimuksella Nuijamaan rajanylityspaikan avaamisesta (SopS 46/1973) ennen rajanylityspaikkasopimuksen voimaantuloa. Nuijamaa-sopimuksessa tarkoitettu raja-aseman siirtäminen ei ole rajanylityspaikkasopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu toimenpide, joten aseman siirtäminen ei sinänsä edellytä valtiosopimuksen tekemistä Venäjän kanssa tästä kysymyksestä, vaan ainoastaan siihen liittyvästä tiekysymyksestä, eli uuden tien rakentamisesta siirretyn Nuijamaan raja-aseman ja Brusnitshnojen raja-asemien välille.

Uudesta rajanylitystiestä on laadittu alustava yleissuunnitelma yhdessä Leningradin alueen tiekomitean kanssa. Tien tarpeellisuudesta ja suunnittelun jatkamisesta vallitsee yksimielisyys Kaakkois-Suomen tiepiirin ja Leningradin alueen tiekomitean kesken. Tielinjauksen kokonaispituus on noin 3,5 km, josta Venäjän puoleinen osuus on noin 2,8 km. Tieyhteys kuuluu Venäjän federaation Luoteis-Venäjän tiehallinnon toimialaan.

Tullilaitos ja rajavartiolaitos ovat laatineet alustavan hankesuunnitelman uudesta tulli- ja raja-asemasta. Lappeenrannan kaupunki on laatimassa alueelle osayleiskaavaa. Myös Venäjän federaation valtiollinen tullikomitea ja FSB:n rajavartiopalvelu ovat alustavasti tukeneet hanketta.

Nuijamaa-sopimuksen tavoitteena on Suomen ja Venäjän välisen rajanylitysliikenteen kehittäminen. Konkreettisesti tämä tapahtuu niin, että Suomi rakentaa uuden Nuijamaan raja-aseman ja Nuijamaan ja Brusnitshnojen raja-asemien välille rakennetaan uusi tie, jonka yksityiskohdista sovitaan esityksessä tarkoitetun sopimuksen mukaisella tavalla.

Kun Suomi vuonna 1962 vuokrasi Neuvostoliitolle kuuluvan osan Saimaan kanavaa Suomi samalla sitoutui ylläpitämään vuokra-alueella olevan huoltotien. Ajan mittaan kansainväliseksi liikenneväyläksi muodostunut tie on ollut Suomen huoltovastuulla edelleen. Kun nyt Suomen aloitteesta siirretään Nuijamaan raja-asemaa ja sen takia rakennetaan uusi tie edellä mainitun tilalle, Suomi sitoutuu huolehtimaan myös tämän tieosuuden ylläpidosta. Näin ollen sopimuksella on taloudellisia vaikutuksia, jotka on otettu huomioon merenkulkulaitoksen budjetissa.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 3 päivänä huhtikuuta 2001 esittää vuoden 2001 lisätalousarviossa 21 miljoonan markan määrärahaa tiehallinnolle Nuijamaan uuden rajanylityspaikan tiejärjestelyn suunnittelun aloittamiseksi sekä Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikoilla välittömästi tarvittavien välttämättömien tiejärjestelyjen toteuttamiseksi. Samalla päätettiin siitä, että ulkoasiainministeriö aloittaa mahdollisimman pian neuvottelut Venäjän kanssa Nuijamaan uuden rajanylityspaikan määrittämiseksi sekä selvittää Venäjän puolelle rakennettavan tieosuuden rahoitusmahdollisuuksia.

Tasavallan presidentti asetti neuvotteluvaltuuskunnan Venäjän kanssa käytäviä sopimusneuvotteluja varten 5 päivänä lokakuuta 2001. Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä ulkoasiainministeriössä. Esityksestä on pyydetty lausunnot liikenne- ja viestintäministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, oikeusministeriöltä ja sisäasiainministeriöltä. Lausunnoissa esitetyt huomiot on otettu huomioon esityksessä.

Johdanto. Sopimuksen johdannossa viitataan niihin periaatteisiin ja niihin sopimuksiin ja asiakirjoihin, jotka muodostavat sopimuksen viitekehyksen.

1 artikla. Artikla sisältää sopimuksen keskeisen määräyksen. Siinä todetaan, että Suomi rakentaa uuden Nuijamaan kansainvälisen maantieliikenteen rajanylityspaikan, jonka johdosta Suomi ja Venäjä sopivat siitä, että uuden rajanylityspaikan ja Venäjän puolella sijaitsevan Brusnitshnojen rajanylityspaikan välille rakennetaan tie kansainvälistä E-tieverkostoa koskevien teknisten vaatimusten mukaisesti. Artiklan 2 kohdassa esitetään tavoiteaikataulu, jonka mukaan rakennustöiden tulisi olla valmiit vuoden 2005 aikana. Sopimus tai artikla eivät koske itse raja-aseman siirtämistä, joka on Suomen sisäinen asia, vaan ainoastaan tien rakentamista, joka rajat ylittävänä hankkeena vaatii koordinaatiota Venäjän kanssa. Kumpikin sopimuspuoli vastaa omalla alueellaan olevan tieosuuden rakentamisesta.

2 artikla. Artiklan 1 kohta sisältää määräyksen siitä, millä tavalla maantienosien yhtymäkohta määritellään. Määrittely tapahtuu suunnitteluaineiston mukaisesti. Suomessa suunnitteluaineiston laatimisesta vastaa Kaakkois-Suomen tiepiiri. Artiklan 2 kohdassa määrätään, että maantienosien yhtymäkohta sijaitsee rajamerkillä rm I/144 määriteltävässä kohdassa. Rajanylityspaikkasopimuksen liitteeseen tehdään vastaava rajamerkin numeroa koskeva muutos. Artiklan 3 kohdassa on määräys siitä milloin ja miten liikenne aloitetaan uudella tieosuudella.

3 artikla. Artiklan mukaan Venäjän puolella olevaa tieosuutta aletaan rakentaa sen jälkeen kun hanketta koskeva urakkasopimus on tehty ottaen huomioon Euroopan unionin komissiolta saatava yhteisrahoitus. Artiklan määräys koskee Venäjän toimesta tapahtuvaa rakentamista.

4 artikla. Artiklassa määrätään, etteivät sopimuspuolet ole vastuussa niiden oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden velvoitteista, jotka ovat tehneet sopimuksia tämän sopimuksen puitteissa.

5 artikla. Artiklan mukaan perustetaan työryhmä maantien rakennushankkeen toteutuksen käytännön koordinointia varten. Työryhmä asetetaan Suomen ja Venäjän välillä kaupasta ja taloudellisesta yhteistyöstä vuonna 1992 tehdyn sopimuksen nojalla muodostetun Suomen ja Venäjän hallitusten välisen taloudellisen yhteistyökomission alaisen liikennetyöryhmän yhteyteen.

6 artikla. Artiklassa Suomi sitoutuu ylläpitämään myös Venäjän puoleista osaa uudesta tiestä. Suomen hoitovelvoite liittyy siihen, että Suomi vastaa nykyisestä tiestä Saimaan kanavan vuokrasopimuksen perusteella.

7 artikla. Artikla sisältää määräyksen siitä, että Saimaan kanavan huoltohenkilökunnan pääsy Venäjän puolella olevalle tieosalle sekä liikennöinti siellä määräytyy erillisen pöytäkirjan mukaan, jonka sopimuspuolet tekevät Nuijamaan uuden kansainvälisen autoliikenteen rajanylityspaikan avaamiseen mennessä. Artiklan 2 kohdan mukaan pöytäkirjan laatimisessa otetaan huomioon Suomen tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Saimaan kanavan Neuvostoliitolle kuuluvan osan ja Malyj Vysotskij -saaren vuokraamisesta Suomen tasavallalle 27 päivänä syyskuuta 1962 tehdyn sopimuksen määräykset.

8 artikla. Artikla sisältää sopimuksen voimaantulomääräyksen. Sopimus tulee voimaan 30 päivän kuluttua siitä päivästä, kun on saatu viimeinen kirjallinen ilmoitus siitä, että sopimuspuolet ovat toteuttaneet kaikki tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät valtionsisäiset menettelyt. Artikla 2 kohdassa todetaan, että sopimus on voimassa niin kauan kuin Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan ylityspaikoista 11 päivänä maaliskuuta 1994 tehty sopimus on voimassa.

1 §. Lain 1§ sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa.

2 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin sopimus tulee voimaan.

Sopimus tulee voimaan 30 päivän kuluttua siitä päivästä, kun on saatu viimeinen kirjallinen ilmoitus siitä, että sopimuspuolet ovat toteuttaneet kaikki tämän sopimuksen voimaantulon edellytyksenä olevat valtionsisäiset menettelyt.

Tarkoituksena on, että sopimus tulisi voimaan mahdollisimman pian. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun sopimus tulee voimaan.

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy muun muassa sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Muusta syystä eduskunnan hyväksymistä edellyttäviä määräyksiä ovat muun muassa eduskunnan budjettivaltaa sitovat kansainväliset velvoitteet (esim. PeVL 45/2000 vp). Tällaisina velvoitteina on käytännössä pidetty lähinnä sellaisia määräyksiä, joista valtiolle aiheutuu välittömiä menoja.

Sopimuksen 6 artiklan määräyksen mukaan Suomi sitoutuu huolehtimaan uudesta tieosuudesta ja ylläpitämään sen "normaalin käytön edellyttämässä kunnossa". Ylläpitoon tullaan käyttämään perustienpidon määrärahoja. Tämä määräys koskee eduskunnan budjettivaltaa, ja vaatii sen johdosta eduskunnan suostumuksen.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan kansainvälisen sopimuksen määräys luetaan lainsäädännön alaan kuuluvaksi, 1) jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, 2) jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita, 3) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla, taikka 4) jos määräyksen tarkoittamasta määräyksestä on voimassa lain säännöksiä tai 5) siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kysymykseen ei vaikuta se, onko jokin määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11, 12 ja 45/2000 vp).

Nyt käsillä olevan sopimuksen 4 artiklassa määrätään, etteivät sopimuspuolet ole vastuussa niiden oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden velvoitteista, jotka ovat tehneet sopimuksia Nuijamaa-sopimuksen perusteella. Määräys liittyy julkisyhteisön korvausvastuuseen, josta säädetään Suomessa vahingonkorvauslain (412/1974) 3 luvussa. Määräys kuuluu siten lainsäädännön alaan.

Sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että

Eduskunta hyväksyisi Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2004 Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välillä tehdyn sopimuksen maantien rakentamisesta maantieliikenteen turvaamiseksi Nuijamaan kansainvälisen maantieliikenteen rajanylityspaikan (Suomen tasavalta) ja Brusnitshnojen kansainvälisen maantieliikenteen rajanylityspaikan (Venäjän federaatio) välillä liittyen Nuijamaan rajanylityspaikan siirtämiseen.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2004 Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä maantien rakentamisesta maantieliikenteen turvaamiseksi Nuijamaan kansainvälisen maantieliikenteen rajanylityspaikan (Suomen tasavalta) ja Brusnitshnojen kansainvälisen maantieliikenteen rajanylityspaikan (Venäjän federaatio) välillä liittyen Nuijamaan rajanylityspaikan siirtämiseen tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella

---

Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ulkoasiainministeri
Erkki Tuomioja